TIEDOTE: Suomalaisten on voitava liikkua ilman pelkoa omassa maassaan

Perjantai 15.9.2017 klo 19.05

TIEDOTE

15.9.2017

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio: Suomalaisten on voitava liikkua ilman pelkoa omassa maassaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio vaatii hallitukselta tosiasioiden tunnustamista ja suunnanmuutosta kansalaisten turvallisuuden kohentamiseksi. Savio viittaa pääesikunnan tällä viikolla antamaan ohjeistukseen, jonka mukaan varusmiehiä suositellaan välttämään yksin pimeässä liikkumista sotilasasussa.

Hallituksen on Savion mukaan ryhdyttävä ripeisiin toimenpiteisiin turvallisuusuhkien ehkäisemiseksi.

- Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti 8.9. aloitteen, jossa vaaditaan ajankohtaiskeskustelua Suomen sisäisestä turvallisuudesta. On päivänselvää, ettei hallitus voi enää ummistaa silmiään tosiasioilta, toteaa Savio.

Savio arvelee Suomen turvallisuustilanteen olevan erittäin heikko ja huolestuttava, jos jopa varusmiesten on varottava julkisilla paikoilla liikkumista. Suomessa on totuttu siihen, että miehet, naiset ja lapset voivat tuntea olonsa turvalliseksi myös muualla kuin kotonaan.

- Pääministeri Sipilä ja sisäministeri Risikko, tärkein tehtävänne on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta. Ellette pysty siihen, pyytäkää eroa, vaatii Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio

045 2608 308

Postilain virheet korjattava

Maanantai 14.8.2017 klo 16.37

Aamulehti julkaisi tänään 14.8. mielipidekirjoitukseni uuden postilain epäkohdista.

Postilain virheet korjattava

Eduskunta hyväksyi uuden postilain kesäkuun loppupuolella. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänesti yksimielisesti lakiesitystä vastaan. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan muun muassa jakeluvarmuus ja yksityisyydensuoja voivat heiketä merkittävästi postilain uudistuksen myötä.

Liikenne- ja viestintäministeri Bernerin (kesk.) alaisuudessa valmisteltu uusi postilaki ei täytä hyvän lainvalmistelun ehtoja. EU:n postidirektiivin mukaan yleispalvelu on taattava vähintään viitenä päivänä viikossa. Vaikka uudessa postilaissa säilytetään ainakin näennäisesti viisipäiväinen jakelu myös haja-asutusalueilla, voi jakelua suorittava yritys julistaa jakelun kannattamattomaksi ja siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun.

Myös uuden postilain voimaantulon myötä syntyviin yksityisyydensuojan väljennyksiin on syytä suhtautua erittäin kriittisesti. Salainenkin postiosoite voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille lupaa kysymättä, jotta nämä voivat toimia jakelijoina. On kuitenkin mahdotonta taata aukottomasti, että palveluntarjoajana toimiva yhtiö täyttää tietosuojavelvoitteensa. Ruotsin liikenneviraston taannoinen tietovuotoskandaali osoitti, että tällainen riski voi helposti toteutua.

Eduskunnan puolustusvaliokunta kritisoi postilakia koskevassa lausunnossaan voimakkaasti turvallisuusnäkökohtien sivuuttamista lakia valmisteltaessa. Valitettavasti edes valiokunnan yksimielinen lausunto ei saanut hallitusta valmistelemaan lakiesitystään uudelleen. Sipilän hallituksen tulee korjata tekemänsä virheet.

Kolumni: Yllätyksellisyys on politiikan suola

Keskiviikko 2.8.2017 klo 11.36

Kolumnini Ylöjärven uutisissa 2.8.2017:

Vaikka Suomen kesä on ainakin tähän asti ollut viileähkö, oli politiikan alkukesä superkuuma. Erityisesti kesäkuun alkupuolen ja puolivälin päivät tulevat epäilemättä jäämään Suomen poliittiseen historiaan. Varsinkin kesäkuun kymmenennen ja viidennentoista päivän välinen lyhyt mutta poikkeuksellinen ajanjakso tulee mitä todennäköisimmin saamaan laajasti sijaa myös omissa muistelmissani.

Näiden päivien aikana perussuomalaisten puoluekokous valitsi puolueelle uuden puheenjohtajan, maan hallitus ajautui kriisiin, perussuomalaiset heitettiin ulos hallituksesta ja sen eduskuntaryhmä halkesi kahtia, minkä jälkeen hallitus jatkoi samalla kokoonpanolla huolimatta hallituspohjan merkittävästä muuttumisesta. Edellä mainittujen tapahtumien jälkimainingeissa minut valittiin eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi, mikä luonnollisesti tarjoaa mainion näköalapaikan oppositiopolitiikan harjoittamiseen ja jatkuvaan uusien asioiden oppimiseen.

Kesän tapahtumien jälkeen enää vain harva voineekin väittää politiikan olevan tylsää ja mitäänsanomatonta. Toisaalta kansalaisilla on varmasti ollut hankaluuksia pysyä tarkasti selvillä tapahtumien kulusta. Itsellenikin se oli välillä vaikeaa, vaikka olin monessa vaiheessa lähellä politiikan polttopistettä ja osa näytelmän mahdollisista joskin odottamattomista juonenkäänteistä oli jopa luettavissa lehdistä hyvissä ajoin etukäteen. Ajanjakso oli hyvin opettavainen.

Oppositioon siirtyminen muuttaa eduskuntatyöni lähtökohtia, mutta oppositiopolitiikkakin alkaa varmasti sujua pienen totuttelun jälkeen. Suorat vaikutusmahdollisuudet vähenevät, mutta toisaalta oppositiossa poliittinen liikkumavara on laajempi ja uusia avauksia on helpompaa tehdä. Muutokset hallituksen parlamentaarisessa pohjassa ovat vaikuttaneet myös valiokuntapaikkoihin. Jätän paikkani valtiovarainvaliokunnassa ja aloitan syksyllä sivistysvaliokunnassa. Koulutusmyönteisenä kansanedustajana otan tarjoutuneen uuden tehtävän vastaan erittäin suurella mielenkiinnolla.

Myös varsinaisten asiakysymysten osalta mannerlaatat ovat olleet tänäkin vuonna jatkuvassa liikkeessä. Hallitus on ottanut pakon edessä aikalisän sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamisessa. Yhden suurimmista ongelmista on muodostanut kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli ja erityisesti sitä varten kaavailtu yhtiöittämispakko, jolle perustuslakivaliokunta antoi kesäkuun lopussa täystyrmäyksen.

Hallitus joutuu siis palaamaan prosessikaavioidensa ääreen sote-uudistuksen kanssa. Uudistuksen on näillä näkymin tarkoitus astua voimaan vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2020. Samalla maakuntavaaleja siirrettiin vuoden 2018 syksyyn. Alun perin kaavailtu vuotta nopeampi aikataulu olisikin ollut aivan liian kireä sekä huolellisen lainvalmistelun että toimeenpanoon varautumisen kannalta. Aikataulun lieveneminen antaa myös Ylöjärven kaupungille huomattavasti paremmat edellytykset valmistautua hallittuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta luopumiseen.

