Kolumni: Hallitukselta odotetaan konkreettisia toimia

Lauantai 29.7.2023 klo 15.28

Oheinen kolumnini on julkaistu tämän viikon Tamperelaisessa:

Hallitukselta odotetaan konkreettisia toimia

Petteri Orpon hallituksen alkutaival on ollut varsin kuoppainen. Ristiriidoista huolimatta hallituspuolueita yhdistää selkeä kokonaiskuva Suomen julkisen talouden vaikeasta tilasta. Talouden tervehdyttämistoimet eivät ole kaikilta osin helppoja, mutta kokonaisuudessaan ne ovat välttämättömiä. Muutoin edellisen hallituksen kiihdyttämä velkaantuminen ja kohoavat velanhoitokulut ylittävät pahoin veronmaksajien kantokyvyn.

Hallitus aikoo vahvistaa kotitalouksien ostovoimaa keventämällä työn ja liikkumisen verotusta. Samalla hallitus sitoutuu siihen, etteivät päästövähennys- ja hiilineutraalisuustavoitteisiin tähtäävät päätökset nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä yritysten kilpailukykyä. Myös sähkölaskujen on oltava jatkossa kohtuullisia.

Hallitus tavoittelee säästöjä ja tehokkuutta julkisissa hankinnoissa. Sote-uudistuksen myötä pidentyneet hoitojonotkin on saatava hallintaan.

Kehitysapua leikataan tuntuvasti. Hallitusohjelman tärkeänä tavoitteena on saattaa turvapaikkapolitiikan keskeiset säädökset yleispohjoismaiselle tasolle. Kansainvälisen suojelun lupien pituus lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Lähtömaahansa lomalle matkustavan tai vakavaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaan rikokseen syyllistyneen henkilön suojeluasema lakkautetaan.

Toistuvien turvapaikkahakemusten tekemisen edellytyksiä kiristetään. Pakolaiskiintiö lasketaan 500 henkeen. Kansalaisuuden myöntämisen ehtoja tiukennetaan kansalaisuus- ja kielikokeen käyttöönoton myötä. Kotoutumisen painopistettä siirretään kielen oppimiseen, työntekoon, yhteiskuntamme sääntöjen noudattamiseen ja tulijan oman vastuun korostamiseen.

Rikosten uhrien asemaa parannetaan ja ensikertalaisuusmääritelmää supistetaan. Henkirikosten ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten vanhenemisaikaa pidennetään. Kannatettavia ovat myös nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan tähtäävät keinot.

Uuden hallituksen ohjelmaan sisältyy monia muitakin hyviä tavoitteita. Nyt on ryhdyttävä konkreettisiin tekoihin. Toivotan hallitukselle voimia Suomen tulevaisuuden kannalta välttämättömissä päätöksissä.

Sami Savio

DI, KTM, kansanedustaja (ps.)

Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Keskiviikko 13.10.2021 klo 13.25

Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Julkaistu Tamperelaisessa 13.10.

EU:n yhteisen elvytysrahaston käyttökohteet ovat tarkentuneet. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi saa elvytysrahastoon maksamistaan noin 6,6 miljardista eurosta EU-jäsenmaiden hyväksynnän jälkeen takaisin noin 2,7 miljardia. Maksuosuuteemme tehdään vielä inflaatiokorjaukset.

Eduskunnassa hallituspuolueiden ja kokoomuksen äänin hyväksytty sopimus on Suomelle erittäin kallis. Lisävelanotolla rahoitettavan elvytysrahaston kautta kierrätettävien varojen käyttökohteita on myös rajoitettu merkittävästi. Suomalaisilta veronmaksajilta rahastoon kerättävät varat olisi voitu suoraan ja lyhentämättöminä käyttää esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kotimaisen osaamisen kehittämiseen selvästi kustannustehokkaammin.

Suomi ei voi ottaa uutta velkaa loputtomiin, vaan koko ajan kasvavat julkiset menot on väistämättä asetettava lopulta tärkeysjärjestykseen. EU-menojen ohella perussuomalaiset leikkaisivat erityisesti maahanmuuton alati paisuvista kustannuksista. Eduskuntaryhmämme on tehnyt hallitukselle välikysymyksen humanitaarisen maahanmuuton ja perheenyhdistämisten aiheuttamista menoista. Todellista loppusummaa tosin tuskin tietää hallituskaan.

Läheskään kaikki maahanmuuton kustannukset eivät sisälly valtion talousarviossa näkyviin välittömiin menoihin. Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluiden piilokasvua. Työperäinen maahanmuuttokaan ei ole Suomelle kannattavaa, mikäli maahantulija perheineen elää lähinnä sosiaaliturvan varassa. Todelliset kansainväliset huippuosaajat olisivat tervetulleita, mutta heitä Suomen raskas verotus ei houkuttele.

Suomen maahanmuuttolainsäädäntö on pohjoismaisessa vertailussa löyhää. Ampumavälikohtauksista ja jengien välisistä yhteenotoista kärsivässä Ruotsissa on herätty tiukentamaan pysyvän oleskeluluvan ehtona olevia kielitaito- ja toimeentulovaatimuksia. Tanskan hallituksen tavoitteena on nolla turvapaikanhakijaa.

Perussuomalaiset ovat jo kauan vaatineet Suomen ulkomaalaislain korjaamista. Kireämpi linja on täysin välttämätön maahanmuuton ja sen kustannusten hallintaan saamiseksi. Odotteluun ei ole varaa.

Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on järkevää ja johdonmukaista

Torstai 26.9.2019 klo 17.19

Eduskunta käsitteli 25.9. kansalaisaloitetta, joka tähtää Suomessa seksuaalirikoksista tuomittujen oleskeluluvan peruuttamiseen ja karkottamiseen. Pidin asian käsittelyn yhteydessä seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on erittäin tärkeä kansalaisaloite, jossa esitetään seksuaalirikoksista Suomessa tuomittujen ulkomaalaisten henkilöiden oleskeluluvan peruuttamista ja maasta karkottamista. Kiitän tähän alkuun kaikkia yli 100 000:ta kansalaisaloitteen allekirjoittanutta suomalaista.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä hyvin merkittävä kansalaisaloite sellaisesta aihealueesta, josta perussuomalaiset ovat puhuneet täällä eduskunnassa jo pitkään ja myös tehneet lukuisia lakialoitteita ja muita konkreettisia ehdotuksia jo vuosikausien ajan. Keskustelussa on tänään aiemmin viitattu muun muassa 14 perussuomalaisen kansanedustajan vuonna 2012 allekirjoittamaan lakialoitteeseen, jossa tähdättiin samankaltaiseen lopputulokseen kuin tässä kansalaisaloitteessa.

Olemme toistuvasti myös vaatineet laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden säilöönottoa ja maasta poistamista. Lisäksi olemme johdonmukaisesti esittäneet seksuaali- ja väkivaltarikoksista tuomittavien rangaistusten alarajojen tuntuvaa nostoa. Edellä mainitun lisäksi perussuomalaiset tekivät viime kaudella lukuisia aloitteita, muun muassa Suomen kansalaisuuden saamisen edellytysten merkittävästä tiukennuksesta. Ehdotimme muun muassa asumisaikavaatimusten tuntuvaa pidentämistä, ja samoin olemme vaatineet kielitaitovaatimusten tiukentamista.

Arvoisa puhemies! Seksuaalirikosten määrä on kääntynyt Suomessa viime vuosina erittäin rajuun kasvuun. Poliisihallituksen tilastojen mukaan ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä, 3 856, oli viime vuonna noin 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017, ja tilastojen mukaan noin joka neljättä ilmoitettua seksuaalirikosta epäiltiin ulkomaalaisten tekemiksi. Pääkaupungissa ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä kasvoi jopa noin 48 prosenttia. Tämä kasvu on varsin järisyttävä.

Arvoisa puhemies! Näiden tilastojen synkkenemisen syitä on arvioitu, ja on usein vedottu muun muassa siihen, että ilmoittamiskynnys olisi merkittävästi alentunut. Itse en kuitenkaan tähän selitykseen usko, vaan katson, että ongelma on hyvinkin todellinen ja johtuu aivan muista tekijöistä. Tilanteeseen onkin puututtava määrätietoisin ottein, mihin myös tämä kansalaisaloite tähtää."

