TIEDOTE: PS:n Elomaa ja Savio: Maahanmuuttajilta edellytettävä vastuuta kotoutumisestaan

Perjantai 30.11.2018 klo 18.10

TIEDOTE 30.11.2018

Julkaisuvapaa

PS:n Elomaa ja Savio: Maahanmuuttajilta edellytettävä vastuuta kotoutumisestaan

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio ovat jättäneet eduskunnan sivistysvaliokunnassa eriävän mielipiteen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä koskevan lakiesityksen käsittelyssä. Elomaa ja Savio ovat tyytymättömiä muun muassa kotoutumisen kulurakenteeseen ja vaativat sen perusteellista selvittämistä.

- Perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet hallitukselta kokonaisvaltaista laskelmaa maahanmuuton kustannusvaikutuksista. Asiantuntijakuulemisten perusteella myös kotoutumisen kustannusten ja taloudellisten vaikutusten kuvaus on ollut puutteellista. Päätöksiä ei voida tehdä näin heppoiselta pohjalta, Elomaa ja Savio muistuttavat.

Perussuomalaiset ovat kritisoineet maahanmuuttajille luotavia lukuisia ohituskaistoja koulutuksessa ja työelämässä ja arvioineet niiden johtavan pidemmällä tähtäimellä kaksien työmarkkinoiden syntyyn Suomessa. Joissakin lakiesityksen asiantuntijalausunnoissa on noussut esille, että kotoutumisen tukien tulisi olla aiempaa velvoittavampia. Elomaa ja Savio jakavat tämän näkemyksen.

- Maahanmuuttajien vastuuta omasta kotoutumisestaan on syytä kasvattaa. Kotoutujilta tulisi edellyttää varsinkin suomen kielen oppimista, mikä vaikuttaa olennaisesti heidän sopeutumiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos maahanmuuttajat oppisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa riittävän suomen kielen taidon, ei tarvittaisi tulkkipalveluita tai monia muita erillisiä maahanmuuttajien palveluita. Tämä toisi merkittäviä säästöjä kansakunnalle, Elomaa ja Savio huomauttavat.

Perussuomalaisten Elomaa ja Savio vaativat kotoutujan omasta vastuusta selkeää kirjausta sivistysvaliokunnan lausuntoon, mutta jäivät äänestyksessä ilman tukea muilta puolueilta.

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa, 050 512 0806

Sami Savio, 045 2608 308

Perussuomalaiset esittävät oikeudenmukaisen vaihtoehdon

Keskiviikko 14.11.2018 klo 22.42

Oppositiopuolueet esittelivät tänään 14.11. eduskunnassa vaihtoehtonsa hallituksen talouspolitiikalle. Perussuomalaisten erittäin monipuolisen vaihtoehtobudjetin kantaviin teemoihin kuuluu suomalaisten kansallisen edun puolustaminen. Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Vaihtoehtobudjettimme on selvästi hallituksen budjettiesitystä paremmin tasapainossa, ja lähitulevaisuuden tavoitteenamme onkin lopettaa valtion velkaantuminen.

Haemme merkittäviä säästöjä esimerkiksi maahanmuuton kustannuksista, tarpeettomista yritystuista ja kehitysyhteistyöstä. Jo pelkästään niistä on mahdollista säästää satoja miljoonia euroja, ja lähivuosina säästöt vain kasvaisivat. Osan syntyvistä säästöistä kohdistaisimme useisiin Perussuomalaisille tärkeisiin kohteisiin. Nostan seuraavassa esille muutamia niistä.

Perussuomalaiset haluavat huolehtia jokaisen suomalaisen turvallisuudesta. Perussuomalainen Suomi on turvallinen Suomi, jossa toteutuu sekä sisäinen että ulkoinen turvallisuus. Esimerkiksi kenttäpoliisien määrä on ollut huolestuttavassa laskussa jo vuosikaudet. Tarvitaan 800 uuden poliisin kouluttamista ja palkkaamista kenttätyöhön arjen turvallisuutta takaamaan.

