Vappupuheeni 1.5.2020Perjantai 1.5.2020 klo 11:21 Hyvää ja turvallista vappua! Koronaepidemian takia pidän vappupuheeni tänä vuonna videon välityksellä: https://www.youtube.com/watch?v=Wfo-UO_4YZM "Hyvää vappua, arvoisat katsojat! Monena aiempana vappuna me pirkanmaalaiset perussuomalaiset olemme kokoontuneet juhlimaan vappua Tampereen Keskustorin läheisyyteen. Mutta kuten kaikki tiedämme, tämä vappu on hyvin erilainen kuin aiemmat, ja siksi pidän myös vappupuheeni tällä kertaa videon välityksellä. Suomea runtelee tänä keväänä koronavirusepidemia, johon on kuollut huhtikuun loppuun mennessä jo yli 200 suomalaista. Selvästi eniten sairastuneita ja kuolleita on pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa tartuntoja on todettu parisen tuhatta. Päättäjien ja erityisesti maamme hallituksen on keskitettävä nyt tarmonsa toimenpiteisiin, joilla epidemia saadaan hallintaan sekä terveyden että talouden kannalta kestävällä tavalla. Mitä nopeammin ja paremmin siinä onnistutaan, sitä vähemmän suomalaisia kuolee koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ja sitä helpompi myös kansantaloutemme on nousta takaisin jaloilleen. Suomi voi yhä tukahduttaa koronavirusepidemian, ja tämän vaatimuksen Perussuomalaiset ovat tuoneet toistuvasti esille myös eduskunnassa, samoin lukuisia tukahduttamiskeinoja. Hallitus onkin toteuttanut osan vaatimuksistamme, mutta valitettavasti osa kaikkein järeimmistä toimista on jäänyt tekemättä, eikä epidemia ole tällä hetkellä täysin hallinnassa. Periksi ei kuitenkaan pidä antaa. Maailmanlaajuinen rokote- ja lääketutkimus etenevät nyt tavanomaista ripeämmin, ja on hyvin mahdollista, että tiede pääsee voitolle koronaepidemiasta jo tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Ennen sitä meidän on kuitenkin pyrittävä estämään epidemian eteneminen. Koska koronatartunnan ja sen toteamisen välillä voi olla kahden viikon viive, ei rajoitustoimia pidä purkaa hätäisesti ja harkitsemattomasti. Epidemian ryöpsähtäminen uuteen roihuun palauttaisi Suomen vain takaisin lähtöruutuun. Sen sijaan meidän on otettava oppia muiden maiden kokemuksista ja seurattava tarkoin rajoitusten purkamisen vaikutusta tautitilanteeseen muualla maailmassa. Koronatestausta on lisättävä tuntuvasti ja erityisesti havaitut vakavat suojavarustepuutteet on korjattava pikaisesti, jotta suomalaisia voidaan hoitaa turvallisesti. Koronaepidemian vuoksi myönnetyt yritystuet ovat herättäneet aiheellista ja voimakasta julkista keskustelua. Tuen todellisia tarvitsijoita olisivat ne normaalioloissa työllistävät ja yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavat pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat tosiasiallisesti kärsineet epidemiasta. Vastapainona verovaroilla tuettujen yritysten tulee olla vastuullisia suomalaisten työttömien ja lomautettujen työllistämisessä alasta riippumatta. Tukien oikeudenmukainen myöntäminen ja käyttäminen ovat tärkeitä sekä taloudellisesti että erityisesti yhteiskuntamoraalin ylläpitämisen kannalta. Suomalainen työvoima ja suomalaiset yritykset ovat elintärkeitä maamme tulevalle taloudelliselle kantokyvylle, eikä kumpaakaan niistä saa unohtaa. Juuri tällä hetkellä näyttää siltä, että julkinen velka kasvaa tänä vuonna ennätyksellistä tahtia, jopa yli 20 miljardilla eurolla. Äkillisen kriisin oloissa lisävelkaantuminen lienee väistämätöntä, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että veronmaksajien piikki voisi olla loputtomasti avoinna. Hallituspuolueiden yhteinen ideologia ei voi eikä saa jyrätä käytännön asettamia reunaehtoja ja veronmaksajien kantokykyä. Koronaepidemian laannuttua on aloitettava julkisen talouden tasapainotus ja asetettava yksityiseltä sektorilta kerättävillä veroilla rahoitettavat julkiset palvelut tärkeysjärjestykseen. Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeimpiä kohteita on painotettava ja maamme ulkopuolelle suuntautuvia menovirtoja karsittava tuntuvasti. Suomen taloudellisen selkärangan muodostavan yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on kohennettava maamme kehityksen turvaamiseksi. Käytännössä tällainen suunnanmuutos edellyttää hallitusohjelman kirjoittamista uudelleen, mahdollisesti jopa uuden hallituspohjan turvin. Arvoisat katsojat, vaikka tilanne on nyt vakava, uskon vahvasti että ensi vappuna tulevaisuus näyttää Suomessakin jo selvästi kirkkaammalta. Toivotan teille kaikille oikein hyvää vappua sekä turvallista loppukevättä ja lähestyvää kesää." |
|
Avainsanat: vappupuhe, koronavirus, julkinen talous, työllisyys, yrittäminen |
Äänestä sunnuntain kuntavaaleissa tervettä järkeä päätöksentekoonPerjantai 7.4.2017 klo 20:04 Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina, muistathan käydä äänestämässä! Perussuomalaiset korostavat Ylöjärvellä mm. seuraavia teemoja: Kestävää taloudenpitoa Ylöjärven velkaantuminen on saatu tällä valtuustokaudella hallintaan ilman mittavia veronkorotuksia. Järkevää taloudenpitoa on jatkettava käyttämällä veroeurot kustannustehokkaasti. Ylöjärvi ei tarvitse superkallista raitiotietä, jonka laajentamista naapurikuntiin pahoin velkaantuvan Tampereen valtakoalitio nyt markkinoi. Hallittua maahanmuuttoa Maahanmuuttoasioissa PS tarjoaa ainoan todellisen vaihtoehdon muille puolueille. Vaikka maahanmuuttopolitiikan suuret linjat ratkaistaan eduskunnassa, voit vaikuttaa siihen liittyviin päätöksiin myös kuntavaaleissa. Maahanmuutosta aiheutuvien kustannusten on oltava hallittua paikallistasollakin. Ylöjärvelle ei ole mitään syytä perustaa vastaanottokeskuksia. Pirteää elinkeinoelämää Pienyritysten toimintaedellytyksiä on vahvistettu uudessa hankintalaissa helpottamalla niiden osallistumista kuntien tarjouskilpailuihin. Paikallista yrittäjyyttä voidaan edistää tonttitarjonnalla. Vireä elinkeinoelämä mahdollistaa paikallisten työpaikkojen synnyn sekä verotuloja riittävän palvelutarjonnan turvaamiseksi.
|
|
Avainsanat: kuntatalous, maahanmuuttopolitiikka, yrittäminen |
Pirkanmaalla satsataan työllisyyteenPerjantai 14.10.2016 klo 9:38 Tämän viikon Ylöjärven Uutisissa julkaistu kolumnini käsitteli työllisyysedellytysten kehittämistä Pirkanmaalla. Pirkanmaalla satsataan työllisyyteen Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan Suomessa oli elokuun lopussa 342 500 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli noin 13 prosenttia työvoimasta. Työttömyys näyttää kääntyneen lopulta hienoiseen laskuun, olihan työttömiä kesän lopussa noin 4 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Valitettavasti Pirkanmaan työttömyysaste on edelleen koko maan keskiarvoa korkeampi. Teollisuuden rakennemuutos on koetellut takavuosina erityisesti Tamperetta, jossa työttömiä on yli 18 prosenttia työvoimasta. Ylöjärvellä tilanne on onneksi aavistuksen valoisampi työttömyysasteen jäädessä hieman koko maan keskiarvon alapuolelle. Ylöjärven kaupungin elinkeinopolitiikalla lienee oma osansa lukuisten pienyritysten sijoittumisessa paikkakunnalle. Eduskunnan päätöksenteossa työllisyydenhoidolla on ollut aina tärkeä rooli, mutta sen merkitys korostuu erityisesti korkean työttömyyden vallitessa. Viime kuun kolumnissani mainitsemieni tuloveronalennusten ja pienyritystoiminnan edellytysten parantamisen lisäksi tarvitaan myös perinteisempiä työllisyystoimia. Tampereen kaupunkiseudun kunnat Ylöjärvi mukaan lukien on valittu työ- ja elinkeinoministeriön kokeiluun, jossa keskitytään asiakaslähtöisten työvoima- ja yrityspalveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen. Tein itsekin taustatyötä ministeriön suuntaan, jotta kaupunkiseutumme pääsisi kokeilun piiriin. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettava kokeilu on myös tärkeää valmistautumista tulevaan aikakauteen, siirretäänhän TE-toimistojen tehtävät maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille. Työllisyydenhoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää on tietenkin uusien markkinaehtoisten työpaikkojen syntyminen. Bio- ja kiertotalouden kehittäminen ja nykyistä parempi hyödyntäminen muodostavat yhden Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Kolmenkulmassa Nokian Kyynijärven lähistöllä sijaitsevalle ECO3-alueelle nousee valtakunnallisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä. Yritysten lisäksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet alueen toimintaan merkittävällä tavalla. Mitä todennäköisimmin yritysalue säteilee tulevaisuudessa hyvinvointia, yritystoimintaa ja työpaikkoja lähiseudulle. Ylöjärven kaupungin ja Ylöjärven yrityspalvelun aktiivisuus helpottanee bio- ja kiertotalouden alihankintaketjujen laajenemista kotikaupunkiimme. Laajuudeltaan 90 hehtaarin kokoiselle ECO3-alueelle on saatu ulkomaisiakin investointeja. Pirkanmaalaiset kansanedustajat vierailivat syyskuussa Nokialla keskustelemassa ECO3-alueen jatkokehitystarpeista. Kolmenkulma sijaitsee koko maata ajatellen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella ja kiinnostus yritysalueen hyödyntämiseen on merkittävässä kasvussa. Alueen positiivisten tulevaisuuden odotusten ohella keskustelun aiheeksi nousi lähinnä huoli siitä, että Nokian kaupungin nykyiset resurssit eivät riitä alueen kasvutarpeiden hyödyntämiseen. Nokian kaupunki onkin hakenut työ- ja elinkeinoministeriöltä erillisrahoitusta ECO3-alueen kehittämiseen tämän vuosikymmenen loppuun asti. Valtiovarainvaliokunnan sekä sen työ- ja elinkeinojaoston jäsenenä minulla on jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa valtion talousarviossa tässä vaiheessa sitomatta olevien määrärahojen kohdentamiseen. Osa joulukuun aikana tarkentuvista määrärahoista tultaneen kohdistamaan kotimaakuntamme hyväksi. Yritys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen Pirkanmaalla parantaa samalla koko maan tulevaa kilpailukykyä, varsinkin jos täällä kehitettyjä toimintatapoja pystytään hyödyntämään muuallakin Suomessa. http://ylojarvenuutiset.fi/2016/10/12/pirkanmaalla-satsataan-tyollisyyteen/ |
|
Avainsanat: työllisyys, yrittäminen |
Yrittämisen ja työllistymisen edellytykset paranevatKeskiviikko 13.4.2016 Hallitus esittelee tämän ja ensi viikon aikana lukuisia yrittämisen ja työllistymisen edellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Monet keinoista on kohdennettu mikro- ja pienyritysten tarpeisiin. Muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Toteutettavan kokeilun aikana työntekijän voisi palkata myös avoimilta työmarkkinoilta palkkatukea hyödyntäen.
Työttömyysturvajärjestelmään on tulossa muutoksia, joilla kannustetaan työllistämiseen ja työllistymiseen. Työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaisen päivärahan perusosaa voidaan jatkossa käyttää starttirahaan, palkkatukeen ja työntekijän liikkuvuuden edistämiseen. Myös osa-aikaiseksi yrittäjäksi ryhtymistä on tarkoitus helpottaa ja loiventaa rajaa yrittäjän ja palkansaajan välillä sekä pienentää yrittämiseen liittyviä riskejä. Tarkoituksena on joustavoittaa siirtymää yrittäjästä palkansaajaksi tai toisinpäin.
Hallituksen esittelemän innovaatiopankin käyttöönotolla on tarkoitus lähentää ideoiden kehittäjiä niiden käytännön toteuttajiin. Myös innovaatio- ja palvelusetelin käytöstä suoritetaan kokeilu, jossa pk-yritykset voivat hankkia omiin kehittämistarpeisiinsa ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea. Seteliä voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteistyöprojektissa korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa, liikeideoiden arvioinnissa ja kehittämisessä tai kaupallistamisessa.