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio: Ministeri Orpo yrittää ylläpitää myyttiä turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisesta

Keskiviikko 23.1.2019 klo 13.17

TIEDOTE 23.1.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Ministeri Orpo yrittää ylläpitää myyttiä turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisesta

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio ihmettelee kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon viikonloppuna antamia lausuntoja, joissa hän puolustelee pääministeri Juha Sipilän kanssa kesällä 2017 tekemäänsä päätöstä heittää perussuomalaiset ulos hallituksesta ”arvopohjaan” vedoten. Orpon näkemyksestä huolimatta kokoomusväki on kyselyjen mukaan valmis harkitsemaan vaalien jälkeistä hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

- Odottaessaan perussuomalaisten ”osoittavan enemmän yhteistyöhalua” Orpo tosiasiallisesti vaatii perussuomalaisilta hyväksyntää kansakunnan näkökulmasta vahingolliselle kokoomuspolitiikalle. Orpon on kuitenkin syytä muistaa, että äänestäjillä on sanansa sanottavana huhtikuun eduskuntavaaleissa, eikä läheskään kaikkia heistä varmastikaan miellytä kokoomuksen jo 12 vuotta kestänyt hallitustaival, Savio muistuttaa.

Sisäministerinä maahanmuuttokriisin aikana toiminut Orpo yrittää Savion mukaan myös ylläpitää myyttiä siitä, että hänen pahaa epäonnistumistaan paikkaamaan laadittu, hallituksen joulukuussa 2015 hyväksymä turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma olisi toteutettu ”melkein kokonaan”. Savio nostaa hallituksen toimenpideohjelmasta esille muun muassa seuraavat kirjaukset, joita ei ole toteutettu:

"- Selvitämme kaikkien laittomasti maahan tulevien henkilöllisyyden mm. kansallisten ja kansainvälisten rekisterien avulla ja rekisteröimme heidät turvapaikanhakijoiden sormenjälkirekisteriin

- Seuraamme jatkuvasti muiden maiden turvapaikkalainsäädäntöä ja -käytäntöjä, analysoimme sen pohjalta tarvetta kansallisiin kehittämistoimiin ja reagoimme nopeasti muutostarpeisiin

- Tiukennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista

- Tehostamme lupien peruuttamista tilanteissa, joissa suojeluedellytykset eivät enää täyty ja kiinnitämme enemmän huomiota suojelun tarpeen olemassa oloon myös jatkolupaa myönnettäessä

- Edellytämme Dublin-järjestelmän toimivuuden palauttamista siten, että jokainen turvallinen kauttakulkumaa rekisteröi omat turvapaikkahakijansa. Mikäli Dublin-järjestelmän toimivuutta ei kyetä palauttamaan, hallitus valmistautuu poikkeuksellisiin kansallisiin toimiin vastaavien vaikutusten varmistamiseksi

- Torjumme alaikäismenettelyn väärinkäyttöä

- Perustamme kielteisen päätöksen saaneille erityisiä palautuskeskuksia minimipalveluin sekä varmistamme keskusten alueellisesti järkevän sijoittelun

- Neuvottelut Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa kahdenvälisten palautussopimusten osalta pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti; lisäksi Suomi edellyttää komissiolta nopeita toimenpiteitä Irakin ja Somalian osalta EU:n yhteisten palautussopimusten aikaansaamiseksi”

Savio katsoo, ettei Orpon esittämä väite toimenpideohjelman laajasta toteutuksesta kestä lainkaan lähempää tarkasteltua.

- Edellä listattujen esimerkkien lisäksi ohjelmassa on lukuisia muitakin tärkeitä kirjauksia, joiden täysimittaista toimeenpanoa perussuomalaisten tuore puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaati kesäkuussa 2017 käydyissä neuvotteluissa. Perussuomalaiset ovat nostaneet toteuttamatta jääneitä kirjauksia toistuvasti esille tämän jälkeenkin – niissä riittää yhä työsarkaa myös nykyiselle sisäministeri Kai Mykkäselle, korostaa Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

TIEDOTE: PS:n Elomaa ja Savio: Maahanmuuttajilta edellytettävä vastuuta kotoutumisestaan

Perjantai 30.11.2018 klo 18.10

TIEDOTE 30.11.2018

Julkaisuvapaa

PS:n Elomaa ja Savio: Maahanmuuttajilta edellytettävä vastuuta kotoutumisestaan

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio ovat jättäneet eduskunnan sivistysvaliokunnassa eriävän mielipiteen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä koskevan lakiesityksen käsittelyssä. Elomaa ja Savio ovat tyytymättömiä muun muassa kotoutumisen kulurakenteeseen ja vaativat sen perusteellista selvittämistä.

- Perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet hallitukselta kokonaisvaltaista laskelmaa maahanmuuton kustannusvaikutuksista. Asiantuntijakuulemisten perusteella myös kotoutumisen kustannusten ja taloudellisten vaikutusten kuvaus on ollut puutteellista. Päätöksiä ei voida tehdä näin heppoiselta pohjalta, Elomaa ja Savio muistuttavat.

Perussuomalaiset ovat kritisoineet maahanmuuttajille luotavia lukuisia ohituskaistoja koulutuksessa ja työelämässä ja arvioineet niiden johtavan pidemmällä tähtäimellä kaksien työmarkkinoiden syntyyn Suomessa. Joissakin lakiesityksen asiantuntijalausunnoissa on noussut esille, että kotoutumisen tukien tulisi olla aiempaa velvoittavampia. Elomaa ja Savio jakavat tämän näkemyksen.

- Maahanmuuttajien vastuuta omasta kotoutumisestaan on syytä kasvattaa. Kotoutujilta tulisi edellyttää varsinkin suomen kielen oppimista, mikä vaikuttaa olennaisesti heidän sopeutumiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos maahanmuuttajat oppisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa riittävän suomen kielen taidon, ei tarvittaisi tulkkipalveluita tai monia muita erillisiä maahanmuuttajien palveluita. Tämä toisi merkittäviä säästöjä kansakunnalle, Elomaa ja Savio huomauttavat.

Perussuomalaisten Elomaa ja Savio vaativat kotoutujan omasta vastuusta selkeää kirjausta sivistysvaliokunnan lausuntoon, mutta jäivät äänestyksessä ilman tukea muilta puolueilta.

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa, 050 512 0806

Sami Savio, 045 2608 308

YU-kolumni: Demokraattisen päätöksenteon on oltava mahdollisimman avointa

Keskiviikko 7.11.2018 klo 13.01

Käsittelen tänään julkaistavassa Ylöjärven Uutisten kolumnissani kolmea tärkeää aihetta - asumisen kalleutta, teollisuutemme ympäristöystävällisyyttä ja GCM-siirtolaisuussopimusta:

Demokraattisen päätöksenteon on oltava mahdollisimman avointa

Asuminen on tärkeä, joskin Suomessa varsin hintava perustarve. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt hiljattain huomiota asumisen kalleuteen. Se on antanut tilanteen parantamiseksi useita toimenpidesuosituksia kaavoituksen joustavoittamisesta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisärakentamiseen.

Myös korkea energiaverotus, sähkövero ja sähkönsiirron kalleus vaikuttavat asumiskuluihin. Hallituksen esitys sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveron muuttamisesta nostaisi toteutuessaan asumiskuluja entisestään. Suunta on väärä. Veronkorotukset heijastuisivat kaukolämmityksenkin hintaan.

Perussuomalaiset esittävät tänäkin syksynä keinoja asumiskustannusten pienentämiseksi. Niihin lukeutuvat muun muassa kiinteistöverotuksen lakisääteisten alarajojen laskeminen sekä sähkönsiirtomaksujen kohtuullistaminen siirtoyhtiöiden tuottovaatimuskattoa alentamalla.

Kiinteistöverotuksen keventäminen on ollut pitkäaikainen tavoitteemme myös Ylöjärvellä. Valtuusto päätti maanantain talousarviokokouksessaan alentaa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa. Valtuuston hyvästä päätöksestä hyötyvät omistusasujien lisäksi vuokralaiset.

Keskustelu ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta on voimistunut viime viikkoina. Luontoon ja ympäristöasioihin liittyvät näkökulmat ansaitsevat laajan huomion päätöksenteossa. Samaan aikaan on muistettava, että esimerkiksi suomalainen teollisuus on hoitanut ympäristövelvoitteensa vuosien saatossa koko ajan paremmin.

Muun muassa massa- ja paperiteollisuutemme tuotannon määrään suhteutetut rikkiyhdistepäästöt vähenivät vuosien 1992-2017 välisenä aikana peräti 97 prosenttia. Samalla jaksolla teollisuudenalan tuotantoon suhteutettu kaatopaikkajätteen määrä pieneni 94 prosenttia ja hiukkaspäästötkin 85 prosenttia. Suomalaisyritykset ovat ympäristöasioissa edelläkävijöitä myös energiasektorilla. Sen hiilidioksidipäästöt vähenivät vuonna 2017 kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Valitettavasti kehitys ei ole ollut lainkaan yhtä myönteistä esimerkiksi Aasian nopeasti kasvavissa ja teollistuvissa maissa, joissa luontoa ja ympäristöä on hyödynnetty toisinaan sumeilematta kulutuksen ehdoilla palkkoja ja työehtoja samalla polkien. Suomalainen työ ja yrittäminen sekä kotimainen teollisuus ovatkin koko ajan lisääntyvässä ympäristötietoisuudessaan ekotekoja, joita päättäjiemme tulee puolustaa.

