Kolumni: Marinin hallitus velkaannutti Suomen

Perjantai 20.1.2023 klo 17.49

Kirjoitukseni Tamperelaisessa 18.1.:

Marinin hallitus velkaannutti Suomen

Vaalikauden ollessa jo loppusuoralla on aika suorittaa lyhyt katsaus hallituksen harjoittamaan talouspolitiikkaan.

Nykyinen hallituspohja on kasvattanut valtion velkaa peräti 40 miljardia euroa. Valtionlainojen korkotason samalla noustessa on julkisen talouden tila erittäin vaikea, ja jättää seuraavalle eduskunnalle vain vähän liikkumavaraa. Tuoreen arvion mukaan valtion korkomenot ovat tänä vuonna noin 900 miljoonaa euroa suuremmat kuin vielä viime syksyn budjettiriihessä kaavailtiin.

Osasyitä nopeaan velkaantumiseen ovat koronakriisi ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa. Ne eivät silti selitä läheskään kokonaan julkisten menojen kasvua. Muut pysyvät menolisäykset ovat kasvattaneet vaalikauden aikaista velanottotarvetta yhteensä noin 8-10 miljardin euron verran.

Valtiontalouden tarkastusviraston vaalikausiraportin mukaan Marinin hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka ovat selkeästi rikkoneet julkisen talouden menokehysjärjestelmän periaatteita. Näin toimittiin ainakin kehysriihessä vuonna 2021 hallituksen ollessa ajautumaisillaan kriisiin. Tarkastusvirasto suhtautuu epäillen myös sote-uudistuksesta tulevaisuudessa kertyviin säästöihin.

EU:n elvytysrahaston nettomaksut rasittavat pitkään Suomen julkista taloutta. Tätäkin suuremman taakan uhkaa aiheuttaa neuvoteltavana oleva EU:n ennallistamisasetus, jonka kustannusten on arvioitu olevan metsiään hyvin hoitaneelle Suomelle peräti 13-19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä.

Veronmaksajien kantokyky on yhä rajallisempi. Ruoan, energian ja asumiskulujen raju kallistuminen koettelee keskituloisiakin kotitalouksia, pienituloisimmista puhumattakaan. Julkiset menot on pakko asettaa kevään eduskuntavaalien jälkeen tärkeysjärjestykseen, koska nykyhallitus ei ole siihen pystynyt.

Perussuomalaiset puuttuisivat ensin Suomen ulkopuolelle suuntautuviin menoeriin, kuten maahanmuuton ja kehitysyhteistyön kustannuksiin. Sipilän hallitus leikkasi syksyllä 2015 vuosittaisista kehitysyhteistyömenoista 300 miljoonaa euroa perussuomalaisten hallitusohjelmaan vaatiman kirjauksen mukaisesti. Tulevan hallituksen on syytä ottaa päätöksestä mallia.

Perussuomalainen linja on vakaa

Torstai 1.12.2022 klo 14.27

Eduskunta keskusteli eilen 30.11. oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista vuodelle 2023. Pidin asian tiimoilta seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Tuoreen Tilastokeskuksen julkistuksen mukaan Suomen bruttokansantuote pieneni heinä—syyskuussa 0,3 prosenttia, ja Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan Suomen kasvuongelmat löytyvät erityisesti viennin tasosta. Tilanne on pienelle vientivetoiselle maalle erityisen huolestuttava, emmekä voi elää jatkuvasti velaksi, kuten Marinin hallitus on tehnyt.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden menojen alati kasvaessa lisääntyy paine korottaa entisestäänkin kireää verotusta, mikä puolestaan heikentäisi vientiteollisuutemme kilpailukykyä sekä myös monien jo nyt kodeissaan palelevien, huippukalliita energialaskujaan päivittelevien ihmisten ostovoimaa. Sen ei pidä antaa tapahtua.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät tässäkin vaihtoehtobudjetissaan yhteensä noin miljardin euron säästöjä muun muassa maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista. Niitä voidaan karsia merkittävästi kansalaisten elintason silti alentumatta.