Esitämme 50 miljoonan euron lisäpanostusta myös Hätäkeskuslaitoksen, Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstötarpeisiin. Näin voidaan ennaltaehkäistä mm. huume- ja ihmiskauppaa sekä talousrikoksia. Samalla esimerkiksi harmaan talouden torjunta tuo merkittäviä lisätuloja valtiolle.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin sisältyy laaja hoito- ja hoivaosio, jolla autetaan monia hoidon ja avun tarpeessa olevia ihmisiä. Perussuomalaiset haluavat esimerkiksi vahvistaa inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä tekevien omaishoitajien asemaa. Ilman omaishoitajaa moni vanhus ja pitkäaikaissairas joutuisi muuttamaan kodistaan laitoshoitoon. Esitämme omaishoidontuen muuttamista verovapaaksi tuloksi ja tätä tarkoitusta varten 20 miljoonan euron lisäystä valtion budjettiin.

Lisäksi ehdotamme lääkkeiden omavastuuosuuden poistamista pienituloisilta kansalaisilta. Pidämme kestämättömänä tilannetta, jossa monet vähävaraiset joutuvat valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä. Esitämme lääkekorvauksiin 11 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi Perussuomalaiset palauttaisivat keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen. Heille kuuluu oikeus sairautensa edellyttämään erityisruokavalioon.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on perussuomalaisille erittäin tärkeää, ja meillä on siihen useita esityksiä. Esitämme muun muassa 10 miljoonan euron lisäpanostusta järjestöille nuorten mielenterveystyöhön ja kiusaamisen ehkäisyyn. Ehdotamme myös 2 miljoonan euron lisäpanostusta vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen.

Perussuomalaiset esittävät vaihtoehtobudjetissaan laajoja panostuksia koulutukseen, yhteensä 180 miljoonaa euroa. Haluamme turvata tasokkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, korkeatasoisen lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä sivistävän yliopistokoulutuksen. Perussuomalaiset haluavat erityisesti panostaa suomalaisten nuorten ja työttömien kouluttamiseen aloille, joilla tarvitaan tulevaisuudessa lisää työvoimaa. Näin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole tarvetta luopua, vaikka sitäkin on usein julkisuudessa väläytelty.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat heikentäneet erityisesti lähiopetusta. Puutteellinen lähiopetus on vuorostaan johtanut tilanteisiin, joissa erityisesti syrjäytymisvaarassa muutoinkin olevat nuoret ovat yhä enenevässä määrin keskeyttäneet opintonsa. Opintojen keskeyttäminen puolestaan moninkertaistaa syrjäytymisriskin. Näin ei  voi jatkua.

Ammatillisessa opetuksessa on jatkossa taattava riittävä määrä lähiopetusta ja opinto-ohjausta. Kyse on myös työturvallisuuden varmistamisesta. Esitämme ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen 40 miljoonan euron lisärahoitusta. Tämän lisäksi Perussuomalaiset esittävät 25 miljoonan euron lisämäärärahaa oppisopimuskoulutuksen käyttöalan laajentamiseen ja elinikäisen sekä työssäoppimisen edellytysten turvaamiseen.

Suomalaisten käteen jäävillä tuloilla on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Esitämme mm. kiinteistöverotuksen alarajojen alentamista, polttoaineverotuksen keventämistä ja sähkönsiirtomaksujen kohtuullistamista. Mainitut esitykset pienentäisivät asumisen usein kohtuuttomia kustannuksia.

Veroporkkanaa tarjoaisimme esimerkiksi uutta työvoimaa palkkaaville pk-yrityksille. Muutoinkin haluamme keventää verotusta hallitusta enemmän. Käteen jäävällä tulolla on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Esitämme vaihtoehtobudjetissamme ansiotuloverotukseen 300 miljoonan euron kevennystä. Tämän lisäksi olemme varanneet vaihtoehtobudjettiimme 50 miljoonaa euroa, joilla keventäisimme eläkkeiden verotusta samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa.

Moni suomalainen on tehnyt pitkän työuran matalasti palkatussa työssä, ja katsomme riittävän työeläkkeen turvaamisen myös heille olevan tärkeä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuskysymys. Ehdotamme Lipposen hallituksen aikanaan säätämän, työeläkkeitä koskevan taitetun indeksin vaiheittaista korjaamista erityisesti pienten ja keskisuurten työeläkkeiden osalta.

Perussuomalaisten mallissa otettaisiin käyttöön ns. puoliväli-indeksi jokaisen työeläkkeen saajan kuukausittaisen eläketulon ensimmäisen tuhannen euron osalta. Lienee syytä erikseen korostaa, että perussuomalaisten malli nostaisi kaikkia työeläkkeitä nykyistä taitettua indeksiä enemmän, mutta hyödyt olisivat kuitenkin suurimmat pieniä työeläkkeitä saaville.