YK:n Global Compact for Migration -siirtolaisuussopimus (GCM-sopimus) on herättänyt ajankohtaiseksi ja merkittäväksi aiheeksi yllättävän vähän julkista keskustelua. Sopimus kattaa siirtolaisuuden eri osa-alueet sen lähtösyistä mahdollisiin palautuksiin, kotouttamistoimenpiteisiin ja siirtolaisille annettaviin palveluihin. Vaikka sopimus ei sido allekirjoittajamaita oikeudellisesti, määritetään siinä pakolais- ja siirtolaisuuspolitiikan tulevat suuntaviivat. Suomen hallitus aikoo allekirjoittaa sopimuksen joulukuussa Marokossa. Tästä huolimatta sopimusta ei ole tuotu eduskunnan täysistuntoon.

Sopimuksen allekirjoittamisesta ovat päättäneet kieltäytyä muun muassa Yhdysvallat, Australia, Itävalta ja Puola. Maat katsovat sopimuksen rajoittavan liiaksi niiden kansallista liikkumavaraa. Näin laaja-alainen sopimus vaatii myös Suomessa ehdottoman avointa keskustelua ja demokraattista päätöksentekoa.

Perussuomalaiset vaativat edellä mainituista syistä GCM-sopimuksen tuomista eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi, arvioitavaksi ja äänestettäväksi. Kansalaisten on saatava tietää yksityiskohtaisesti, millaisiin kansainvälisiin sopimuksiin hallitus haluaa Suomen sitouttaa. Laajasti vaikuttavia päätöksiä ei missään tapauksessa voida tehdä vain suljettujen ovien takana.

TIEDOTE: PS-kansanedustajat: työperäinen maahanmuutto ei voi perustua sosiaalietuuksiin

Torstai 18.10.2018 klo 9.58

TIEDOTE 18.10.2018

julkaisuvapaa

PS-kansanedustajat: työperäinen maahanmuutto ei voi perustua sosiaalietuuksiin

Sipilän hallitus esitteli eduskunnalle lakiesityksen, joka poistaisi ulkomaalaisilta työntekijöiltä sosiaalitukien saamiselle tähän asti edellytyksenä olleen 4 kuukauden työskentelyvaatimuksen. Esityksen toteutuessa vähintään peruspäivärahan verran ansaitseva ulkomaalainen työntekijä saisi myös lyhytaikaisen työskentelyn ajalta oikeuden asumisperusteisiin etuuksiin, kuten lapsilisään ja sairausvakuutukseen.

Hallituksen mukaan Suomi tarvitsee maahanmuuttajia vastaamaan työvoimapulaan, kohentamaan huoltosuhdetta sekä lisäämään maan houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien ja yrittäjien silmissä. Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio, Jani Mäkelä ja Mika Niikko kyseenalaistavat hallituksen perustelut.

- Jos maahanmuuttajat joutuvat turvautumaan tulonsiirtoihin verojen maksamisen sijaan, eivät he tällöin paranna huoltosuhdettamme. Toteutuessaan esitys lisäisi mitä ilmeisimmin maahanmuuton vetovoimatekijöitä kansantalouden kannalta kestämättömällä tavalla ja vauhdittaisi halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille, kritisoi Savio.

- Paine muuttoliikkeeseen on pysyvä ilmiö ja uusi turvapaikkakriisin aalto kasaantuu jo Välimeren maissa. Sosiaaliturvaan tehtäviä muutoksia on tarkasteltava siitä näkökulmasta, millaisia vetovoimavaikutuksia niistä aiheutuu sosiaaliperäisen haittamaahanmuuton suhteen. Jatkossa tällaisia asioita koskevista lakiesityksistä tulisi laatia aina selvitys maahanmuuttovaikutuksista, Mäkelä ehdottaa.

Hallituspuolueiden riveistä on esitetty useaan otteeseen myös EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkinnan purkamista. Kuitenkin esimerkiksi tarveharkinnan purkaneessa Ruotsissa työvoimaa on tullut lähinnä aloille, joissa työvoimasta on ollut jo valmiiksi ylitarjontaa.

- Jos näitä lakeja lähdetään lieventämään, vaarana on tietenkin se, että tulemme saamaan vain lisää halpatyövoimaa, joka kilpailee jo olemassa olevien työntekijöiden kanssa samoista työpaikoista. Toiseksi jos lisäämme sosiaaliturvan vetovoimatekijöitä on selvää, että emme välttämättä saisi juurikaan työntekijöitä vaan pikemminkin parempaa elintasoa etsiviä ulkomaalaisia työttömiä, toteaa Niikko.

Lisätietoja:

Jani Mäkelä, 09 432 3109
Mika Niikko, 09 432 3129
Sami Savio, 09 432 3149

TIEDOTE: Perussuomalaisten Immonen ja Savio tenttasivat sisäministeriä turvapaikkapolitiikasta - miljardiluokan säästöt mahdollisia"

Perjantai 21.9.2018 klo 15.39

TIEDOTE 21.9.2018 (julkaisuvapaa heti)

Perussuomalaisten Immonen ja Savio tenttasivat sisäministeriä turvapaikkapolitiikasta – ”miljardiluokan säästöt mahdollisia"

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen vaati eduskunnan torstain budjettikeskustelussa hallitusta ottamaan viimein käyttöön perussuomalaisten laatiman ja hallituksen vuonna 2015 hyväksymän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman.

- Mikä tämän ohjelman suhteen on tilanne tällä hetkellä? Onko se haudattu vai aiotaanko nämä asiat ohjelmasta saattaa käytäntöön, Immonen tenttasi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.).

Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka

Immonen muistutti, että Suomella on Pohjoismaiden löysin turvapaikkapolitiikka, mitä tulee esimerkiksi perheenyhdistämiskäytänteisiin.

- Perussuomalaiset on pitkään peräänkuuluttanut sitä, että perheenyhdistämisen kriteereitä tiukennettaisiin täysimääräisesti EU-direktiivin puitteissa. Onko hallitus näin tekemässä?

Miljardiluokan lisälasku

Kansanedustaja Sami Savio (ps.) totesi, että hallituksen päättämättömyys maahanmuuttokriisin hoidossa syksyllä 2015 aiheutti miljardiluokan lisälaskun.

- Laskun todellista loppusummaahan meistä kukaan ei tiedä, mutta varovaisestikin arvioituna se on ollut satoja miljoonia euroja joka vuosi.

Savio muistutti, että julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sisäministeriössä varaudutaan peräti 100 000 turvapaikanhakijan tuloon Suomeen.

- Määrä on todella huikea verrattuna ennätysvuoden 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaan verrattuna. Tämän sisäministeriön kauhuskenaarion toteutuminen kriisiyttäisi Suomen talouden, monenlaisista kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.

Savio myös muistutti kokoomuksen nykyisen puheenjohtajan, silloisen sisäministeri Orpon tyytyneen vuonna 2015 pelkkään maahanmuuttokriisin jälkihoitoon. Hän kehotti Mykkästä välttämään Orpon tekemät virheet ja ohjeistamaan kiireesti ministeriön virkamiehiä, jotta he ryhtyisivät ennaltaehkäiseviin toimiin uuden kriisin estämiseksi.

Ei kunnon vastauksia sisäministeriltä

Sisäministeri Mykkänen väisteli vastaamista turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman käyttöönottoa koskeviin kysymyksiin ja tyytyi vakuuttamaan, että perusteeton turvapaikanhaku pitäisi saada hallintaan Suomessa ja EU:n ulkorajoilla. Immonen ja Savio eivät tyydy ministerin vastauksiin.

- Ministeri Mykkäsen esiintyminen budjettikeskustelussa ei vakuuttanut. Mykkänen yrittää ulkoistaa vastuunsa turvapaikkapolitiikasta EU:lle, vaikka se on täysin avuton maahanmuutto-ongelman edessä.

- Koska EU-tasolla ei saada päätöksiä aikaan, on turvapaikkapolitiikka säädettävä kansallisella tasolla mahdollisimman tiukaksi erityisesti perheenyhdistämisten, oleskelulupien ja rajakäytäntöjen suhteen, Immonen ja Savio vaativat.