Myös EU:sta johtuviin menoihin on viimein puututtava. Esimerkiksi tässäkin keskustelussa esiin nousseen ennallistamisasetuksen toteutuessa alun perin esitetyssä muodossa Suomelle aiheutuisi noin 930 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Lievennettykin ennallistamisasetus olisi paha takaisku maamme taloudelle, kuten edustaja Antikainen edellä hyvin kuvasi. Hallituksen on pysyttävä neuvotteluissa äärimmäisen tiukkana, mitä tosin vahvasti epäilen viime vuosien neuvottelutulosten perusteella.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten linja on vuosien myötä pysynyt hyvin vakaana, mutta miten on hallituksen laita? Suomi ansaitsisi ja tarvitsisi erityisesti vaikeina aikoina toimintakykyisen hallituksen. Hallituspuolueiden yhä näkyvämmäksi käyvä keskinäinen riitely hankaloittaa kuitenkin entisestään asioiden järkevää ja tehokasta hoitamista. Muista hallituspuolueista poikkeavia omia linjauksiaan on tuonut erityisesti keskusta — ilmeisesti yhä syvenevästä kannatusalhostaan johtuen. On toki todettava, että keskustan viimeaikaiset irtiotot hallituspolitiikasta ovat olleet monelta osin aiheellisia, joskin poukkoilevia.

Arvoisa puhemies! Keskustan ja sen hallituskumppaneiden harjoittaman politiikan vuoksi seuraavalla hallituksella on valtava työsarka velkaantumiskierteen taittamisessa ja Suomen talouden kääntämisessä takaisin kasvu-uralle. Se ei tapahdu hetkessä mutta on kuitenkin mahdollista toteuttaa määrätietoisuudella ja päättäväisyydellä. Yhteiset voimavarat on keskitettävä olennaiseen, kuten perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on tehty, eli Suomen ja suomalaisten parhaaksi."

----

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin voit tutustua mm. seuraavan linkin kautta:

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-velanotolle-miljardijarru-ja-saastot-kansan-enemmiston-tahdon-mukaisesti/

TIEDOTE: Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Keskiviikko 5.5.2021 klo 17.10

TIEDOTE

5.5.2021

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä. Perussuomalaisten mielestä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen liittyy jo sinällään merkittäviä ongelmia, mutta erityisesti siihen kytketty päätös niin sanotusta elpymispaketista ei ole hyväksyttävissä.

- Iso-Britannian ero EU:sta on pienentänyt yhteisön jäsenmaksutuloja, mutta EU:n menoja ei ole leikattu vastaavassa määrin. Tämä on johtanut jäsenmaksujen nousuun, mikä on vastoin perussuomalaisten linjaa, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo.

- Itse elpymispaketilla on hyvin vähän tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa. Se on todellisuudessa tulonsiirtopaketti, jolla suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan Etelä-Euroopan ylivelkaisia maita, erityisesti Italiaa, kansanedustaja Sami Savio linjaa.

Suomen asema heikkenee monella tapaa

Perussuomalaisten edustajien mukaan Suomen maksamat tulonsiirrot ovat luonnollisesti pois Suomen omasta käytöstä, mutta sen lisäksi ne parantavat kilpailijamaiden asemaa, jolloin Suomen oma asema heikkenee vielä enemmän.

- Kilpailijamaidemme rahoittaminen veronmaksajiemme kustannuksella johtaa oman kilpailukykymme heikkenemiseen. Miljardit, jotka hallitus aikoo lahjoittaa muille maille, pitää käyttää oman maamme elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, jolloin velkaantuva taloutemme kääntyy kasvuun, työllisyys paranee ja hyvinvointi elpyy. Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia. Vasemmistohallitus tuhoaa Suomea, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi tiivistää.

