Ryhmäpuheenvuoroni vuoden 2018 valtiopäivien avauskeskustelussa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 19:52

Pidin tänään eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron keskustelussa vaalikauden lopun pääasiallisista tavoitteista. Sopivissa väleissä tuli samalla kritisoitua Sipilän hallitusta mm. kehnosta EU- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä sote-temppuilusta.

"Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeisten valtiopäivien merkittävimpiin asioihin kuuluu linjaus EU:n kehityksestä. Saksan uusi hallitus näyttää tukevan presidentti Macronin ajatuksia yhteisvastuun kasvattamisesta sekä velka- ja tulonsiirtounionista. Ne kurittaisivat ankarasti suomalaista veronmaksajaa.

Sipilän hallitus torjuu liittovaltiokehityksen puheissaan, mutta ei teoissaan. Suomi jää sivustakatsojan ja maksajan rooliin, ellemme löydä yhteistyökumppaneita liittovaltiokehitystä pysäyttämään. Euroopan keskuspankki on jo ostanut satojen miljardien eurojen roskalainat kriisimaiden ongelmapankeilta. Perussuomalaiset eivät hyväksy yhteisvastuuta veloista eivätkä EU-liittovaltiota. Edellytämme hallitukselta tiedonantoa EU- ja eurolinjauksista sekä Suomen jäsenmaksukehityksestä.

Arvoisa puhemies! Laittoman siirtolaisuuden saaminen hallintaan edellyttää määrätietoisia toimia. EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut, kun ulkorajat vuotavat eikä sopimuksia noudateta.

Suomi on vaivihkaa muuttunut yhdeksi Euroopan liberaaleimmista maista, kun on kyse turvapaikanhakijoista, perheenyhdistämisistä, oleskelulupien pituudesta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoista, rajavalvonnasta ja laittomasti maassa oleskeleville myönnettävistä palveluista. [Välihuutoja vasemmalta]

Euroopan suunta on toinen. Tanskan sosiaalidemokraattien tuoreen ohjelman mukaan maa ei ottaisi vastaan yhtään turvapaikanhakijaa, vaan ainoastaan turvattomimpia pakolaisia kriisialueiden lähistölle perustettavista vastaanottokeskuksista. [Vasemmalta: Moninkertainen pakolaiskiintiö!]

Ruotsissa maltillinen kokoomus ja sosiaalidemokraattinen sisäministeri ovat esittäneet samanhenkisiä ajatuksia. Saksan tulevan hallituksen turvapaikkapolitiikka kiristyy. Järki voittaa.

Myös Sipilän hallituksen on tiukennettava maahanmuuttopolitiikkaansa. Kun teette sen, ovat tulevat sukupolvet syvästi kiitollisia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hallitus teki raskaan virheen luopuessaan hallitusohjelman mukaisesta uudistuksen toteutustavasta ja ryhtyessään valmistelemaan kokoomuksen taustapiirien ankarasti lobbaamaa valinnanvapausmallia. Kansainväliset terveysalan yritykset ovat saamassa ennennäkemättömät markkinat, ja kalliin laskun maksavat kansalaiset.

Perussuomalaiset vaativat paluuta alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ensin tehdään hallittu sote-uudistus ja lisätään valinnanvapautta perustellusta syystä vasta kokeilujen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tiedustelulain uudistamista. Turun terrori-isku oli vakava muistutus turvallisuutemme heikkenemisestä, kun rajoja ei valvota eikä tiedustelu toimi. Haluamme silti varmistua perusoikeuksien turvaamisesta.

