Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro keskustelussa vuoden 2019 valtion talousarviosta

Maanantai 17.12.2018 klo 17.45

TIEDOTE 17.12.18

julkaisuvapaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro keskustelussa vuoden 2019 valtion talousarviosta, kansanedustaja Sami Savio

Suomen kansalaisten etu on suomalaisen päättäjän tärkein tavoite

Perussuomalaiset haluavat varmistaa, että talouskasvusta pääsevät viimein nauttimaan kaikki kansalaiset. Ketään ei saa jättää yksin. Haluamme panostaa Suomeen ja suomalaisiin, ja olemme tarjonneet vaihtoehtobudjetissamme hallituksen esitystä selvästi oikeudenmukaisemman vaihtoehdon. Suomalaisten valitsemien päättäjien on puolustettava kotimaamme ja kansalaistemme etua.

Vaikka hallitus on pääsemässä maailmantalouden kasvun vauhdittamana työllisyystavoitteeseensa, ei kestävyysvaje ole poistunut vaalikauden aikana. Ikäsidonnaiset menot ja vaimea talouskasvu ovat synnyttämässä kestävyysvajeen, jonka mittaluokka on lähes 4 % BKT:sta. Kestävyysvajeen poistaminen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Maatalouden ja maaseudun palvelujen alasajo on kiihtynyt viime aikoina. Keskustajohtoisen hallituksen EU-politiikka on liittovaltiomyönteistä ja EU:n rahoituskehykset uhkaavat tuhota maaseutumme lopullisesti. Suomen kansa unohtuu.

Keskeinen uhka julkiselle taloudelle lähivuosina ovat sote-uudistuksen aiheuttamat kustannukset. Säästöjä ei tulla saavuttamaan. Päinvastoin sote-kustannuksia lisäävät mm. palkkojen yhtenäistäminen, ICT-kustannukset ja kasvanut palveluiden käyttö. Tämä nostaisi väistämättä myös asiakasmaksuja. Kustannusten alentamiseksi seuraavan hallituksen täytyy etsiä aktiivisesti uusia mahdollisuuksia kansalaisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Myös hyvinvointiteknologioihin on panostettava.

Työelämän muutoksen vaativat uudelleenkoulutusta ja kannustinloukkujen purkamista

Koulutus ja elinikäinen oppiminen tulevat nousemaan entistä suurempaan rooliin. Suuri joukko nuoria on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Nämä nuoret on saatava mukaan työelämään pysyvän syrjäytymisen estämiseksi. Seuraavalla vuosikymmenellä on koulutettava ja jatkokoulutettava miljoona kansalaista. Koulutuksen laatu ja riittävät resurssit on varmistettava. Tarvitsemme älykästä koulutusta sekä jatkokoulutuksen osalta kohdennettua osaamista. Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja on kasvatettava kautta linjan, kuten vaihtoehtobudjetissamme esitämme.

Työelämä on murroksessa. Tulevan hallituksen on purettava kannustinloukkuja, koska nykyinen hallitus on epäonnistunut tehtävässä. On syytä tehdä sotu-uudistus, jossa sovitetaan palkkatulo, etuudet ja muut tulot yhteen. Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa ja mahdollisten etuuksien maksuun ei saa tulla katkoksia pätkätöitä vastaanotettaessa.

Vähäosaisten olot heikkenevät entisestään – keskiluokalla valtava taakka maksajan roolissa

Nousukaudesta huolimatta syvän taantuman aikoina tehtyjä kipeitä, heikommassa asemassa oleviin kohdistuneita leikkauksia ei ole peruttu. Kansaneläkeindeksi ja jopa rintamalisät on jäädytetty myös ensi vuodelle. Palkat ovat nousseet merkittävästi enemmän kuin eläkkeet ja perusturva. Monella kansalaisella kaikki lisäansiot ovat kuitenkin kuluneet kohonneisiin asumisen ja liikkumisen kustannuksiin. Esimerkiksi sähkön siirtohinnat ovat karanneet hallituksen toimettomuuden takia kohtuuttomiksi.

Keskiluokkaisen, tavallisen suomalaisen palkansaajan hyvinvointi on uhattuna. Hänen osakseen on jäämässä vain maksajan rooli ja jatkuvasti laskeva elintaso. Asumisen ja liikkumisen kustannuksia tulee alentaa. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet vaihtoehdossaan konkreettisen toimenpideohjelman.