Perussuomalaiset haluavat panostaa Suomen ja suomalaisten pitkän tähtäimen tulevaisuuteen. Esitämme 70 miljoonaa euroa Sipilän hallituksen viime vuoden lopussa lakkauttaman verotuksen lapsivähennyksen palauttamiseen.

Lapsivähennys otettiin käyttöön vuonna 2015 osittaisena kompensaationa Stubbin hallituksen tekemille rajuille lapsilisäleikkauksille. Lapsivähennys on suunnattu pieni- ja keskituloisille perheille, joille se voi tarkoittaa jopa 400 euron vuosittaista nettotulojen lisäystä. Lapsivähennys olisi tärkeä kädenojennus suomalaisille lapsiperheille erityisesti romahtaneen syntyvyyden oloissa. Meidän tulee tehdä voitavamme Suomen tulevaisuuden puolesta.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on ladattavissa kokonaisuudessaan seuraavan linkin takaa:

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-julki-oikeudenmukaisuutta-suomalaisille/

YU-kolumni: Demokraattisen päätöksenteon on oltava mahdollisimman avointa

Keskiviikko 7.11.2018 klo 13.01

Käsittelen tänään julkaistavassa Ylöjärven Uutisten kolumnissani kolmea tärkeää aihetta - asumisen kalleutta, teollisuutemme ympäristöystävällisyyttä ja GCM-siirtolaisuussopimusta:

Demokraattisen päätöksenteon on oltava mahdollisimman avointa

Asuminen on tärkeä, joskin Suomessa varsin hintava perustarve. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt hiljattain huomiota asumisen kalleuteen. Se on antanut tilanteen parantamiseksi useita toimenpidesuosituksia kaavoituksen joustavoittamisesta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisärakentamiseen.

Myös korkea energiaverotus, sähkövero ja sähkönsiirron kalleus vaikuttavat asumiskuluihin. Hallituksen esitys sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveron muuttamisesta nostaisi toteutuessaan asumiskuluja entisestään. Suunta on väärä. Veronkorotukset heijastuisivat kaukolämmityksenkin hintaan.

Perussuomalaiset esittävät tänäkin syksynä keinoja asumiskustannusten pienentämiseksi. Niihin lukeutuvat muun muassa kiinteistöverotuksen lakisääteisten alarajojen laskeminen sekä sähkönsiirtomaksujen kohtuullistaminen siirtoyhtiöiden tuottovaatimuskattoa alentamalla.

Kiinteistöverotuksen keventäminen on ollut pitkäaikainen tavoitteemme myös Ylöjärvellä. Valtuusto päätti maanantain talousarviokokouksessaan alentaa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa. Valtuuston hyvästä päätöksestä hyötyvät omistusasujien lisäksi vuokralaiset.

Keskustelu ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta on voimistunut viime viikkoina. Luontoon ja ympäristöasioihin liittyvät näkökulmat ansaitsevat laajan huomion päätöksenteossa. Samaan aikaan on muistettava, että esimerkiksi suomalainen teollisuus on hoitanut ympäristövelvoitteensa vuosien saatossa koko ajan paremmin.

Muun muassa massa- ja paperiteollisuutemme tuotannon määrään suhteutetut rikkiyhdistepäästöt vähenivät vuosien 1992-2017 välisenä aikana peräti 97 prosenttia. Samalla jaksolla teollisuudenalan tuotantoon suhteutettu kaatopaikkajätteen määrä pieneni 94 prosenttia ja hiukkaspäästötkin 85 prosenttia. Suomalaisyritykset ovat ympäristöasioissa edelläkävijöitä myös energiasektorilla. Sen hiilidioksidipäästöt vähenivät vuonna 2017 kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Valitettavasti kehitys ei ole ollut lainkaan yhtä myönteistä esimerkiksi Aasian nopeasti kasvavissa ja teollistuvissa maissa, joissa luontoa ja ympäristöä on hyödynnetty toisinaan sumeilematta kulutuksen ehdoilla palkkoja ja työehtoja samalla polkien. Suomalainen työ ja yrittäminen sekä kotimainen teollisuus ovatkin koko ajan lisääntyvässä ympäristötietoisuudessaan ekotekoja, joita päättäjiemme tulee puolustaa.