Lakien muuttaminen perustuslain kiireellisessä säätämisjärjestyksessä on poikkeuksellista ja vaatii huolellista harkintaa varsinkin vaalikauden lähestyessä loppuaan. Odotamme erityisesti perustuslakivaliokunnan kantaa perusteluineen.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei synny itsestään. Perussuomalaiset kiirehtivät suurten liikennehankkeiden toteutusta. Liikenteen on oltava sujuvaa ja kohtuuhintaista sekä työssäkäyntiä ja elinkeinoelämää edistävää. Asumista on halpuutettava ja pieni- ja keskituloisten palkansaajien sekä eläkeläisten ostovoimaa kasvatettava. Parlamentaarinen työ yritystukiviidakon karsimiseksi on otettava tosissaan.

Pienenä kansakuntana Suomen on panostettava koulutukseen ja tutkimukseen. Eduskunnan käsittelyyn tulevan lukiolain lisäksi koulutusta on kehitettävä kaikilla tasoilla.

Työpaikkoja syntyy erityisesti pienimpiin yrityksiin. Perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa, yrittämisen aloittamista helpottavaa työtilimallia sekä yritysverotuksen muuttamista investointeja ja työllistämistä tukevaksi. Näin voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat työttömien kannustamista hallituksen suosiman keppiaktivoinnin sijaan. Vaikka työttömän tulee olla aktiivinen ja pyrkiä työllistymään, ei ketään pidä pakottaa mahdottoman eteen. Aktiivimalli ei luo uusia työpaikkoja, ellei huomioida Kansaneläkelaitoksen kasvavaa käsittelyruuhkaa. [Kimmo Kivelä: Entäs passiivimalli?] Mallin epäkohdat on korjattava viimeistään sitä koskevaa kansalaisaloitetta käsiteltäessä.

Arvoisa puhemies! Häpeälliset leipäjonot osoittavat, ettei läheskään kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Odotamme Juho Saaren työryhmän esityksiä ja hallituksen toimia köyhyyden ja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tasavallan presidentti on perussuomalaisten tavoin puhunut usein kohtuuden puolesta. Valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä on kohtuullistettu hieman tällä vaalikaudella, enemmänkin olisi voitu. Kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin on puututtava pikaisesti. Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. [Puhemies koputtaa] Tämä toimikoon eduskunnan ohjenuorana [Puhemies: Aika!] myös jatkossa."

https://www.suomenuutiset.fi/ps-suomi-on-vaivihkaa-muuttunut-yhdeksi-euroopan-liberaaleimmista-maista-turvallisuus-heikkenee-kun-rajoja-ei-valvota-eika-tiedustelu-toimi/

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, EU-politiikka, sote-uudistus, työllisyys, talous

Kolumni: Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys

Torstai 11.1.2018 klo 13:42

Tammikuun kolumnini Ylöjärven Uutisissa (10.1.):

https://ylojarvenuutiset.fi/2018/01/11/tyollistyminen-ei-ole-itsestaanselvyys/

Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi joulukuussa hallitusohjelmaan kirjatun selvityksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Selvitys kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa ja osoittaa varsinkin humanitaarisen maahanmuuton aiheuttavan merkittävää painetta Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Valitettavasti selvitys ei tarjoa suoraa vastausta kansalaisten laajasti pohtimaan kysymykseen maahanmuuton vuotuisista kokonaiskustannuksista. Selvityksessä kuitenkin tarkastellaan julkisen talouden nettovaikutuksia maahanmuuttajaryhmittäin.

Kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan saksalaiset maksoivat vuonna 2011 enemmän veroja kuin saivat tulonsiirtoja ja käyttivät julkisia palveluita. Samaan aikaan esimerkiksi Somaliasta tai Irakista muuttaneen työikäisen henkilön vastaava vuotuinen nettovaikutus julkiseen talouteen oli keskimäärin noin 13 000 euroa negatiivinen.

Maahanmuuttajien vaisu työllistyminen aiheuttaa vakavia ongelmia kansantaloudelle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo viittasi tähän ehdottaessaan yleistä palkkatasoa matalamman palkan maksamista työntekijöille, joiden osaaminen on puutteellista. Vaikka Suomessa on edelleen satoja tuhansia työttömiä, vaati Orpo samalla työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä työvoimapulaan vedoten. Tämä keinovalikoima on epäjohdonmukainen.

