TIEDOTE: Perussuomalaisten Elomaa ja Savio: Hallitus vastatkoon työvoimapulaan suomalaisnuorten koulutuksella

Maanantai 27.8.2018 klo 9:00

TIEDOTE 27.8.2018

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Elomaa ja Savio: Hallitus vastatkoon työvoimapulaan suomalaisnuorten koulutuksella

Perussuomalaisten kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio ovat huolissaan suomalaisnuorten tulevista työllisyysnäkymistä ja vaativat hallitusta satsaamaan alkavan viikon budjettiriihessä erityisesti ammattiin valmistavaan koulutukseen.

- Työurien pirstoutuessa koulutuksen merkitys korostuu ja elinikäisen oppimisen tarve lisääntyy. Ammattikoulutuksen lisäksi aikuis- ja muuntokoulutus ovat hyväksi havaittuja keinoja parantaa työllisyyttä. Myös niihin on syytä panostaa, Elomaa ja Savio muistuttavat.

Vaikka työttömyys onkin hitaasti vähentynyt, on yli 200 000 henkilöä yhä vailla työtä. Korkeasta työttömyydestä huolimatta hallitus on esittänyt toistuvasti huolensa Suomea uhkaavasta työvoimapulasta. Perussuomalaisedustajien mukaan sen on viimein vastattava maalaamaansa uhkakuvaan järkevällä koulutuspolitiikalla.

- Suomalaisille on tarjottava koulutusta varsinkin niillä aloilla, joilla työvoiman tarve kasvaa jatkossa. Oppilaitoksissa annettavan opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla annettava oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkouluttamisen. Samalla se parantaisi olennaisesti työllistymismahdollisuuksia, kansanedustajat huomauttavat.

Monet ammatilliset oppilaitokset toimivat niukoilla resursseilla. Ammattiin johtavaa opetusta on jouduttu korvaamaan itsenäisellä opiskelulla. Elomaa ja Savio vaativat paluuta perinteiseen lähiopetukseen.

- Lukuisat ammatit edellyttävät sellaisia käytännön taitoja, joita on mahdotonta hankkia etäopiskelulla. Ilman riittävää lähiopetusta opintojen keskeyttämisen ja syrjäytymisen vaara on erityisesti oppimisvaikeuksista kärsivien osalta ilmeinen. Perussuomalaiset haluavat varmistaa, että laadukas ammatillinen koulutus auttaa nämäkin suomalaisnuoret ripeästi mukaan työelämään. Tämän edellyttämä taloudellinen satsaus tulisi maksamaan itsensä takaisin moninkertaisesti, Elomaa ja Savio arvioivat.

Avainsanat: koulutus, tiedote, työvoimapula

TIEDOTE: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Lähilukiot ja pääsykokeiden arvostus turvattava - kiusaamiseen puututtava lailla

Perjantai 15.6.2018 klo 16:33

TIEDOTE 15.6.18

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Lähilukiot ja pääsykokeiden arvostus turvattava – kiusaamiseen puututtava lailla

Eduskunta äänesti tänään lukiouudistuksen sisällöstä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää uudistusta suurelta osin tarpeellisena, mutta korostaa että lukioissa laajasti esiintyvään kiusaamiseen on puututtava tulevassa lainsäädännössä nyt esitettyä tiukemmin. Perussuomalaiset kokevat ongelmalliseksi myös sen, että korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän merkitystä aiotaan kaventaa selvästi tulevaisuudessa. Perussuomalaiset vaativat lisäksi lähilukioiden aseman säilyttämistä.

Lähilukioilla turvataan yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys

Perussuomalaiset korostavat, että pienten lukioiden toimintaedellytykset on turvattava. Pienten lukioiden toiminta on heidän mukaansa erittäin tärkeää alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta.

- Opiskelu pienessä lukiossa voi myös lisätä opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä sekä parantaa turvallisuuden tunnetta, kansanedustaja Sami Savio (ps.) lisää.

Kiusaamiseen puututtava tiukasti

Erityisesti perussuomalaiset haluavat puuttua lukioissa ilmeneviin kiusaamistapauksiin ajoissa ja huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

- Lukion rehtorin ja opettajien tulisi olla velvoitettuja puuttumaan koulussa tai koulumatkalla tapahtuvaan kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään sekä ilmoittaa tästä niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Tätä näkökulmaa ei hallituksen esityksessä ole riittävässä määrin huomioitu. Perussuomalaisten mielestä niin olisi pitänyt tehdä, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) huomauttaa.

Perussuomalaiset olisivat kirjanneet lakiin lukion opettajakuntaa velvoittavan vastuun kiusaamisen kitkemiseksi, mutta esitys hävisi äänestyksessä.

