Perussuomalaiset esittävät oikeudenmukaisen vaihtoehdon

Keskiviikko 14.11.2018 klo 22:42

Oppositiopuolueet esittelivät tänään 14.11. eduskunnassa vaihtoehtonsa hallituksen talouspolitiikalle. Perussuomalaisten erittäin monipuolisen vaihtoehtobudjetin kantaviin teemoihin kuuluu suomalaisten kansallisen edun puolustaminen. Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Vaihtoehtobudjettimme on selvästi hallituksen budjettiesitystä paremmin tasapainossa, ja lähitulevaisuuden tavoitteenamme onkin lopettaa valtion velkaantuminen.

Haemme merkittäviä säästöjä esimerkiksi maahanmuuton kustannuksista, tarpeettomista yritystuista ja kehitysyhteistyöstä. Jo pelkästään niistä on mahdollista säästää satoja miljoonia euroja, ja lähivuosina säästöt vain kasvaisivat. Osan syntyvistä säästöistä kohdistaisimme useisiin Perussuomalaisille tärkeisiin kohteisiin. Nostan seuraavassa esille muutamia niistä.

Perussuomalaiset haluavat huolehtia jokaisen suomalaisen turvallisuudesta. Perussuomalainen Suomi on turvallinen Suomi, jossa toteutuu sekä sisäinen että ulkoinen turvallisuus. Esimerkiksi kenttäpoliisien määrä on ollut huolestuttavassa laskussa jo vuosikaudet. Tarvitaan 800 uuden poliisin kouluttamista ja palkkaamista kenttätyöhön arjen turvallisuutta takaamaan.

Esitämme 50 miljoonan euron lisäpanostusta myös Hätäkeskuslaitoksen, Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstötarpeisiin. Näin voidaan ennaltaehkäistä mm. huume- ja ihmiskauppaa sekä talousrikoksia. Samalla esimerkiksi harmaan talouden torjunta tuo merkittäviä lisätuloja valtiolle.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin sisältyy laaja hoito- ja hoivaosio, jolla autetaan monia hoidon ja avun tarpeessa olevia ihmisiä. Perussuomalaiset haluavat esimerkiksi vahvistaa inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä tekevien omaishoitajien asemaa. Ilman omaishoitajaa moni vanhus ja pitkäaikaissairas joutuisi muuttamaan kodistaan laitoshoitoon. Esitämme omaishoidontuen muuttamista verovapaaksi tuloksi ja tätä tarkoitusta varten 20 miljoonan euron lisäystä valtion budjettiin.

Lisäksi ehdotamme lääkkeiden omavastuuosuuden poistamista pienituloisilta kansalaisilta. Pidämme kestämättömänä tilannetta, jossa monet vähävaraiset joutuvat valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä. Esitämme lääkekorvauksiin 11 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi Perussuomalaiset palauttaisivat keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen. Heille kuuluu oikeus sairautensa edellyttämään erityisruokavalioon.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on perussuomalaisille erittäin tärkeää, ja meillä on siihen useita esityksiä. Esitämme muun muassa 10 miljoonan euron lisäpanostusta järjestöille nuorten mielenterveystyöhön ja kiusaamisen ehkäisyyn. Ehdotamme myös 2 miljoonan euron lisäpanostusta vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen.

Perussuomalaiset esittävät vaihtoehtobudjetissaan laajoja panostuksia koulutukseen, yhteensä 180 miljoonaa euroa. Haluamme turvata tasokkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, korkeatasoisen lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä sivistävän yliopistokoulutuksen. Perussuomalaiset haluavat erityisesti panostaa suomalaisten nuorten ja työttömien kouluttamiseen aloille, joilla tarvitaan tulevaisuudessa lisää työvoimaa. Näin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole tarvetta luopua, vaikka sitäkin on usein julkisuudessa väläytelty.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat heikentäneet erityisesti lähiopetusta. Puutteellinen lähiopetus on vuorostaan johtanut tilanteisiin, joissa erityisesti syrjäytymisvaarassa muutoinkin olevat nuoret ovat yhä enenevässä määrin keskeyttäneet opintonsa. Opintojen keskeyttäminen puolestaan moninkertaistaa syrjäytymisriskin. Näin ei  voi jatkua.

Ammatillisessa opetuksessa on jatkossa taattava riittävä määrä lähiopetusta ja opinto-ohjausta. Kyse on myös työturvallisuuden varmistamisesta. Esitämme ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen 40 miljoonan euron lisärahoitusta. Tämän lisäksi Perussuomalaiset esittävät 25 miljoonan euron lisämäärärahaa oppisopimuskoulutuksen käyttöalan laajentamiseen ja elinikäisen sekä työssäoppimisen edellytysten turvaamiseen.

Suomalaisten käteen jäävillä tuloilla on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Esitämme mm. kiinteistöverotuksen alarajojen alentamista, polttoaineverotuksen keventämistä ja sähkönsiirtomaksujen kohtuullistamista. Mainitut esitykset pienentäisivät asumisen usein kohtuuttomia kustannuksia.

Veroporkkanaa tarjoaisimme esimerkiksi uutta työvoimaa palkkaaville pk-yrityksille. Muutoinkin haluamme keventää verotusta hallitusta enemmän. Käteen jäävällä tulolla on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Esitämme vaihtoehtobudjetissamme ansiotuloverotukseen 300 miljoonan euron kevennystä. Tämän lisäksi olemme varanneet vaihtoehtobudjettiimme 50 miljoonaa euroa, joilla keventäisimme eläkkeiden verotusta samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa.