Erityisen heikossa asemassa ovat pientä työeläkettä saavat vanhukset, jotka hallitus tuntuu unohtaneen täysin. Asiakasmaksuja ja omavastuita on korotettu eikä vanhustenhuoltoon ole panostettu riittävästi. Me perussuomalaiset vaadimme, että hyvinvointimme rakentaneiden ikäihmisten asema hoidetaan nyt kuntoon. Olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme lukuisia uudistuksia eläkeläisten aseman kohentamiseksi. Myös keskituloisten ja lapsiperheiden taloudellista asemaa ja ostovoimaa pitää parantaa.

Vaikka hallituksen budjettiesitykseen sisältyy monia ongelmakohtia, on valtiovarainvaliokunta kuitenkin tehnyt siihen joitakin hyviä korjauksia. Se on muun muassa palauttanut talousarvioon ruoka-apujärjestöjen tuen, kuten Perussuomalaiset vaihtoehtobudjetissaan aiemmin syksyllä esittivät. Suurin kiitos tästä erinomaisesta ja oikeudenmukaisesta päätöksestä kuuluu valiokunnan kunta- ja terveysjaostolle ja erityisesti sen puheenjohtajalle, edustaja Kankaanniemelle.

Luonto on perussuomalaisille tärkeä – ilmasto- ja saastetullit käyttöön

Perussuomalaiset ottavat ilmasto- ja ympäristökysymykset vakavasti. Korostamme, että teollisuuden säilyttäminen Suomessa on ympäristö- ja ilmastoteko, koska maassamme tuotteet valmistetaan varsin puhtaasti ja luontoa kunnioittaen. Suomea lukuun ottamatta muut EU-maat eivät ole päässeet lähellekään Pariisin sopimuksen tavoitteita.

Suomen pitää vaatia puhtaamman tuotannon suosimista. Saastuttamalla ja ympäristöä pilaamalla valmistetuilta tuotteilta tulee poistaa kilpailuetu. Perussuomalaiset esittävät ilmastotullien käyttöönottoa tuotteille, jotka on valmistettu eurooppalaisia ympäristönormeja noudattamatta jättävissä maissa ja joita vastaavia tuotteita voi hankkia lähempää ekologisemmalla jalanjäljellä. Tullien tuotoilla voitaisiin pienentää jäsenmaiden maksuosuuksia EU:n budjetista ja samalla ohjata tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan.

Hallitus on epäonnistunut surkeasti turvallisuuden takaamisessa – löperö turvapaikkapolitiikka kuriin

Hallitus julkisti joulukuussa 2015 erittäin hyvän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman. Se olisi toteutuessaan tehnyt Suomesta merkittävästi vähemmän houkuttelevan maan kyseenalaisista syistä turvapaikkaa hakevien henkilöiden keskuudessa. Ohjelmaan sisältyvät muun muassa kirjaukset Irakin kanssa tehtävän palautussopimuksen neuvottelemisesta, minimipalveluin varustettujen palautuskeskusten perustamisesta sekä laittomasti maahan tulleiden ihmisten henkilöllisyyden selvittämisestä.

Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut noudattaa tätä laatimaansa hyvää ja monipuolista ohjelmaa, eikä se ole muutoinkaan suhtautunut kansalaisten turvallisuudestaan esittämään huoleen läheskään riittävällä vakavuudella. Joulukuussa julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa todetaan, että Suojelupoliisin seuraamien terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on kasvanut jo 370 henkilöön. Tilanne on kansallisen turvallisuutemme näkökulmasta täysin kestämätön.

Hallitus ei nauti perussuomalaisten luottamusta

Teen edellä mainituista syistä seuraavan, vastalauseeseemme sisältyvän epäluottamuslause-ehdotuksen: Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole halunnut eikä kyennyt toteuttamaan sellaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, joka takaa suomalaisten lasten ja aikuisten fyysisen ja henkisen koskemattomuuden. Koska hallitus ei lisäksi ole toteuttanut laatimaansa turvapaikkaohjelmaa, se ei nauti eduskunnan luottamusta.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 260 8308

Talousarvion lähetekeskustelussa pitämäni ryhmäpuheenvuoro

Keskiviikko 20.9.2017 klo 22.03

Pidin tänään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron valtion 2018 talousarvion lähetekeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_90+2017+3+6+6.aspx

Arvoisa puhemies! Taloutemme yleiskuva on viimevuotista valoisampi. Bkt-ennusteet osoittavat yli 2 prosentin kasvulukemia ensi vuodelle. Vientiluvut ovat parantuneet, ja sekä kotitalouksien että yritysten investoinnit ovat parhaalla tasolla vuosiin. Työllisyys on kohentunut, etenkin pitkäaikaistyöttömien tilanne. Myös julkinen velkaantumistahti on hidastunut.