Alkusyksy tulee olemaan eduskuntatyön osalta hyvin mielenkiintoista aikaa. Perinteinen eduskuntatalo avataan massiivisen ja kalliin remontin jälkeen syyskuussa. Monet edustajat näyttivät jo alkukesästä odottavan sinne pääsyä malttamattomina. Itse olen viihtynyt hyvin Sibelius-Akatemian väistötiloissa, mutta kieltämättä vuonna 1931 valmistunut ja nyt peruskorjattu päärakennus tarjoaa historialliset puitteet päätöksentekoon. Toivottavasti se samalla kannustaa kansanedustajia kansalaisten näkökulmasta mahdollisimman järkeviin päätöksiin.

http://ylojarvenuutiset.fi/2017/08/02/yllatyksellisyys-on-politiikan-suola/

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä postilain uudistusta vastaan

Keskiviikko 21.6.2017 klo 15.15

TIEDOTE: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä postilain uudistusta vastaan

(Julkaisuvapaa)

Eduskunta äänesti tänään esityksestä uudeksi postilaiksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli yksimielisesti esitystä vastaan. Eduskuntaryhmän mukaan jakeluvarmuus, työntekijöiden etu sekä yksityisyydensuoja voisivat merkittävästi heiketä esityksen myötä. - Vaikka lakiesityksessä näennäisesti säilytetään viisipäiväinen jakelu myös haja-asutusalueelle, on siinä merkittävä porsaanreikä. Jakelija, joka voi olla siis mikä tahansa yritys, voi pian julistaa jakelun kannattamattomaksi ja siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun. Emme voi antaa tällaisen riskin toteutua, toteaa kansanedustaja Jani Mäkelä.

- Pahimmillaan yksityisten ihmisten lähettämien kirjeiden ja pienten pakettien saapuminen hidastuisi monta päivää nykyisestä. Toisaalta hinta todennäköisesti nousisi, kun palveluntarjoaja laittaa oman katteensa päälle, Mäkelä jatkaa.

Perussuomalaiset ovat huolissaan myös huoltovarmuudesta, jos jakelu alistetaan täysin markkinaehtoisille yhtiöille.

- Totuushan on, että mikäli laki hyväksytään, jakelu siirtyy täysin pois valtiovallan tarkkailusta. Tämä olisi myrkkyä mahdollisena kriisiaikana, sillä silloin hyvin todennäköisesti yritykset katsovat jakeluvelvoitteensa päättyneeksi. On kyse siis Suomen huoltovarmuudesta. Kriisitilanteessa fyysinen posti on usein se varmin ja turvallisin tapa välittää viestiä, kansanedustaja Jari Ronkainen huomauttaa.

- Myös yksityisyydensuojaa on tarkasteltava erittäin kriittisesti. Jatkossa ihmisten osoitteet luovutettaisiin kolmansille osapuolille lupaa kysymättä, vaikka osoite olisi salainenkin, sillä jakelija sen tarvitsee. Mikä takaa, että palveluntarjoajana toimiva – vaikka ulkolainenkin yhtiö – täyttää tietosuojavelvoitteensa? kysyy kansaedustaja Sami Savio.

Esityksen on arvioitu vievät jopa 2000 – 3000 työpaikkaa Postilta. Osa näistä työpaikoista siirtyisi muihin yhtiöihin, mutta perussuomalaiset epäilevät, että työntekijän asema heikkenisi merkittävästi.

- Perussuomalaiset edellyttää, että hallitus hoitaa valtionohjaustaan vastuullisesti. Tämä on kaikkea muuta. Menee ihmisiltä palvelu, huoltovarmuus ja hyvät työolot – keitä tämä siis palvelee? Ihmettelee kansanedustaja Ville Vähämäki.

Lisätietoja:

Jani Mäkelä, 09 432 3109

Jari Ronkainen, 09 432 3141

Puheenvuoroni hallituksen luottamusta koskeneessa tiedonantokeskustelussa

Keskiviikko 21.6.2017 klo 15.07

Eduskunnassa 19.6. pitämäni puheenvuoro hallituksen luottamusta koskeneessa tiedonantokeskustelussa:

Arvoisa puhemies! Eräs itsenäisen Suomen suurimmista poliittisista häpeätahroista liittyy vuonna 1973 säädettyyn poikkeuslakiin, jolla kansalaisilta vietiin mahdollisuus valita itselleen presidentti demokraattisesti järjestettävillä vaaleilla. Presidentti Kekkosen jatkamista presidenttinä pidettiin tärkeänä hyvien suhteiden säilyttämiseksi itänaapurin kanssa. Kekkonen ei kuitenkaan katsonut arvolleen sopivaksi osallistua vaalikamppailuun pahimpien vastustajiensa kanssa vuoden 1974 presidentinvaaleissa. Tämän takia eduskunnassa ryhdyttiin säätämään poikkeuslakia, joka vaati tuekseen viiden kuudesosan enemmistön. Sosiaalidemokraattien, Keskustapuolueen ja SKDL:n eduskuntaryhmät olivat poikkeuslain hyväksymisen takana. Suomen Maaseudun Puolue puheenjohtajansa Veikko Vennamon johdolla oli sitä vastoin lakiesitystä vastaan. Kokoomus, RKP ja Liberaalinen Kansanpuolue eivät olleet yhtenäisiä. Ennen poikkeuslain säätämistä näyttikin siltä, ettei riittävää viiden kuudesosan enemmistöä löytyisi.

Puoluetukea koskevaa lainsäädäntöä muutettiin kuitenkin loppuvuonna 1972 siten, että toiseen ryhmään siirtyvät kansanedustajat voivat viedä mukanaan kansanedustajittain maksettavan puoluetuen, mikäli siirtyjiä oli yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista. Syksyllä 1972 SMP:stä irtautunut Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue hyötyi taloudellisesti kyseisestä lakimuutoksesta ja äänesti ilmeisenä vastapalveluksena vuoden 73 poikkeuslakiäänestyksessä lain hyväksymisen puolesta. Presidentti Kekkosen uudelleen valinnan sinetöinyt poikkeuslaki tuli näin voimaan äänin 170—28. Yksi ääni oli tyhjä. SMP:n puheenjohtaja Vennamo kutsui SKYPin kansanedustajia seteliselkärankaisiksi, koska näiden katsottiin uhranneen kansanvaltaiset arvot itselleen koituneiden taloudellisten etujen vuoksi.