Moni suomalainen on tehnyt pitkän työuran matalasti palkatussa työssä, ja katsomme riittävän työeläkkeen turvaamisen myös heille olevan tärkeä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuskysymys. Ehdotamme Lipposen hallituksen aikanaan säätämän, työeläkkeitä koskevan taitetun indeksin vaiheittaista korjaamista erityisesti pienten ja keskisuurten työeläkkeiden osalta.

Perussuomalaisten mallissa otettaisiin käyttöön ns. puoliväli-indeksi jokaisen työeläkkeen saajan kuukausittaisen eläketulon ensimmäisen tuhannen euron osalta. Lienee syytä erikseen korostaa, että perussuomalaisten malli nostaisi kaikkia työeläkkeitä nykyistä taitettua indeksiä enemmän, mutta hyödyt olisivat kuitenkin suurimmat pieniä työeläkkeitä saaville.

Perussuomalaiset haluavat panostaa Suomen ja suomalaisten pitkän tähtäimen tulevaisuuteen. Esitämme 70 miljoonaa euroa Sipilän hallituksen viime vuoden lopussa lakkauttaman verotuksen lapsivähennyksen palauttamiseen.

Lapsivähennys otettiin käyttöön vuonna 2015 osittaisena kompensaationa Stubbin hallituksen tekemille rajuille lapsilisäleikkauksille. Lapsivähennys on suunnattu pieni- ja keskituloisille perheille, joille se voi tarkoittaa jopa 400 euron vuosittaista nettotulojen lisäystä. Lapsivähennys olisi tärkeä kädenojennus suomalaisille lapsiperheille erityisesti romahtaneen syntyvyyden oloissa. Meidän tulee tehdä voitavamme Suomen tulevaisuuden puolesta.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on ladattavissa kokonaisuudessaan seuraavan linkin takaa:

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-julki-oikeudenmukaisuutta-suomalaisille/

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, verotus, työllisyys, palvelut

Puheenvuoroni budjetin lähetekeskustelussa

Keskiviikko 19.9.2018 klo 9:52

Kerroin eduskunnassa eilen (18.9.) käydyssä budjetin lähetekeskustelussa näkemyksiäni mm. työstä ja yrittäjyydestä, asumisen ja liikkumisen kalleudesta, koulutuksesta, turvapaikkapolitiikasta, sote- ja maakuntauudistuksesta sekä sotaveteraanien palveluista:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti velkaantuminen ei ole pysähtynyt edes nousukaudella. Aiemmista leikkauksista huolimatta valtiovarainministerin tänään esittelemä valtion ensi vuoden talousarvio on yhä 1,4 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto voitaisiin kuitenkin saada loppumaan edistämällä työllisyyttä kannustein keppilinjan sijaan.

Arvoisa puhemies! Suomi elää työstä. Suomalaisen työn laatu ja arvostus on ehdottomasti turvattava. Työllistymisen ja yrittäjyyden esteiden madaltaminen olisi sekä yrittäjien, työntekijöiden että yhteiskunnan etu. Vastakkainasetteluun ei ole mitään syytä. Verotuksen keventäminen ja pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden uuteen nousuun.

Asumisen ja liikkumisen hinta on korkealla lyhytnäköisen politiikan seurauksena. Kaavoituksen esteet ja tonttikeinottelu, jatkuvasti kiristyvä kiinteistöverotus sekä polttoaineiden hinnannousu rasittavat suomalaisten taloutta. Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi myös työssäkäyntiä.

Elinikäisen oppimisen tarve lisääntyy. Oppilaitoksissa annettavan tavanomaisen opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla tarjottava oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkoulutuksen yritysten tarpeita vastaavaksi. Samalla se parantaisi olennaisesti työllistymismahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Myönteisestä talouskehityksestä huolimatta budjettiin sisältyy edelleen valtavia epävarmuustekijöitä. Julkisuudessa hiljattain olleiden tietojen mukaan sisäministeriö varautuu peräti 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen. Tämä määrä on huikea jopa ennätysvuoden 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaan verrattuna.

Syksyn 2015 päättämättömyys aiheutti veronmaksajille miljardiluokan lisälaskun, jota kenties tietoisestikin tehdyt virheet edelleen kasvattivat. Laskun loppusummaa ei tiedä kukaan. Mutta sisäministeriön uuden kauhuskenaarion toteutuminen kriisiyttäisi Suomen talouden moninaisista yhteiskunnallisista kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan. Sisäministeri Mykkäsen onkin lopulta ohjeistettava virkamiehiä ryhtymään ennalta ehkäiseviin toimiin pelkän jälkihoidon sijaan. Aikaa ei ole lainkaan hukattavaksi.

Lisäksi hallitus aikoo muun muassa poistaa Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta 4 kuukauden työskentelyvaatimuksen, joka on tähän asti ollut edellytyksenä sosiaalitukien saamiselle. Jatkossa ulkomaalainen pääsisi nauttimaan Suomen sosiaalieduista, jos tienaa peruspäivärahan verran. Toteutuessaan esitys mitä todennäköisimmin vauhdittaisi halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille. Hallituksen on torjuttava tämä kehitys, eikä sen tule lainkaan tuoda näin huonoa esitystä eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Varsin kiistanalaisen sote- ja maakuntauudistuksen kohtaloa odotetaan erityisellä jännityksellä. Vaikka eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin työskennellyt uudistuksen parissa myös kesän aikana, ei eduskunnalla ole vieläkään hallussaan konkreettisia laskelmia uudistuksen todellisista kustannusvaikutuksista. Kaavailtu uudistus kuitenkin todennäköisesti nostaisi sote-palveluiden asiakasmaksuja. Vaikutukset kohdentuisivat silloin erityisesti pienituloiseen ja sote-palveluita paljon käyttävään väestönosaan.

