TIEDOTE: Perussuomalaiset kyselytunnilla: Oikeudenmukaisuutta pieniin työeläkkeisiin ja eläkkeiden verotukseen

Torstai 7.2.2019 klo 21:10

TIEDOTE 7.2.19

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Oikeudenmukaisuutta pieniin työeläkkeisiin ja eläkkeiden verotukseen

Perussuomalaiset penäsivät tänään hallitukselta suullisella kyselytunnilla toimia pienten työeläkkeiden korottamiseksi. Lisäksi perussuomalaiset vaativat, että eläkkeiden verotuksen taso ei saisi koskaan olla palkansaajien verotusta kireämpää.

- Arvoisa puhemies, pienet eläkkeet eivät tahdo riittää elämiseen. Tämä on ollut jo pitkään tiedossa. Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomion varsinkin matalapalkka-aloilla kauan työskennelleisiin, pientä työeläkettä saaviin ihmisiin, perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio aloitti.

Perussuomalaisilta oma malli pienten työeläkkeiden nostamiseksi

Savio huomautti, että monen pieneläkeläisen toimeentulo on tiukoilla vuokran, sähkön, lääkkeiden ja muiden pakollisten menojen jatkuvasti kallistuessa. Monet heistä joutuvat turvautumaan jopa toimeentulotukeen.

- Perussuomalaisten eläkemalli parantaisi erityisesti näiden ihmisten asemaa. Korottaisimme jokaisen työeläkeläisen kuukausittaista eläkettä puoliväli-indeksillä ensimmäisen tuhannen euron osalta. Esityksemme hyödyttäisi siis kaikkia työeläkeläisiä, mutta pientä työeläkettä saavien ostovoima kohentuisi kuitenkin eniten, Savio täsmensi perussuomalaisten mallia.

- Hyötyjänä olisi eläkeläisten lisäksi koko kansantalous. Kysynkin, aikooko hallitus kohentaa pieniä työeläkkeitä saavien toimeentuloa? Savio kysyi.

Hallitukselta ei lupauksia pienten työeläkkeiden parantamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) vastasi, että kysymys on hyvä ja myönsi pienellä eläkkeellä elämisen haasteellisuuden. Hän kuitenkin totesi, ettei tämä hallitus tee enää perussuomalaisten esityksen mukaisia uudistuksia.

- Ministerin vastauksen perusteella työeläkkeiden noususta ei ole juuri toivoa. Nähtävästi seuraavan hallituksen onkin otettava eläkeläisköyhyyden helpottaminen viimein hoitaakseen, Savio totesi.

Eläkeläisten verotus ei saa koskaan olla palkansaajan verotusta kireämpää

Savio nosti esille myös toisen eläkkeitä koskevan epäkohdan: palkkatuloja korkeamman verotuksen. Perussuomalaiset esittivät viime syksynä eläkeläisten verotusta madallettavaksi siten, ettei se enää olisi palkansaajien verotusta kireämpää missään tuloluokassa.

- Tämäkin muutos olisi parantanut merkittävästi kotimaista kulutuskysyntää. Perussuomalaisten esitys kuitenkin tyrmättiin sen oikeudenmukaisuudesta huolimatta joulukuun budjettiäänestyksessä, Savio ihmetteli.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi, että vuosien saatossa eläkkeiden ja työtulon verotuksen välisiä eroja on saatu kavennettua. Orpo lisäsi, että tällä kaudella sekä työn että eläkkeiden verotusta on kevennetty, mutta uusia ideoita verokuilun kaventamiseksi ei kuultu.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 260 8308

Avainsanat: eduskuntatyö, kyselytunti, eläkkeet, verotus

Sopeutumiseläkejärjestelmä on lakkautettava ilman sopeutumisrahan korotusta

Keskiviikko 5.12.2018 klo 18:37

Perussuomalaiset haluavat lakkauttaa täysin aiheellisesti epäoikeudenmukaiseksi koetun sopeutumiseläkejärjestelmän eduskunnalle viime keväänä jätetyn kansalaisaloitteen hengessä. Kuten kansalaisaloitteen perusteluissa on todettu: ”Uudistuksen tarkoituksena on poistaa kansanedustajien oikeus sopeutumiseläkkeeseen riippumatta siitä, milloin heidät on ensimmäistä kertaa valittu eduskuntaan. Jatkossa kaikille kansanedustajan tehtävää hoitaneille maksettaisiin sopeutumisrahaa."

Edellä mainittu tavoite on erinomainen. 70 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen missään kohdassa ei kuitenkaan esitetä sopeutumisrahan tasokorotusta, kuten kahdeksan eduskuntaryhmän puheenjohtajien allekirjoittamassa lakialoitteessa on härskisti tehty. Tämä on olennainen syy siihen, että perussuomalaiset jättäytyivät pois muiden  eduskuntaryhmän lakialoitteesta. Lisäksi kahdeksan eduskuntaryhmän yhteisessä lakialoitteessa on muun muassa esitetty lyhennettäväksi sopeutumisrahan edellytyksenä olevan edustajanuran kestoa kolmesta vuodesta yhteen vuoteen, mitä emme myöskään pidä oikeana ratkaisuna.

Perussuomalaisten ensisijaisena tavoitteena on jo pitkään ollut sopeutumiseläkkeiden lakkauttaminen ja toisaalta määräaikaisen sopeutumisrahan säilyttäminen nykyisellä tasollaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä olisi nähdäkseni kuitenkin voinut hyväksyä kompromissiesityksen kansanedustajien ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, mikäli kaikki muut eduskuntaryhmät olisivat yksimielisesti pitäneet sitä sopeutumiseläkkeiden lakkauttamisen ehtona. Tämä olisi tuonut kansanedustajat samalle viivalle palkansaajien kanssa.