Pääsykokeiden merkitys säilytettävä

Perussuomalaisten mukaan on varmistettava, että mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin pääsykokeiden kautta säilyy merkittävänä korkeakoulujen sisäänpääsyväylänä.

- Pääsykokeilla on edelleen oma tehtävänsä niin alalle soveltuvuuden kuin motivaation mittaajana myös hieman varttuneemmalla iällä. Emme halua sulkea ovea jatko-opintoihin yhdeltäkään opiskeluun motivoituneelta kansalaiselta supistamalla pääsykokeiden painoarvoa, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri (ps.) toteaa.

Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö voisi uusia hyväksyttyjä ja hylättyjä kokeita jatkossa rajoituksetta. Perussuomalaisten ryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena, että ylioppilastutkinnon arvosanoja olisi mahdollista korottaa jatkossa täysin rajattomasti.

- Asiantuntijalausuntojen mukaan vain noin viisi prosenttia hyväksytyn kokeen uusijoista onnistuu arvosanansa korottamisessa. Riskinä on, että nuoret päätyvät loputtomaan ylioppilastutkintoarvosanojen korotuskierteeseen, mikä hidastaisi heidän pääsyään jatko-opintoihin. Perussuomalaiset haluavat varmistaa nuorille mahdollisuuden siirtyä nopeasti koulutuksen kautta työelämään, perussuomalaiset muistuttavat.

Lisätietoja:

Leena Meri, 050 5132330
Ritva ”Kike” Elomaa, 050 5120806
Sami Savio, 045 2608308

Avainsanat: eduskuntatyö, tiedote, koulutus, lukiot

TIEDOTE: Erityisopetuksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin ongelmiin

Keskiviikko 28.2.2018 klo 19:58

TIEDOTE 28.2.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Erityisopetuksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin ongelmiin

Eduskunnassa käytiin 28.2. koulutuksen tasa-arvoa koskeva välikysymyskeskustelu. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa otti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa esille muun muassa ryhmäkokojen vaikutuksen oppimistuloksiin.

- Ryhmäkokojen lisäksi suurta huolta kunnissa aiheuttaa erityisopetuksen kasvanut tarve, johon perussuomalaiset ovat kiinnittäneet jo aiemmin huomiota, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Sami Savio.

Erityisopetuksessa siirryttiin muutama vuosi sitten käytäntöön, jossa oppilaiden tarvetta erityiseen tukeen arvioidaan vuosittain. Tämä on johtanut pienryhmien vähenemiseen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamiseen tavallisiin perusopetusryhmiin.

- Kun kunnat ovat joutuneet kamppailemaan kutistuvien opetusresurssien kanssa ja ryhmäkoot ovat kasvaneet, ovat varsinkin poikien oppimisvaikeudet lisääntyneet. Koko luokan opetus kärsii, jos opettajan aika kuluu vaikeista ongelmista kärsivän erityisoppilaan auttamiseen. Tämä lisää opettajien kuormittumista ja voi johtaa lisääntyneisiin sairaspoissaoloihin, huomauttaa Savio.

Perussuomalaiset kiinnittivät mainittuun asiaan huomiota viime syksyn vaihtoehtobudjetissaan. Savio toivookin hallituksen ottavan kopin perussuomalaisten tekemistä esityksistä.

- Kysyin välikysymyskeskustelun kuluessa opetusministeri Grahn-Laasoselta (kok.), mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä korjatakseen erityisopetusresurssien vähyydestä aiheutuvan vakavan ongelman, jonka seuraukset kaikkein heikoimpiin oppilaisiin näkyvät pahiten pitkällä tähtäimellä. Valitettavasti en saanut ministeriltä vastausta kysymykseeni. Ilmeisesti hän ei siis aio asiaan puuttua. Tämä on hämmästyttävän lyhytnäköistä politiikkaa hallitukselta, ihmettelee Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, julkinen talous

TIEDOTE: Yhdenvertainen koulutus Suomen menestyksen kivijalka

Keskiviikko 25.10.2017 klo 21:57

Tiedote 25.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustajat Elomaa ja Savio (ps.): Yhdenvertainen koulutus Suomen menestyksen kivijalka

Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva Elomaa ja Sami Savio jättivät tänään eriävän mielipiteen sivistysvaliokunnassa koskien vuoden 2018 talousarvioesitystä. Eriävässä korostettiin muun muassa opinto-ohjauksen merkitystä ja huomautettiin Pisa-tulosten heikkenemisestä.

Koulujärjestelmäämme vaivaa kasvava eriarvoistuminen. Esimerkkinä tästä on ääripäiden etääntyminen toisistaan kouluja vertailtaessa, kansanedustaja Sami Savio (ps.) huomauttaa.

Perussuomalaiset haluavat, että maassa on jatkossakin riittävä ja laadukas sekä alueellisesti yhdenvertainen kouluverkosto. He kiinnittävät huomiota myös opetusryhmien kokoon.