Kuluvan vaalikauden alussa puoluelakia muutettiin siten, että eduskuntaryhmän hajotessa puoluetuki jäisi emopuolueelle siinäkin tapauksessa, että eduskuntaryhmästä loikkaisi yli puolet sen jäsenistä. Tämä oli ministeri Soinille tärkeä periaatteellinen kysymys, ja sillä korjattaisiin hänen mukaansa suuri historiallinen vääryys. Joidenkin opposition edustajien, muun muassa edustaja Stefan Wallinin, mukaan tämä lakimuutos, kutsumanimeltään Lex Soini, oli ministeri Soinin pääasiallinen saavutus hallitusneuvotteluissa. Edustaja Wallin epäili, että ministeri Soini ajoi lakimuutosta pelätessään perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamista. Olivatpa syyt mitkä tahansa, periaatteelliselta kannalta puoluelain muutos oli joka tapauksessa moraalisesti täysin oikea ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Vaikka Kekkosen aikakausi on onneksi jo pitkään ollut ohi, vuoden 73 poikkeuslain kanssa samassa mittakaavassa oleva räikeä demokratian vastainen keinottelu sai uuden ilmentymänsä viime viikolla. Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti kesäkuun alussa hallituslähteistä kuulemistaan huhuista, joiden mukaan hallituksen sisällä olisi sovittu 20 perussuomalaisen kansanedustajan jättävän eduskuntaryhmänsä ja jatkavan Sipilän hallituksen tukemista omana ryhmänään, mikäli Jussi Halla-aho valittaisiin demokraattisesti perussuomalaisten puoluejohtajaksi. Tämä kaikki kuulosti niin uskomattomalta, että myönnän itsekin suhtautuneeni huhuun pelkkänä vaikuttamisyrityksenä puheenjohtajavaalin lopputulokseen. Valitettavasti kyseinen huhu ei kuitenkaan ollut vailla totuuspohjaa vaan toteutui käytännössä kirjaimellisesti.

Perussuomalaisista irtautuvan ryhmän ainoana tavoitteena oli säilyttää viisi ministerinpaikkaa, keskustan ja kokoomuksen tavoitteena taas saada tahdoton apupuolue hallitukseen sekä tehdä samalla suurta vahinkoa perussuomalaiselle aatteelle ja puolueelle. Kysymys ei todellakaan ollut paljon puhutuista arvoista vaan häikäilemättömästä valtapelistä. Hallituskumppanit tiesivät, että Jussi Halla-aho olisi huomattavasti Timo Soinia vaikeampi vastustaja hallituksen sisäisissä väännöissä. Niinpä päädyttiin nyt koettuun lopputulokseen. Onkin suurta historian ironiaa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajotessa — viime tiistaina noin kello 13.04 — puoluelakiin vuonna 2015 tehty muutos estää puoluetuen maksamisen niin sanottua uutta vaihtoehtoa edustavalle ryhmälle.

Pääministeri Sipilän ja valtiovarainministeri Orpon viime maanantain neuvottelu perussuomalaisten tuoreen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa oli pelkkää kulissia, vaikka se hämäsi myös ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat. Äänestäjien mielessä onkin herännyt hyvin oikeutettu kysymys, johdetaanko tätä maata rehellisin keinoin ja kansakunnan parasta ajatellen. Suomalainen politiikka näyttää olevan todella pahasti rikki.

Kannatan edellä olevan perusteella edustaja Huhtasaaren tekemää epäluottamuslause-esitystä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_72+2017+4+114+114.aspx

YLE-laista ja YLE:n asemasta käytiin tiukkaa eduskuntakeskustelua

Perjantai 9.6.2017 klo 17.27

Eduskunnassa käytiin eilen suhteellisen tiukkasanaista ja värikästäkin keskustelua Ylen tehtävistä ja rahoituksesta. Jostain syystä demareiden pirtaan ei näytä sopivan perussuomalaisten ajama YLE-veron alarajan nostaminen, vaikka yleensä he yrittänyt profiloitua vähäosaisten puolustajana. Pidin aiheen tiimoilta seuraavat kaksi puheenvuoroa:

"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten työnsä päättäneen Satosen parlamentaarisen työryhmän sopimat muutokset viedään nyt lakiin, ja yhtenä tärkeänä muutoksena, joka tähän lakiin nyt tulee, haluan nostaa esiin tämän suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisen. Se on tärkeä ja merkittävä uusi tehtävä, jonka Yleisradio nyt saa, ja siitä kiitoksia.

Tässä on tänään puhuttu paljon tästä Yle-veron profiilin muuttamisesta, jolla kehysriihen päätöksen mukaisesti sadattuhannet suomalaiset olisi vapautettu kokonaan Yle-verosta, käytännössä kaikki alle 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt. Tämä Yle-veron alentamisen kautta tapahtuva pienituloisten verotuksen keventäminen ei kuitenkaan jostain syystä sopinut sosiaalidemokraateille, vaikka se olisi käsittääkseni käynyt kaikille muille eduskuntapuolueille [Pia Viitasen välihuuto] ja lisännyt nimenomaan pienituloisten ostovoimaa. Yleensä sosiaalidemokraatit kannattavat progressiivista verotusta mutta eivät näemmä tällä kertaa tässä Yle-verotuksen muutoksen osalta. Syy tähän jää jokaisen arvioitavaksi ja ihmeteltäväksi. Tällä Yle-veron profiilin muuttamisellahan ei ole yhtään mitään tekemistä Ylen kokonaisrahoituksen kanssa.

Tästä kokonaisrahoituksesta voidaan ja siitä tuleekin ilman muuta sopia myöhemmin erikseen parlamentaarisesti, kuten tapana on ollut, mutta se on ensi vuoden asia. Sitä ei ole tarpeen päättää vielä tänä vuonna. Yle-veron laskeminen kaikissa tuloluokissa olisi ollut mahdollista, jos Satosen parlamentaarinen työryhmä olisi päätynyt alentamaan Yleisradion rahoitusta. Siihen ei päädytty vuosi sitten, joten tässä tilanteessa ainakin omasta mielestäni tämä kehysriihen päätös pienituloisempien vapauttamiseksi Yle-verosta on toteuttamisen arvoinen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että en ole salaliittoteorioiden ystävä, [Puhemies koputtaa] kuten edustajat Heinäluoma ja Viitanen näyttävät olevan. Mielestäni Yle-veron muuttaminen on oikeudenmukaisuuskysymys eikä liity millään tavoin puoluepolitiikkaan.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_66+2017+6+14+14.aspx

"Arvoisa puhemies! Jatkaisin hieman tästä edustaja Meren käyttämästä puheenvuorosta. Kyllähän täällä edustaja Viitanen on kokeneena parlamentaarikkona oppinut käyttämään, ja hyvin käyttääkin, erittäin värikästä retoriikkaa. Äsken hän muun muassa totesi jotain suurin piirtein niin, kuinka tämä hallitus, ja ilmeisesti juurikin perussuomalaiset, ovat napsautelleet riistäjän ruoskaa köyhän selkärankaan, näin se jotenkin meni. [Pia Viitanen: Kyllähän niin on paukkunut, valitettavasti!] Mutta eivät edellisenkään hallituksen saavutukset esimerkiksi työttömyyden vähentämisen saralla... Jos puhemies sallii tämän mainita, niin tavoitteena oli vähentää työttömyyttä 100 000:lla, no, 100 000 työtöntä tuli lisää sosiaalidemokraattisten valtiovarainministerien ja työministerin aikana. Pikemminkin nyt sitten tällä vaalikaudella on menty oikeaan suuntaan. Meillä on nyt 37 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. Se on osin seurausta muun muassa mittavista tuloverotuksen keventämisistä, [Pia Viitanen: Ei voi olla!] joita tämä hallitus ja eduskunta ovat kohdentaneet erityisesti pieni- ja keskituloisille.