Puheenvuoroni budjetin lähetekeskustelussa

Keskiviikko 19.9.2018 klo 9.52

Kerroin eduskunnassa eilen (18.9.) käydyssä budjetin lähetekeskustelussa näkemyksiäni mm. työstä ja yrittäjyydestä, asumisen ja liikkumisen kalleudesta, koulutuksesta, turvapaikkapolitiikasta, sote- ja maakuntauudistuksesta sekä sotaveteraanien palveluista:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti velkaantuminen ei ole pysähtynyt edes nousukaudella. Aiemmista leikkauksista huolimatta valtiovarainministerin tänään esittelemä valtion ensi vuoden talousarvio on yhä 1,4 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto voitaisiin kuitenkin saada loppumaan edistämällä työllisyyttä kannustein keppilinjan sijaan.

Arvoisa puhemies! Suomi elää työstä. Suomalaisen työn laatu ja arvostus on ehdottomasti turvattava. Työllistymisen ja yrittäjyyden esteiden madaltaminen olisi sekä yrittäjien, työntekijöiden että yhteiskunnan etu. Vastakkainasetteluun ei ole mitään syytä. Verotuksen keventäminen ja pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden uuteen nousuun.

Asumisen ja liikkumisen hinta on korkealla lyhytnäköisen politiikan seurauksena. Kaavoituksen esteet ja tonttikeinottelu, jatkuvasti kiristyvä kiinteistöverotus sekä polttoaineiden hinnannousu rasittavat suomalaisten taloutta. Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi myös työssäkäyntiä.

Elinikäisen oppimisen tarve lisääntyy. Oppilaitoksissa annettavan tavanomaisen opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla tarjottava oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkoulutuksen yritysten tarpeita vastaavaksi. Samalla se parantaisi olennaisesti työllistymismahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Myönteisestä talouskehityksestä huolimatta budjettiin sisältyy edelleen valtavia epävarmuustekijöitä. Julkisuudessa hiljattain olleiden tietojen mukaan sisäministeriö varautuu peräti 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen. Tämä määrä on huikea jopa ennätysvuoden 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaan verrattuna.

Syksyn 2015 päättämättömyys aiheutti veronmaksajille miljardiluokan lisälaskun, jota kenties tietoisestikin tehdyt virheet edelleen kasvattivat. Laskun loppusummaa ei tiedä kukaan. Mutta sisäministeriön uuden kauhuskenaarion toteutuminen kriisiyttäisi Suomen talouden moninaisista yhteiskunnallisista kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan. Sisäministeri Mykkäsen onkin lopulta ohjeistettava virkamiehiä ryhtymään ennalta ehkäiseviin toimiin pelkän jälkihoidon sijaan. Aikaa ei ole lainkaan hukattavaksi.

Lisäksi hallitus aikoo muun muassa poistaa Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta 4 kuukauden työskentelyvaatimuksen, joka on tähän asti ollut edellytyksenä sosiaalitukien saamiselle. Jatkossa ulkomaalainen pääsisi nauttimaan Suomen sosiaalieduista, jos tienaa peruspäivärahan verran. Toteutuessaan esitys mitä todennäköisimmin vauhdittaisi halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille. Hallituksen on torjuttava tämä kehitys, eikä sen tule lainkaan tuoda näin huonoa esitystä eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Varsin kiistanalaisen sote- ja maakuntauudistuksen kohtaloa odotetaan erityisellä jännityksellä. Vaikka eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin työskennellyt uudistuksen parissa myös kesän aikana, ei eduskunnalla ole vieläkään hallussaan konkreettisia laskelmia uudistuksen todellisista kustannusvaikutuksista. Kaavailtu uudistus kuitenkin todennäköisesti nostaisi sote-palveluiden asiakasmaksuja. Vaikutukset kohdentuisivat silloin erityisesti pienituloiseen ja sote-palveluita paljon käyttävään väestönosaan.

Uudistuksen alkuperäinen tarkoitus oli tasoittaa terveyseroja, ei lisätä tulonsiirtojen tarvetta. Suunta on siis väärä. Sekä sosiaali- ja terveys- että perustuslakivaliokunnalla tuleekin olla viisautta tehdä järkeviä ratkaisuja kovassa aikataulullisessa ja poliittisessa puristuksessa. Ja jos hallitus siihen kaatuu, lohduttanee pääministeriä tieto siitä, että eduskuntavaalit ovat joka tapauksessa edessä lähikuukausina.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on huomioitu eduskuntaryhmien hiljattain tekemä yhteinen periaatepäätös, jolla sotiemme veteraaneille taataan yhdenvertaiset kotona asumista tukevat palvelut marraskuusta 2019 alkaen. Nykyisin sotainvalidien saamien maksuttomien kotipalveluiden ehtona on vähintään 10 prosentin haitta-aste.

Päätös jokaiselle veteraanille tarjottavista kotipalveluista on sisällöllisesti hyvä ja oikea. Perussuomalaiset ovat tähdänneet tämänkaltaiseen lopputulokseen useilla lakialoitteilla jo vuosikausien ajan. Nuorimmatkin veteraanit ovat kuitenkin jo 90-vuotiaita, joten kunniavelan maksamisella on erittäin kova kiire. Elossa on enää hieman yli 10 000 veteraania, ja heidän määränsä pienenee parilla tuhannella hengellä vuodessa.

Arvoisa puhemies! Uudistus tulisi saattaa voimaan heti ensi vuoden alusta lukien. Nopeamman toimeenpanon hintalappu olisi joitakin 10 miljoonia euroja, mikä on pieni summa verrattuna Suomen itsenäisyyden puolesta sodissa annettuihin uhrauksiin. Arvoisa puhemies! Vähintään sen koko kansakunta on velkaa veteraaneille.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_85+2018+3+179+179.aspx

Jokisipilän analyysi puolueiden linjaeroista osuu oikeaan

Keskiviikko 11.7.2018 klo 15.52

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi perjantaina 6.7. Verkkouutisten haastattelussa perussuomalaisten olevan ainoa puolue, joka edustaa tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa. Jokisipilän mukaan Suomessa ei myöskään ole perussuomalaisten ohella muita aidosti EU-kriittisiä puolueita.

Jokisipilä kiteytti lausunnossaan erittäin olennaisen seikan suomalaisessa politiikassa. Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena puolueena johdonmukaisesti jo vuosien ajan esittänyt perusteltua vahvaa kritiikkiä sekä liittovaltiokehitystä kohti kulkevaa EU-päätöksentekoa että hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaan. Kuten Jokisipilän lausunnosta käy hyvin ilmi, vain perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon kauan harjoitetulle politiikalle, joka voi muuttaa pitkällä tähtäimellä peruuttamattomasti suomalaista yhteiskuntaa.

Jokisipilä myös arvioi viime viikolla Verkkouutisille kokoomuksen eurooppalaisten sisarpuolueiden joutuneen tiukentamaan linjauksiaan maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen nousun myötä. Hänen mukaansa tällainen linjanmuutos voi kuitenkin johtaa herkästi uskottavuusongelmiin, koska se on ristiriidassa aiemmin harjoitetun retoriikan kanssa. Jokisipilän näkemys on tältäkin osin helppo allekirjoittaa.

Puolueiden pitkän linjan toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti vaalien alla muun muassa keskusta ja kokoomus antanevat jälleen joidenkin yksittäisten ehdokkaidensa esittää hieman kriittisempiä kantoja äänestäjiä kosiskellakseen. Tällaisilla irrallisilla kannanotoilla ei ole kuitenkaan mitään yhteyttä kyseisten puolueiden ohjelmalinjauksiin, jotka ovat todellisuudessa varsin maahanmuutto- ja EU-myönteisiä. Kesän 2017 hallituskriisi oli tästä yksiselitteinen osoitus, samoin Suomeakin syksyllä 2015 koetellut turvapaikanhakijakriisi, jota pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Orpo omalta osaltaan pahensivat harkitsemattomilla lausunnoillaan ja hitaalla toiminnallaan.

Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta tilanne on hyvin ongelmallinen. Puolueiden hyvin yleisesti harjoittama kaksien rattaiden politiikka ei ole kunniaksi demokratialle ja voi jopa johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Äänestäjän täytyykin muistaa, että ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Ehdokas kannattaa valita sellaisesta puolueesta, jonka ohjelman voi ainakin pääpiirteissään hyväksyä ja jonka linjaukset rakentuvat vakaalle aatteelliselle pohjalle. Muutoin edessä on miltei varmasti paha pettymys.