Myös työttömyysturvan aktiivimallia on perusteltu työvoimapulalla. Hallituspuolueiden loppuvuonna voimaan runnoma laki leikkaa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lähes viisi prosenttia, ellei työtön ole edeltävien kolmen kuukauden aikana ollut riittävän monta päivää palkkatöissä, harjoittanut yritystoimintaa tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Laissa ei kuitenkaan velvoiteta työvoimaviranomaisia tarjoamaan työttömälle työtä tai muita aktivointitoimia, joilla työttömyysetuuden leikkauksen voisi välttää. Lisäksi laissa määritellään työttömyyskorvauksen tason säilyttämiseen vaadittava vähimmäispalkka. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen antoikin harhaanjohtavia lausuntoja väittäessään talkootyön estävän työttömyysturvan leikkauksen.

Työttömyysturvan aktiivimallin astuttua nyt voimaan tuonee hallitus siitä erillisen aktiivisen työnhaun mallin eduskuntaan keväällä. Lakiesitys velvoittaisi työttömän hakemaan töitä vähintään 12 kertaa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Työnhaun tai siitä raportoimisen laiminlyönti johtaisi peräti kahden kuukauden karenssiin avoimien työpaikkojen määrästä riippumatta.

Menettely johtaneekin työhakemusten massalähetykseen myös yrityksiin, jotka eivät tarvitse lisätyövoimaa tai joihin hakijan koulutus ei sovellu. Huomattavasti tuloksellisempaa olisi käyttää resurssit niiden paikkojen hakuun, joihin hakijalla on aito mahdollisuus työllistyä. Se innostaisi työttömiä aiheuttamatta työnantajille turhaa riesaa.

Suomessa vallitsee yhä massatyöttömyys, ei työvoimapula. Työttömien syyllistämisen sijaan kaivataan kannusteita, koulutusta ja erityisesti pienimpien yritysten toimintaedellytysten parantamista. Ylöjärvelläkin käynnissä oleva työllisyydenhoidon kuntakokeilu on osoittanut työttömien yksilöllisen kohtaamisen kotikunnan työllisyyspalvelussa tuottavan kasvotonta viranomaistoimintaa parempia tuloksia. Myös kohdennettu lisäkoulutus ja kohtuulliset tuloveronalennukset edistäisivät työllisyyttä, samoin esimerkiksi mahdollisuus työsuhteen koeajan kattavaan muuttoavustukseen. Perussuomalaiset ovat lisäksi esittäneet Viron yritysveromallin kokeilua lisähenkilökuntaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Tällaiset uudistukset hyödyttäisivät sekä työnantajia että työntekijöitä.

Avainsanat: mielipidekirjoitus, työllisyys, maahanmuutto

Tarveharkintaa ei saa murentaa

Torstai 16.11.2017 klo 19:03

Tein tiistaina 14.11. eduskunnassa Leena Meren kannattamana kausityöntekijöiden maahantulon helpottamista koskevan lakiehdotuksen hylkäysesityksen. Esitys voi toteutuessaan avata väylän työvoiman tarveharkinnan murentamiselle, mitä perussuomalaiset vastustavat ankarasti. Äänestys suoritettaneen ensi viikolla. Pidin asian käsittelyn yhteydessä seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys HE 80 näiltä valtiopäiviltä ja siihen liittyvä hallintovaliokunnan mietintö laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan tämä hallituksen esitys olisi toteutuessaan riskialtis, koska se avaisi väylän työvoiman tarveharkinnan poistamiseen ainakin tietyillä ammattialoilla. Eduskuntaryhmämme katsoo, ettei ole toivottavaa kehitystä, että esityksen myötä TE-toimistot osin ohitettaisiin työvoiman saatavuuden harkinnassa. Muun muassa hallitusohjelmassa on linjattu, että työvoiman tarveharkinnassa pääsääntö on jatkossakin nykyisten käytäntöjen jatkuminen.

