TIEDOTE: Perussuomalaiset: Ammattiin opiskeleville tarjottava riittävä tuki

Torstai 11.10.2018 klo 20:26

TIEDOTE 11.10.2018

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset: Ammattiin opiskeleville tarjottava riittävä tuki

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kysyi eduskunnan kyselytunnilla ammatillisen koulutuksen ongelmista. Ammatillisen koulutuksen reformi on ollut tämän vuosituhannen merkittävin koulutukseen vaikuttava uudistus. Moni alan asiantuntija varoitti uudistuksen riskeistä jo valmisteluvaiheessa.

- Lähiopetuksen määrää on säästösyistä vähennetty tuntuvasti jo ennen uudistusta. Monien lukujärjestys on tyhjää täynnä, vaikka motivaatiota opiskeluihin löytyisikin, eikä ohjausta ole aina riittävästi saatavilla. Kuitenkin juuri lähiopetusta ja tukea kaivattiin lisää, kertoi kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.

Elomaan mukaan monilta vanhemmilta ja opettajilta on tullut useita huolestuneita yhteydenottoja asiasta.

- Miten uudistuksen yhteydessä on onnistuttu turvaamaan opiskelijoille riittävä tuki opintojen etenemisen varmistamiseksi sekä lähiopetus keskeisten työelämän edellyttämien taitojen omaksumiseksi? Elomaa kysyi hallitukselta.

Perussuomalaiset huomauttivat, että Suomessa on paljon loistavia nuoria ja hyviä tekijöitä työttöminä, jotka voisivat koulutuksen kautta kantaa oman kortensa kekoon ja helpottaa vallitsevaa työvoimapulaa.

- Suomalaisten nuorten ja työttömien kouluttaminen on paljon puhutun työvoimapulan parasta paikkaamista. Näin voittaisivat sekä yritykset, yksilöt että yhteiskunta. Yrityksemme saavat osaavaa työvoimaa, suomalaiset työtä ja yhteiskunta lisää verotuloja, huomautti kansanedustaja Sami Savio.

- Ammatillisessa koulutuksessa on kuitenkin vakavia pullonkauloja, jotka vaikuttavat erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Miten hallitus aikoo varmistaa, että myös he saavat ammatin ja pääsevät työelämään?

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa, 09 432 3022
Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: ammatillinen koulutus, eduskuntatyö, kyselytunti

Suomalainen työ menestyy, jos siihen annetaan edellytykset

Lauantai 29.9.2018 klo 15:40

Sipilän hallitus on toistuvasti esittänyt huolensa Suomea uhkaavasta työvoimapulasta, vaikka yli 200 000 suomalaista on edelleen vailla työtä. Työvoimapulaan vedoten hallituspuolueiden riveistä on useaan otteeseen heitetty ilmoille vaatimuksia muun muassa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan purkamisesta.

Nyt hallitus on aikeissa poistaa Suomeen saapuvilta ulkomaalaisilta neljän kuukauden työskentelyvaatimuksen edellytyksenä sosiaalitukien saamiselle. Jatkossa ulkomaan kansalainen pääsisi nauttimaan Suomen sosiaalieduista, jos hän ansaitsee vähintään peruspäivärahan verran. Toteutuessaan esitys sekä vauhdittaa halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille että kasvattaa veronmaksajien taakkaa.

Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen vastuuttomia suunnitelmia. Uusien aikeidensa sijaan hallituksen on vastattava asettamaansa haasteeseen järkevällä koulutuspolitiikalla. Suomalaisille nuorille on annettava aito mahdollisuus päästä koulutuksen avulla työelämään, samoin työttömille tilaisuus opiskella uuteen ammattiin.

Laadukas koulutus edesauttaa suomalaisnuorten ripeää siirtymistä työelämään ja helpottaa hautaamaan turhia pelkoja tulevasta työvoimapulasta. Suomalainen työ menestyy tulevaisuudessakin, jos päätöksentekijät antavat siihen edellytykset.