Todellinen tavoite liittovaltion syventäminen

Perussuomalaisten mielestä paketin todellinen tarkoitus on poliittisen suopeuden ostamisen ohella Euroopan liittovaltioistaminen. Paketin myötä EU:lle tulee ensimmäistä kertaa oikeus alijäämäiseen budjettiin, yhteisen velan ottamiseen ja samalla paketti toimii valmiina mallina myöhemmin uusille, tai jopa pysyville tulonsiirroille. Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä.

- Paketti sisältää taloudellisen liittovaltion keskeiset rakennuspalikat, ja näin isosta asiasta pitäisi kysyä kansan mielipide. Edellisellä vaalikaudella keskusta vastusti EU:n yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä, ja pääministeri jopa sanoi, että liittovaltioon ei ole asiaa ilman kansanäänestystä. Nyt asia onkin keskustalle ilmeisesti ihan sama, kansanedustaja Lulu Ranne hämmästelee.

Koronakriisi toimi hyvänä tekosyynä

Kyseisten tulonsiirtojen oikeuspohja on kyseenalainen, sillä koronakriisi on jo väistymässä rokotuksien myötä.

- Liittovaltiota haikailevilla alkaa olla kiire, mikä on johtanut valitettaviin ylilyönteihin, kuten paketin ongelmien vähättelyyn ja jopa arvostelijoiden syyttämiseen vieraiden valtojen agenteiksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kunnioitus on federalisteilta päässyt unohtumaan, kansanedustaja Jari Koskela sanoo.

Kun EU:n suunta on tämä, ja Etelä-Euroopan ylivelkaisten maiden kohtalo epäselvä, pitää olla tarkkana ja varautua tulevaan.

- Edellytämme vastalauseessamme, että hallitus kieltäytyy nyt ja jatkossa kaikista järjestelyistä, joilla lisättäisiin EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta. Suomen on lisäksi luotava kansallinen varamaksujärjestelmä ja edistettävä unionin tasolla menettelytapojen luomista jäsenvaltioiden velkasaneerauksen euroeron toteuttamiseksi. Kreikan kriisi opetti, että säännöt kannattaa laatia etukäteen, koska kiireessä syntyy huonoja päätöksiä, kansanedustaja Jussi Wihonen summaa lopuksi.

Lisätietoja:

Jari Koskela 050-505 144 029
Sami Savio 045-260 8308
Ville Vähämäki 050-512 0196
Toimi Kankaanniemi 050-511 3075
Lulu Ranne 040-586 4644
Jussi Wihonen 050-514 4912

Kolumni: Voimavarat on suunnattava kotimaahan

Tiistai 22.12.2020 klo 12.01

Kolumni: Voimavarat on suunnattava kotimaahan

(Julkaistu Tamperelaisessa 16.12.)

Koronaepidemia on kiihdyttänyt julkisen sektorin velkaantumista yksityisen kulutuksen hidastuttua, verotulojen vähennyttyä ja julkisten menojen kasvettua ennätysmäistä tahtia. Kuluvana vuonna jo pitkälti yli neljäsosa valtiontalouden menoista katetaan lisävelalla. Velkaantuminen ehti tosin kiihtyä jo ennen epidemian alkua hallitusohjelmaan kirjattujen menolisäysten myötä. Merkittäviä säästöjä hallitus ei sen sijaan ole onnistunut löytämään koko vaalikauden aikana.

Julkisten menojen kasvua painottava hallitusohjelma tarjoaa valitettavan harvoja konkreettisia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi elokuussa voimaan tullut polttoaineverotuksen kiristys pikemminkin heikentää työssäkäynnin kannattavuutta ja lisää yritysten kustannuksia. Monien yksinyrittäjien työtilaisuuksia lisäävää kotitalousvähennystä ehdittiin leikata jo viime vuodenvaihteessa.

Apua kansantalouden ahdinkoon ei ole odotettavissa myöskään sote-uudistuksen myötä. Hallituksen joulukuussa eduskunnalle antama sote-lakiesitys ei edes tähtää kustannussäästöihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen monilukuisten ja keskenään varsin erikokoisten maakuntien hartioille voi sitä vastoin kiristää edelleen tulevien vuosien verorasitusta.

