Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

Olen jättänyt valtiovarainministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

KK 189/2016 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen työllisyystilanne on heikko, eikä Suomen houkuttelevuus myöskään investointien kohdemaana ole erityisen korkea, vaikka Suomi menestyykin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Toisaalta kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta yhä laajempi osuus koostuu ulkomaille tehdyistä sijoituksista. Tilastokeskuksen lokakuussa 2015 julkaiseman tilaston mukaan Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten arvo vuoden 2014 lopussa oli 19,3 miljardia euroa Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten sijoitusten arvoa korkeampi.

Pitkäaikainen kotimainen omistus on monelle yhtiölle tärkeä, koska pitkäaikaiset sijoittajat ovat usein kiinnostuneita omistamiensa yhtiöiden vastuullisesta pitkän tähtäimen kehittämisestä. Sijoittajat seuraavat yleensä kotimaisten yhtiöiden toimintaa ulkomaalaisia yhtiöitä tarkemmin. Pitkäjänteisiä kotimaisia piensijoittajia voitaisiinkin kannustaa verotuksellisin keinoin suomalaisten työpaikkojen säilymiseksi ja pääoman saamiseksi suomalaisten yritysten käyttöön.

Arvopapereiden hankintameno-olettama on verotuksessa nykyään 20 % ja vähintään 10 vuotta omistettujen arvopapereiden osaltakin vain 40 %. Olettamaa käytettäessä ei myöskään oteta huomioon inflaation vaikutusta, joten erityisesti korkean inflaation kausina sijoitusten reaalituotto voi jäädä negatiiviseksi pelkästään verotuksesta johtuvista syistä. Nykyinen malli ei siis erityisemmin kannusta pitkän tähtäimen osakesijoittamiseen.

Monessa maassa pitkään omistetut osakkeet on mahdollista myydä ainakin osittain verovapaasti tai matalaa veroastetta hyödyntäen. Pitkäaikaisten kotimaisten osakesijoitusten verotus voisi olla Suomessakin huomattavasti nykyistä kevyempää sekä osinkojen että myyntivoittojen osalta.

Suomessa voitaisiin harkita otettavaksi käyttöön kotimaisten osakkeiden ja vastaavien sijoitusten osalta omistuksen keston mukaan kasvava hankintameno-olettama, joka kasvaisi esimerkiksi 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämän mallin ollessa käytössä sijoittaja voisi halutessaan myydä vähintään kahdeksan vuotta omistamansa osakkeet ilman veroseuraamuksia, mikäli hankintameno-olettaman lähtötaso olisi sama kuin nykyään. Osakkeiden omistusajan pidentyessä myös niistä saatavien osinkotulojen verotus voisi keventyä vastaavasti. Kannuste pitkäaikaiseen omistamiseen olisi suuri, koska myymällä kauan omistamansa osakkeet ja ostamalla tilalle toisen yhtiön osakkeita sijoittaja menettäisi osinkoverotuksessa pitkän omistusajan perusteella saavuttamansa hyödyn.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus edistää pitkäjänteistä kotimaista sijoittamista verotuksellisin keinoin?

Helsingissä 1.4.2016

Sami Savio ps"