YK:n Global Compact for Migration -siirtolaisuussopimus (GCM-sopimus) on herättänyt ajankohtaiseksi ja merkittäväksi aiheeksi yllättävän vähän julkista keskustelua. Sopimus kattaa siirtolaisuuden eri osa-alueet sen lähtösyistä mahdollisiin palautuksiin, kotouttamistoimenpiteisiin ja siirtolaisille annettaviin palveluihin. Vaikka sopimus ei sido allekirjoittajamaita oikeudellisesti, määritetään siinä pakolais- ja siirtolaisuuspolitiikan tulevat suuntaviivat. Suomen hallitus aikoo allekirjoittaa sopimuksen joulukuussa Marokossa. Tästä huolimatta sopimusta ei ole tuotu eduskunnan täysistuntoon.

Sopimuksen allekirjoittamisesta ovat päättäneet kieltäytyä muun muassa Yhdysvallat, Australia, Itävalta ja Puola. Maat katsovat sopimuksen rajoittavan liiaksi niiden kansallista liikkumavaraa. Näin laaja-alainen sopimus vaatii myös Suomessa ehdottoman avointa keskustelua ja demokraattista päätöksentekoa.

Perussuomalaiset vaativat edellä mainituista syistä GCM-sopimuksen tuomista eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi, arvioitavaksi ja äänestettäväksi. Kansalaisten on saatava tietää yksityiskohtaisesti, millaisiin kansainvälisiin sopimuksiin hallitus haluaa Suomen sitouttaa. Laajasti vaikuttavia päätöksiä ei missään tapauksessa voida tehdä vain suljettujen ovien takana.

Ratikan suunnitteluraha ja Vanhan Räikän lisärahoitus kaihersivat perussuomalaisia Ylöjärvellä - Aronranta halutaan säilyttää virkistysalueena

Maanantai 5.11.2018 klo 22.58

TIEDOTE 5.11.2018

Julkaisuvapaa

Ratikan suunnitteluraha ja Vanhan Räikän lisärahoitus kaihersivat perussuomalaisia Ylöjärvellä - Aronranta halutaan säilyttää virkistysalueena

Ylöjärven kaupunginvaltuusto piti maanantaina 5.11. talousarviokokouksen, jossa päätettiin ensi vuoden budjetti.

Perussuomalaisten Henrik Pajunen teki esityksen, ettei kaupunginhallituksen käyttöön myönnettyjä määrärahoja saa kohdentaa raitiotien yleissuunnittelun kuluihin. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan yleissuunnittelun keskittyminen pelkästään kalliiseen raitiotievaihtoehtoon ei palvele Ylöjärven liikenteellisiä suunnittelutarpeita. Sen sijaan tarvittaisiin monipuolisempi selvitys joukkoliikenteen kehittämisestä, esimerkiksi runkobussilinjastoista ja paikallisjunaliikennöinnistä.

Sami Savio ja Hannu Ruuska kannattivat Pajusen esitystä. Perussuomalaisten esitys hävisi vilkkaan keskustelun jälkeen lopulta äänin 38-12 yhden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Kaupunginhallitus esitti Vanhan Räikän korjausbudjettiin 60 000 euron lisärahoitusta. Vanhan Räikän korjausinvestointia alusta lähtien vastustaneet perussuomalaiset eivät hyväksyneet piikin avaamista uudelleen. Perussuomalaiset katsovat talon kunnostuksen alkavan olla pohjaton kaivo ja nielevän rahaa huomattavasti arvioitua enemmän.

Hannu Ruuska esitti Mauri Heiskan kannattamana, ettei lisärahoitusta myönnetä. Esitys kaatui äänin 40-9 kahden valtuutetun äänestäessä tyhjää.

Kaupunginvaltuusto päivitti myös maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmaa. Keskustelua herätti erityisesti Kuruntien länsipuolen ja Aronrannan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Sami Savio esitti Tomi Saariston kannattamana, että kaupunginhallituksen pohjaesityksestä poiketen Aronranta säilytettäisiin kaupunkilaisten virkistysalueena.

Perussuomalaisten esitys hyväksyttiin äänin 29-21. Äänestyksessä vihreät, keskusta, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit tukivat perussuomalaisten esitystä.

Tehdyistä muutosesityksistä huolimatta Mauri Heiska totesi puheessaan perussuomalaisten valtuustoryhmän olevan muilta osin tyytyväinen ensi vuoden talousarvioesitykseen. Erityisesti nyt päätetty vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laskeminen on ollut perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite. Heiskan mukaan perussuomalaiset tulevat vaatimaan lähivuosina uusia veronkevennyksiä.

Perussuomalaisten Ylöjärven valtuustoryhmä