Uudistuksen alkuperäinen tarkoitus oli tasoittaa terveyseroja, ei lisätä tulonsiirtojen tarvetta. Suunta on siis väärä. Sekä sosiaali- ja terveys- että perustuslakivaliokunnalla tuleekin olla viisautta tehdä järkeviä ratkaisuja kovassa aikataulullisessa ja poliittisessa puristuksessa. Ja jos hallitus siihen kaatuu, lohduttanee pääministeriä tieto siitä, että eduskuntavaalit ovat joka tapauksessa edessä lähikuukausina.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on huomioitu eduskuntaryhmien hiljattain tekemä yhteinen periaatepäätös, jolla sotiemme veteraaneille taataan yhdenvertaiset kotona asumista tukevat palvelut marraskuusta 2019 alkaen. Nykyisin sotainvalidien saamien maksuttomien kotipalveluiden ehtona on vähintään 10 prosentin haitta-aste.

Päätös jokaiselle veteraanille tarjottavista kotipalveluista on sisällöllisesti hyvä ja oikea. Perussuomalaiset ovat tähdänneet tämänkaltaiseen lopputulokseen useilla lakialoitteilla jo vuosikausien ajan. Nuorimmatkin veteraanit ovat kuitenkin jo 90-vuotiaita, joten kunniavelan maksamisella on erittäin kova kiire. Elossa on enää hieman yli 10 000 veteraania, ja heidän määränsä pienenee parilla tuhannella hengellä vuodessa.

Arvoisa puhemies! Uudistus tulisi saattaa voimaan heti ensi vuoden alusta lukien. Nopeamman toimeenpanon hintalappu olisi joitakin 10 miljoonia euroja, mikä on pieni summa verrattuna Suomen itsenäisyyden puolesta sodissa annettuihin uhrauksiin. Arvoisa puhemies! Vähintään sen koko kansakunta on velkaa veteraaneille.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_85+2018+3+179+179.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuutto, koulutus, työllisyys, sote

Näkemyksiäni hallituksen laatimasta julkisen talouden suunnitelmasta

Tiistai 26.6.2018 klo 22:55

Eduskunnassa käsiteltiin eilen (25.6.) julkisen talouden suunnitelmaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Pitämässäni puheessa nostin esille näkökulmia liittyen työllisyyteen ja yrittäjyyteen, sote-uudistukseen, maahanmuuttoon ja EU-päätöksentekoon (video katsottavissa oheisesta linkistä):

https://www.youtube.com/watch?v=vxiHuHapMpU

"Arvoisa puhemies! Maailmantalouden hyvän kehityksen myötä Suomen työllisyyskehitys on ollut myönteinen, mutta valitettavasti työttömyys on Suomessa edelleen aivan liian korkealla tasolla ja moni työssä käyväkin kansalainen joutuu kamppailemaan pätkätyön, pienen palkan ja korkeiden elinkustannusten kanssa. Tilanne vaatii korjausta, ja perussuomalaiset ovat esittäneet lukuisia kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Olemme muun muassa vaatineet tuloverotuksen asteittaista keventämistä, byrokratian purkamista sekä asumisen ja liikkumisen halpuuttamista, jolloin työnteosta ja yrittämisestä tulisi tässä korkeiden elinkustannusten maassa huomattavasti nykyistä kannattavampaa.

Arvoisa puhemies! Sitä vastoin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole mitään tarvetta luopua, vaikka sitä on erityisesti kokoomuksen suunnalta jälleen tänään väläyteltykin. Muistin virkistykseksi lienee syytä todeta, että esimerkiksi erityisasiantuntijat on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta. Suomalaisten työttömien lisäkouluttaminen työvoimapulasta kärsiville aloille on järkevä ratkaisu kohtaanto-ongelmaan.

Arvoisa puhemies! Tämän päivän eduskuntakeskustelussa on nostettu esille käsite elefantista huoneessa, ja sillä on viitattu ennen kaikkea sote-uudistukseen, jonka todellisia vaikutuksia hoidon laatuun, kustannusvaikutuksista tai säästöistä puhumattakaan eivät asiantuntijat ole pystyneet realistisesti arvioimaan. Tämä kaikki on heijastunut myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja mikseipä perustuslakivaliokunnankin pitkittyneinä käsittelyaikoina, eikä uudistuksen sisältö kiisteltyine valinnanvapausmalleineen ole lähelläkään valmista, vaikka vaalikausi lähestyy jo loppuaan. Alkuperäinen 3 miljardin euron säästötavoite on vauhtisokeudessa unohtunut jo aikoja sitten. Muun muassa palkkaharmonisointi ja hallituksen haikailemat valinnanvapauspilotit aiheuttaisivat ja aiheuttavat, mikäli uudistus toteutuu, satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset. Hoitoketjut pilkkovan valinnanvapausmallin kustannukset maksatettaneen selvästi nykyistä korkeampina asiakasmaksuina, joiden suuruudesta hallitus on ollut varsin haluton esittämään juuri minkäänlaista arviota. Kovin paljon on siis vielä tehtävänä, ennen kuin kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan toteutettua kohtuullisin kustannuksin.

Arvoisa puhemies! Toinen kaikille näkyvissä oleva norsu lasivitriinissä on hallitsematon maahanmuutto siihen liittyvine lisäkustannuksineen. Perussuomalaiset näyttävät olevan ainoa eduskuntapuolue, joka kantaa tästä asiasta todellista huolta. Tilannetta ei ole parantanut hallitusohjelmaan kirjattu ja hallituksen viime joulukuussa julkaisema ennakko-odotuksista huolimatta varsin köykäinen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Tähän selvitykseen oli sisällytetty vain murto-osa maahanmuutosta aiheutuvista menoista. Osin tämä luonnollisesti johtuu kustannusarvioiden tekemisen vaikeudesta, mutta silti paljon parempaan olisi pitänyt tähdätä ja myös päästä.