Avainsanat: työelämä, koulutus

Puheenvuoroni budjetin lähetekeskustelussa

Keskiviikko 19.9.2018 klo 9:52

Kerroin eduskunnassa eilen (18.9.) käydyssä budjetin lähetekeskustelussa näkemyksiäni mm. työstä ja yrittäjyydestä, asumisen ja liikkumisen kalleudesta, koulutuksesta, turvapaikkapolitiikasta, sote- ja maakuntauudistuksesta sekä sotaveteraanien palveluista:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti velkaantuminen ei ole pysähtynyt edes nousukaudella. Aiemmista leikkauksista huolimatta valtiovarainministerin tänään esittelemä valtion ensi vuoden talousarvio on yhä 1,4 miljardia euroa alijäämäinen. Velanotto voitaisiin kuitenkin saada loppumaan edistämällä työllisyyttä kannustein keppilinjan sijaan.

Arvoisa puhemies! Suomi elää työstä. Suomalaisen työn laatu ja arvostus on ehdottomasti turvattava. Työllistymisen ja yrittäjyyden esteiden madaltaminen olisi sekä yrittäjien, työntekijöiden että yhteiskunnan etu. Vastakkainasetteluun ei ole mitään syytä. Verotuksen keventäminen ja pienyritysten toimintaedellytysten parantaminen tarjoaisi Suomelle mahdollisuuden uuteen nousuun.

Asumisen ja liikkumisen hinta on korkealla lyhytnäköisen politiikan seurauksena. Kaavoituksen esteet ja tonttikeinottelu, jatkuvasti kiristyvä kiinteistöverotus sekä polttoaineiden hinnannousu rasittavat suomalaisten taloutta. Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi myös työssäkäyntiä.

Elinikäisen oppimisen tarve lisääntyy. Oppilaitoksissa annettavan tavanomaisen opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla tarjottava oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkoulutuksen yritysten tarpeita vastaavaksi. Samalla se parantaisi olennaisesti työllistymismahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Myönteisestä talouskehityksestä huolimatta budjettiin sisältyy edelleen valtavia epävarmuustekijöitä. Julkisuudessa hiljattain olleiden tietojen mukaan sisäministeriö varautuu peräti 100 000 turvapaikanhakijan saapumiseen. Tämä määrä on huikea jopa ennätysvuoden 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaan verrattuna.

Syksyn 2015 päättämättömyys aiheutti veronmaksajille miljardiluokan lisälaskun, jota kenties tietoisestikin tehdyt virheet edelleen kasvattivat. Laskun loppusummaa ei tiedä kukaan. Mutta sisäministeriön uuden kauhuskenaarion toteutuminen kriisiyttäisi Suomen talouden moninaisista yhteiskunnallisista kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan. Sisäministeri Mykkäsen onkin lopulta ohjeistettava virkamiehiä ryhtymään ennalta ehkäiseviin toimiin pelkän jälkihoidon sijaan. Aikaa ei ole lainkaan hukattavaksi.

Lisäksi hallitus aikoo muun muassa poistaa Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta 4 kuukauden työskentelyvaatimuksen, joka on tähän asti ollut edellytyksenä sosiaalitukien saamiselle. Jatkossa ulkomaalainen pääsisi nauttimaan Suomen sosiaalieduista, jos tienaa peruspäivärahan verran. Toteutuessaan esitys mitä todennäköisimmin vauhdittaisi halpatyövoiman tuloa Suomen työmarkkinoille. Hallituksen on torjuttava tämä kehitys, eikä sen tule lainkaan tuoda näin huonoa esitystä eduskuntaan.

Arvoisa puhemies! Varsin kiistanalaisen sote- ja maakuntauudistuksen kohtaloa odotetaan erityisellä jännityksellä. Vaikka eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta onkin työskennellyt uudistuksen parissa myös kesän aikana, ei eduskunnalla ole vieläkään hallussaan konkreettisia laskelmia uudistuksen todellisista kustannusvaikutuksista. Kaavailtu uudistus kuitenkin todennäköisesti nostaisi sote-palveluiden asiakasmaksuja. Vaikutukset kohdentuisivat silloin erityisesti pienituloiseen ja sote-palveluita paljon käyttävään väestönosaan.