No, sitten, jos tähän Yleen, Yleisradioon, ja sen rahoitukseen ottaa vielä hiukan kantaa, sehän tässä oli aiheena: Yleisradio on, se on ollut ja se tulee jatkossakin olemaan parlamentin, siis eduskunnan, radio. Siitä me olemme kaikki varmasti samaa mieltä. Ymmärrän hyvin tämän parlamentarismin vaatimuksen Ylen kokonaisrahoituksen kannalta, ja sitähän me olemme tässä puolustaneet. Sitä vastoin en mitenkään ymmärrä sitä — ehkä edustaja Viitanen pystyy meitä perussuomalaisia kansanedustajia täällä nyt valistamaan — millä tavoin se, että Ylen rahoitusta mahdollisesti kerättäisiin eri tuloluokissa hieman eri tavoin kuin nykyisin, vaikuttaisi tai vaarantaisi Ylen parlamentaarista asemaa.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_66+2017+6+22+22.aspx

Seksuaalirikoksista on tuomittava kovempia rangaistuksia

Perjantai 9.6.2017 klo 17.10

Kansalaisten huoli seksuaalirikoksista annettavista aivan liian lievistä tuomioista on täysin aiheellinen. Eduskunnan lähetekeskustelussa oli eilen kollegani Leena Meren laatima erittäin hyvä lakialoite, jolla yritetään puuttua nuoriin kohdistuviin seksuaalirikoksiin selkeyttämällä nuoreen uhriin liittyvän seksuaalirikoksen määritelmää ja sitä kautta koventaa näistä rikoksista annettavia tuomioita.

Alla lähetekeskustelussa pitämäni puheenvuoro sekä linkki edustaja Meren lakialoitteeseen:

"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa tosiaan ehdotetaan lisättäväksi rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momenttiin uhrin nuori ikä yhtenä vaihtoehtoisena raiskauksen tunnusmerkkinä. Ja kuten edustaja Meri edellä hyvin totesi, nykytilanteessa nuoren lapsen jouduttua seksuaalirikoksen uhriksi teko on voitu tuomita vain esimerkiksi törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä, mikä ei ainakaan oman käsitykseni mukaan todennäköisesti vastaa kansalaisten yleistä oikeustajua.

Tämän hallituksen yleisenä yhtenä suuntaviivana on ollut muuttaa rangaistusasteikkoa tai tarkastaa sitä siten, että kansalaisten yleinen oikeustaju toteutuisi nykyistä paremmin. Yleisesti ottaen olisi tärkeää, että varsinkin seksuaalirikoksista tuomittaisiin tuntuvat ja kovat rangaistukset, ja siihen tämäkin lakialoite tähtää. Edustaja Meren kertoma esimerkki osoittaa, että toisinaan ainakin käräjäoikeuksien tuomiot ovat kuitenkin valitettavasti liian lieviä. Tämä lakialoite ohjaisikin toteutuessaan oikeuskäytäntöä siihen suuntaan, että nuoriin uhreihin kohdistuvat seksuaalirikokset, joihin liittyy sukupuoliyhteys, tuomittaisiin törkeinä raiskauksina ja siten näistä teoista annettaisiin monessa tapauksessa nykyistä selvästikin kovempia tuomioita. 

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Meren tekemä lakialoite on erittäin kannatettava. Uskon suuren enemmistön kansasta sitä kannattavan. Olen sen itsekin allekirjoittanut, ja toivon lakialoitteelle menestystä lakivaliokunnassa."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_19+2017.aspx

Eduskunnan päätökset ovat saaneet Suomen talouden nousuun

Keskiviikko 31.5.2017 klo 17.55

Pidin seuraavat parantuneeseen työllisyyskehitykseen ja julkisen velkaantumisen hidastumiseen liittyvät puheenvuorot eduskunnassa 30.5. käydyssä lisätalousarviokeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+32+32.aspx

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta on joutunut tekemään monia erittäin vaikeita päätöksiä, mutta pitkälti niiden ansiosta Suomen talouden suunta on lopulta oikea. Työttömyys on meillä Suomessa edelleen vakava inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma, mutta onneksi nyt huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys on alentunut koko maassa ja useilla eri sektoreilla, mikä on täysin päinvastaista kehitystä kuin vielä viime hallituskaudella totuttiin näkemään. 

Arvoisa puhemies! Eräs merkittävä tekijä tälle työllisyyden paranemiselle ovat jo toteutetut mittavat, miljardiluokan tuloveron alennukset. Niiden ansiosta kulutus on lisääntynyt. Muun muassa arvonlisäveron tuotot nousevat tämän lisätalousarvion mukaan lähes 190 miljoonalla eurolla ja myös autoverotuotto yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. [Puhemies koputtaa] Tämä on esimerkki veronalennusten tuomista lisätuloista julkiseen talouteen. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+67+67.aspx

Arvoisa puhemies! Kun työllisyys on nyt kääntynyt selvään nousuun ja talous samalla kasvuun, niin uskaltaa oppositiokin jo kiitellä varovasti, mutta kuitenkin se uskaltaa kiitellä hallitusta. Kiitokset ovat yhä edelleen siis hentoja, mutta kun talouden nousuvauhti hiljalleen tästä kiihtyy, niin lisääntyy varmaan oppositiosta käsin tuleva kiittelykin hallituksen hyvistä esityksistä.  

Lisätalousarvio pienentää kasvaneiden verotuloarvioiden myötä valtion velanottotarvetta kaikkiaan 178 miljoonalla eurolla. On tosiaan varsin poikkeuksellista, että nämä lisätalousarviot pienentävät velanottoa, kuten edustaja Vähämäki täällä tänään aiemmin totesi. Tämä kehitys on ainakin osaltaan seurausta tuloveronalennuksista ja ostovoiman kasvamisesta, mikä on saanut suomalaiset kuluttajat liikkeelle. Arvonlisäverotuotot kasvavatkin yli 180 miljoonaa euroa aiemmin arvioidusta. On silti selvää, että julkinen velkaantumisemme on edelleen liian nopeaa. Onneksi kuntatalouden velkaantumistahti on saatu taittumaan tällä vaalikaudella. 