Talouden positiivisesta kehityksestä huolimatta hallituksella riittää yhä runsaasti tekemistä, jotta se saavuttaa asettamansa tavoitteen julkisen velan taittamisesta. Valtionvelka kasvaa ensi vuonna 3 miljardia euroa. Sote-uudistuksella tavoitellun 3 miljardin euron säästötavoitteen saavuttamiseenkin liittyy lukuisia perustuslakivaliokunnan osoittamia riskejä. Ne on huomioitava erityisen tarkasti uudistuksen jatkovalmistelussa.

Toimiva työ- ja elinkeinoelämä on terveen talouden kannalta avainasemassa. Hallituksen on ryhdyttävä karsimaan elinkeinotukia. Nykyiset elinkeinotuet vääristävät kilpailua ja rasittavat veronmaksajia. Esimerkkinä niistä on kallis tuulivoiman syöttötariffi, joka on tuonut veronmaksajille jo satojen miljoonien eurojen lisälaskun.

Työllisyysasteen nosto on perussuomalaisille keskeinen asia. Hallituksen on tehtävä voitavansa, jotta mahdollisimman monet ahkerat suomalaiset löytävät työpaikan ja pääsevät töihin. Elvytystä ei nyt tarvita. Tarvitaan työnteon ja yrittämisen edellytysten reipasta parantamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tuloverotuksen asteittainen keventäminen on jo tuottanut hyviä tuloksia. Silti tarvitaan myös nykyistä tehokkaammin ja yksilöllisemmin kohdennettuja työllisyystoimia. Monen työttömän osaaminen on korkeatasoista, ja heidän ainoa ongelmansa on työpaikan puute. Osa työttömistä tarvitsee vahvistusta perustaidoissa, osalla koulutus ja osaaminen ovat vanhentuneet työttömyyden pitkittyessä. Useimmilla on kuitenkin motivaatio kohdallaan, vain työtilaisuudet puuttuvat.

Mielekäs koulutustarjonta ja hyvät työelämävalmiudet edistävät varsinkin nuorten pääsyä mukaan työelämään ja ehkäisevät heidän syrjäytymistään. Ammatillisen koulutuksen uudistaminen työelämäpainotteisemmaksi ja valmistumisaikojen lyheneminen ovat askelia oikeaan suuntaan. Oikea-aikainen opinto-ohjaus ja tehostettu työnhakuneuvonta ovat kustannustehokkaita keinoja parantaa nuorten työllistymistä.

Korkeat asumiskustannukset heikentävät työllistymisen edellytyksiä ja kannustimia erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi kaivataan pikaisia toimenpiteitä. Hallituksen budjettiesitys sisältää niitä kuitenkin valitettavan niukasti. Kiinteistöverojen jatkuva nousu lisää asumisen menoja ja syö ostovoimaa. Kallis asuminen rokottaa erityisesti pienituloisimpia kansalaisia.

Pääministeri Sipilä, hallituksenne täytyy pitää mielessä myös köyhän asia. Santeri Alkion perintö ja arvopohja olisivat erittäin ajankohtaisia nyt, kun tuloerot ovat kasvussa. Talouden käännyttyä lopulta nousuun on panostettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten auttamiseen. Perussuomalaiset odottavatkin Juho Saaren johtaman köyhyystyöryhmän tulosten ohjaavan hallituksen politiikkaa oikeudenmukaiseen suuntaan.

Verot maksukyvyn mukaan — se on peruslinjaus, jonka kokoomuksenkin soisi muistavan. Monet lapsiperheet kamppailevat jo nyt pienten tulojen kanssa. Silti hallitus esittää talousarviossaan, ettei verotuksen lapsivähennystä myönnetä enää ensi vuonna. Monen lapsiperheen verotus uhkaa kiristyä tämän päätöksen myötä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää lapsivähennyksen poistamista ristiriitaisena varsinkin aikana, jolloin suomalaisten syntyvyys on alimmillaan sitten nälkävuosien. Lapsiperheiden tulotasoa alentava politiikka on yhteiskunnan tulevaisuuden tekijöille väärä signaali.

Kansallinen etu ensin. Tämä on perussuomalaisten linja. Eduskunnan tulee valvoa ensisijaisesti Suomen kansallista etua. EU:n nettojäsenmaksut ja jäsenyydestä suomalaisille aiheutuvat kustannukset eivät saa kohota Britannian EU-eron myötä. Myös Suomen EU-linjaa tulee kirkastaa ja varmistaa se, että pidämme pintamme yhteisissä neuvottelupöydissä EU:n suurten jäsenmaiden kanssa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä odottaa hallituksen myös julkaisevan hallitusohjelman mukaisen selvityksen maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Ne ovat kasvaneet rajusti muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Huomiota budjettiesityksessä kiinnittävät muun muassa vastaanottojärjestelmän kohonneet yksikkökustannukset. Niiden nousu on hyvin outoa, koska moni turvapaikkakriisin aikana hätäisesti käyttöön otettu, kustannuksiltaan kallis vastaanottokeskus ja hätämajoitustila on sittemmin suljettu. Valtiovarainvaliokunnan onkin saatava tarkka selvitys yksikkökustannusten nousun syistä, kuten tietoa kaikista muistakin maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista.