Uudistuksen alkuperäinen tarkoitus oli tasoittaa terveyseroja, ei lisätä tulonsiirtojen tarvetta. Suunta on siis väärä. Sekä sosiaali- ja terveys- että perustuslakivaliokunnalla tuleekin olla viisautta tehdä järkeviä ratkaisuja kovassa aikataulullisessa ja poliittisessa puristuksessa. Ja jos hallitus siihen kaatuu, lohduttanee pääministeriä tieto siitä, että eduskuntavaalit ovat joka tapauksessa edessä lähikuukausina.

Arvoisa puhemies! Talousarviossa on huomioitu eduskuntaryhmien hiljattain tekemä yhteinen periaatepäätös, jolla sotiemme veteraaneille taataan yhdenvertaiset kotona asumista tukevat palvelut marraskuusta 2019 alkaen. Nykyisin sotainvalidien saamien maksuttomien kotipalveluiden ehtona on vähintään 10 prosentin haitta-aste.

Päätös jokaiselle veteraanille tarjottavista kotipalveluista on sisällöllisesti hyvä ja oikea. Perussuomalaiset ovat tähdänneet tämänkaltaiseen lopputulokseen useilla lakialoitteilla jo vuosikausien ajan. Nuorimmatkin veteraanit ovat kuitenkin jo 90-vuotiaita, joten kunniavelan maksamisella on erittäin kova kiire. Elossa on enää hieman yli 10 000 veteraania, ja heidän määränsä pienenee parilla tuhannella hengellä vuodessa.

Arvoisa puhemies! Uudistus tulisi saattaa voimaan heti ensi vuoden alusta lukien. Nopeamman toimeenpanon hintalappu olisi joitakin 10 miljoonia euroja, mikä on pieni summa verrattuna Suomen itsenäisyyden puolesta sodissa annettuihin uhrauksiin. Arvoisa puhemies! Vähintään sen koko kansakunta on velkaa veteraaneille.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_85+2018+3+179+179.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, maahanmuutto, koulutus, työllisyys, sote

TIEDOTE: Perussuomalaisten Elomaa ja Savio: Hallitus vastatkoon työvoimapulaan suomalaisnuorten koulutuksella

Maanantai 27.8.2018 klo 9:00

TIEDOTE 27.8.2018

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Elomaa ja Savio: Hallitus vastatkoon työvoimapulaan suomalaisnuorten koulutuksella

Perussuomalaisten kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio ovat huolissaan suomalaisnuorten tulevista työllisyysnäkymistä ja vaativat hallitusta satsaamaan alkavan viikon budjettiriihessä erityisesti ammattiin valmistavaan koulutukseen.

- Työurien pirstoutuessa koulutuksen merkitys korostuu ja elinikäisen oppimisen tarve lisääntyy. Ammattikoulutuksen lisäksi aikuis- ja muuntokoulutus ovat hyväksi havaittuja keinoja parantaa työllisyyttä. Myös niihin on syytä panostaa, Elomaa ja Savio muistuttavat.

Vaikka työttömyys onkin hitaasti vähentynyt, on yli 200 000 henkilöä yhä vailla työtä. Korkeasta työttömyydestä huolimatta hallitus on esittänyt toistuvasti huolensa Suomea uhkaavasta työvoimapulasta. Perussuomalaisedustajien mukaan sen on viimein vastattava maalaamaansa uhkakuvaan järkevällä koulutuspolitiikalla.

- Suomalaisille on tarjottava koulutusta varsinkin niillä aloilla, joilla työvoiman tarve kasvaa jatkossa. Oppilaitoksissa annettavan opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla annettava oppisopimuskoulutus mahdollistaisi työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkouluttamisen. Samalla se parantaisi olennaisesti työllistymismahdollisuuksia, kansanedustajat huomauttavat.

Monet ammatilliset oppilaitokset toimivat niukoilla resursseilla. Ammattiin johtavaa opetusta on jouduttu korvaamaan itsenäisellä opiskelulla. Elomaa ja Savio vaativat paluuta perinteiseen lähiopetukseen.

- Lukuisat ammatit edellyttävät sellaisia käytännön taitoja, joita on mahdotonta hankkia etäopiskelulla. Ilman riittävää lähiopetusta opintojen keskeyttämisen ja syrjäytymisen vaara on erityisesti oppimisvaikeuksista kärsivien osalta ilmeinen. Perussuomalaiset haluavat varmistaa, että laadukas ammatillinen koulutus auttaa nämäkin suomalaisnuoret ripeästi mukaan työelämään. Tämän edellyttämä taloudellinen satsaus tulisi maksamaan itsensä takaisin moninkertaisesti, Elomaa ja Savio arvioivat.