- Olemme halunneet turvata erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet ja koulurauhan. Tällä on vaikutusta sekä opettajien, oppilaiden että koko henkilökunnan hyvinvointiin, samoin oppimistuloksiin, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.) jatkaa.

Lapsilla oikeus harrastaa

Ensi vuoden budjetissa pitäisi perussuomalaisten mukaan panostaa enemmän vähävaraisten perheiden lasten harrastustoiminnan tukemiseen esimerkiksi kerhotoimintaa kehittämällä. Vähän vanhemmille koululaisille perussuomalaiset väläyttävät jopa Personal Trainer –kokeiluja.

- Tämä auttaisi sekä lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, että lasten eriarvoistumisen ehkäisyssä. Olen siitä varma, Elomaa perustelee.

Kielikokeilua laajennettava

Perussuomalaiset kirjauttivat vuonna 2015 hallitusohjelmaan kielikokeilun, jossa toisen kotimaisen opiskelu ei olisi pakollista, vaan tilalle saisi valita jonkin muun kielen. Elomaa ja Savio pitävät alkavaa ohjelmaa hyvänä mutta sen laajuutta riittämättömänä.

- Siksi esitämme lisärahoitusta kokeiluun, jolloin pystyttäisiin lisäämään kokeiluun osallistuvien oppilaiden määrää ja tarkentamaan kokeilusta saatavia tuloksia, Savio täsmentää.

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa, puh. 050 512 0806

Sami Savio, puh. 045 260 8308

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, vapaa kielivalinta

Ammatillisen koulutuksen uudistus on tarpeellinen

Perjantai 17.3.2017 klo 10:30

Pidin ammatillista koulutusta koskeneessa välikysymyskeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Tässä opposition jättämässä välikysymyksessä vaaditaan muun muassa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen turvaamista, lähiopetuksen säilyttämistä ja merkittäviä lisäresursseja ammatillisille oppilaitoksille. Ammatillisen osaamisen arvostus onkin kasvussa, ja Suomessa tarvitaan kädentaitajia myös tulevaisuudessa. Ammatilliseen koulutukseen kaivataan silti myös mittavia rakenneuudistuksia.

Terveen julkisen talouden kannalta tarpeelliset säästöpäätökset ja uudistukset jäivät valitettavasti tekemättä edellisellä hallituskaudella, vaikka Suomen vaikea taloustilanne onkin ollut jo pitkään kaikkien puolueiden tiedossa. Toisaalta esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat esittäneet viime eduskuntavaaliohjelmassaan merkittäviä ammatillisen koulutuksen säästöjä ja myös vihreiden vaihtoehtobudjettiin sisältyivät yli 100 miljoonan euron säästöt ammatillisesta koulutuksesta. Väistämättä tuleekin mieleen, että oppositiosta käsin on helppoa vastustaa säästöjä ja uudistuksia, joiden tekeminen on julkisen talouden kannalta kuitenkin välttämätöntä, kuten edustaja Niikkokin täällä edellä totesi.

Nykytilanne, jossa koulutukseen kohdennettuja resursseja käytetään tehottomasti ja työelämän vaatimusten ja tarpeiden kannalta vanhentunein tavoin, ei ole kestävä. Näillä näkymin ensi vuodenvaihteessa voimaan astuva ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus Suomessa noin 20 vuoteen. Ammatillisen koulutuksen uudistus kumpuaa osin työelämän ja sen edellyttämien osaamistarpeiden muuttumisesta. Myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmalleja on syytä uudistaa. Juuri näihin haasteisiinhan ammatillisen koulutuksen reformi vastaa.

Uudistuksessa poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen välisiä raja-aitoja. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee merkittävästi. Samaan aikaan tutkintojen laaja-alaisuus kuitenkin kasvaa ja antaa valmistuville nuorille aiempaa paremmat valmiudet päästä mukaan työelämään. Oppilaitosten rahoitusta uudistamalla niitä taas kannustetaan tukemaan opiskelijoitaan opintojen suorittamisessa ja valmistumisessa. Jatkossa opiskelu ammatillisissa oppilaitoksissa on huomattavasti nykyistä joustavampaa ja opiskeluun käytetyn ajan sijasta todellisen osaamisen merkitys painottuu. Opiskelijat saavat mahdollisuuden edetä opinnoissaan omaan tahtiin. Opiskelemaan voi myös hakea joustavasti ympäri vuoden. Pienimuotoisiin osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata täysimääräisen tutkinnon sijasta sen joillakin osilla.