Uuden hallitusohjelman tarve on ilmeinen. Oppositio on tarjonnut tänäkin vuonna vaihtoehtoja hallituksen talouslinjalle. Perussuomalaiset leikkaisivat menokohteista, jotka eivät juuri vaikuta tavallisten suomalaisten hyvinvointiin. Vaihtoehtobudjettiimme sisältyvät esimerkiksi tuntuvat säästöt maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista. Lisäksi haluamme hylätä EU:n jättimäisen elvytyspaketin, jonka toteutuessa EU ottaisi yhteistä velkaa ja muuttuisi tulonsiirtounioniksi.

Mainittujen menoerien pienentyessä voidaan muun muassa keventää työssäkäyvien ja eläkeläisten verotusta sekä alentaa asumisen ja liikenteen kustannuksia. Suomelle ja suomalaisille on annettava mahdollisuus vaurastua työtä tekemällä ja yrittämällä. Velkaantuvan maamme rajalliset voimavarat on järkevää käyttää omaa kansantalouttamme ja kotimaista hyvinvointiamme edistävällä tavalla.

Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Tiistai 9.6.2020 klo 14.39

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 8.6.:

Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Koronapandemian talousvaikutuksia on alettu paikata EU-alueella sekä kansallisesti että yhteisvastuun kautta. Suomikin on ehtinyt sitoutua useampaan EU:ssa koronakriisin varjolla käyttöönotettuun tukijärjestelmään.

Toukokuisten päätösten myötä Suomen takausvastuut lisääntyivät useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Perussuomalaiset vastustivat vastuiden kasvattamista. Emme pitäneet lainkaan järkevänä Suomen osallistumista eurooppalaisen työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen ja EU:n Covid-19-takuurahaston toimintaan tai niiden lainoituksen takaamiseen. Säästäväisyyslinjamme kuitenkin hävisi äänestyksissä.

Uusia ja suurempia tukipaketteja on jo ehditty suunnitella. EU-komissio on tehnyt esityksen 750 miljardin euron elvytysrahastosta pandemian aiheuttamien talousvaikutusten lievittämiseksi.

Elvytysrahaston jäsenmaille jakamista varoista 500 miljardia euroa olisi suoraa tukea ja 250 miljardia euroa lainaa. Rahaston jakamat tuet on tarkoitus kohdentaa erilaisiin investointeihin, digitaaliseen talouteen ja ilmastohankkeisiin.

Komission kaavaillaan ottavan rahaston perustamista varten lainaa rahoitusmarkkinoilta. Jäsenmaat lyhentäisivät sitä vuoden 2027 jälkeen normaalien jäsenmaksujensa mukaisessa suhteessa. EU saattaa myös alkaa kerätä esimerkiksi muoviveroa lainan takaisinmaksua rahoittaakseen.

Italia saisi rahastosta noin 170 miljardia euroa ja Espanja noin 140 miljardia. Suomen arvioitu tukiosuus on noin 3,5 miljardia. Vastuita Suomelle kohdistuisi yli 10 miljardin euron verran. Vertailun vuoksi esimerkiksi kauan harkitun hävittäjähankinnan kustannusarvio on noin 7-10 miljardia euroa.

Muun muassa Euroopan vakausmekanismista annetun tuen ehtoihin on kuulunut säästöohjelma. Uudesta elvytysrahastosta myönnettävään rahoitukseen ei sisälly vastaavaa edellytystä. Myöskään kansallisten verojärjestelmien korjaamista ei vaadita, vaikka se auttaisi ehkäisemään monissa jäsenmaissa yleistä veronkiertoa.

Komission ehdotuksen hyväksyminen edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä. Suomen on oltava tiukasti mukana talouskuria vaativien ja EU:n yhteistä velanottoa vastustavien Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan rintamassa.

Kansantaloutemme on muutoinkin lujilla. Hallituksen ennätysmäinen, peräti 5,5 miljardin euron kokoinen neljäs lisäbudjettiesitys ei silti menoissa säästele. Kenties selvin esimerkki menokurin katoamisesta on 60 miljoonan euron rahoitus uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle. Lisätalousarvioesityksen toteutuessa valtion tämän vuoden nettolainanottotarve uhkaa kasvaa lähes 19 miljardiin euroon.