Avainsanat: koulutus, tiedote, työvoimapula

TIEDOTE: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Lähilukiot ja pääsykokeiden arvostus turvattava - kiusaamiseen puututtava lailla

Perjantai 15.6.2018 klo 16:33

TIEDOTE 15.6.18

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä: Lähilukiot ja pääsykokeiden arvostus turvattava – kiusaamiseen puututtava lailla

Eduskunta äänesti tänään lukiouudistuksen sisällöstä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää uudistusta suurelta osin tarpeellisena, mutta korostaa että lukioissa laajasti esiintyvään kiusaamiseen on puututtava tulevassa lainsäädännössä nyt esitettyä tiukemmin. Perussuomalaiset kokevat ongelmalliseksi myös sen, että korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän merkitystä aiotaan kaventaa selvästi tulevaisuudessa. Perussuomalaiset vaativat lisäksi lähilukioiden aseman säilyttämistä.

Lähilukioilla turvataan yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys

Perussuomalaiset korostavat, että pienten lukioiden toimintaedellytykset on turvattava. Pienten lukioiden toiminta on heidän mukaansa erittäin tärkeää alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta.

- Opiskelu pienessä lukiossa voi myös lisätä opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä sekä parantaa turvallisuuden tunnetta, kansanedustaja Sami Savio (ps.) lisää.

Kiusaamiseen puututtava tiukasti

Erityisesti perussuomalaiset haluavat puuttua lukioissa ilmeneviin kiusaamistapauksiin ajoissa ja huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

- Lukion rehtorin ja opettajien tulisi olla velvoitettuja puuttumaan koulussa tai koulumatkalla tapahtuvaan kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään sekä ilmoittaa tästä niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Tätä näkökulmaa ei hallituksen esityksessä ole riittävässä määrin huomioitu. Perussuomalaisten mielestä niin olisi pitänyt tehdä, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) huomauttaa.

Perussuomalaiset olisivat kirjanneet lakiin lukion opettajakuntaa velvoittavan vastuun kiusaamisen kitkemiseksi, mutta esitys hävisi äänestyksessä.

Pääsykokeiden merkitys säilytettävä

Perussuomalaisten mukaan on varmistettava, että mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin pääsykokeiden kautta säilyy merkittävänä korkeakoulujen sisäänpääsyväylänä.

- Pääsykokeilla on edelleen oma tehtävänsä niin alalle soveltuvuuden kuin motivaation mittaajana myös hieman varttuneemmalla iällä. Emme halua sulkea ovea jatko-opintoihin yhdeltäkään opiskeluun motivoituneelta kansalaiselta supistamalla pääsykokeiden painoarvoa, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri (ps.) toteaa.

Ylioppilastutkinnon suorittanut henkilö voisi uusia hyväksyttyjä ja hylättyjä kokeita jatkossa rajoituksetta. Perussuomalaisten ryhmä ei pidä tarkoituksenmukaisena, että ylioppilastutkinnon arvosanoja olisi mahdollista korottaa jatkossa täysin rajattomasti.

- Asiantuntijalausuntojen mukaan vain noin viisi prosenttia hyväksytyn kokeen uusijoista onnistuu arvosanansa korottamisessa. Riskinä on, että nuoret päätyvät loputtomaan ylioppilastutkintoarvosanojen korotuskierteeseen, mikä hidastaisi heidän pääsyään jatko-opintoihin. Perussuomalaiset haluavat varmistaa nuorille mahdollisuuden siirtyä nopeasti koulutuksen kautta työelämään, perussuomalaiset muistuttavat.

Lisätietoja:

Leena Meri, 050 5132330
Ritva ”Kike” Elomaa, 050 5120806
Sami Savio, 045 2608308

Avainsanat: eduskuntatyö, tiedote, koulutus, lukiot

TIEDOTE: Erityisopetuksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin ongelmiin

Keskiviikko 28.2.2018 klo 19:58

TIEDOTE 28.2.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Erityisopetuksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin ongelmiin

Eduskunnassa käytiin 28.2. koulutuksen tasa-arvoa koskeva välikysymyskeskustelu. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa otti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa esille muun muassa ryhmäkokojen vaikutuksen oppimistuloksiin.