Sopeutumisrahan minimin yksipuolinen korotus sadoilla euroilla ilman tavallisia palkansaajia koskevia erilaisia aktiivisuusehtoja, kuten voimassa oleva aktiivimalli ja valmistelussa oleva omaehtoisen työnhaun malli eli aktiivimalli 2, on sen sijaan mielestämme hyvin epäoikeudenmukainen. Erityisen epäoikeudenmukainen se on ottaen huomioon, millaista politiikkaa tavallisia palkansaajia ja työttömiä kohtaan on tällä vaalikaudella Sipilän hallituksen toimesta harjoitettu.

Lisäksi sopeutumisrahaa maksetaan jatkossakin siltä osin kuin se ei yhdessä työ- tai yrittäjätoimintaan perustuvien ansiotulojen ja tuloverolaissa tarkoitettujen pääomatulojen kanssa ylitä kansanedustajan eläkkeen hieman yli 4 000 euron enimmäismäärää. Laki mahdollistaa siis edelleen sellaisia tilanteita, joissa entinen kansanedustaja tekee osa-aikaista työtä ja siitä ansaitsemansa palkan lisäksi hänelle maksetaan laissa säädetty sopeutumisraha ilman normaalia palkan ja etuuden sovittelua. Myös yrittäjänä toimiminen on sopeutumisrahakauden aikana mahdollista ja erityisesti, jos henkilö kerryttää yrityksensä pääomaa nostamatta palkkaa tai osinkoja. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tapauksessa tilanne olisi luonnollisesti täysin toinen.

Lakialoite on kuitenkin saanut muiden eduskuntaryhmien haluaman muodon, ja on odotettavissa, että se etenee lainsäädännöksi asti ensi keväänä. Sopeutumiseläkkeiden lopettamista koskeva muutosesitys on perussuomalaisten näkökulmasta täysin oikea ja kannatettava. Sitä vastoin kritisoimme erityisesti pykälää, jossa säädetään yhden kauden tai kaksi kautta kansanedustajana toimineiden henkilöiden sopeutumisrahan korottamisesta ja ehtojen keventämisestä. Pykälä jättää muutoin hyvin tarpeelliseen esitykseen ikävän sivumaun.

Perussuomalaiset tulevat esittämään tähän nimenomaiseen kohtaan muutosta, joka säilyttäisi sopeutumisrahan minimin nykytasollaan. Tällöin kokonaisuudesta muodostuisi jokseenkin oikeanlainen ja kohtuullinen ja myös kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävissä oleva kokonaisuus. Sopeutumiseläkejärjestelmä tulee saattaa mahdollisimman pian tiensä päähän.

Avainsanat: eduskunta, sopeutumiseläkkeet

Myös valtio ja kunnat hyötyisivät työeläkkeiden nostosta

Keskiviikko 15.4.2015

Mielipiteeni Ylöjärven uutisissa 15.4.

yu_150415.jpg

Avainsanat: julkinen talous, eläkkeet

Myös valtio ja kunnat hyötyisivät työeläkkeiden nostosta

Perjantai 3.4.2015

Eläkeläiset ovat kärsineet poliittisista virhepäätöksistä muun muassa työntekijöitä ankaramman verotuksen, taitetun indeksin ja indeksileikkausten muodossa. Monen eläkeläisen ostovoima on huomattavasti eläköitymisajankohtaa matalampi. Tehtyjä virheitä on ryhdyttävä korjaamaan. Seuraavan eduskunnan tuleekin lopettaa työeläkeindeksin leikkaukset ja luopua taitetusta indeksistä.


Työeläkkeet eivät tule valtiolta vaan pääasiassa yksityisiltä eläkeyhtiöiltä. Palkansaajat ovat kertaalleen ansainneet ja maksaneet työeläkkeensä eläkeyhtiöiden keräämillä vakuutusmaksuilla. Niiden sijoitustuottojen tulee kattaa maksettavat eläkkeet.

Työeläkeyhtiöiden varoja hallinnoidaan valitettavan byrokraattisesti, kalliisti ja tehottomasti. Eläkeyhtiöiden varallisuus toimii samalla vallankäytön välineenä. Eläkeyhtiöiden onkin jatkossa keskityttävä sijoitustoimintansa tehostamiseen ja käytettävä valtaansa nykyistä harkitummin.

Mikäli työeläkeyhtiöiden maksamia eläkkeitä korotettaisiin alun perin sovitulla oikeudenmukaisella tavalla, säästäisi valtio työeläkettä saaville maksettavissa kansaneläkkeissä. Samalla valtion verotulot kasvaisivat tuloveron ja erityisesti arvonlisäveron muodossa. Myös kuntien tuloverokertymä paranisi.

Valtion ja kuntien yhteenlaskettu nettohyöty olisi varovaisestikin arvioiden useita kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Eläkeläisiltä epäoikeudenmukaisesti pois otetun eläketulon palauttaminen myös lisäisi kotimaista kulutusta, pyörittäisi yritystalouden rattaita ja synnyttäisi uusia työpaikkoja. Hyötyjänä olisi siis koko Suomi.

Avainsanat: eduskuntavaalit, eläkkeet, taitettu indeksi