Valtio siis velkaantuu kuluvana vuonna noin 3400 euroa jokaista suomalaista kohti. Velkaelvytystä ei voida jatkaa loputtomiin, ei Suomessa eikä EU:ssa. Talouden realiteetit nousevat väistämättä esiin viimeistään syyskesällä valtion ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Säästeliäisyys on viimein palautettava sille kuuluvaan arvoonsa.

Vinoon kasvanut talous on oikaistava

Perjantai 10.4.2015

Kirjoitukseni Aamulehden Vierailija-palstalla 10.4.2015:

Kireä verotus syöksee Suomen rotkoon

Torstai 15.1.2015

Ekonomisti Sorjonen täräyttää pöytään todelliset syyt Suomen talouden kurjaan tilaan: veronkorotukset, veronkorotukset ja veronkorotukset. Kuluvan hallituskauden aikana on kiristetty sekä tuloverotusta, arvonlisäveroa että valmisteveroja.

Kireä verotus ja veronluonteiset työn sivukulut nostavat palkkakustannukset korkeiksi, mutta palkansaajien ostovoima jää matalaksi. Tämä puolestaan johtaa ostovoiman katoamisen ja pahenevan työttömyyden synkkenevään kierteeseen, eivätkä yritykset juuri uskalla investoida maahamme. Silti julkisia menoja ei ole pystytty karsimaan. Valtiontalouden vuotuinen alijäämä on jämähtänyt kahdeksan miljardin euron tuntumaan, ja valtionvelka tuplaantunut sataan miljardiin euroon muutamassa vuodessa.

Perussuomalaiset ovat vaatineet mm. julkisen hallinnon ja byrokratiakoneiston supistamista, kehitysavun karsintaa ja maahanmuuttopolitiikan uudelleenarviointia. Säästötarkastelun kohteeksi on syytä ottaa myös kuntien lakisääteisten tehtävien lukumäärä ja kaksikielisyyden aiheuttamat kustannukset.

Rotkoa kohti syöksyvä Suomen talouden kelkka on käännettävä ripeästi ja valittava maahan eduskunta, joka pystyy pienentämään julkista sektoria ja alentamaan veroasteemme siedettävälle tasolle. Kun menopuoli saadaan hallintaan, nostaa yksityisen sektorin toimeliaisuus maamme jaloilleen ennemmin tai myöhemmin.

http://www.uusisuomi.fi/raha/76634-tassa-kuvassa-nakyy-suomen-hata-kataisen-hallitus-kiristi-veroja

Suomi ei ole maailman sosiaalitoimisto

Tiistai 13.1.2015

Perussuomalaisten lisäksi jopa osa hallituspuolue kokoomuksen kansanedustajista on ryhtynyt kritisoimaan lakiesitystä, joka takaisi Suomessa laittomasti oleskeleville oikeuden maksuttomaan pitkäaikaissairauksien hoitoon. Lakiesityksessä ei edes velvoiteta hoitohenkilökuntaa ilmoittamaan hoitoon saapuvasta, laittomasti maassa oleskelevasta henkilöstä poliisille, vaikka tämä velvoite sisältyy useiden eurooppalaisten valtioiden lainsäädäntöön.

Paitsi että kyseinen lakiesitys tulee toteutuessaan kalliiksi suomalaisille veronmaksajille, kuvastaa se erityisesti vasemmistopuolueille tyypillistä tavoitetta tehdä Suomesta koko maailmalle etuuksia tarjoava sosiaalitoimisto. Suomalaisten resurssit eivät millään voi toteuttaa tätä utopiaa, onhan meitä alle promille maailman väkiluvusta.