- Ryhmäkokojen lisäksi suurta huolta kunnissa aiheuttaa erityisopetuksen kasvanut tarve, johon perussuomalaiset ovat kiinnittäneet jo aiemmin huomiota, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Sami Savio.

Erityisopetuksessa siirryttiin muutama vuosi sitten käytäntöön, jossa oppilaiden tarvetta erityiseen tukeen arvioidaan vuosittain. Tämä on johtanut pienryhmien vähenemiseen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamiseen tavallisiin perusopetusryhmiin.

- Kun kunnat ovat joutuneet kamppailemaan kutistuvien opetusresurssien kanssa ja ryhmäkoot ovat kasvaneet, ovat varsinkin poikien oppimisvaikeudet lisääntyneet. Koko luokan opetus kärsii, jos opettajan aika kuluu vaikeista ongelmista kärsivän erityisoppilaan auttamiseen. Tämä lisää opettajien kuormittumista ja voi johtaa lisääntyneisiin sairaspoissaoloihin, huomauttaa Savio.

Perussuomalaiset kiinnittivät mainittuun asiaan huomiota viime syksyn vaihtoehtobudjetissaan. Savio toivookin hallituksen ottavan kopin perussuomalaisten tekemistä esityksistä.

- Kysyin välikysymyskeskustelun kuluessa opetusministeri Grahn-Laasoselta (kok.), mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä korjatakseen erityisopetusresurssien vähyydestä aiheutuvan vakavan ongelman, jonka seuraukset kaikkein heikoimpiin oppilaisiin näkyvät pahiten pitkällä tähtäimellä. Valitettavasti en saanut ministeriltä vastausta kysymykseeni. Ilmeisesti hän ei siis aio asiaan puuttua. Tämä on hämmästyttävän lyhytnäköistä politiikkaa hallitukselta, ihmettelee Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, julkinen talous

TIEDOTE: Yhdenvertainen koulutus Suomen menestyksen kivijalka

Keskiviikko 25.10.2017 klo 21:57

Tiedote 25.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustajat Elomaa ja Savio (ps.): Yhdenvertainen koulutus Suomen menestyksen kivijalka

Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva Elomaa ja Sami Savio jättivät tänään eriävän mielipiteen sivistysvaliokunnassa koskien vuoden 2018 talousarvioesitystä. Eriävässä korostettiin muun muassa opinto-ohjauksen merkitystä ja huomautettiin Pisa-tulosten heikkenemisestä.

Koulujärjestelmäämme vaivaa kasvava eriarvoistuminen. Esimerkkinä tästä on ääripäiden etääntyminen toisistaan kouluja vertailtaessa, kansanedustaja Sami Savio (ps.) huomauttaa.

Perussuomalaiset haluavat, että maassa on jatkossakin riittävä ja laadukas sekä alueellisesti yhdenvertainen kouluverkosto. He kiinnittävät huomiota myös opetusryhmien kokoon.

- Olemme halunneet turvata erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet ja koulurauhan. Tällä on vaikutusta sekä opettajien, oppilaiden että koko henkilökunnan hyvinvointiin, samoin oppimistuloksiin, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.) jatkaa.

Lapsilla oikeus harrastaa

Ensi vuoden budjetissa pitäisi perussuomalaisten mukaan panostaa enemmän vähävaraisten perheiden lasten harrastustoiminnan tukemiseen esimerkiksi kerhotoimintaa kehittämällä. Vähän vanhemmille koululaisille perussuomalaiset väläyttävät jopa Personal Trainer –kokeiluja.

- Tämä auttaisi sekä lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, että lasten eriarvoistumisen ehkäisyssä. Olen siitä varma, Elomaa perustelee.

Kielikokeilua laajennettava

Perussuomalaiset kirjauttivat vuonna 2015 hallitusohjelmaan kielikokeilun, jossa toisen kotimaisen opiskelu ei olisi pakollista, vaan tilalle saisi valita jonkin muun kielen. Elomaa ja Savio pitävät alkavaa ohjelmaa hyvänä mutta sen laajuutta riittämättömänä.