Budjetin lisäsatsaukset turvallisuuteen ovat pieniä askelia oikeaan suuntaan mutta riittämättömiä heikentyneen sisäisen turvallisuustilanteen vuoksi. Lisäkohdennuksia tarvitaan muun muassa poliisin, suojelupoliisin, Tullin ja hätäkeskusten toimintaan. Lisäksi toivomme eduskunnan käyvän laajan keskustelun Suomen sisäisestä turvallisuustilanteesta perussuomalaisten 8. syyskuuta tekemän keskustelualoitteen mukaisesti. Ajankohtaiskeskustelu turvallisuudesta on Turun terrorististen puukotusten jälkeen erittäin tarpeellinen, onhan jopa Pääesikunta kehottanut varusmiehiä välttämään yksin pimeässä liikkumista. Tällainen muutos on erittäin huolestuttavaa. Suomessa on näet totuttu siihen, että miehet, naiset ja lapset voivat tuntea olonsa turvalliseksi muuallakin kuin kotonaan, ja näin tulee ehdottomasti olla jatkossakin. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Itsenäisen Suomen satavuotiseen historiaan sisältyy useita vaikeita kausia, joista kansakuntamme on kuitenkin aina noussut kovilla ponnisteluilla ja yhteistyöllä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että myös tulevaisuudessa parhaita lahjoja suomalaisille ovat mahdollisuus työhön ja yrittämiseen, riittävä eläke- ja sosiaaliturva sekä erityisesti turvallinen Suomi. Näiden puitteiden pohjalle kansalaiset voivat itse rakentaa tulevaisuuttaan positiivisin mielin, ja niiden toteutumiselle eduskunnan on myös jatkossa luotava riittävät edellytykset.

Puheenvuoroni nollatuntisopimuksia koskevan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä

Perjantai 24.3.2017 klo 11.51

Pidin seuraavat puheenvuorot nollatuntisopimusten kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen täysistuntokäsittelyssä:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+39+39.aspx

Arvoisa puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen allekirjoittajille. Tämä nollatuntisopimuksista käytävä keskustelu on erittäin tärkeää työelämän epäkohtien oikaisun kannalta. Tämän kansalaisaloitteen tavoitteenahan on tosiaan ollut nollatuntisopimusten kieltäminen lailla. Nollatuntisopimukseen tulee ehdottomasti saada reilut pelisäännöt, nimittäin monet nollatuntisopimuksen solmineet työntekijät ovat olleet vaikeuksissa esimerkiksi karenssiajan takia, vaikka heillä ei ole tosiasiallisesti ollut tarjolla töitä enää pitkiin aikoihin. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on jakanut kansalaisaloitteen tekijöiden huolen nollasopimuksella työtä tekevien henkilöiden työsuhteen ehtojen ja toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta.

Kuten valiokunta toteaa, on kuitenkin monia tilanteita, joissa yrittäjillä on tarve teettää työtä vähemmän kuin 18 tuntia viikossa, ja alle 18 viikkotunnin sopimusten ehdoton kieltäminen voisikin saada työnantajat etsimään työsopimuksen korvaavia keinoja työn teettämiseksi tai vaihtoehtoisesti supistamaan tältä osin toimintaansa. Pahimmassa tapauksessa työtä jätettäisiin kokonaan teettämättä. Siten on perusteltua säilyttää työsopimuslainsäädäntö joustavana ja käyttökelpoisena ja jättää mahdollisuus myös vähäisen ja satunnaisen työvoimatarpeen kattamiseen. 