Näkemyksiäni hallituksen laatimasta julkisen talouden suunnitelmasta

Tiistai 26.6.2018 klo 22.55

Eduskunnassa käsiteltiin eilen (25.6.) julkisen talouden suunnitelmaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Pitämässäni puheessa nostin esille näkökulmia liittyen työllisyyteen ja yrittäjyyteen, sote-uudistukseen, maahanmuuttoon ja EU-päätöksentekoon (video katsottavissa oheisesta linkistä):

https://www.youtube.com/watch?v=vxiHuHapMpU

"Arvoisa puhemies! Maailmantalouden hyvän kehityksen myötä Suomen työllisyyskehitys on ollut myönteinen, mutta valitettavasti työttömyys on Suomessa edelleen aivan liian korkealla tasolla ja moni työssä käyväkin kansalainen joutuu kamppailemaan pätkätyön, pienen palkan ja korkeiden elinkustannusten kanssa. Tilanne vaatii korjausta, ja perussuomalaiset ovat esittäneet lukuisia kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Olemme muun muassa vaatineet tuloverotuksen asteittaista keventämistä, byrokratian purkamista sekä asumisen ja liikkumisen halpuuttamista, jolloin työnteosta ja yrittämisestä tulisi tässä korkeiden elinkustannusten maassa huomattavasti nykyistä kannattavampaa.

Arvoisa puhemies! Sitä vastoin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole mitään tarvetta luopua, vaikka sitä on erityisesti kokoomuksen suunnalta jälleen tänään väläyteltykin. Muistin virkistykseksi lienee syytä todeta, että esimerkiksi erityisasiantuntijat on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta. Suomalaisten työttömien lisäkouluttaminen työvoimapulasta kärsiville aloille on järkevä ratkaisu kohtaanto-ongelmaan.

Arvoisa puhemies! Tämän päivän eduskuntakeskustelussa on nostettu esille käsite elefantista huoneessa, ja sillä on viitattu ennen kaikkea sote-uudistukseen, jonka todellisia vaikutuksia hoidon laatuun, kustannusvaikutuksista tai säästöistä puhumattakaan eivät asiantuntijat ole pystyneet realistisesti arvioimaan. Tämä kaikki on heijastunut myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja mikseipä perustuslakivaliokunnankin pitkittyneinä käsittelyaikoina, eikä uudistuksen sisältö kiisteltyine valinnanvapausmalleineen ole lähelläkään valmista, vaikka vaalikausi lähestyy jo loppuaan. Alkuperäinen 3 miljardin euron säästötavoite on vauhtisokeudessa unohtunut jo aikoja sitten. Muun muassa palkkaharmonisointi ja hallituksen haikailemat valinnanvapauspilotit aiheuttaisivat ja aiheuttavat, mikäli uudistus toteutuu, satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset. Hoitoketjut pilkkovan valinnanvapausmallin kustannukset maksatettaneen selvästi nykyistä korkeampina asiakasmaksuina, joiden suuruudesta hallitus on ollut varsin haluton esittämään juuri minkäänlaista arviota. Kovin paljon on siis vielä tehtävänä, ennen kuin kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan toteutettua kohtuullisin kustannuksin.

Arvoisa puhemies! Toinen kaikille näkyvissä oleva norsu lasivitriinissä on hallitsematon maahanmuutto siihen liittyvine lisäkustannuksineen. Perussuomalaiset näyttävät olevan ainoa eduskuntapuolue, joka kantaa tästä asiasta todellista huolta. Tilannetta ei ole parantanut hallitusohjelmaan kirjattu ja hallituksen viime joulukuussa julkaisema ennakko-odotuksista huolimatta varsin köykäinen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Tähän selvitykseen oli sisällytetty vain murto-osa maahanmuutosta aiheutuvista menoista. Osin tämä luonnollisesti johtuu kustannusarvioiden tekemisen vaikeudesta, mutta silti paljon parempaan olisi pitänyt tähdätä ja myös päästä.

Selvitykseen kootut luvut olisi voitu pääosin katsoa suoraan valtion talousarviosta, ja niin tehtiinkin, mutta paljon jäi puuttumaan. Sitä vastoin erinäiset välilliset kustannukset, joita esimerkiksi monien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden keskimääräistä selvästi matalammasta koulutustasosta aina luku- ja kirjoitustaidottomuudesta lähtien väistämättä aiheutuu, loistivat hallituksen selvityksestä poissaolollaan. Osaamisvaatimusten koko ajan lisääntyessä kustannusten voi pitkällä tähtäimellä arvioida vain kasvavan, mutta ellei eduskunnalla ole käytössään realistisia arvioita edes maahanmuutosta tällä hetkellä aiheutuvista kustannuksista, on niitä lähes mahdotonta hahmottaa varsinkaan pitkällä tähtäimellä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat vaatineet hallitukselta useaan otteeseen huomattavasti nykyistä jämerämpiä otteita maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseksi. Valitettavasti hallitus ei ymmärtänyt tarttua antamiimme neuvoihin edes vaalikauden ensimmäisellä puoliskolla. Nyt kun EU-maat käyvät neuvotteluja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella, ei Suomi saa olla yhtään sinisilmäinen. Kansallisen etumme varmistaminen on ehdottomasti maamme hallituksen ensisijainen tehtävä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen neuvottelutaktiikassa EU-pöydissä on kuitenkin runsaasti parantamisen varaa. Tämä on näkynyt muun muassa keskustelussa, jota on käyty EU:n tulevan rahoituskehyksen tiimoilta. Valtiovarainministeri on jo todennut julkisesti, että Suomi tulee tarvittaessa antamaan periksi jäsenmaksujen bruttokansantulo-osuuden kasvattamisessa. Tätä ei tosiaankaan voida pitää järin tiukkana linjana, varsinkin kun neuvottelutaktiikka on jo hyvissä ajoin etukäteen vuodettu julkisuuteen. Tällä menolla Suomi tulee jälleen kerran saamaan maksajan roolin. Se ei olisi todellakaan ensimmäinen kerta historiassa. Vaikka Suomen hallituksella näyttää olevan niin sanotusti hinkua päästä EU:n päättäviin ytimiin, ei sitä saa maksattaa kansalaisilla."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_72+2018+3+137+137.aspx

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio ja Immonen: Milloin hallitus ryhtyy kansalaisten turvallisuutta edistäviin toimiin?

Maanantai 18.6.2018 klo 16.12

TIEDOTE 18.6.2018

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio ja Immonen: Milloin hallitus ryhtyy kansalaisten turvallisuutta edistäviin toimiin?

Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio ja Olli Immonen ovat tehneet hallitukselle kirjallisen kysymyksen Turussa terroristisessa tarkoituksessa tehtyä joukkopuukotusta selvittäneen riippumattoman tutkintaryhmän antamien suositusten toimeenpanosta ja sen aikataulusta. Iskun tekijä tuomittiin viime viikolla elinkautiseen vankeusrangaistukseen Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Tutkintaryhmä luovutti viime viikolla oikeusministerille listauksen suosituksista, joiden avulla voitaisiin tulevaisuudessa ehkäistä vastaavan kaltaisia iskuja, torjua niistä aiheutuvia vahinkoja ja parantaa kansalaisten turvallisuutta.

Savio ja Immonen vaativat hallitukselta ripeää toimintaa suomalaisten turvallisuuden parantamiseksi.

- Kansalaisten turvallisuuden ja koskemattomuuden suojeleminen kuuluu valtiovallan ydintehtäviin. Maamme sisäinen turvallisuustilanne on kuitenkin heikentynyt. Suojelupoliisin tekemän arvion mukaan terrorismin uhka on Suomessa kohonneella tasolla. Eräillä tutkintaryhmän antamilla suosituksilla Suomen sisäistä turvallisuutta voitaisiin kohentaa merkittävästi. Hallituksen on ryhdyttävä päättäväisiin toimenpiteisiin erittäin huolestuttavan kehityskulun kääntämiseksi, Savio ja Immonen vaativat.

Tutkintaryhmä muun muassa suosittaa Maahanmuuttovirastoa ja oikeusministeriötä huolehtimaan siitä, että turvapaikkapäätösten ja niistä hallinto-oikeuksiin tehtyjen valitusten keskimääräistä kokonaiskäsittelyaikaa lyhennetään merkittävästi nykyisestä. Käsittelyä tulisi tutkintaryhmän mukaan kiirehtiä niissä tilanteissa, joissa hakijan katsotaan olevan turvallisuusuhka.

Tutkintaryhmä myös ehdottaa, että Maahanmuuttovirasto hyödyntäisi kaikki kohtuudella käytettävissä olevat keinot turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden ja iän selvittämiseksi kehittämällä menettelytapojaan. Soveltuvia keinoja olisivat ainakin asian erityinen selvittäminen turvapaikkapuhuttelussa, iänmäärityksen hyödyntäminen sekä tietojen pyytäminen hakijan kotimaasta, ellei hakijaan kohdistuva uhka aiheudu valtiosta.