Selvitykseen kootut luvut olisi voitu pääosin katsoa suoraan valtion talousarviosta, ja niin tehtiinkin, mutta paljon jäi puuttumaan. Sitä vastoin erinäiset välilliset kustannukset, joita esimerkiksi monien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden keskimääräistä selvästi matalammasta koulutustasosta aina luku- ja kirjoitustaidottomuudesta lähtien väistämättä aiheutuu, loistivat hallituksen selvityksestä poissaolollaan. Osaamisvaatimusten koko ajan lisääntyessä kustannusten voi pitkällä tähtäimellä arvioida vain kasvavan, mutta ellei eduskunnalla ole käytössään realistisia arvioita edes maahanmuutosta tällä hetkellä aiheutuvista kustannuksista, on niitä lähes mahdotonta hahmottaa varsinkaan pitkällä tähtäimellä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat vaatineet hallitukselta useaan otteeseen huomattavasti nykyistä jämerämpiä otteita maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseksi. Valitettavasti hallitus ei ymmärtänyt tarttua antamiimme neuvoihin edes vaalikauden ensimmäisellä puoliskolla. Nyt kun EU-maat käyvät neuvotteluja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella, ei Suomi saa olla yhtään sinisilmäinen. Kansallisen etumme varmistaminen on ehdottomasti maamme hallituksen ensisijainen tehtävä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen neuvottelutaktiikassa EU-pöydissä on kuitenkin runsaasti parantamisen varaa. Tämä on näkynyt muun muassa keskustelussa, jota on käyty EU:n tulevan rahoituskehyksen tiimoilta. Valtiovarainministeri on jo todennut julkisesti, että Suomi tulee tarvittaessa antamaan periksi jäsenmaksujen bruttokansantulo-osuuden kasvattamisessa. Tätä ei tosiaankaan voida pitää järin tiukkana linjana, varsinkin kun neuvottelutaktiikka on jo hyvissä ajoin etukäteen vuodettu julkisuuteen. Tällä menolla Suomi tulee jälleen kerran saamaan maksajan roolin. Se ei olisi todellakaan ensimmäinen kerta historiassa. Vaikka Suomen hallituksella näyttää olevan niin sanotusti hinkua päästä EU:n päättäviin ytimiin, ei sitä saa maksattaa kansalaisilla."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_72+2018+3+137+137.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuutto, EU, työllisyys, sote

TIEDOTE: PS-kansanedustajat: Työn perässä muuttavat vapautettava asuntokaupan varainsiirtoverosta

Tiistai 26.6.2018 klo 15:00

TIEDOTE 26.6.2018

Julkaisuvapaa

PS-kansanedustajat: Työn perässä muuttavat vapautettava asuntokaupan varainsiirtoverosta

Perussuomalaiset kansanedustajat Sami Savio, Toimi Kankaanniemi ja Ville Vähämäki ovat tehneet eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka tarkoituksena on vapauttaa työpaikan perässä oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelle muuttavat henkilöt asuntokaupan yhteydessä maksettavasta varainsiirtoverosta.

- Asumisen ja liikkumisen kalleus vaikeuttavat työllistymistä uudella paikkakunnalla. Vuokra-asuntojen heikon saatavuuden lisäksi ostajan asuntokaupassa maksama varainsiirtovero hankaloittaa entisestään työn perässä muuttamista, Savio arvioi.

Kansanedustajat haluaisivat vapauttaa henkilön varainsiirtoveron maksamisesta esimerkiksi silloin, kun tämä ostaa asunnon uudelta työssäkäyntialueelta toistaiseksi voimassa olevan tai vähintään puoli vuotta kestävän määräaikaisen työsopimuksen saadessaan. Varainsiirtoveron määrä on nykyään 2-4 % asunnon velattomasta kauppahinnasta, ellei kyseessä ole ensiasunnon ostaja.

- Erityisesti kasvukeskuksiin työn perässä muutettaessa varainsiirtoverosta vapauttaminen voisi tarkoittaa useiden tuhansien eurojen helpotusta asunnon uuden työpaikkansa lähistöltä ostavalle työntekijälle. Tämä olisi merkittävä kädenojennus ahkeralle työnhakijalle, Kankaanniemi toteaa.

Suomen talouden käännyttyä lopulta nousuun syntyy uusia työpaikkoja varsinkin kasvukeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Kansanedustajien näkemyksen mukaan asumiskulujen alentaminen parantaisi kannustetta etsiä ja vastaanottaa pienipalkkaistakin työtä.

- Toimenpidealoite on jatkumoa perussuomalaisten eduskuntaryhmän tekemille avauksille asumisen halpuuttamiseksi. Varainsiirtoverotulomenetysten vastapainona esittämämme muutos edistäisi merkittävällä tavalla työvoiman liikkuvuutta vähentäen samalla työttömyyttä ja kasvattaen valtion tuloverokertymää, Vähämäki perustelee.

Lisätietoja:

Sami Savio, 09 432 3149
Toimi Kankaanniemi, 09 432 3054
Ville Vähämäki, 09 432 3195

Avainsanat: tiedote, asuminen, työllisyys, eduskuntatyö

Ryhmäpuheenvuoroni vuoden 2018 valtiopäivien avauskeskustelussa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 19:52

Pidin tänään eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron keskustelussa vaalikauden lopun pääasiallisista tavoitteista. Sopivissa väleissä tuli samalla kritisoitua Sipilän hallitusta mm. kehnosta EU- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä sote-temppuilusta.

"Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeisten valtiopäivien merkittävimpiin asioihin kuuluu linjaus EU:n kehityksestä. Saksan uusi hallitus näyttää tukevan presidentti Macronin ajatuksia yhteisvastuun kasvattamisesta sekä velka- ja tulonsiirtounionista. Ne kurittaisivat ankarasti suomalaista veronmaksajaa.

Sipilän hallitus torjuu liittovaltiokehityksen puheissaan, mutta ei teoissaan. Suomi jää sivustakatsojan ja maksajan rooliin, ellemme löydä yhteistyökumppaneita liittovaltiokehitystä pysäyttämään. Euroopan keskuspankki on jo ostanut satojen miljardien eurojen roskalainat kriisimaiden ongelmapankeilta. Perussuomalaiset eivät hyväksy yhteisvastuuta veloista eivätkä EU-liittovaltiota. Edellytämme hallitukselta tiedonantoa EU- ja eurolinjauksista sekä Suomen jäsenmaksukehityksestä.

Arvoisa puhemies! Laittoman siirtolaisuuden saaminen hallintaan edellyttää määrätietoisia toimia. EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut, kun ulkorajat vuotavat eikä sopimuksia noudateta.

Suomi on vaivihkaa muuttunut yhdeksi Euroopan liberaaleimmista maista, kun on kyse turvapaikanhakijoista, perheenyhdistämisistä, oleskelulupien pituudesta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoista, rajavalvonnasta ja laittomasti maassa oleskeleville myönnettävistä palveluista. [Välihuutoja vasemmalta]

Euroopan suunta on toinen. Tanskan sosiaalidemokraattien tuoreen ohjelman mukaan maa ei ottaisi vastaan yhtään turvapaikanhakijaa, vaan ainoastaan turvattomimpia pakolaisia kriisialueiden lähistölle perustettavista vastaanottokeskuksista. [Vasemmalta: Moninkertainen pakolaiskiintiö!]

Ruotsissa maltillinen kokoomus ja sosiaalidemokraattinen sisäministeri ovat esittäneet samanhenkisiä ajatuksia. Saksan tulevan hallituksen turvapaikkapolitiikka kiristyy. Järki voittaa.

Myös Sipilän hallituksen on tiukennettava maahanmuuttopolitiikkaansa. Kun teette sen, ovat tulevat sukupolvet syvästi kiitollisia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hallitus teki raskaan virheen luopuessaan hallitusohjelman mukaisesta uudistuksen toteutustavasta ja ryhtyessään valmistelemaan kokoomuksen taustapiirien ankarasti lobbaamaa valinnanvapausmallia. Kansainväliset terveysalan yritykset ovat saamassa ennennäkemättömät markkinat, ja kalliin laskun maksavat kansalaiset.

Perussuomalaiset vaativat paluuta alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ensin tehdään hallittu sote-uudistus ja lisätään valinnanvapautta perustellusta syystä vasta kokeilujen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tiedustelulain uudistamista. Turun terrori-isku oli vakava muistutus turvallisuutemme heikkenemisestä, kun rajoja ei valvota eikä tiedustelu toimi. Haluamme silti varmistua perusoikeuksien turvaamisesta.

Lakien muuttaminen perustuslain kiireellisessä säätämisjärjestyksessä on poikkeuksellista ja vaatii huolellista harkintaa varsinkin vaalikauden lähestyessä loppuaan. Odotamme erityisesti perustuslakivaliokunnan kantaa perusteluineen.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei synny itsestään. Perussuomalaiset kiirehtivät suurten liikennehankkeiden toteutusta. Liikenteen on oltava sujuvaa ja kohtuuhintaista sekä työssäkäyntiä ja elinkeinoelämää edistävää. Asumista on halpuutettava ja pieni- ja keskituloisten palkansaajien sekä eläkeläisten ostovoimaa kasvatettava. Parlamentaarinen työ yritystukiviidakon karsimiseksi on otettava tosissaan.

Pienenä kansakuntana Suomen on panostettava koulutukseen ja tutkimukseen. Eduskunnan käsittelyyn tulevan lukiolain lisäksi koulutusta on kehitettävä kaikilla tasoilla.

Työpaikkoja syntyy erityisesti pienimpiin yrityksiin. Perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa, yrittämisen aloittamista helpottavaa työtilimallia sekä yritysverotuksen muuttamista investointeja ja työllistämistä tukevaksi. Näin voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat työttömien kannustamista hallituksen suosiman keppiaktivoinnin sijaan. Vaikka työttömän tulee olla aktiivinen ja pyrkiä työllistymään, ei ketään pidä pakottaa mahdottoman eteen. Aktiivimalli ei luo uusia työpaikkoja, ellei huomioida Kansaneläkelaitoksen kasvavaa käsittelyruuhkaa. [Kimmo Kivelä: Entäs passiivimalli?] Mallin epäkohdat on korjattava viimeistään sitä koskevaa kansalaisaloitetta käsiteltäessä.

Arvoisa puhemies! Häpeälliset leipäjonot osoittavat, ettei läheskään kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Odotamme Juho Saaren työryhmän esityksiä ja hallituksen toimia köyhyyden ja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tasavallan presidentti on perussuomalaisten tavoin puhunut usein kohtuuden puolesta. Valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä on kohtuullistettu hieman tällä vaalikaudella, enemmänkin olisi voitu. Kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin on puututtava pikaisesti. Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. [Puhemies koputtaa] Tämä toimikoon eduskunnan ohjenuorana [Puhemies: Aika!] myös jatkossa."

https://www.suomenuutiset.fi/ps-suomi-on-vaivihkaa-muuttunut-yhdeksi-euroopan-liberaaleimmista-maista-turvallisuus-heikkenee-kun-rajoja-ei-valvota-eika-tiedustelu-toimi/

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, EU-politiikka, sote-uudistus, työllisyys, talous

Kolumni: Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys

Torstai 11.1.2018 klo 13:42

Tammikuun kolumnini Ylöjärven Uutisissa (10.1.):

https://ylojarvenuutiset.fi/2018/01/11/tyollistyminen-ei-ole-itsestaanselvyys/

Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi joulukuussa hallitusohjelmaan kirjatun selvityksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Selvitys kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa ja osoittaa varsinkin humanitaarisen maahanmuuton aiheuttavan merkittävää painetta Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Valitettavasti selvitys ei tarjoa suoraa vastausta kansalaisten laajasti pohtimaan kysymykseen maahanmuuton vuotuisista kokonaiskustannuksista. Selvityksessä kuitenkin tarkastellaan julkisen talouden nettovaikutuksia maahanmuuttajaryhmittäin.

Kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan saksalaiset maksoivat vuonna 2011 enemmän veroja kuin saivat tulonsiirtoja ja käyttivät julkisia palveluita. Samaan aikaan esimerkiksi Somaliasta tai Irakista muuttaneen työikäisen henkilön vastaava vuotuinen nettovaikutus julkiseen talouteen oli keskimäärin noin 13 000 euroa negatiivinen.

Maahanmuuttajien vaisu työllistyminen aiheuttaa vakavia ongelmia kansantaloudelle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo viittasi tähän ehdottaessaan yleistä palkkatasoa matalamman palkan maksamista työntekijöille, joiden osaaminen on puutteellista. Vaikka Suomessa on edelleen satoja tuhansia työttömiä, vaati Orpo samalla työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä työvoimapulaan vedoten. Tämä keinovalikoima on epäjohdonmukainen.

Myös työttömyysturvan aktiivimallia on perusteltu työvoimapulalla. Hallituspuolueiden loppuvuonna voimaan runnoma laki leikkaa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lähes viisi prosenttia, ellei työtön ole edeltävien kolmen kuukauden aikana ollut riittävän monta päivää palkkatöissä, harjoittanut yritystoimintaa tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Laissa ei kuitenkaan velvoiteta työvoimaviranomaisia tarjoamaan työttömälle työtä tai muita aktivointitoimia, joilla työttömyysetuuden leikkauksen voisi välttää. Lisäksi laissa määritellään työttömyyskorvauksen tason säilyttämiseen vaadittava vähimmäispalkka. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen antoikin harhaanjohtavia lausuntoja väittäessään talkootyön estävän työttömyysturvan leikkauksen.

Työttömyysturvan aktiivimallin astuttua nyt voimaan tuonee hallitus siitä erillisen aktiivisen työnhaun mallin eduskuntaan keväällä. Lakiesitys velvoittaisi työttömän hakemaan töitä vähintään 12 kertaa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Työnhaun tai siitä raportoimisen laiminlyönti johtaisi peräti kahden kuukauden karenssiin avoimien työpaikkojen määrästä riippumatta.

Menettely johtaneekin työhakemusten massalähetykseen myös yrityksiin, jotka eivät tarvitse lisätyövoimaa tai joihin hakijan koulutus ei sovellu. Huomattavasti tuloksellisempaa olisi käyttää resurssit niiden paikkojen hakuun, joihin hakijalla on aito mahdollisuus työllistyä. Se innostaisi työttömiä aiheuttamatta työnantajille turhaa riesaa.

Suomessa vallitsee yhä massatyöttömyys, ei työvoimapula. Työttömien syyllistämisen sijaan kaivataan kannusteita, koulutusta ja erityisesti pienimpien yritysten toimintaedellytysten parantamista. Ylöjärvelläkin käynnissä oleva työllisyydenhoidon kuntakokeilu on osoittanut työttömien yksilöllisen kohtaamisen kotikunnan työllisyyspalvelussa tuottavan kasvotonta viranomaistoimintaa parempia tuloksia. Myös kohdennettu lisäkoulutus ja kohtuulliset tuloveronalennukset edistäisivät työllisyyttä, samoin esimerkiksi mahdollisuus työsuhteen koeajan kattavaan muuttoavustukseen. Perussuomalaiset ovat lisäksi esittäneet Viron yritysveromallin kokeilua lisähenkilökuntaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Tällaiset uudistukset hyödyttäisivät sekä työnantajia että työntekijöitä.

Avainsanat: mielipidekirjoitus, työllisyys, maahanmuutto

Tarveharkintaa ei saa murentaa

Torstai 16.11.2017 klo 19:03

Tein tiistaina 14.11. eduskunnassa Leena Meren kannattamana kausityöntekijöiden maahantulon helpottamista koskevan lakiehdotuksen hylkäysesityksen. Esitys voi toteutuessaan avata väylän työvoiman tarveharkinnan murentamiselle, mitä perussuomalaiset vastustavat ankarasti. Äänestys suoritettaneen ensi viikolla. Pidin asian käsittelyn yhteydessä seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys HE 80 näiltä valtiopäiviltä ja siihen liittyvä hallintovaliokunnan mietintö laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan tämä hallituksen esitys olisi toteutuessaan riskialtis, koska se avaisi väylän työvoiman tarveharkinnan poistamiseen ainakin tietyillä ammattialoilla. Eduskuntaryhmämme katsoo, ettei ole toivottavaa kehitystä, että esityksen myötä TE-toimistot osin ohitettaisiin työvoiman saatavuuden harkinnassa. Muun muassa hallitusohjelmassa on linjattu, että työvoiman tarveharkinnassa pääsääntö on jatkossakin nykyisten käytäntöjen jatkuminen.