Suomessa riittää avuntarvitsijoita omasta takaa, ja heidän määränsä on kasvanut vuosia kestäneen laman aikana huomattavasti. Valitettavasti monet hallituksen ideologiset silmälaput päässä valmistelemat ja eduskunnan enemmistön hyväksymät lait ovat kiihdyttäneet tätä kierrettä. Suomessa tulee lopulta ottaa terve järki käteen ja asettaa omien kansalaisten tarpeet ehdottomalle etusijalle.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015011319015823_uu.shtml

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+343/2014&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Rohdot talousongelmiin ovat omissa käsissämme

Torstai 1.1.2015

Presidentti Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan taloutemme perusteiden haurastuvan. Hänen mukaansa Suomessa on jo kauan luotettu kasvuun tai velanottoon ilman todellisia perusteita.

Presidentin huomio on varsin aiheellinen ja tarpeellinen muistutus siitä, että jo Vanhasen toisesta hallituksesta lähtien on odotettu talouspolitiikan virheiden korjaantuvan talouskasvun kautta. Finanssikriisin iskettyä täydellä voimallaan reilut kuusi vuotta sitten puhuttiin myös yleisesti siitä, että vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallitus tulisi tekemään tarvittavat sopeuttamistoimenpiteet.

Itse ihmettelin jo tuolloin, eikö tulojen ja menojen sopeuttaminen olisi kuulunut istuvan Vanhasen II hallituksen tehtäväkenttään. Valtiovarainministeri Katainen päätyi kuitenkin lisäämään valtion velkaantumista kymmenellä miljardilla vuodessa, eikä tahti muuttunut hänen kolmen pääministerivuotensa aikana parempaan. Vaikka Kataisella on ainakin omien sanojensa mukaan tiukan taloushaukan maine, hänen ministerikausiensa toimet osoittavat aivan muuta.

Vuodet ovat vierineet, mutta kompuroiva sixpack-hallitus ei pystynyt täyttämään sille asetettuja odotuksia. Aikaa on siis nyt hukattu yli puoli vuosikymmentä. Muutosten tekeminen ja saavutettuihin etuihin kajoaminen on täysin välttämätöntä, vaikka kaikki päättäjät eivät sitä halua tai uskalla myöntääkään. Yhteiskunta ei saa olla pelkkä pajatso.

Myös ylenmääräistä hallintoa ja holhoamista on vähennettävä. Eduskunnan on karsittava kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja säädettävä kunnallisveroprosentille yläraja. Työntekijöiden ja eläkeläisten verotusta on kevennettävä ja työnteon sivukuluja alennettava etenkin alemmissa tuloluokissa. Toisaalta voitonjakoon perustuva yritysverotus kannustaisi investoimaan ja luomaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Pystymme nostamaan Suomen jaloilleen, jos sitä aidosti haluamme.

Virkamiesarmeijaa on supistettava ja byrokratiaa karsittava

Sunnuntai 2.11.2014

Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja toisaalta kaiken aikaa lisääntyneet lakisääteiset velvoitteet ovat siirtäneet vastuuta talouden vyönkiristyksistä valtiolta kunnille. Vaikka kuntien toiminnassa onkin paljon tehostettavaa, on merkittävä vastuu myös lainsäätäjällä eli eduskunnalla.

Ellei kuntien tehtäviä karsita, ei veroasteen kohoamiselle näy loppua. Tämä taas johtaa ostovoiman laskuun, yritysten toimintaedellytysten heikkenemiseen ja yhä pahenevaan työttömyyteen.

http://yle.fi/uutiset/veronmaksajat_vastuu_veronkiristyksista_nayttaa_kaatuvan_kuntien_niskaan/7592376

Keskustan puheenjohtaja Sipilä on sinänsä oikealla asialla ehdottaessaan virkamiesten määrän tuntuvaa supistamista, mutta hänen esittämänsä keino eli virkamiesten eläkepoistuma on auttamattoman hidas ratkaisu julkisen talouden ongelmiin. Tämäkään asia ei parane odottamalla.