- Perussuomalaiset ovat jo kauan vaatineet turvapaikanhakijoiden taustojen tarkkaa selvittämistä, mutta ajatuksemme on tyrmätty muun muassa ihmisoikeussopimuksiin vedoten. Viimeistään tutkintaryhmän antamien virallisten suositusten myötä hallituksen on pakko herätä, Savio toteaa.

Ruotsissa vain pieni murto-osa ikätarkastuksen kohteeksi joutuneista henkilöistä oli kertonut haastattelutilanteessa oikean ikänsä. Myös Suomessa on saatu vastaavanlaisia kokemuksia.

- Turun puukotustenkin tekijä oli ilmoittanut Suomeen saapuessaan väärän nimen ja iän. Taustojen tarkalla selvittämisellä hänet olisi voitu saada jo ennen iskua viranomaisten haaviin, Immonen huomauttaa.

Lisätietoja:

Olli Immonen, 050 5120114
Sami Savio, 045 2608308

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio ja Immonen: Suomi saatava yhteistyöhön tukkimaan Euroopan ulkorajoja!

Perjantai 15.6.2018 klo 16.39

TIEDOTE 15.6.2018

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio ja Immonen: Suomi saatava yhteistyöhön tukkimaan Euroopan ulkorajoja!

Itävallan uusi hallitus haluaa kerätä tiukemman linjan EU-jäsenmaita yhteen taistelemaan laitonta maahanmuuttoa vastaan. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz tapasi vierailullaan Saksan sisäministeri Horst Seehoferin ja toi esiin, että Euroopassa tarvitaan ”halukkaiden akseli pysäyttämään laiton maahanmuutto”. Kurz pitää Saksan sisäministeriä vahvana kumppanina tässä kamppailussa. Lisäksi yhteiseen rintamaan ovat liittymässä muun muassa Tanska ja Italia.

Perussuomalaisten kansanedustajat Sami Savio ja Olli Immonen ovat tyytyväisiä Itävallan liittokanslerin päättäväisiin otteisiin pyrkiä vahvistamaan rajavalvontavirasto Frontexia EU-puheenjohtajuutensa aikana. Lisäksi kansanedustajat pitävät tärkeänä sitä, että Saksan sisäministeri on osoittanut tukensa Itävallan toimille.

- On Euroopan kohtalonkysymys, että EU:n ulkorajat saadaan tukittua laittomalta siirtolaisuudelta. Itävallan puheenjohtajakauden iskulause "Eurooppa joka suojelee" kiteyttää hyvin olennaiset tavoitteet, Savio toteaa.

- EU:n sisäistä vapaata liikkuvuutta ei tulisi sallia niin kauan kuin Euroopan ulkorajat vuotavat. Eurooppaan päässeitä maahantulijoita, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, on ollut haastavaa palauttaa takaisin lähtömaihinsa. Tiukan rajavalvonnan lisäksi tarvitaan myös tehokas palautusjärjestelmä, Immonen sanoo.

Savio ja Immonen vaativat Suomea liittymään yhteiseen rintamaan kamppailussa laitonta maahanmuuttoa vastaan. Tähän asti Suomen hallitus on kuitenkin lähinnä kauhistellut tiukemman linjan maahanmuuttopolitiikkaa ajavien maiden toimia, joilla ne pyrkivät patoamaan laitonta maahantuloa.

Kansanedustajat ihmettelevät, miksi suomalaiset ministerit eivät halua tai uskalla ajaa Suomen kansallisen edun kannalta keskeisiä tavoitteita EU-pöydissä.

- Jos hallitus päättäisi yhdistää voimansa Itävallan, Tanskan, Italian ja muiden tiukemman linjan jäsenmaiden kanssa, saisi se tässä asiassa varmasti Suomen kansalta vahvaa tukea. Sipilän hallituksen aikaisemmat varsin vaatimattomat näytöt eivät anna kuitenkaan aihetta olettaa, että Suomi liittyisi mukaan vastuullisten maiden rintamaan, kansanedustajat kritisoivat.

TIEDOTE: Perussuomalaisten kansanedustajat tyrmäävät palveluiden laajentamisen laittomasti maassa oleville: "Täysin vastuutonta ja Suomen edun vastaista"

Perjantai 15.6.2018 klo 16.19

TIEDOTE 15.6.18

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten kansanedustajat tyrmäävät palveluiden laajentamisen laittomasti maassa oleville: "Täysin vastuutonta ja Suomen edun vastaista"

Eduskunta keskusteli eilen 14.6. kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) jättämästä lakialoitteesta, jolla halutaan tarjota maanlaajuisesti kattavammat terveydenhuollon palvelut muun muassa laittomasti ilman oleskelulupaa maassa oleville henkilöille. Nykyään laki turvaa kiireellisen tarpeen palvelut. Aloitteen on allekirjoittanut yksi kansanedustaja kaikista puolueista paitsi perussuomalaisista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tyrmää aloitteen vastuuttomana

- Kyse on siitä, halutaanko yhteiskunnan tarjoamia ja veronmaksajien kustantamia palveluja laajentaa koskemaan myös laittomasti maassa oleskelevia henkilöitä. Perussuomalaiset vaativat, että verovarat kohdennetaan suomalaisten hyväksi, kansanedustaja Sami Savio (ps.) täsmentää.

Merkittävä vetovoimatekijä

Perussuomalaisten kansanedustajien mukaan palveluiden laajentaminen olisi merkittävä vetovoimatekijä laittomalle siirtolaisuudelle ja pahentaisi entisestään tilannetta, jossa Suomessa on tuhansia henkilöitä luvatta ja viranomaisten saavuttamattomissa.

- Laittomasti maassa oleskelevien määrä kasvaa jatkuvasti. Ongelmaa pahentaa hallituksen löyhä maahanmuuttopolitiikka, jonka kiristämistä Perussuomalaiset ovat toistuvasti vaatineet. Hallitus on kuitenkin ilmeisen haluton ryhtymään konkreettisiin toimiin, Savio toteaa.

Kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) epäilee, että laittomasti maassa olevien määrä tulee kasvamaan, mikäli esitys menee läpi.

- Jos sisäministeriö arvioi, että nyt on 2 500 sellaista henkilöä, jotka tämän piirissä olisivat, niin montako niitä henkilöitä mahtaa olla ensi vuonna tähän aikaan, kun näitä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä saaneita ei edes saada maasta poistettua? Mäkelä kysyy.

Suomella on oikeus määritellä, kuka saa nauttia palveluistamme

Mäkelä huomautti keskustelussa, että aloitteen tekijä keskustelisi näistä aiheista ja laillisuusperiaatteen noudattamisesta puoluetoverinsa, entisen sisäministeri Kari Rajamäen (sd.) kanssa.

- Rajamäen ansiosta tämä esitys aikanaan käsitykseni mukaan pöydälle jäikin. Hänen aikanaan sentään pystyi luottamaan, että myös SDP oli Suomen ja suomalaisten asialla eikä pyrkinyt avaamaan Suomea maailman sosiaalitoimistoksi! Mäkelä sivalsi.

- Laillisuusperiaatteessa on kyse siitä, että Suomen laki määrittelee sen, kenellä on oikeus oleskella maassamme ja toisaalta että vailla oikeutta olevien tulee poistua maasta. Meidän ei tule tunnustaa laittomasti maassa oleskeleville oikeuksia esimerkiksi sosiaaliturvaan tai muihin laillisesti maassa oleville kuuluviin etuuksiin, perussuomalaiset täsmentävät.

Lisätietoja:

Sami Savio, 045 2608308
Jani Mäkelä, 050 5122269

Eurooppalaisten oikeistohallitusten arvopohjissa on suuria eroja

Keskiviikko 30.5.2018 klo 13.34

Eurooppalaisten oikeistohallitusten arvopohjien välillä näyttää olevan suuria eroavaisuuksia. Suomen kannalta erityinen ongelma on maamme hallituksen saamattomuus ja oma-aloitteisuuden puute kansallisesti tärkeissä kysymyksissä.

Moni muu eurooppalainen oikeistohallitus puolustaa vahvasti oman maansa kansallisia etuja. Sipilän hallitus sitä vastoin näyttää pelkäävän ottaa Suomen näkemyksiä esille neuvottelutilanteissa. Suomi on esimerkiksi toteuttanut EU:n sisäisiä turvapaikanhakijoiden siirtoja jopa yli oman laskennallisen osuutensa, vaikka hallitusohjelman mukaan niihin ei pitänyt sitoutua lainkaan. Myös EU:n rahoituskehysneuvotteluissa on annettu periksi jo etukäteen.

Erityisen kummallisia ovat pääministeri Sipilän tuoreet puheet Suomen maahanmuuttolinjausten tiukkuudesta. Sipilä esitti näkemyksensä viime viikolla Pohjoismaiden pääministerien tapaamisen yhteydessä.