Perussuomalaiset ovat esityksen laajan valiokuntakäsittelyn aikana kiinnittäneet huomiota myös siihen, että EU-jäsenmaiden on pääsääntöisesti kohdeltava direktiivin tarkoittamia kolmansien maiden kansalaisia yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa sosiaaliturvan alalla, mikä aiheuttaa useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset. Tilapäisesti maassa oleskelevilla työntekijöillä olisi siis oikeus muun muassa julkisiin terveys- ja erikoissairaanhoidon palveluihin.

Periaatteellisesti tärkein seikka lienee kuitenkin se, että lakiehdotuksen myötä työvoiman saatavuusharkinnan soveltumisala murenisi nykyiseen verrattuna. Perussuomalaisten mielestä jatkossakin on ehdottomasti syytä ensin varmistua, onko suomalaisia työttömiä mahdollista työllistää. Tämän perusteella esitän mietinnön vastalauseessa ehdotetun mukaisesti, että lakiehdotukset 1—13 hylätään."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_117+2017+7+1+1.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, tarveharkinta, työllisyys

Eduskunnan päätökset ovat saaneet Suomen talouden nousuun

Keskiviikko 31.5.2017 klo 17:55

Pidin seuraavat parantuneeseen työllisyyskehitykseen ja julkisen velkaantumisen hidastumiseen liittyvät puheenvuorot eduskunnassa 30.5. käydyssä lisätalousarviokeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+32+32.aspx

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta on joutunut tekemään monia erittäin vaikeita päätöksiä, mutta pitkälti niiden ansiosta Suomen talouden suunta on lopulta oikea. Työttömyys on meillä Suomessa edelleen vakava inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma, mutta onneksi nyt huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys on alentunut koko maassa ja useilla eri sektoreilla, mikä on täysin päinvastaista kehitystä kuin vielä viime hallituskaudella totuttiin näkemään. 

Arvoisa puhemies! Eräs merkittävä tekijä tälle työllisyyden paranemiselle ovat jo toteutetut mittavat, miljardiluokan tuloveron alennukset. Niiden ansiosta kulutus on lisääntynyt. Muun muassa arvonlisäveron tuotot nousevat tämän lisätalousarvion mukaan lähes 190 miljoonalla eurolla ja myös autoverotuotto yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. [Puhemies koputtaa] Tämä on esimerkki veronalennusten tuomista lisätuloista julkiseen talouteen. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+67+67.aspx

Arvoisa puhemies! Kun työllisyys on nyt kääntynyt selvään nousuun ja talous samalla kasvuun, niin uskaltaa oppositiokin jo kiitellä varovasti, mutta kuitenkin se uskaltaa kiitellä hallitusta. Kiitokset ovat yhä edelleen siis hentoja, mutta kun talouden nousuvauhti hiljalleen tästä kiihtyy, niin lisääntyy varmaan oppositiosta käsin tuleva kiittelykin hallituksen hyvistä esityksistä.  

Lisätalousarvio pienentää kasvaneiden verotuloarvioiden myötä valtion velanottotarvetta kaikkiaan 178 miljoonalla eurolla. On tosiaan varsin poikkeuksellista, että nämä lisätalousarviot pienentävät velanottoa, kuten edustaja Vähämäki täällä tänään aiemmin totesi. Tämä kehitys on ainakin osaltaan seurausta tuloveronalennuksista ja ostovoiman kasvamisesta, mikä on saanut suomalaiset kuluttajat liikkeelle. Arvonlisäverotuotot kasvavatkin yli 180 miljoonaa euroa aiemmin arvioidusta. On silti selvää, että julkinen velkaantumisemme on edelleen liian nopeaa. Onneksi kuntatalouden velkaantumistahti on saatu taittumaan tällä vaalikaudella. 