Arvoisa puhemies! Tuloveron alennusten lisäksi eräs hyvä esimerkki toimivasta kannustimesta on päivähoitomaksujen alennus. Päivähoitomaksuja alennetaan jälleen varsinkin pienituloisissa lapsiperheissä. Se on hyvää jatkumoa jo viime syksynä tehdyille maksualennuksille. Ne ovat parantaneet työllistymisen kannustimia ja kasvattaneet monen pienituloisen perheen käteenjääviä tuloja useilla prosenteilla. Tällaisia hyviä päätöksiä tulee tehdä jatkossakin. Nettotulojen kasvu bruttotulojen pysyessä maltillisina hyödyttää sekä palkansaajia, yrittäjiä että koko suomalaista yhteiskuntaa.

Puheenvuoroni nollatuntisopimuksia koskevan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä

Perjantai 24.3.2017 klo 11.51

Pidin seuraavat puheenvuorot nollatuntisopimusten kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen täysistuntokäsittelyssä:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+39+39.aspx

Arvoisa puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen allekirjoittajille. Tämä nollatuntisopimuksista käytävä keskustelu on erittäin tärkeää työelämän epäkohtien oikaisun kannalta. Tämän kansalaisaloitteen tavoitteenahan on tosiaan ollut nollatuntisopimusten kieltäminen lailla. Nollatuntisopimukseen tulee ehdottomasti saada reilut pelisäännöt, nimittäin monet nollatuntisopimuksen solmineet työntekijät ovat olleet vaikeuksissa esimerkiksi karenssiajan takia, vaikka heillä ei ole tosiasiallisesti ollut tarjolla töitä enää pitkiin aikoihin. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on jakanut kansalaisaloitteen tekijöiden huolen nollasopimuksella työtä tekevien henkilöiden työsuhteen ehtojen ja toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta.

Kuten valiokunta toteaa, on kuitenkin monia tilanteita, joissa yrittäjillä on tarve teettää työtä vähemmän kuin 18 tuntia viikossa, ja alle 18 viikkotunnin sopimusten ehdoton kieltäminen voisikin saada työnantajat etsimään työsopimuksen korvaavia keinoja työn teettämiseksi tai vaihtoehtoisesti supistamaan tältä osin toimintaansa. Pahimmassa tapauksessa työtä jätettäisiin kokonaan teettämättä. Siten on perusteltua säilyttää työsopimuslainsäädäntö joustavana ja käyttökelpoisena ja jättää mahdollisuus myös vähäisen ja satunnaisen työvoimatarpeen kattamiseen. 

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, on hallitus alkanut valmistella uudistusta nollatuntisopimuksen pelisääntöihin oikeus- ja työministeri Lindströmin johdolla. Hän asetti viime marraskuussa työryhmän selvittämään nollasopimusten pelisääntöjä. Ongelmia ratkaistaan siis yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaisessa työryhmässä, joka on täsmälleen oikea paikka pohtia [Puhemies koputtaa] lainsäädännön yksityiskohtia tältä osin. Kiitän työministeriä arvokkaasta ja ansiokkaasta [Puhemies koputtaa] työstä asian tiimoilta. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+45+45.aspx

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen oikoi puheenvuorossaan kyllä hieman mutkia suoriksi — täytyy siihen vähän puuttua. Hän ensinnäkin vihjasi, ettei ministeri Lindström olisi perehtynyt nollatuntisopimuksiin liittyviin ongelmiin. Edustaja Tolppanen tietää toki itsekin käyttäneensä tässä kohtaa totuutta erittäin säästeliäästi. Viime vaalikaudella silloinen edustaja Lindström teki erittäin kovasti työtä nollatuntisopimusten ongelmakohtien korjaamiseksi, ja samaa työtä hän on jatkanut nyt ministerinä. Ymmärrän hyvin ministeri Lindströmiä siinä, että hän täällä eduskunnan täysistunnossa jätti tälle asettamalleen työryhmälle työrauhan ja liikkumavaraa, ei lyönyt tässä lukkoon näitä uudistuksia, joita tulisi tehdä.

Edustaja Tolppanen totesi myös sen, että nollatuntisopimusten osalta työntekijöillä on vain velvollisuuksia ja työnantajilla vain oikeuksia. Mutta täytyy tietysti muistaa, että työnantajilla on normaali palkanmaksuvelvoite tehdyistä työtunneista sekä tietysti muun muassa työsuojeluun liittyvät tavanomaiset velvoitteet. On tietenkin totta, että monissa tapauksissa työntekijällä on muun muassa kutsuttaessa työn vastaanottovelvoite ja työnantajalla ei ole varsinaista velvollisuutta tarjota työtä, ja onhan tänään myös karenssiongelmista käyty keskustelua. Toisaalta työvoiman määrän sovittaminen oikea-aikaisesti vaikuttaa kuitenkin osaltaan yritystoiminnan kannattavuuteen ja mahdollisuuteen palkata lisätyövoimaa, mikä on pitkällä tähtäimellä mielestäni myös työntekijöiden etu. Myös vuokratyöfirmojen käyttö saattaisi kasvaa vaihtoehtona suoran työsuhteen solmimiselle, mikäli nollatuntisopimukset kokonaan kiellettäisiin, ja samoin yrittäjäriskin osittainen siirtyminen työnantajalta työntekijälle olisi mahdollista.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+52+52.aspx

Arvoisa puhemies! Tartun vielä hieman tuohon edustaja Myllykosken edellä pitämään puheenvuoroon. Siinä oli hyviä ajatuksia kyllä, eli nyt vielä otan kantaa tosiaan tähän, että mietinnössä oli kovastikin taitettu peistä tästä ja/tai-sanamuodosta. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että nyt tämä ministerin asettama työryhmä saa hyvän liikkumavaran, niin voi tarvittaessa käyttää muitakin kuin lainsäädännöllisiä keinoja, mikäli nämä ongelmat ovat muilla keinoilla ratkaistavissa.

Edustaja Myllykoski otti äsken esille tämän puitesopimusmallin. Nythän jo voimassa oleva lainsäädäntö tosiaan mahdollistaa ainakin osan näistä nollatuntisopimuksiin liittyvistä ongelmista ratkaisun työmarkkinaehtoisesti. Täällä puhuttiin äsken siitä, että tämä nollatuntisopimus on pitkälti naisvaltaisten alojen ongelma. No, muun muassa Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimassa keikkatyömallissa työnantaja ja työntekijä solmivat tosiaan ensin tällaisen puitesopimuksen, jossa sovitaan ehdot yksittäisiä keikkoja varten, ja jokainen näistä tulevista keikoista sitten muodostaa oman määräaikaisen työsuhteensa, josta sovitaan aina erikseen. Määräaikaisuudelle on näissä tapauksissa oltava lainmukainen peruste, eikä näitä keikkoja voi perusteetta ketjuttaa. Myös työntekijällä on tarvittaessa oikeus kieltäytyä tarjotusta keikasta. Tällainen puitesopimus selventäisi huomattavasti työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta, erityisesti silloin, kun työnantaja ei tarjoa työtä. Tämä on tosiaan ihan nykyisen lainsäädännön mahdollistama ratkaisu.