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, on hallitus alkanut valmistella uudistusta nollatuntisopimuksen pelisääntöihin oikeus- ja työministeri Lindströmin johdolla. Hän asetti viime marraskuussa työryhmän selvittämään nollasopimusten pelisääntöjä. Ongelmia ratkaistaan siis yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaisessa työryhmässä, joka on täsmälleen oikea paikka pohtia [Puhemies koputtaa] lainsäädännön yksityiskohtia tältä osin. Kiitän työministeriä arvokkaasta ja ansiokkaasta [Puhemies koputtaa] työstä asian tiimoilta. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+45+45.aspx

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen oikoi puheenvuorossaan kyllä hieman mutkia suoriksi — täytyy siihen vähän puuttua. Hän ensinnäkin vihjasi, ettei ministeri Lindström olisi perehtynyt nollatuntisopimuksiin liittyviin ongelmiin. Edustaja Tolppanen tietää toki itsekin käyttäneensä tässä kohtaa totuutta erittäin säästeliäästi. Viime vaalikaudella silloinen edustaja Lindström teki erittäin kovasti työtä nollatuntisopimusten ongelmakohtien korjaamiseksi, ja samaa työtä hän on jatkanut nyt ministerinä. Ymmärrän hyvin ministeri Lindströmiä siinä, että hän täällä eduskunnan täysistunnossa jätti tälle asettamalleen työryhmälle työrauhan ja liikkumavaraa, ei lyönyt tässä lukkoon näitä uudistuksia, joita tulisi tehdä.

Edustaja Tolppanen totesi myös sen, että nollatuntisopimusten osalta työntekijöillä on vain velvollisuuksia ja työnantajilla vain oikeuksia. Mutta täytyy tietysti muistaa, että työnantajilla on normaali palkanmaksuvelvoite tehdyistä työtunneista sekä tietysti muun muassa työsuojeluun liittyvät tavanomaiset velvoitteet. On tietenkin totta, että monissa tapauksissa työntekijällä on muun muassa kutsuttaessa työn vastaanottovelvoite ja työnantajalla ei ole varsinaista velvollisuutta tarjota työtä, ja onhan tänään myös karenssiongelmista käyty keskustelua. Toisaalta työvoiman määrän sovittaminen oikea-aikaisesti vaikuttaa kuitenkin osaltaan yritystoiminnan kannattavuuteen ja mahdollisuuteen palkata lisätyövoimaa, mikä on pitkällä tähtäimellä mielestäni myös työntekijöiden etu. Myös vuokratyöfirmojen käyttö saattaisi kasvaa vaihtoehtona suoran työsuhteen solmimiselle, mikäli nollatuntisopimukset kokonaan kiellettäisiin, ja samoin yrittäjäriskin osittainen siirtyminen työnantajalta työntekijälle olisi mahdollista.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+52+52.aspx

Arvoisa puhemies! Tartun vielä hieman tuohon edustaja Myllykosken edellä pitämään puheenvuoroon. Siinä oli hyviä ajatuksia kyllä, eli nyt vielä otan kantaa tosiaan tähän, että mietinnössä oli kovastikin taitettu peistä tästä ja/tai-sanamuodosta. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että nyt tämä ministerin asettama työryhmä saa hyvän liikkumavaran, niin voi tarvittaessa käyttää muitakin kuin lainsäädännöllisiä keinoja, mikäli nämä ongelmat ovat muilla keinoilla ratkaistavissa.

Edustaja Myllykoski otti äsken esille tämän puitesopimusmallin. Nythän jo voimassa oleva lainsäädäntö tosiaan mahdollistaa ainakin osan näistä nollatuntisopimuksiin liittyvistä ongelmista ratkaisun työmarkkinaehtoisesti. Täällä puhuttiin äsken siitä, että tämä nollatuntisopimus on pitkälti naisvaltaisten alojen ongelma. No, muun muassa Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimassa keikkatyömallissa työnantaja ja työntekijä solmivat tosiaan ensin tällaisen puitesopimuksen, jossa sovitaan ehdot yksittäisiä keikkoja varten, ja jokainen näistä tulevista keikoista sitten muodostaa oman määräaikaisen työsuhteensa, josta sovitaan aina erikseen. Määräaikaisuudelle on näissä tapauksissa oltava lainmukainen peruste, eikä näitä keikkoja voi perusteetta ketjuttaa. Myös työntekijällä on tarvittaessa oikeus kieltäytyä tarjotusta keikasta. Tällainen puitesopimus selventäisi huomattavasti työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta, erityisesti silloin, kun työnantaja ei tarjoa työtä. Tämä on tosiaan ihan nykyisen lainsäädännön mahdollistama ratkaisu.

Puheenvuorojani eduskunnan budjettikeskustelussa

Perjantai 23.12.2016 klo 23.58

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla valtion vuoden 2017 tulo- ja menoarvion. Kysyin budjettikeskustelun yhteydessä mm. alueellisen kielikokeilun tilanteesta opetus- ja kulttuuriministeriltä:

"Arvoisa puhemies! Kuten on jo todettu, valtiovarainvaliokunta on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle useita määrärahalisäyksiä, jotka tulevat tarpeeseen. Näihin kuuluvat muun muassa 3 miljoonaa euroa koulujen kerhotoimintaan ja 2,65 miljoonaa euroa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Ne ovat esimerkkejä panostuksista lasten ja nuorten hyväksi, ja kiitos näistä valiokunnalle.

Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa mietinnössään lisäksi muun muassa seuraavaa: 'On niin ikään huolehdittava, että mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti.' Syksyllä myös Suomen Lukiolaisten Liitto esitti kannanotossaan kielikokeilun laajentamista lukioihin. Tällöin selviäisi vapaan kielivalinnan mahdollinen positiivinen vaikutus esimerkiksi ylioppilaskokeissa kirjoitettavien kielten määrään.

Kysynkin ministeriltä, tuotteko piakkoin eduskuntaan perusteellisen, hyvin valmistellun ja kansalaisten selvän enemmistön tahdon mukaisen kielikokeiluesityksen."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.3+38+38.aspx

Työ- ja elinkeinopolitiikkaa koskevassa puheenvuorossani otin kantaa mm. yritystukijärjestelmään ja tuulivoiman syöttötariffiin:

"Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut tänä vuonna eduskuntaan huomattavan määrän työllisyyttä edistäviä uudistuksia, ja niitä todella tarvitaan. Tällaisiin uudistuksiin lukeutuvat mittavien tuloveron alennusten lisäksi muun muassa yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero, kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä jo tässäkin keskustelussa mainittu päivähoitomaksujen alennus erityisesti pienituloisille yksinhuoltajille. Tämä viimeksi mainittu on erinomainen esimerkki kannusteesta, joka pienentää positiivisella tavalla työn vastaanottamisen kynnystä ja siten parantaa työllisyyskehitystä.

Arvoisa puhemies! On myös erittäin hyvä, että hallitus arvioi yritystukijärjestelmää kokonaisuutena, ja, kuten tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, niin selvitysten mukaan yritystuet kohdistuvat pahimmillaan jopa siten, että innovatiivisten yritysten suhteellinen asema saattaa vaikeutua.

Toisaalta siinä mietinnössä todetaan myös, että yritystukijärjestelmästä on kehittynyt vähitellen varsin laaja ja hajanainen kokonaisuus. Lieneekin totuudenmukaista arvioida, ettei yritystukijärjestelmä ole ollut enää vuosiin kenenkään hallussa. Valitettava esimerkiksi epäonnistuneesta yritystuesta on tuulivoiman syöttötariffi, jonka verovaroista rahoitetut kustannukset kansalaisille ovat miljardien eurojen suuruusluokkaa vuosien saatossa yhteenlaskettuna. Onneksi hallitus on rajannut nyt syöttötariffikiintiön 2 500 megavolttiampeerin yhteenlaskettuun nimellistehoon.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys kansantalouden kasvulle on erittäin merkittävä. Valitettavasti Suomen sijoitus on pudonnut näissä t&k-menojen OECD-maiden keskinäisessä vertailussa vahvasti vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Mutta pitkän tähtäimen menestyksen mahdollistamiseksi yritysten omakin panostus t&k-toimintaan on merkittävä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.1+85+85.aspx

Kuten eduskunnassa maanantaina totesin, väyläverkon korjausvelan pienentäminen on positiivinen asia. Sitä vastoin Tampereen raitiotien rahoitukseen suhtauduin kriittisemmin:

"Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää, että nykyinen hallitus panostaa merkittävästi väylähankkeisiin. Liikenneväyliemme korjausvelka on kasvanut vuosikymmenien kuluessa huolestuttaviin mittoihin, ja sen arvoksi on arvioitu 2,5 miljardia euroa. Tämän vaalikauden aikana eli vuosina 2016—18 korjausvelan vähentämiseen suunnataan 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta ja myös perusväylänpitoon 364 miljoonaa euroa lisärahaa vuosina 2017—2019. Sujuva liikenne parantaakin muun muassa elinkeinoelämämme kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Tampereelle tullaan rakentamaan katuraitiotie kaupunginvaltuuston päätöksellä, ja hankkeelle annetaan tämän budjetin myötä valtion rahoitusta 71 miljoonaa euroa. On kuitenkin mainittava, että raitioliikenteen käyttöönotolle olisivat tarjonneet erittäin hyvän vaihtoehdon samassa maakunnassa eli Sastamalassa Pirkanmaalla valmistettavat sähköbussit. Niitä on syksyllä otettu matkustuskäyttöön Turussa. Näitä sähköbusseja on tarkoitus käyttää kotimaan lisäksi myös muun muassa Tanskassa. Ainakin muunneltavuudeltaan sähköbusseihin nojautuva liikkumisjärjestelmä on ylivoimainen raitiotiehen verrattuna. Sähköbussi on energiatehokas, ja se on tulevaisuuden teknologiaa. Sähköbussien valmistus myös työllistää huomattavan määrän työntekijöitä kotimaassa. Sähköbussin hinta on tällä hetkellä kaksinkertainen tavalliseen dieselbussiin verrattuna, mutta akkuteknologian ja muun tekniikan kehittymisen myötä kustannukset tulevat mitä todennäköisimmin alentumaan merkittävästi lähitulevaisuudessa.