Perussuomalaiset ovat esityksen laajan valiokuntakäsittelyn aikana kiinnittäneet huomiota myös siihen, että EU-jäsenmaiden on pääsääntöisesti kohdeltava direktiivin tarkoittamia kolmansien maiden kansalaisia yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa sosiaaliturvan alalla, mikä aiheuttaa useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset. Tilapäisesti maassa oleskelevilla työntekijöillä olisi siis oikeus muun muassa julkisiin terveys- ja erikoissairaanhoidon palveluihin.

Periaatteellisesti tärkein seikka lienee kuitenkin se, että lakiehdotuksen myötä työvoiman saatavuusharkinnan soveltumisala murenisi nykyiseen verrattuna. Perussuomalaisten mielestä jatkossakin on ehdottomasti syytä ensin varmistua, onko suomalaisia työttömiä mahdollista työllistää. Tämän perusteella esitän mietinnön vastalauseessa ehdotetun mukaisesti, että lakiehdotukset 1—13 hylätään."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_117+2017+7+1+1.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, tarveharkinta, työllisyys

Eduskunnan päätökset ovat saaneet Suomen talouden nousuun

Keskiviikko 31.5.2017 klo 17:55

Pidin seuraavat parantuneeseen työllisyyskehitykseen ja julkisen velkaantumisen hidastumiseen liittyvät puheenvuorot eduskunnassa 30.5. käydyssä lisätalousarviokeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+32+32.aspx

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta on joutunut tekemään monia erittäin vaikeita päätöksiä, mutta pitkälti niiden ansiosta Suomen talouden suunta on lopulta oikea. Työttömyys on meillä Suomessa edelleen vakava inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma, mutta onneksi nyt huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys on alentunut koko maassa ja useilla eri sektoreilla, mikä on täysin päinvastaista kehitystä kuin vielä viime hallituskaudella totuttiin näkemään. 

Arvoisa puhemies! Eräs merkittävä tekijä tälle työllisyyden paranemiselle ovat jo toteutetut mittavat, miljardiluokan tuloveron alennukset. Niiden ansiosta kulutus on lisääntynyt. Muun muassa arvonlisäveron tuotot nousevat tämän lisätalousarvion mukaan lähes 190 miljoonalla eurolla ja myös autoverotuotto yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. [Puhemies koputtaa] Tämä on esimerkki veronalennusten tuomista lisätuloista julkiseen talouteen. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+67+67.aspx

Arvoisa puhemies! Kun työllisyys on nyt kääntynyt selvään nousuun ja talous samalla kasvuun, niin uskaltaa oppositiokin jo kiitellä varovasti, mutta kuitenkin se uskaltaa kiitellä hallitusta. Kiitokset ovat yhä edelleen siis hentoja, mutta kun talouden nousuvauhti hiljalleen tästä kiihtyy, niin lisääntyy varmaan oppositiosta käsin tuleva kiittelykin hallituksen hyvistä esityksistä.  

Lisätalousarvio pienentää kasvaneiden verotuloarvioiden myötä valtion velanottotarvetta kaikkiaan 178 miljoonalla eurolla. On tosiaan varsin poikkeuksellista, että nämä lisätalousarviot pienentävät velanottoa, kuten edustaja Vähämäki täällä tänään aiemmin totesi. Tämä kehitys on ainakin osaltaan seurausta tuloveronalennuksista ja ostovoiman kasvamisesta, mikä on saanut suomalaiset kuluttajat liikkeelle. Arvonlisäverotuotot kasvavatkin yli 180 miljoonaa euroa aiemmin arvioidusta. On silti selvää, että julkinen velkaantumisemme on edelleen liian nopeaa. Onneksi kuntatalouden velkaantumistahti on saatu taittumaan tällä vaalikaudella. 

Arvoisa puhemies! Tuloveron alennusten lisäksi eräs hyvä esimerkki toimivasta kannustimesta on päivähoitomaksujen alennus. Päivähoitomaksuja alennetaan jälleen varsinkin pienituloisissa lapsiperheissä. Se on hyvää jatkumoa jo viime syksynä tehdyille maksualennuksille. Ne ovat parantaneet työllistymisen kannustimia ja kasvattaneet monen pienituloisen perheen käteenjääviä tuloja useilla prosenteilla. Tällaisia hyviä päätöksiä tulee tehdä jatkossakin. Nettotulojen kasvu bruttotulojen pysyessä maltillisina hyödyttää sekä palkansaajia, yrittäjiä että koko suomalaista yhteiskuntaa.

Avainsanat: julkinen talous, työllisyys, eduskuntatyö

Pirkanmaalla satsataan työllisyyteen

Perjantai 14.10.2016 klo 9:38

Tämän viikon Ylöjärven Uutisissa julkaistu kolumnini käsitteli työllisyysedellytysten kehittämistä Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla satsataan työllisyyteen

Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan Suomessa oli elokuun lopussa 342 500 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli noin 13 prosenttia työvoimasta. Työttömyys näyttää kääntyneen lopulta hienoiseen laskuun, olihan työttömiä kesän lopussa noin 4 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Valitettavasti Pirkanmaan työttömyysaste on edelleen koko maan keskiarvoa korkeampi. Teollisuuden rakennemuutos on koetellut takavuosina erityisesti Tamperetta, jossa työttömiä on yli 18 prosenttia työvoimasta.

Ylöjärvellä tilanne on onneksi aavistuksen valoisampi työttömyysasteen jäädessä hieman koko maan keskiarvon alapuolelle. Ylöjärven kaupungin elinkeinopolitiikalla lienee oma osansa lukuisten pienyritysten sijoittumisessa paikkakunnalle.