Nyt tulee käynnistää virkamieskunnan laajat yt-neuvottelut, irtisanoa tarpeettomat virkamiehet ja karsia ylenmääräistä sääntelyä. Tämä paitsi parantaa julkisen talouden tilaa, myös vähentää byrokratiaa ja helpottaa uusien yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014102518781130_uu.shtml

Perussuomalaiset ovat pitkään ja johdonmukaisesti ajaneet byrokratian karsimista. Nyt on oikea aika pienentää myös ministerien määrää, varsinkin kun suuri osa lainsäädäntötyöstä on jo siirtynyt Euroopan Unioniin. Suomalaiset ovat aina uskoneet esimerkin voimaan, joten kulujen karsinta on siksikin syytä aloittaa huippuviroista.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014101318741072_uu.shtml

Lukukausimaksut tarpeen ulkomaisille opiskelijoille

Keskiviikko 29.10.2014

Vaikka vihreät ja vasemmistoliitto sekä opiskelijajärjestöt asiaa kovaäänisesti vastustavatkin, on ulkomaalaisille opiskelijoille syytä määrätä lopultakin lukukausimaksut. Meillä ei ole varaa tarjota ilmaista opiskelua kaikille halukkaille. Lisäksi moni suomalaisnuori jää nykyään ilman opiskelupaikkaa. Mikäli yliopisto-opetuksemme on niin laadukasta kuin toisinaan väitetään, kiinnostavat yliopistot ulkomaalaisia opiskelijoita lukukausimaksusta huolimatta.

http://yle.fi/uutiset/hallitus_suunnittelee_lukuvuosimaksuja_eta-alueen_ulkopuolisille_opiskelijoille/7573276

Katainen väistelee vastuutaan Suomen velkaannuttamisessa

Lauantai 11.10.2014

Ex-pääministeri Katainen ei ole valmis kommentoimaan omaa osuuttaan valtion luottoluokituksen laskuun. Silti asia on täysin selvä. Valtiovarain- ja pääministeri Kataisen rooli on ollut tässä "kehityksessä" aivan keskeinen.

Valtion menoarvio vuodelle 2011 oli 50,5 miljardia euroa ja vuoden 2014 budjetissa jo 54,1 miljardia. Menot ovat kolmessa vuodessa kasvaneet yli seitsemän prosenttia. Samalla valtionvelka on kasvanut jo noin sataan miljardiin euroon. Hallitusohjelman tavoite veronkiristysten ja menoleikkausten tasapainosta ei ole toteutunut.

Julkinen sektori on kahden viimeisen hallituskauden aikana ottanut palkkajohtajan roolin, mikä on pitkälti seurausta kokoomuksen vuoden 2007 eduskuntavaaleissa vaatimista julkisen sektorin palkankorotuksista. Tätä ei uskoisi entiseltä yrittäjäpuolueelta.

http://yle.fi/uutiset/katainen_luottoluokituksesta_komissiolla_ei_kommentoitavaa/7523242

Kokoomuksen on aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin

Sunnuntai 5.10.2014

Pääministeri Stubb on heittänyt hanskat tiskiin ja kehottaa kokoomusta panostamaan kaiken tarmonsa vaalipropagandaan, vaikka vaaleihin on aikaa kuusi ja puoli kuukautta ja työttömyys kasvaa kovaa vauhtia.

Päätösten jatkuva lykkääminen vuodesta toiseen on aiheuttanut kansalle useiden miljardien laskun. Hallituksen työ on täysin kesken, nyt on yhdestoista hetki kääriä hihat ja ryhtyä toimeen julkisen talouden tervehdyttämiseksi!

http://yle.fi/uutiset/stubb_virittaytyi_vaalitunnelmiin_me_olemme_talla_hetkella_maalitaulu/7509941

Myös hallituksen esitys veronkiristyksineen on askel väärään suuntaan ja vähentää jälleen kuluttajien ostovoimaa. Oikea ratkaisu olisi pienentää valtion menoja. Karsinnan voisi aloittaa vaikkapa ELY-keskuksista ja Aluehallintovirastoista, jotka aiheuttavat runsaasti ylimääräistä ja päällekkäistä byrokratiaa.