Arvoisa puhemies! Tuloveron alennusten lisäksi eräs hyvä esimerkki toimivasta kannustimesta on päivähoitomaksujen alennus. Päivähoitomaksuja alennetaan jälleen varsinkin pienituloisissa lapsiperheissä. Se on hyvää jatkumoa jo viime syksynä tehdyille maksualennuksille. Ne ovat parantaneet työllistymisen kannustimia ja kasvattaneet monen pienituloisen perheen käteenjääviä tuloja useilla prosenteilla. Tällaisia hyviä päätöksiä tulee tehdä jatkossakin. Nettotulojen kasvu bruttotulojen pysyessä maltillisina hyödyttää sekä palkansaajia, yrittäjiä että koko suomalaista yhteiskuntaa.

Avainsanat: julkinen talous, työllisyys, eduskuntatyö

Pirkanmaalla satsataan työllisyyteen

Perjantai 14.10.2016 klo 9:38

Tämän viikon Ylöjärven Uutisissa julkaistu kolumnini käsitteli työllisyysedellytysten kehittämistä Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla satsataan työllisyyteen

Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan Suomessa oli elokuun lopussa 342 500 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli noin 13 prosenttia työvoimasta. Työttömyys näyttää kääntyneen lopulta hienoiseen laskuun, olihan työttömiä kesän lopussa noin 4 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Valitettavasti Pirkanmaan työttömyysaste on edelleen koko maan keskiarvoa korkeampi. Teollisuuden rakennemuutos on koetellut takavuosina erityisesti Tamperetta, jossa työttömiä on yli 18 prosenttia työvoimasta.

Ylöjärvellä tilanne on onneksi aavistuksen valoisampi työttömyysasteen jäädessä hieman koko maan keskiarvon alapuolelle. Ylöjärven kaupungin elinkeinopolitiikalla lienee oma osansa lukuisten pienyritysten sijoittumisessa paikkakunnalle.

Eduskunnan päätöksenteossa työllisyydenhoidolla on ollut aina tärkeä rooli, mutta sen merkitys korostuu erityisesti korkean työttömyyden vallitessa. Viime kuun kolumnissani mainitsemieni tuloveronalennusten ja pienyritystoiminnan edellytysten parantamisen lisäksi tarvitaan myös perinteisempiä työllisyystoimia.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat Ylöjärvi mukaan lukien on valittu työ- ja elinkeinoministeriön kokeiluun, jossa keskitytään asiakaslähtöisten työvoima- ja yrityspalveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen.

Tein itsekin taustatyötä ministeriön suuntaan, jotta kaupunkiseutumme pääsisi kokeilun piiriin. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettava kokeilu on myös tärkeää valmistautumista tulevaan aikakauteen, siirretäänhän TE-toimistojen tehtävät maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille.

Työllisyydenhoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää on tietenkin uusien markkinaehtoisten työpaikkojen syntyminen. Bio- ja kiertotalouden kehittäminen ja nykyistä parempi hyödyntäminen muodostavat yhden Sipilän hallituksen kärkihankkeista.

Kolmenkulmassa Nokian Kyynijärven lähistöllä sijaitsevalle ECO3-alueelle nousee valtakunnallisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä. Yritysten lisäksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet alueen toimintaan merkittävällä tavalla.

Mitä todennäköisimmin yritysalue säteilee tulevaisuudessa hyvinvointia, yritystoimintaa ja työpaikkoja lähiseudulle. Ylöjärven kaupungin ja Ylöjärven yrityspalvelun aktiivisuus helpottanee bio- ja kiertotalouden alihankintaketjujen laajenemista kotikaupunkiimme. Laajuudeltaan 90 hehtaarin kokoiselle ECO3-alueelle on saatu ulkomaisiakin investointeja.

Pirkanmaalaiset kansanedustajat vierailivat syyskuussa Nokialla keskustelemassa ECO3-alueen jatkokehitystarpeista. Kolmenkulma sijaitsee koko maata ajatellen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella ja kiinnostus yritysalueen hyödyntämiseen on merkittävässä kasvussa.