Suomen Yrittäjien esittämänä toiveena on ollut, että hallitus toteuttaa pikaisella aikataululla hallitusohjelman mukaiset päätökset yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennys otetaankin käyttöön ensi vuoden alusta lähtien. Samoin ryhdytään valmistelemaan lainsäädäntöä voittovarauksesta, jolloin yritys voisi lykätä osan tuloksestaan myöhemmin verotettavaksi ja kasvattaa siten investointien rahoitukseen käytössä olevaa nettotuloa.
Lisäksi kokeillaan alueellisesti työnhakija- ja työnantajalähtöistä työllisyyspalvelua, jonka puitteissa voidaan poiketa voimassa olevasta työvoimaa, yrityspalveluja ja työttömyysturvaa koskevasta lainsäädännöstä. Nämä ja monet muut hallituksen esittelemät toimenpiteet ovat tarpeellisia työllisyyskehityksen kääntämiseksi nousuun, vaikka eivät työttömyysongelmaa kokonaan ratkaisekaan.
|
|
Avainsanat: eduskuntatyö, yrittäminen, työllisyys |
Vinoon kasvanut talous on oikaistavaPerjantai 10.4.2015 Kirjoitukseni Aamulehden Vierailija-palstalla 10.4.2015:
|
|
Avainsanat: velkaantuminen, julkinen talous, byrokratia, yrittäminen |
Työttömyysaste nousee hälyttävästiSunnuntai 8.2.2015 Yleisen työttömyyskassan eli ns. Loimaan kassan vastaanottamat hakemukset ovat lisääntyneet hälyttävän nopeasti. Pirkanmaalla työllisyystilanne on maan keskiarvoa heikompi lukuisten teollisuuden työpaikkojen kadottua perinteisiltä teollisuuspaikkakunnilta. http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/264885-nyt-tuli-karu-luku-tyottomyyskassalta-milloinkaan-ei-ole-nahty-tallaista |
|
Avainsanat: työttömyys, yrittäminen |
Vientiteollisuus vaatii toimia kilpailukyvyn parantamiseksiMaanantai 19.1.2015 Vientiteollisuuden liitot ovat erittäin huolestuneita Suomen kilpailukyvystä, eikä se ole mikään ihme. Korkeat verot ja veronluonteiset maksut sekä alati muuttuva toimintaympäristö ovat karsineet yritysten investointihalut minimiin. Sen seurauksena myös työttömyysaste on hälyttävässä kasvussa. Tämä on erittäin valitettavaa, koska Suomen hyvinvointi lepää vientiteollisuuden harteilla. Teollisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta, jotta suomalaisilla riittää leipää jatkossakin. Tämä edellyttää veroasteen alentamista ja sääntelyn purkamista. Vientiteollisuuden edustajat ovat täysin oikeassa myös siinä, että jatkossa on kiinnitettävä huomattavasti tarkempaa huomiota koulutuksen sisältöön. Ammattiosaajia ja kädentaitajia tarvitaan aina. Ammattikoulupaikkojen riittävän tarjonnan varmistaminen kuuluukin perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmaan. |
|
Avainsanat: yrittäminen, julkinen talous, byrokratia |
Sääntely vaikeuttaa yritysten toimintaaLauantai 8.11.2014 Suomessa on vihdoin virinnyt julkinen keskustelu sääntelyn vähentämisestä, vaikka sääntelyn haittavaikutukset ovat olleet tiedossa jo pitkään. Tosin suomalaiselle päätöksenteolle tyypilliseen tapaan sääntelyn suoran karsimisen sijasta on perustettu työryhmä asiaa pohtimaan. |
|
Avainsanat: yrittäminen, byrokratia |
Viron malli toimisi SuomessakinKeskiviikko 15.10.2014 Viron matala veroaste ja ennen kaikkea kevyt byrokratia houkuttelevat yhä enemmän suomalaisia yrityksiä. Yrittäjiä myös arvostetaan Virossa aivan eri tavalla kuin Suomessa. Ilmeisesti virolaiset virkamiehet ymmärtävät huomattavasti suomalaisia virkaveljiään paremmin, että yksityinen sektori tuo leivän myös heidän pöytäänsä. |
|
Avainsanat: yrittäminen, byrokratia, julkinen talous |