- Siksi esitämme lisärahoitusta kokeiluun, jolloin pystyttäisiin lisäämään kokeiluun osallistuvien oppilaiden määrää ja tarkentamaan kokeilusta saatavia tuloksia, Savio täsmentää.

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa, puh. 050 512 0806

Sami Savio, puh. 045 260 8308

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, vapaa kielivalinta

Ammatillisen koulutuksen uudistus on tarpeellinen

Perjantai 17.3.2017 klo 10:30

Pidin ammatillista koulutusta koskeneessa välikysymyskeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Tässä opposition jättämässä välikysymyksessä vaaditaan muun muassa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen turvaamista, lähiopetuksen säilyttämistä ja merkittäviä lisäresursseja ammatillisille oppilaitoksille. Ammatillisen osaamisen arvostus onkin kasvussa, ja Suomessa tarvitaan kädentaitajia myös tulevaisuudessa. Ammatilliseen koulutukseen kaivataan silti myös mittavia rakenneuudistuksia.

Terveen julkisen talouden kannalta tarpeelliset säästöpäätökset ja uudistukset jäivät valitettavasti tekemättä edellisellä hallituskaudella, vaikka Suomen vaikea taloustilanne onkin ollut jo pitkään kaikkien puolueiden tiedossa. Toisaalta esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat esittäneet viime eduskuntavaaliohjelmassaan merkittäviä ammatillisen koulutuksen säästöjä ja myös vihreiden vaihtoehtobudjettiin sisältyivät yli 100 miljoonan euron säästöt ammatillisesta koulutuksesta. Väistämättä tuleekin mieleen, että oppositiosta käsin on helppoa vastustaa säästöjä ja uudistuksia, joiden tekeminen on julkisen talouden kannalta kuitenkin välttämätöntä, kuten edustaja Niikkokin täällä edellä totesi.

Nykytilanne, jossa koulutukseen kohdennettuja resursseja käytetään tehottomasti ja työelämän vaatimusten ja tarpeiden kannalta vanhentunein tavoin, ei ole kestävä. Näillä näkymin ensi vuodenvaihteessa voimaan astuva ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus Suomessa noin 20 vuoteen. Ammatillisen koulutuksen uudistus kumpuaa osin työelämän ja sen edellyttämien osaamistarpeiden muuttumisesta. Myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmalleja on syytä uudistaa. Juuri näihin haasteisiinhan ammatillisen koulutuksen reformi vastaa.

Uudistuksessa poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen välisiä raja-aitoja. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee merkittävästi. Samaan aikaan tutkintojen laaja-alaisuus kuitenkin kasvaa ja antaa valmistuville nuorille aiempaa paremmat valmiudet päästä mukaan työelämään. Oppilaitosten rahoitusta uudistamalla niitä taas kannustetaan tukemaan opiskelijoitaan opintojen suorittamisessa ja valmistumisessa. Jatkossa opiskelu ammatillisissa oppilaitoksissa on huomattavasti nykyistä joustavampaa ja opiskeluun käytetyn ajan sijasta todellisen osaamisen merkitys painottuu. Opiskelijat saavat mahdollisuuden edetä opinnoissaan omaan tahtiin. Opiskelemaan voi myös hakea joustavasti ympäri vuoden. Pienimuotoisiin osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata täysimääräisen tutkinnon sijasta sen joillakin osilla.

Arvoisa puhemies! Erityisesti työpaikalla tapahtuvan käytännönläheisen oppimisen kannalta hyvin merkittävä parannus on koulutussopimus, joka motivoi jatkamaan opiskelua valmistumiseen asti. Samaan aikaan myös oppisopimuskoulutuksen painoarvoa lisätään. Koulutus työpaikalla onkin tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino madaltaa työllistymiskynnystä.

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen reformi onkin hyvin tarpeellinen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja saamiseksi mukaan työelämään maamme tulevaisuutta rakentamaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_23+2017+2+123+123.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, julkinen talous

Koulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita

Keskiviikko 13.4.2016

(Kolumnini viime viikon Ylöjärven uutisissa.)