Edustajat Kasvi ja Kopra ottivat aiemmin puheeksi myös muun muassa Tampereella testattavana olevat robottiautot. Nekin saattavat mullistaa liikkumisemme tavalla, jota emme vielä osaa edes kunnolla kuvitella."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.2+75+75.aspx

Keskiviikkoisessa puheenvuorossani kiitin eduskuntaa mm. sotaveteraanien muistamisesta:

"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on tehnyt tässä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan käytettävissä olevien määrärahojen niukkuudesta huolimatta useita merkittäviä kohdennuksia. Muun muassa erinäisiä tutkimus- ja kehitystoiminnan erityishankkeita varten on mietintöön lisätty 4,5 miljoonaa euroa. Tästä kyseisestä summasta käytetään miljoona euroa valtakunnallisille ruoka-apua tarjoaville toimijoille, 1,75 miljoonaa euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen, miljoona euroa päihdeongelmista kärsivien hoidon ja tuen järjestämiseen ja myös muun muassa ennakoivaan lastensuojeluun tarjotaan lisäresursseja. Nämä mainitut ovat esimerkkejä valiokunnassa tehdyistä arvovalinnoista, joilla apua tarjotaan monelle heikossa asemassa olevalle väestön osalle ja ihmiselle.

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää hallitusta vuoden 2017 budjettiin sisältyvästä 40 miljoonan euron lisäsatsauksesta veteraanien hyväksi ja itsenäisyytemme 100-vuotisen taipaleen kunniaksi. Raha osoitetaan maksuttomien kotiin vietävien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sotainvalidien haitta-asterajaa alennetaan siten, että ensi vuoden alusta lähtien 10 prosentin haitta-asteen sotainvalidit pääsevät maksuttomien kunnallisten kotipalveluiden piiriin. Tämän mainitun haitta-asterajan voisi tosin poistaa jatkossa kokonaan. Myös kuntien tulee olla aiempaa aktiivisempia veteraanipalveluiden järjestämisessä ja niistä tiedottamisessa.

Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi eduskuntaa muutoksesta, jolla perutaan rintamalisiä koskeva 0,85 prosentin indeksileikkaus. Valtiontalouden kannalta tähän liittyvä 140 000 euron määrärahalisäys sekä vammaisetuuksista annetun lain mukaisen veteraanilisän osuus 40 000 euroa ovat vain pisara meressä. Sitä vastoin periaatteellisella tasolla kyse on merkittävästä (Puhemies koputtaa) tunnustuksesta maatamme sodassa puolustaneille veteraaneille."

Eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa pitämäni ryhmäpuheenvuoro

Keskiviikko 5.10.2016 klo 21.10

Pidin tänään (5.10.) eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa ääriliikkeistä ja väkivallasta perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron:


Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on sitoutunut kitkemään kaikenlaisen aatteellisen väkivallan pois Suomesta. Tarkoitus ei pyhitä keinoja minkään aatteellisen päämäärän edistämiseksi, eivätkä ihmisten pahoinpiteleminen tai omaisuuden tuhoaminen yksinkertaisesti kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Henkilöihin, yhteisöihin tai omaisuuteen kohdistuvat hyökkäykset eivät ole yhteiskunnallista vaikuttamista. Ne ovat rikollista toimintaa, jolle ei ole sijaa yhteiskunnassamme. 

Olen varma, että kaikki eduskuntapuolueet ovat yhtäläisen sitoutuneita puolustamaan länsimaista demokratiaa. Tuomitsemme yksiselitteisesti kaiken ihmisvihan, syrjinnän ja väkivallan. Demokraattisiin ja laillisiin yhteiskunnallisiin vaikuttamiskeinoihin eivät kuulu sen enempää äärioikeiston harjoittama ihmisten potkiminen kadulla kuin radikaalin ympäristöliikkeen suosima ilkivalta ja väkivalta esimerkiksi tuhopolttojen muodossa useista EU-maita kohdanneesta terrorismista puhumattakaan.  