Eduskunnan päätöksenteossa työllisyydenhoidolla on ollut aina tärkeä rooli, mutta sen merkitys korostuu erityisesti korkean työttömyyden vallitessa. Viime kuun kolumnissani mainitsemieni tuloveronalennusten ja pienyritystoiminnan edellytysten parantamisen lisäksi tarvitaan myös perinteisempiä työllisyystoimia.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat Ylöjärvi mukaan lukien on valittu työ- ja elinkeinoministeriön kokeiluun, jossa keskitytään asiakaslähtöisten työvoima- ja yrityspalveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen.

Tein itsekin taustatyötä ministeriön suuntaan, jotta kaupunkiseutumme pääsisi kokeilun piiriin. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettava kokeilu on myös tärkeää valmistautumista tulevaan aikakauteen, siirretäänhän TE-toimistojen tehtävät maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille.

Työllisyydenhoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää on tietenkin uusien markkinaehtoisten työpaikkojen syntyminen. Bio- ja kiertotalouden kehittäminen ja nykyistä parempi hyödyntäminen muodostavat yhden Sipilän hallituksen kärkihankkeista.

Kolmenkulmassa Nokian Kyynijärven lähistöllä sijaitsevalle ECO3-alueelle nousee valtakunnallisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä. Yritysten lisäksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet alueen toimintaan merkittävällä tavalla.

Mitä todennäköisimmin yritysalue säteilee tulevaisuudessa hyvinvointia, yritystoimintaa ja työpaikkoja lähiseudulle. Ylöjärven kaupungin ja Ylöjärven yrityspalvelun aktiivisuus helpottanee bio- ja kiertotalouden alihankintaketjujen laajenemista kotikaupunkiimme. Laajuudeltaan 90 hehtaarin kokoiselle ECO3-alueelle on saatu ulkomaisiakin investointeja.

Pirkanmaalaiset kansanedustajat vierailivat syyskuussa Nokialla keskustelemassa ECO3-alueen jatkokehitystarpeista. Kolmenkulma sijaitsee koko maata ajatellen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella ja kiinnostus yritysalueen hyödyntämiseen on merkittävässä kasvussa.

Alueen positiivisten tulevaisuuden odotusten ohella keskustelun aiheeksi nousi lähinnä huoli siitä, että Nokian kaupungin nykyiset resurssit eivät riitä alueen kasvutarpeiden hyödyntämiseen. Nokian kaupunki onkin hakenut työ- ja elinkeinoministeriöltä erillisrahoitusta ECO3-alueen kehittämiseen tämän vuosikymmenen loppuun asti.

Valtiovarainvaliokunnan sekä sen työ- ja elinkeinojaoston jäsenenä minulla on jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa valtion talousarviossa tässä vaiheessa sitomatta olevien määrärahojen kohdentamiseen.

Osa joulukuun aikana tarkentuvista määrärahoista tultaneen kohdistamaan kotimaakuntamme hyväksi. Yritys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen Pirkanmaalla parantaa samalla koko maan tulevaa kilpailukykyä, varsinkin jos täällä kehitettyjä toimintatapoja pystytään hyödyntämään muuallakin Suomessa.

http://ylojarvenuutiset.fi/2016/10/12/pirkanmaalla-satsataan-tyollisyyteen/

Avainsanat: työllisyys, yrittäminen

Yrittämisen ja työllistymisen edellytykset paranevat

Keskiviikko 13.4.2016

Hallitus esittelee tämän ja ensi viikon aikana lukuisia yrittämisen ja työllistymisen edellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Monet keinoista on kohdennettu mikro- ja pienyritysten tarpeisiin. Muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Toteutettavan kokeilun aikana työntekijän voisi palkata myös avoimilta työmarkkinoilta palkkatukea hyödyntäen.

Työttömyysturvajärjestelmään on tulossa muutoksia, joilla kannustetaan työllistämiseen ja työllistymiseen. Työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaisen päivärahan perusosaa voidaan jatkossa käyttää starttirahaan, palkkatukeen ja työntekijän liikkuvuuden edistämiseen. Myös osa-aikaiseksi yrittäjäksi ryhtymistä on tarkoitus helpottaa ja loiventaa rajaa yrittäjän ja palkansaajan välillä sekä pienentää yrittämiseen liittyviä riskejä. Tarkoituksena on joustavoittaa siirtymää yrittäjästä palkansaajaksi tai toisinpäin.

Hallituksen esittelemän innovaatiopankin käyttöönotolla on tarkoitus lähentää ideoiden kehittäjiä niiden käytännön toteuttajiin. Myös innovaatio- ja palvelusetelin käytöstä suoritetaan kokeilu, jossa pk-yritykset voivat hankkia omiin kehittämistarpeisiinsa ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea. Seteliä voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteistyöprojektissa korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa, liikeideoiden arvioinnissa ja kehittämisessä tai kaupallistamisessa.

Suomen Yrittäjien esittämänä toiveena on ollut, että hallitus toteuttaa pikaisella aikataululla hallitusohjelman mukaiset päätökset yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennys otetaankin käyttöön ensi vuoden alusta lähtien. Samoin ryhdytään valmistelemaan lainsäädäntöä voittovarauksesta, jolloin yritys voisi lykätä osan tuloksestaan myöhemmin verotettavaksi ja kasvattaa siten investointien rahoitukseen käytössä olevaa nettotuloa.

Lisäksi kokeillaan alueellisesti työnhakija- ja työnantajalähtöistä työllisyyspalvelua, jonka puitteissa voidaan poiketa voimassa olevasta työvoimaa, yrityspalveluja ja työttömyysturvaa koskevasta lainsäädännöstä. Nämä ja monet muut hallituksen esittelemät toimenpiteet ovat tarpeellisia työllisyyskehityksen kääntämiseksi nousuun, vaikka eivät työttömyysongelmaa kokonaan ratkaisekaan.

Avainsanat: eduskuntatyö, yrittäminen, työllisyys