Sipilän arviot Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kireydestä näyttäytyvät varsin oudossa valossa, kun vertailuun otetaan esimerkiksi Itävallan oikeistohallituksen harjoittama politiikka. Itävallassa maahanmuuttajille maksettavien sosiaalietuuksien taso sidotaan saksan kielen osaamiseen. Lisäksi maassa muun muassa nopeutetaan rikoksiin syyllistyneiden palautuksia ja tiukennetaan kansalaisuuden saamisen ehtoja pidentämällä kansalaisuushakemuksen jättämistä edeltävä asumisaikavaatimus kymmeneen vuoteen.

Perussuomalaiset ovat tehneet monia vastaavanlaisia lakialoitteita Suomessa, mutta valitettavasti aihe ei kiinnosta Sipilän hallitusta. Ilmeisesti vasta Brysselistä annettavat määräykset tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa saisivat hallituksen tarttumaan toimeen. Sipilän hallitukselta puuttuukin täysin oma-aloitteisuus tällä politiikan osa-alueella, kun sitä monella muulla saralla on ollut jo liikaakin.

Kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristettävä tuntuvasti

Keskiviikko 23.5.2018 klo 23.51

Eduskunnassa käsiteltiin keskiviikkona 23.5. perussuomalaisten Ville Tavion laatimaa erinomaista lakialoitetta Suomen kansalaisuuden myöntämisen ehtona olevan asumisaikavaatimuksen kiristämiseksi. Aihetta käsiteltäessä puheenvuoroja pitivät vain perussuomalaisedustajat, jotka korostivat mm. suomalaisten perinteiden ja niiden suojelemisen tärkeyttä. Ville Tavion lakialoitteen toteutuessa kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennettaisiin siten, että yleinen asumisaikavaatimus Suomen kansalaisuutta haettaessa nostettaisiin viidestä kymmeneen vuoteen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_12+2018.aspx

Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot eivät saa olla lievempiä kuin muissa samankaltaisissa Euroopan maissa. Verrokkimaihimme nähden suhteellisen lyhyt nykyinen asumisaikavaatimus yhtenä kansalaisuuden saamisen ehtona on ehdottomasti eräs merkittävä maahanmuuton vetovoimatekijä. Kansalaisuuden saamisen ehtoja on syytä tiukentaa muiltakin osin, esimerkiksi työpaikka- ja kielitaitovaatimusten osalta. Perussuomalaisten Olli Immonen nosti eduskuntakeskustelussa esille sen huomion, ettei kansalaisuuden saavilla henkilöillä saa olla rikollista taustaa. Se on erittäin tärkeää jo pelkästään Suomen sisäisen turvallisuudenkin näkökulmasta.

Kuten Ville Tavion lakialoitteen perusteluista käy hyvin ilmi, kansalaisuuslakia muutettiin muutama vuosi sitten siten, että kansalaisuuden yhtenä edellytyksenä ollut, yleisesti vaadittava yhtäjaksoinen asumisaika Suomessa lyheni kuudesta vuodesta viiteen. Samassa yhteydessä lyhennettiin niin sanotun (useassa jaksossa) kerätyn asumisajan vaatimusta kahdeksasta vuodesta seitsemään. Ulkomaalaislain taannoiset muutokset johtivatkin kansalaisuushakemusten selvään kasvuun heti seuraavana vuonna, ja tämä kasvu on jatkunut edelleen. Lisäksi on huomioitava, että vuosittain noin 80 prosenttia, tai jopa sen yli, annetuista päätöksistä on ollut hakijan kannalta myönteisiä. Näiden tilastojen perusteella on varsin helppo arvioida, että kansalaisuuden saamisen ehtoja on höllennetty aivan liikaa.

Perussuomalaiset puolustavat suomalaisuutta ja maamme kunniakkaita perinteitä. Olemme siksi vaatineet vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa jo pitkään. Valitettavasti emme ole saaneet juuri tukea muilta puolueilta, emme hallituksessa emmekä oppositiossa. Perussuomalaisten näkemysten mukaan nykyisen kaltainen löyhä kansalaisuuslaki lyhyine asumisaikavaatimuksineen ei monessakaan tapauksessa ole riittävän pitkä integroidakseen ulkomailta Suomeen tulleita henkilöitä maamme kulttuuriin ja tapoihin. Siten kansalaisuuden myöntämisen ehtoja on syytä kiristää pikaisesti Ville Tavion lakialoitteessaan esittämällä tavalla. Tämä on jatkossa yhä tärkeämpää, varsinkin kun turvapaikanhakija- ja siirtolaisvirrat Euroopassa jatkuvasti kasvavat.

TIEDOTE: Perussuomalaiset kyselytunnilla: Meillä on ratkaisu luvattomaan maassaoloon - mitä tekee hallitus?

Torstai 5.4.2018 klo 20.24

TIEDOTE 5.4.18

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Meillä on ratkaisu luvattomaan maassaoloon – mitä tekee hallitus?

Perussuomalaiset kysyivät tänään 5.4. suullisella kyselytunnilla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja laittomasti maassa olevien mahdollisesta säilöön ottamisesta ja tehokkaista palautuksista.

- Viranomaisten mukaan Suomessa oleskelee laittomasti jopa 10 000 henkilöä. Heistä monien taustaa ei pystytä varmuudella todentamaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on laatinut lakialoitteen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöön ottamiseksi, kansanedustaja Sami Savio (ps) aloitti.

Perussuomalaiset huomauttivat, että heidän esityksellään on kansan tuki. TNS-gallupin kyselytutkimuksen mukaan 59 % haluaa ottaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt säilöön heti kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Vain 18 prosenttia vastaajista antaisi heidän liikkua vapaasti maassa.

Savio huomautti myös, että palautuslentoja on tehostettava. Perussuomalaiset vaatii suoria kurinalaisia lentoja.

- Viranomaistoiminnan estämistä tai minkäänlaista häiriköintiä palautuslennoilla ei tule enää missään nimessä sallia. Käännytettävät tulisi lähtökohtaisesti palauttaa tilauslennoilla suurempi henkilömäärä kerrallaan, mikä tehostaisi palautuslentoja.

- Aikooko hallitus ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden ottamiseksi säilöön? Savio kysyi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok).

- Aiotteko toimia Suomen kansan edun mukaisesti ja ryhtyä viimein toimenpiteisiin, jotta laittomasti maassa oleskelevat henkilöt saadaan palautettua lähtömaihinsa? Savio jatkoi.

Mykkänen vastasi, että laajamittainen säilöönotto tulisi erittäin kalliiksi. Hän ei kannattanut esitystä. Konkreettisia toimenpiteitä palautusten tehostamiseksi ei kuultu.

Lisätiedot:

Sami Savio, 09 432 3149

PS-kansanedustajat: Ministeri Mykkäsen toiminta vastuutonta

Keskiviikko 28.3.2018 klo 11.05

TIEDOTE 28.3.2018

Julkaisuvapaa

PS-kansanedustajat: Ministeri Mykkäsen toiminta vastuutonta

Perussuomalaiset kansanedustajat Olli Immonen, Jari Ronkainen ja Sami Savio hämmästelevät sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) vähättelevää suhtautumista laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden muodostamaan turvallisuusuhkaan ja heidän käännyttämiseensä. Mykkänen esitti alkuviikolla Huomenta Suomessa arvion, jonka mukaan tuhansien maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden piileskely viranomaisilta ei vielä muodostaisi rajua ongelmaa.

- Kaduillamme vaeltaa tuhansia ihmisiä vailla oikeutta oleskella maassa. Silti hallitus ei ole halunnut ryhtyä vaadittaviin toimenpiteisiin estääkseen ihmisiä jäämästä laittomasti Suomeen. Osa heistä muodostaa turvallisuusuhan, vaikka ministeri jostain syystä tilannetta vastuuttomasti vähätteleekin, Olli Immonen huomauttaa.

Perussuomalaiset kansanedustajat arvelevat sisäministeri Mykkäseltä löytyvän hyvin vähän halukkuutta ryhtyä konkreettisiin toimiin maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden poistamiseksi Suomesta huolimatta siitä, että ministerin omankin arvion mukaan muutama promille heistä voi radikalisoitua.

- Kun lisäksi otetaan huomioon Suojelupoliisin viime viikolla esittämä muistutus terrori-iskujen mahdollisuudesta Suomessakin, asettuu maan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministerin toiminta varsin outoon valoon. Väistämättä herää kysymys siitä, onko sisäministeri lainkaan tehtäviensä tasalla, Sami Savio ihmettelee.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä laati vastikään lakialoitteen ulkomaalaislain muuttamisesta säilöönoton tehostamiseksi. Lakialoitteen mukaan käännytyspäätöksen saanut henkilö voitaisiin ottaa säilöön päätöksen toimeenpanemiseksi sen sijaan, että kyseiset ihmiset saisivat liikkua vapaasti Suomessa.