Me perussuomalaiset emme halua Suomea, jossa vallitsee vahvemman oikeus tai anarkia. Kansan etua tulee edistää kansanvaltaisin keinoin ja kunnioittaa Suomen lakeja sekä niiden puolustajia. Puolustamme sananvapautta ja vaadimme poliisille riittäviä resursseja poliittisen väkivallan kitkemiseen sekä väkivaltaan syyllistyneille kovempia tuomioita. Demokraattisessa yhteiskunnassa mielipidettä ei ilmaista virkavaltaa väkivaltaisesti vastustamalla, mailalla hakkaamalla tai polttopulloja tai kiviä heittämällä. Sitä vastoin mielipide ilmaistaan vaaleissa tai rauhanomaisissa mielenosoituksissa, joihin osallistuvien koskemattomuus on taattava. 

Arvoisa puhemies! Keskustelemme nyt erittäin vakavasta asiasta. Suomalaisessa yhteiskunnassa on alkanut esiintyä säröjä, joiden korjaamiseen meidän kansanedustajien on yhteiskuntamme korkeimpina kansan valitsemina päättäjinä löydettävä ratkaisut. Ääriliikkeisiin ja poliittiseen toimintaan perustuvan väkivallan osuus suomalaisen yhteiskunnan koko väkivallasta on onneksi yhä pieni. Vuonna 2015 Suomessa tilastoiduista 30 000 pahoinpitelystä vain 17 oli ääriliikkeiden tekemiä. Silti jokainen tapaus on liikaa.  

Perussuomalaisten mielestä ratkaisu ei kuitenkaan ole erillinen, tiettyjen järjestöjen toiminnan kieltävä lainsäädäntö. Nykylainsäädäntö ja viranomaisten aiempi valmistelutyö antavat jo keinot puuttua väkivaltaisten ääriliikkeiden toimintaan. Toimeenpanossa on sitä vastoin petrattavaa. Myöskään sananvapauden rajoittaminen tai kansalaisoikeuksiin puuttuminen eivät kuulu demokraattiseen Suomeen. Historiaa lukeneet tietävät hyvin, että harkitsematon järjestöjen toiminnan kieltäminen ja sananvapauden rajoittaminen voisivat johtaa entistä radikaalimpaan maanalaiseen toimintaan. Kiellettäviksi katsottavien yksittäisten järjestöjen tai ideologioiden nimeäminen on kansalaisoikeuksien näkökulmasta arveluttavaa, eikä lainsäädäntöteitse kuulu laatia tällaisia mustia listoja. Ääriliikkeen määritelmän täytyy olla kaikille liikkeille ja ideologioille yhtäläinen, jotta poliittiset ajojahdit vältetään ja tasapuolinen kohtelu lain edessä varmistetaan. 

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat torjua ääriliikkeiden aiheuttamaa uhkaa siten, että nykyistä lainsäädäntöä toimeenpannaan tehokkaammin ja uhkakuviin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sisäministeriö on julkaissut uudistetun Kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelman. Kohdentamalla ohjelman keinoja radikalisoitumisvaarassa oleviin ryhmiin on mahdollista saada aikaan hyviä tuloksia. 

Puolueiden, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten on haastettava kaikki suomalaiset osallistumaan asialliseen julkiseen keskusteluun. Mitä paremmin ääritahojen tavoitteista ollaan selvillä, sitä helpompaa on ongelmien torjunta demokraattisin keinoin, ja toisaalta, asiallisen ja perustellun keskustelun esimerkiksi maahanmuutosta on oltava jatkossakin mahdollista ilman pelkoa leimautumisesta ääriliikkeen edustajaksi. Sananvapaus on länsimaisen demokratian tärkeä kulmakivi, ja sitä tulee kunnioittaa maailmankatsomuksellisista eroista huolimatta. Yhteiskunnassamme on kiistämättä yhä lukuisia korjaamista vaativia epäkohtia. Niitä on korjattava demokratian keinoin, jolloin kansalaisten tukemat uudistukset ja todistetusti toimiva kansanvaltainen hallintojärjestelmä vievät onnistuessaan tilaa myös ääriliikkeiden kasvulta. Niin kauan kuin me yhdessä uskomme yhteisten pelisääntöjen noudattamiseen, meillä on yhteiskunta. 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä antaa tukensa hallituksen toimenpiteille, jotka edesauttavat ääriliikehdinnän kitkemistä Suomesta ja tekevät kotimaastamme turvallisemman sekä nykyisille että tuleville sukupolville.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_95+2016+6+2+2.aspx

Maahanmuuton kustannuksia on karsittava

Tiistai 20.9.2016 klo 17.00

Puheenvuoroni perinteisen avioliittokäsityksen puolesta

Sunnuntai 11.9.2016 klo 17.14