Arvoisa puhemies! Erityisesti työpaikalla tapahtuvan käytännönläheisen oppimisen kannalta hyvin merkittävä parannus on koulutussopimus, joka motivoi jatkamaan opiskelua valmistumiseen asti. Samaan aikaan myös oppisopimuskoulutuksen painoarvoa lisätään. Koulutus työpaikalla onkin tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino madaltaa työllistymiskynnystä.

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen reformi onkin hyvin tarpeellinen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja saamiseksi mukaan työelämään maamme tulevaisuutta rakentamaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_23+2017+2+123+123.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, julkinen talous

Koulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita

Keskiviikko 13.4.2016

(Kolumnini viime viikon Ylöjärven uutisissa.)

Korkeatasoinen osaaminen ja koulutus ovat jo useiden vuosikymmenien ajan muodostaneet Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn selkärangan. Teknologinen kehitys ja koulutustason paraneminen loivat puitteet 1900-luvulla tapahtuneelle työn tuottavuuden 14-kertaistumiselle. Taloustilanne on kuitenkin nyt niin vakava, että koulutussektorinkin tehostamistoimenpiteet ovat välttämättömiä. Muiden toimenpiteiden ohella myös yliopistojen ja korkeakoulujen yhdistämisiä tapahtunee jatkossa aiempaa useammin. Digitalisaation aikakaudella edes kampusten fyysinen etäisyys ei aiheuta ylitsepääsemättömiä esteitä yhteistyölle.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Tampere3-yliopiston perustamista. Tampere3-hanke nähdään erityisesti Pirkanmaalla uutena ja tärkeänä merkkipaaluna. Hankkeessa on tarkoitus luoda synergiaa tamperelaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välille sekä tärkeitä kontakteja elinkeinoelämään.

Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistoiminta syventyy sekä hallinnon että opetuksen saralla. Muun muassa osa oppilaitosten kurssitarjonnasta tullee jatkossa olemaan yhteistä. Korkeakoulut ovat jo aiemmin tehneet hyvää yhteistyötä esimerkiksi lääketieteessä ja biotekniikassa.

Tampere3-yhteistyö on esimerkki rakenteellisesta uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita. Elinkeinoelämä toivoo Tampere3-hankkeen mahdollistavan aiempaa paremman teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen yhteensovittamisen sekä luovan uusia yritysideoita ja kauan kaivattuja työpaikkoja. Tampere3-yhteistyön onnistuminen olisi merkittävä edistysaskel koko Suomen ja erityisesti Pirkanmaan elinvoimalle. Sen edellyttämät lainsäädäntömuutokset tuotaneen eduskuntakäsittelyyn jo ensi vuoden alkupuolella.

Huomattava koulutussektorilla tapahtuva muutos on myös lukukausimaksujen periminen EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksut ovat olleet jo kauan käytössä erittäin monessa kansainvälisten rankinglistojen kärjessä olevassa ulkomaisessa yliopistossa. Niiden käyttöönotto Suomessa syksystä 2017 alkaen suuntaa verovaroin kustannettua opetusta suomalaisten opiskelijoiden hyödyksi nykyistä laajemmin. Oletettavasti lukukausimaksut lisäksi kannustavat yliopistoja ja korkeakouluja kehittämään opetustaan entistä laadukkaammaksi ja ulkomaalaisia opiskelijoita kiinnostavammaksi.

Merkittäviä mahdollisuuksia sisältyy myös hallitusohjelmaan kirjattuun kokeiluun vapaasta kielivalinnasta. Alkuvaiheessa kyse on siis kokeilusta, mutta toteutuessaan valinnanvapaus mahdollistaisi merkittävien maailmankielten opiskelun nykyistä selvästi suuremmassa mittakaavassa. Laajasti puhuttujen kielten osaaminen auttaisi nuoria työllistymisessä, työelämässä ja kansainvälistymisessä. Kiristyvässä kilpailussa tietenkin myös matemaattisten aineiden, tekniikan ja talouden osaamiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa oppilaitoksissa peruskouluista yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Laaja alueellinen ja paikallinen koulutustarjonta on tärkeää Ylöjärvenkin elinvoiman kannalta. Koulutusmahdollisuudet houkuttelevat kaupunkiimme motivoituneita nuoria, joista monet asettuvat paikkakunnalle veronmaksajiksi opintojensa loputtua. Ylöjärven elinkeinoelämä saa runsaasti uutta puhtia ammattitaitoisista ja hyvin koulutetuista yrittäjistä ja työntekijöistä. Erityistä kiitosta ansaitsee Koulutuskeskus Valossa toimiva Y-linja, jonka kurssitarjonnassa painottuvat aktiivinen vaikuttaminen ja käytännön yrittäjyys. Näitä Valossa tärkeiksi havaittuja oppeja näkisi mielellään tarjottavan tulevaisuudessa muissakin Suomen oppilaitoksissa.

Avainsanat: eduskunta, koulutus, Ylöjärvi, Tampere3