- Nykytilanteessa käännytyspäätöstä on hankala saattaa voimaan, ja henkilöiden seuranta on käytännössä täysin mahdotonta. Kielteisen päätöksen toistuvasti saaneita turvapaikanhakijoita myös piilotellaan viranomaisilta, minkä vuoksi säilöönotto olisi täysin perusteltua, Jari Ronkainen toteaa.

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan laittomasti maassa oleskelevien säilöönotto nostaisi samalla kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan.

- Kyselytutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista on sitä mieltä, että laittomasti maassa olevat henkilöt kuuluisi ottaa säilöön, kansanedustajat muistuttavat.

Lisätiedot:

Olli Immonen, 09 432 3049
Jari Ronkainen, 09 432 3141
Sami Savio, 09 432 3149

Macronin hallitus kiristää Ranskan maahanmuuttopolitiikkaa - mitä tekee Suomi?

Keskiviikko 21.2.2018 klo 13.42

Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin osoittamia lainsäädännön aukkoja paikataan yhä ympäri Eurooppaa. Lainsäädäntöään eivät ole tiukentaneet pelkästään Itä-Euroopan maat, vaan myös useat maat Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Nyt myös Ranska kiristää tuntuvasti maahanmuuttolakejaan.

Macronin hallituksen lakiesityksen tarkoituksena on pidentää luvattomasti maahan tulleiden säilöönottoaikaa nykyisestä 45 päivästä 90 päivään sekä lyhentää määräaikaa turvapaikan hakemiseen. Lisäksi lakiesitys tekisi luvattoman rajanylityksen rangaistavaksi teoksi, josta voidaan tuomita vuosi vankeutta tai sakkoja. Nämä Ranskassa esitetyt keinot ovat oikeansuuntaisia vastauksia hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin.

Sitä vastoin Suomen maahanmuuttopolitiikka jää jatkuvasti yhä enemmän ja enemmän jälkeen yleiseurooppalaisesta kehityksestä, eikä Sipilän hallitukselta ole odotettavissa konkreettisia tiukennuksia jatkossakaan. Se tuli valitettavan selväksi viimeistään Sipilän ja Orpon 12.6.2017 pitämässä yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Kansakunnan toivo paremmasta lepää siis seuraavien hallitusten hartioilla.

https://yle.fi/uutiset/3-10085352

Ryhmäpuheenvuoroni vuoden 2018 valtiopäivien avauskeskustelussa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 19.52

Pidin tänään eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron keskustelussa vaalikauden lopun pääasiallisista tavoitteista. Sopivissa väleissä tuli samalla kritisoitua Sipilän hallitusta mm. kehnosta EU- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä sote-temppuilusta.

"Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeisten valtiopäivien merkittävimpiin asioihin kuuluu linjaus EU:n kehityksestä. Saksan uusi hallitus näyttää tukevan presidentti Macronin ajatuksia yhteisvastuun kasvattamisesta sekä velka- ja tulonsiirtounionista. Ne kurittaisivat ankarasti suomalaista veronmaksajaa.

Sipilän hallitus torjuu liittovaltiokehityksen puheissaan, mutta ei teoissaan. Suomi jää sivustakatsojan ja maksajan rooliin, ellemme löydä yhteistyökumppaneita liittovaltiokehitystä pysäyttämään. Euroopan keskuspankki on jo ostanut satojen miljardien eurojen roskalainat kriisimaiden ongelmapankeilta. Perussuomalaiset eivät hyväksy yhteisvastuuta veloista eivätkä EU-liittovaltiota. Edellytämme hallitukselta tiedonantoa EU- ja eurolinjauksista sekä Suomen jäsenmaksukehityksestä.

Arvoisa puhemies! Laittoman siirtolaisuuden saaminen hallintaan edellyttää määrätietoisia toimia. EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut, kun ulkorajat vuotavat eikä sopimuksia noudateta.

Suomi on vaivihkaa muuttunut yhdeksi Euroopan liberaaleimmista maista, kun on kyse turvapaikanhakijoista, perheenyhdistämisistä, oleskelulupien pituudesta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoista, rajavalvonnasta ja laittomasti maassa oleskeleville myönnettävistä palveluista. [Välihuutoja vasemmalta]

Euroopan suunta on toinen. Tanskan sosiaalidemokraattien tuoreen ohjelman mukaan maa ei ottaisi vastaan yhtään turvapaikanhakijaa, vaan ainoastaan turvattomimpia pakolaisia kriisialueiden lähistölle perustettavista vastaanottokeskuksista. [Vasemmalta: Moninkertainen pakolaiskiintiö!]

Ruotsissa maltillinen kokoomus ja sosiaalidemokraattinen sisäministeri ovat esittäneet samanhenkisiä ajatuksia. Saksan tulevan hallituksen turvapaikkapolitiikka kiristyy. Järki voittaa.

Myös Sipilän hallituksen on tiukennettava maahanmuuttopolitiikkaansa. Kun teette sen, ovat tulevat sukupolvet syvästi kiitollisia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hallitus teki raskaan virheen luopuessaan hallitusohjelman mukaisesta uudistuksen toteutustavasta ja ryhtyessään valmistelemaan kokoomuksen taustapiirien ankarasti lobbaamaa valinnanvapausmallia. Kansainväliset terveysalan yritykset ovat saamassa ennennäkemättömät markkinat, ja kalliin laskun maksavat kansalaiset.

Perussuomalaiset vaativat paluuta alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ensin tehdään hallittu sote-uudistus ja lisätään valinnanvapautta perustellusta syystä vasta kokeilujen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tiedustelulain uudistamista. Turun terrori-isku oli vakava muistutus turvallisuutemme heikkenemisestä, kun rajoja ei valvota eikä tiedustelu toimi. Haluamme silti varmistua perusoikeuksien turvaamisesta.

Lakien muuttaminen perustuslain kiireellisessä säätämisjärjestyksessä on poikkeuksellista ja vaatii huolellista harkintaa varsinkin vaalikauden lähestyessä loppuaan. Odotamme erityisesti perustuslakivaliokunnan kantaa perusteluineen.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei synny itsestään. Perussuomalaiset kiirehtivät suurten liikennehankkeiden toteutusta. Liikenteen on oltava sujuvaa ja kohtuuhintaista sekä työssäkäyntiä ja elinkeinoelämää edistävää. Asumista on halpuutettava ja pieni- ja keskituloisten palkansaajien sekä eläkeläisten ostovoimaa kasvatettava. Parlamentaarinen työ yritystukiviidakon karsimiseksi on otettava tosissaan.

Pienenä kansakuntana Suomen on panostettava koulutukseen ja tutkimukseen. Eduskunnan käsittelyyn tulevan lukiolain lisäksi koulutusta on kehitettävä kaikilla tasoilla.

Työpaikkoja syntyy erityisesti pienimpiin yrityksiin. Perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa, yrittämisen aloittamista helpottavaa työtilimallia sekä yritysverotuksen muuttamista investointeja ja työllistämistä tukevaksi. Näin voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat työttömien kannustamista hallituksen suosiman keppiaktivoinnin sijaan. Vaikka työttömän tulee olla aktiivinen ja pyrkiä työllistymään, ei ketään pidä pakottaa mahdottoman eteen. Aktiivimalli ei luo uusia työpaikkoja, ellei huomioida Kansaneläkelaitoksen kasvavaa käsittelyruuhkaa. [Kimmo Kivelä: Entäs passiivimalli?] Mallin epäkohdat on korjattava viimeistään sitä koskevaa kansalaisaloitetta käsiteltäessä.

Arvoisa puhemies! Häpeälliset leipäjonot osoittavat, ettei läheskään kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Odotamme Juho Saaren työryhmän esityksiä ja hallituksen toimia köyhyyden ja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tasavallan presidentti on perussuomalaisten tavoin puhunut usein kohtuuden puolesta. Valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä on kohtuullistettu hieman tällä vaalikaudella, enemmänkin olisi voitu. Kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin on puututtava pikaisesti. Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. [Puhemies koputtaa] Tämä toimikoon eduskunnan ohjenuorana [Puhemies: Aika!] myös jatkossa."

https://www.suomenuutiset.fi/ps-suomi-on-vaivihkaa-muuttunut-yhdeksi-euroopan-liberaaleimmista-maista-turvallisuus-heikkenee-kun-rajoja-ei-valvota-eika-tiedustelu-toimi/