Ammatillisen koulutuksen uudistus on tarpeellinen

Perjantai 17.3.2017 klo 10.30

Pidin ammatillista koulutusta koskeneessa välikysymyskeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Tässä opposition jättämässä välikysymyksessä vaaditaan muun muassa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen turvaamista, lähiopetuksen säilyttämistä ja merkittäviä lisäresursseja ammatillisille oppilaitoksille. Ammatillisen osaamisen arvostus onkin kasvussa, ja Suomessa tarvitaan kädentaitajia myös tulevaisuudessa. Ammatilliseen koulutukseen kaivataan silti myös mittavia rakenneuudistuksia.

Terveen julkisen talouden kannalta tarpeelliset säästöpäätökset ja uudistukset jäivät valitettavasti tekemättä edellisellä hallituskaudella, vaikka Suomen vaikea taloustilanne onkin ollut jo pitkään kaikkien puolueiden tiedossa. Toisaalta esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat esittäneet viime eduskuntavaaliohjelmassaan merkittäviä ammatillisen koulutuksen säästöjä ja myös vihreiden vaihtoehtobudjettiin sisältyivät yli 100 miljoonan euron säästöt ammatillisesta koulutuksesta. Väistämättä tuleekin mieleen, että oppositiosta käsin on helppoa vastustaa säästöjä ja uudistuksia, joiden tekeminen on julkisen talouden kannalta kuitenkin välttämätöntä, kuten edustaja Niikkokin täällä edellä totesi.

Nykytilanne, jossa koulutukseen kohdennettuja resursseja käytetään tehottomasti ja työelämän vaatimusten ja tarpeiden kannalta vanhentunein tavoin, ei ole kestävä. Näillä näkymin ensi vuodenvaihteessa voimaan astuva ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus Suomessa noin 20 vuoteen. Ammatillisen koulutuksen uudistus kumpuaa osin työelämän ja sen edellyttämien osaamistarpeiden muuttumisesta. Myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmalleja on syytä uudistaa. Juuri näihin haasteisiinhan ammatillisen koulutuksen reformi vastaa.

Uudistuksessa poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen välisiä raja-aitoja. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee merkittävästi. Samaan aikaan tutkintojen laaja-alaisuus kuitenkin kasvaa ja antaa valmistuville nuorille aiempaa paremmat valmiudet päästä mukaan työelämään. Oppilaitosten rahoitusta uudistamalla niitä taas kannustetaan tukemaan opiskelijoitaan opintojen suorittamisessa ja valmistumisessa. Jatkossa opiskelu ammatillisissa oppilaitoksissa on huomattavasti nykyistä joustavampaa ja opiskeluun käytetyn ajan sijasta todellisen osaamisen merkitys painottuu. Opiskelijat saavat mahdollisuuden edetä opinnoissaan omaan tahtiin. Opiskelemaan voi myös hakea joustavasti ympäri vuoden. Pienimuotoisiin osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata täysimääräisen tutkinnon sijasta sen joillakin osilla.

Arvoisa puhemies! Erityisesti työpaikalla tapahtuvan käytännönläheisen oppimisen kannalta hyvin merkittävä parannus on koulutussopimus, joka motivoi jatkamaan opiskelua valmistumiseen asti. Samaan aikaan myös oppisopimuskoulutuksen painoarvoa lisätään. Koulutus työpaikalla onkin tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino madaltaa työllistymiskynnystä.

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen reformi onkin hyvin tarpeellinen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja saamiseksi mukaan työelämään maamme tulevaisuutta rakentamaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_23+2017+2+123+123.aspx

Yleisradiota on syytä uudistaa

Torstai 9.3.2017 klo 21.17

Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelun Yleisradiosta annetun lain muuttamisesta. Pidin aiheesta seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää edustaja Hakkaraista edellisestä puheenvuorosta. On hyvin myönteistä, että tähän Yleisradiosta annetun lain muuttamisesitykseen on kirjattu Yleisradiolle uudeksi tehtäväksi perussuomalaisten esittämä asia, nimittäin suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Tämä on toteutuessaan erittäin positiivinen muutos, ja toivottavasti se näkyy myös käytännössä Ylen tulevassa ohjelmatarjonnassa ja ohjelmien sisällössä. Mikäli näin tapahtuu, se lisää todennäköisesti Yle-veron hyväksyttävyyttä veronmaksajien silmissä.

Myös kristillisdemokraatit ovat esittäneet tänään raikkaita ja uudistushenkisiä puheenvuoroja. Kiitos heille niistä, vaikka eivät enää salissa paikalla olekaan.

Edustaja Laukkanen esitti julkista keskustelua Yleisradion muuttamisesta ainakin joiltain osin kaupalliseksi toimijaksi. Ajatus on ehdottomasti tarkastelemisen arvoinen, ja olisi mielenkiintoista nähdä, miten katsojat ja kansalaiset reagoisivat, jos osa Ylen rahoituksesta hankittaisiin esimerkiksi maksukorttien kautta.

Olen samaa mieltä myös edustaja Östmanin kanssa, joka totesi, että Ylenkin tulee osallistua säästötalkoisiin ja siksi tehty indeksileikkaus oli täysin perusteltu. Itse asiassa säästöjä olisi ollut syytä etsiä enemmänkin, mutta valitettavasti parlamentaarinen työryhmä ei siihen päätynyt. Onneksi jo aiemmin tällä vaalikaudella Yle-veron alarajaa on nostettu perussuomalaisten vaatimuksesta siten, ettei sitä tarvitse maksaa alle 857 euron kuukausituloista. Näin vapautettiin 300 000 pienituloista Yle-veron maksamisesta.

Arvoisa puhemies! On myös myönteistä, että Yle palaa STT:n asiakkaaksi. Se on toivottavasti omiaan kohentamaan uutisoinnin tasapuolisuutta, jonka puutetta tässäkin istunnossa on täysin aiheellisesti kritisoitu.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_20+2017+3+49+49.aspx

Sote-uudistus on vietävä lopultakin maaliin

Tiistai 7.3.2017 klo 23.09

Pidin tänään 7.3. sote- ja maakuntauudistuksen lähetekeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on tänään mittava lakipaketti sote‑ ja maakuntauudistuksen viemiseksi eteenpäin. Sote-uudistuksen tavoitteena on yhdenvertaisten palveluiden saatavuus koko Suomen alueella, ja tämän uudistuksen tavoitteena on tietysti myös saada aikaan 3 miljardin euron säästöt ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Nämä mainitut tavoitteet ovat todella kunnianhimoisia, mutta ne ovat myös välttämättömiä sekä ikääntyvän väestön kasvavan palvelutarpeen että maamme taloudellisen kestokyvyn näkökulmasta käsin tarkasteltuna. 

