Rohdot talousongelmiin ovat omissa käsissämme

Presidentti Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan taloutemme perusteiden haurastuvan. Hänen mukaansa Suomessa on jo kauan luotettu kasvuun tai velanottoon ilman todellisia perusteita.

Presidentin huomio on varsin aiheellinen ja tarpeellinen muistutus siitä, että jo Vanhasen toisesta hallituksesta lähtien on odotettu talouspolitiikan virheiden korjaantuvan talouskasvun kautta. Finanssikriisin iskettyä täydellä voimallaan reilut kuusi vuotta sitten puhuttiin myös yleisesti siitä, että vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallitus tulisi tekemään tarvittavat sopeuttamistoimenpiteet.

Itse ihmettelin jo tuolloin, eikö tulojen ja menojen sopeuttaminen olisi kuulunut istuvan Vanhasen II hallituksen tehtäväkenttään. Valtiovarainministeri Katainen päätyi kuitenkin lisäämään valtion velkaantumista kymmenellä miljardilla vuodessa, eikä tahti muuttunut hänen kolmen pääministerivuotensa aikana parempaan. Vaikka Kataisella on ainakin omien sanojensa mukaan tiukan taloushaukan maine, hänen ministerikausiensa toimet osoittavat aivan muuta.

Vuodet ovat vierineet, mutta kompuroiva sixpack-hallitus ei pystynyt täyttämään sille asetettuja odotuksia. Aikaa on siis nyt hukattu yli puoli vuosikymmentä. Muutosten tekeminen ja saavutettuihin etuihin kajoaminen on täysin välttämätöntä, vaikka kaikki päättäjät eivät sitä halua tai uskalla myöntääkään. Yhteiskunta ei saa olla pelkkä pajatso.

Myös ylenmääräistä hallintoa ja holhoamista on vähennettävä. Eduskunnan on karsittava kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja säädettävä kunnallisveroprosentille yläraja. Työntekijöiden ja eläkeläisten verotusta on kevennettävä ja työnteon sivukuluja alennettava etenkin alemmissa tuloluokissa. Toisaalta voitonjakoon perustuva yritysverotus kannustaisi investoimaan ja luomaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Pystymme nostamaan Suomen jaloilleen, jos sitä aidosti haluamme.