Alueen positiivisten tulevaisuuden odotusten ohella keskustelun aiheeksi nousi lähinnä huoli siitä, että Nokian kaupungin nykyiset resurssit eivät riitä alueen kasvutarpeiden hyödyntämiseen. Nokian kaupunki onkin hakenut työ- ja elinkeinoministeriöltä erillisrahoitusta ECO3-alueen kehittämiseen tämän vuosikymmenen loppuun asti.

Valtiovarainvaliokunnan sekä sen työ- ja elinkeinojaoston jäsenenä minulla on jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa valtion talousarviossa tässä vaiheessa sitomatta olevien määrärahojen kohdentamiseen.

Osa joulukuun aikana tarkentuvista määrärahoista tultaneen kohdistamaan kotimaakuntamme hyväksi. Yritys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen Pirkanmaalla parantaa samalla koko maan tulevaa kilpailukykyä, varsinkin jos täällä kehitettyjä toimintatapoja pystytään hyödyntämään muuallakin Suomessa.

http://ylojarvenuutiset.fi/2016/10/12/pirkanmaalla-satsataan-tyollisyyteen/

Avainsanat: työllisyys, yrittäminen

Yrittämisen ja työllistymisen edellytykset paranevat

Keskiviikko 13.4.2016

Hallitus esittelee tämän ja ensi viikon aikana lukuisia yrittämisen ja työllistymisen edellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Monet keinoista on kohdennettu mikro- ja pienyritysten tarpeisiin. Muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Toteutettavan kokeilun aikana työntekijän voisi palkata myös avoimilta työmarkkinoilta palkkatukea hyödyntäen.

Työttömyysturvajärjestelmään on tulossa muutoksia, joilla kannustetaan työllistämiseen ja työllistymiseen. Työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaisen päivärahan perusosaa voidaan jatkossa käyttää starttirahaan, palkkatukeen ja työntekijän liikkuvuuden edistämiseen. Myös osa-aikaiseksi yrittäjäksi ryhtymistä on tarkoitus helpottaa ja loiventaa rajaa yrittäjän ja palkansaajan välillä sekä pienentää yrittämiseen liittyviä riskejä. Tarkoituksena on joustavoittaa siirtymää yrittäjästä palkansaajaksi tai toisinpäin.

Hallituksen esittelemän innovaatiopankin käyttöönotolla on tarkoitus lähentää ideoiden kehittäjiä niiden käytännön toteuttajiin. Myös innovaatio- ja palvelusetelin käytöstä suoritetaan kokeilu, jossa pk-yritykset voivat hankkia omiin kehittämistarpeisiinsa ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea. Seteliä voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteistyöprojektissa korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa, liikeideoiden arvioinnissa ja kehittämisessä tai kaupallistamisessa.

Suomen Yrittäjien esittämänä toiveena on ollut, että hallitus toteuttaa pikaisella aikataululla hallitusohjelman mukaiset päätökset yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennys otetaankin käyttöön ensi vuoden alusta lähtien. Samoin ryhdytään valmistelemaan lainsäädäntöä voittovarauksesta, jolloin yritys voisi lykätä osan tuloksestaan myöhemmin verotettavaksi ja kasvattaa siten investointien rahoitukseen käytössä olevaa nettotuloa.

Lisäksi kokeillaan alueellisesti työnhakija- ja työnantajalähtöistä työllisyyspalvelua, jonka puitteissa voidaan poiketa voimassa olevasta työvoimaa, yrityspalveluja ja työttömyysturvaa koskevasta lainsäädännöstä. Nämä ja monet muut hallituksen esittelemät toimenpiteet ovat tarpeellisia työllisyyskehityksen kääntämiseksi nousuun, vaikka eivät työttömyysongelmaa kokonaan ratkaisekaan.

Avainsanat: eduskuntatyö, yrittäminen, työllisyys