Vuoden 2019 alussa toimintansa käynnistäville 18 maakunnalle siirtyy lukuisia tehtäviä, muun muassa pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto, aluekehitys, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä työ‑ ja elinkeinopalvelut. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kunnille, vaikka niiltä viedäänkin merkittävä osa nykyisistä tehtävistä. Kuntien lakisääteisistä tehtävistä siirtyy noin puolet maakunnille, kuntien menoista keskimäärin 57 prosenttia. Samassa yhteydessä alennetaan lakisääteisesti kuntien tuloveroprosenttia noin 12,5 prosenttiyksiköllä ja tehdään muutoksia valtion tuloveroasteikkoihin. Muutoksen yhteydessä on varmistettava, ettei kenenkään tuloverotus kiristy. 

Kunnille muutoksesta aiheutuva yli‑ tai alijäämän muutos on rajattu 100 euroon asukasta kohti neljän vuoden siirtymäajalla. Kuntien taloudellinen asema ei siis tässä mielessä muutu kovinkaan paljon, mutta niiden tulee luonnollisesti huolehtia talouden tasapainoon pääsemisestä jo hyvissä ajoin ennen uudistuksen toteutumista. Omaisuussiirrot kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille on toteutettava siten, ettei siirroista aiheudu ongelmia kuntatasolla. Myös käyttämättä jäävien kiinteistöjen osalta on löydettävä ratkaisu jatkovalmistelun kuluessa. 

Tämän uudistuksen myötä puretaan parisataa kuntayhtymää ja lukuisia muita toimielimiä. Maakuntien luottamushenkilöt valitaan jatkossa demokraattisilla vaaleilla, mikä on erittäin suuri parannus nykyjärjestelmään verrattuna. Tähän positiiviseen seikkaan kiinnitti huomiota aiemmin myös edustaja Saarakkala pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa. 

Kansalaisille tärkeimpiä asioita ovat luonnollisesti hoitoonpääsyn nopeutuminen ja aiempaa paremman hoidon saaminen. Ne ovat toivottavia uudistuksen lopputuloksia. Rakenteet ovat tavallisen ihmisen näkökulmasta sivuseikka. Tietenkin kansalaiset arvostavat myös palvelutuotannon kustannustehokkuutta, johon tällä uudistuksella tähdätään. Se edellyttääkin merkittäviä rakenteellisia uudistuksia nykyjärjestelmään verrattuna. Sote-uudistuksen yhteydessä on onneksi huomioitu myös järjestöjen näkemykset, mikä näkyy muun muassa vammaisjärjestöjen toivoman henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotossa. 

Arvoisa puhemies! Valinnanvapaus on kannatettava periaate, kunhan varmistetaan pienten palveluntuottajien toimintaedellytykset. Markkinatalous on hyvä renki muuallakin yhteiskunnassa. Täälläkin esitetystä kritiikistä huolimatta toimiva valinnanvapausmalli olisi merkittävä askel kohti terveydenhuollon tasa-arvoa, jossa pienituloisillakin henkilöillä on mahdollisuus valita itselleen sopivat palveluntarjoajat kohtuullisin kustannuksin. 

Uudistuksen yhteydessä perustetaan myös palvelukeskuksia, jotka helpottavat tukipalveluiden organisointia. Toimivat tietotekniset palvelut tuovat merkittäviä säästöjä nykyjärjestelmään verrattuna. Tiedän tämän, koska olen aiemman ammattini tiimoilta tutustunut terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Kuten edustaja Mäkelä edellä viittasi, alaa on vaivannut hajanaisuus. Sitä on tässä yhteydessä mahdollisuus karsia merkittävästi ja saada tieto kulkemaan kustannustehokkaasti. 

Arvoisa puhemies! Kansalaiset ovat kyllästyneet vuosikausia jatkuneeseen sote-veivaukseen. Nyt on korkea aika viedä uudistus kunnialla maaliin. Valitettavasti siinä ei onnistuttu viime vaalikaudella kovasta yrityksestä huolimatta. Tällä kertaa uudistus on vietävä läpi kunnianhimoisesti ja määrätietoisesti paikkaamalla lakiesityksissä mahdollisesti vielä olevat puutteet valiokuntakäsittelyn aikana.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_18+2017+4+152+152.aspx

Puheenvuorojani eduskunnan budjettikeskustelussa

Perjantai 23.12.2016 klo 23.58

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla valtion vuoden 2017 tulo- ja menoarvion. Kysyin budjettikeskustelun yhteydessä mm. alueellisen kielikokeilun tilanteesta opetus- ja kulttuuriministeriltä:

"Arvoisa puhemies! Kuten on jo todettu, valtiovarainvaliokunta on tehnyt opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle useita määrärahalisäyksiä, jotka tulevat tarpeeseen. Näihin kuuluvat muun muassa 3 miljoonaa euroa koulujen kerhotoimintaan ja 2,65 miljoonaa euroa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Ne ovat esimerkkejä panostuksista lasten ja nuorten hyväksi, ja kiitos näistä valiokunnalle.

Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa mietinnössään lisäksi muun muassa seuraavaa: 'On niin ikään huolehdittava, että mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti.' Syksyllä myös Suomen Lukiolaisten Liitto esitti kannanotossaan kielikokeilun laajentamista lukioihin. Tällöin selviäisi vapaan kielivalinnan mahdollinen positiivinen vaikutus esimerkiksi ylioppilaskokeissa kirjoitettavien kielten määrään.

Kysynkin ministeriltä, tuotteko piakkoin eduskuntaan perusteellisen, hyvin valmistellun ja kansalaisten selvän enemmistön tahdon mukaisen kielikokeiluesityksen."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.3+38+38.aspx

Työ- ja elinkeinopolitiikkaa koskevassa puheenvuorossani otin kantaa mm. yritystukijärjestelmään ja tuulivoiman syöttötariffiin:

"Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut tänä vuonna eduskuntaan huomattavan määrän työllisyyttä edistäviä uudistuksia, ja niitä todella tarvitaan. Tällaisiin uudistuksiin lukeutuvat mittavien tuloveron alennusten lisäksi muun muassa yrittäjävähennys, maksuperusteinen arvonlisävero, kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä jo tässäkin keskustelussa mainittu päivähoitomaksujen alennus erityisesti pienituloisille yksinhuoltajille. Tämä viimeksi mainittu on erinomainen esimerkki kannusteesta, joka pienentää positiivisella tavalla työn vastaanottamisen kynnystä ja siten parantaa työllisyyskehitystä.

Arvoisa puhemies! On myös erittäin hyvä, että hallitus arvioi yritystukijärjestelmää kokonaisuutena, ja, kuten tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, niin selvitysten mukaan yritystuet kohdistuvat pahimmillaan jopa siten, että innovatiivisten yritysten suhteellinen asema saattaa vaikeutua.