Korkeatasoinen osaaminen ja koulutus ovat jo useiden vuosikymmenien ajan muodostaneet Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn selkärangan. Teknologinen kehitys ja koulutustason paraneminen loivat puitteet 1900-luvulla tapahtuneelle työn tuottavuuden 14-kertaistumiselle. Taloustilanne on kuitenkin nyt niin vakava, että koulutussektorinkin tehostamistoimenpiteet ovat välttämättömiä. Muiden toimenpiteiden ohella myös yliopistojen ja korkeakoulujen yhdistämisiä tapahtunee jatkossa aiempaa useammin. Digitalisaation aikakaudella edes kampusten fyysinen etäisyys ei aiheuta ylitsepääsemättömiä esteitä yhteistyölle.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Tampere3-yliopiston perustamista. Tampere3-hanke nähdään erityisesti Pirkanmaalla uutena ja tärkeänä merkkipaaluna. Hankkeessa on tarkoitus luoda synergiaa tamperelaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välille sekä tärkeitä kontakteja elinkeinoelämään.

Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistoiminta syventyy sekä hallinnon että opetuksen saralla. Muun muassa osa oppilaitosten kurssitarjonnasta tullee jatkossa olemaan yhteistä. Korkeakoulut ovat jo aiemmin tehneet hyvää yhteistyötä esimerkiksi lääketieteessä ja biotekniikassa.

Tampere3-yhteistyö on esimerkki rakenteellisesta uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita. Elinkeinoelämä toivoo Tampere3-hankkeen mahdollistavan aiempaa paremman teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen yhteensovittamisen sekä luovan uusia yritysideoita ja kauan kaivattuja työpaikkoja. Tampere3-yhteistyön onnistuminen olisi merkittävä edistysaskel koko Suomen ja erityisesti Pirkanmaan elinvoimalle. Sen edellyttämät lainsäädäntömuutokset tuotaneen eduskuntakäsittelyyn jo ensi vuoden alkupuolella.

Huomattava koulutussektorilla tapahtuva muutos on myös lukukausimaksujen periminen EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksut ovat olleet jo kauan käytössä erittäin monessa kansainvälisten rankinglistojen kärjessä olevassa ulkomaisessa yliopistossa. Niiden käyttöönotto Suomessa syksystä 2017 alkaen suuntaa verovaroin kustannettua opetusta suomalaisten opiskelijoiden hyödyksi nykyistä laajemmin. Oletettavasti lukukausimaksut lisäksi kannustavat yliopistoja ja korkeakouluja kehittämään opetustaan entistä laadukkaammaksi ja ulkomaalaisia opiskelijoita kiinnostavammaksi.

Merkittäviä mahdollisuuksia sisältyy myös hallitusohjelmaan kirjattuun kokeiluun vapaasta kielivalinnasta. Alkuvaiheessa kyse on siis kokeilusta, mutta toteutuessaan valinnanvapaus mahdollistaisi merkittävien maailmankielten opiskelun nykyistä selvästi suuremmassa mittakaavassa. Laajasti puhuttujen kielten osaaminen auttaisi nuoria työllistymisessä, työelämässä ja kansainvälistymisessä. Kiristyvässä kilpailussa tietenkin myös matemaattisten aineiden, tekniikan ja talouden osaamiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa oppilaitoksissa peruskouluista yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Laaja alueellinen ja paikallinen koulutustarjonta on tärkeää Ylöjärvenkin elinvoiman kannalta. Koulutusmahdollisuudet houkuttelevat kaupunkiimme motivoituneita nuoria, joista monet asettuvat paikkakunnalle veronmaksajiksi opintojensa loputtua. Ylöjärven elinkeinoelämä saa runsaasti uutta puhtia ammattitaitoisista ja hyvin koulutetuista yrittäjistä ja työntekijöistä. Erityistä kiitosta ansaitsee Koulutuskeskus Valossa toimiva Y-linja, jonka kurssitarjonnassa painottuvat aktiivinen vaikuttaminen ja käytännön yrittäjyys. Näitä Valossa tärkeiksi havaittuja oppeja näkisi mielellään tarjottavan tulevaisuudessa muissakin Suomen oppilaitoksissa.

Avainsanat: eduskunta, koulutus, Ylöjärvi, Tampere3