Toisaalta siinä mietinnössä todetaan myös, että yritystukijärjestelmästä on kehittynyt vähitellen varsin laaja ja hajanainen kokonaisuus. Lieneekin totuudenmukaista arvioida, ettei yritystukijärjestelmä ole ollut enää vuosiin kenenkään hallussa. Valitettava esimerkiksi epäonnistuneesta yritystuesta on tuulivoiman syöttötariffi, jonka verovaroista rahoitetut kustannukset kansalaisille ovat miljardien eurojen suuruusluokkaa vuosien saatossa yhteenlaskettuna. Onneksi hallitus on rajannut nyt syöttötariffikiintiön 2 500 megavolttiampeerin yhteenlaskettuun nimellistehoon.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että tutkimuksen ja tuotekehityksen merkitys kansantalouden kasvulle on erittäin merkittävä. Valitettavasti Suomen sijoitus on pudonnut näissä t&k-menojen OECD-maiden keskinäisessä vertailussa vahvasti vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Mutta pitkän tähtäimen menestyksen mahdollistamiseksi yritysten omakin panostus t&k-toimintaan on merkittävä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.1+85+85.aspx

Kuten eduskunnassa maanantaina totesin, väyläverkon korjausvelan pienentäminen on positiivinen asia. Sitä vastoin Tampereen raitiotien rahoitukseen suhtauduin kriittisemmin:

"Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää, että nykyinen hallitus panostaa merkittävästi väylähankkeisiin. Liikenneväyliemme korjausvelka on kasvanut vuosikymmenien kuluessa huolestuttaviin mittoihin, ja sen arvoksi on arvioitu 2,5 miljardia euroa. Tämän vaalikauden aikana eli vuosina 2016—18 korjausvelan vähentämiseen suunnataan 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta ja myös perusväylänpitoon 364 miljoonaa euroa lisärahaa vuosina 2017—2019. Sujuva liikenne parantaakin muun muassa elinkeinoelämämme kilpailukykyä.

Arvoisa puhemies! Tampereelle tullaan rakentamaan katuraitiotie kaupunginvaltuuston päätöksellä, ja hankkeelle annetaan tämän budjetin myötä valtion rahoitusta 71 miljoonaa euroa. On kuitenkin mainittava, että raitioliikenteen käyttöönotolle olisivat tarjonneet erittäin hyvän vaihtoehdon samassa maakunnassa eli Sastamalassa Pirkanmaalla valmistettavat sähköbussit. Niitä on syksyllä otettu matkustuskäyttöön Turussa. Näitä sähköbusseja on tarkoitus käyttää kotimaan lisäksi myös muun muassa Tanskassa. Ainakin muunneltavuudeltaan sähköbusseihin nojautuva liikkumisjärjestelmä on ylivoimainen raitiotiehen verrattuna. Sähköbussi on energiatehokas, ja se on tulevaisuuden teknologiaa. Sähköbussien valmistus myös työllistää huomattavan määrän työntekijöitä kotimaassa. Sähköbussin hinta on tällä hetkellä kaksinkertainen tavalliseen dieselbussiin verrattuna, mutta akkuteknologian ja muun tekniikan kehittymisen myötä kustannukset tulevat mitä todennäköisimmin alentumaan merkittävästi lähitulevaisuudessa.

Edustajat Kasvi ja Kopra ottivat aiemmin puheeksi myös muun muassa Tampereella testattavana olevat robottiautot. Nekin saattavat mullistaa liikkumisemme tavalla, jota emme vielä osaa edes kunnolla kuvitella."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2016+3.2+75+75.aspx

Keskiviikkoisessa puheenvuorossani kiitin eduskuntaa mm. sotaveteraanien muistamisesta:

"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on tehnyt tässä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan käytettävissä olevien määrärahojen niukkuudesta huolimatta useita merkittäviä kohdennuksia. Muun muassa erinäisiä tutkimus- ja kehitystoiminnan erityishankkeita varten on mietintöön lisätty 4,5 miljoonaa euroa. Tästä kyseisestä summasta käytetään miljoona euroa valtakunnallisille ruoka-apua tarjoaville toimijoille, 1,75 miljoonaa euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen, miljoona euroa päihdeongelmista kärsivien hoidon ja tuen järjestämiseen ja myös muun muassa ennakoivaan lastensuojeluun tarjotaan lisäresursseja. Nämä mainitut ovat esimerkkejä valiokunnassa tehdyistä arvovalinnoista, joilla apua tarjotaan monelle heikossa asemassa olevalle väestön osalle ja ihmiselle.

Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää hallitusta vuoden 2017 budjettiin sisältyvästä 40 miljoonan euron lisäsatsauksesta veteraanien hyväksi ja itsenäisyytemme 100-vuotisen taipaleen kunniaksi. Raha osoitetaan maksuttomien kotiin vietävien palveluiden järjestämiseen. Lisäksi sotainvalidien haitta-asterajaa alennetaan siten, että ensi vuoden alusta lähtien 10 prosentin haitta-asteen sotainvalidit pääsevät maksuttomien kunnallisten kotipalveluiden piiriin. Tämän mainitun haitta-asterajan voisi tosin poistaa jatkossa kokonaan. Myös kuntien tulee olla aiempaa aktiivisempia veteraanipalveluiden järjestämisessä ja niistä tiedottamisessa.

Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi eduskuntaa muutoksesta, jolla perutaan rintamalisiä koskeva 0,85 prosentin indeksileikkaus. Valtiontalouden kannalta tähän liittyvä 140 000 euron määrärahalisäys sekä vammaisetuuksista annetun lain mukaisen veteraanilisän osuus 40 000 euroa ovat vain pisara meressä. Sitä vastoin periaatteellisella tasolla kyse on merkittävästä (Puhemies koputtaa) tunnustuksesta maatamme sodassa puolustaneille veteraaneille."

Kolumni: Laajat lakiesitykset työllistävät eduskuntaa loppuvuonna

Perjantai 23.12.2016 klo 23.50

Ylöjärven Uutisten joulukuun kolumnini:

Eduskunnan kiireet lisääntyvät perinteisesti loppusyksyllä lukuisten lakiesitysten ja valtion talousarvion tullessa valiokuntakäsittelyyn.

Useimpien uusien lakien on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alussa. Tänäkin syksynä hallitus on antanut eduskunnalle monia laajoja lakiesityksiä, kuten hallitusohjelman mukaisen esityksen perustulokokeilusta.

Suomalaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä on muodostunut vuosien saatossa valitettavan monimutkainen ja kankea, joten sitä on epäilemättä syytä uudistaa.

Toimiessaan perustulojärjestelmä mahdollistaisi byrokratian karsimisen ja järjestelmän yksinkertaistamisen. Vaikka laaja työttömyytemme johtuu pääsääntöisesti työpaikkojen puutteesta, nousevat kannustinloukutkin toisinaan työllistymisen esteeksi. Perustulo voisikin parhaimmillaan poistaa tai ainakin madaltaa kannustinloukkuja.

Kokeiltavaksi otettavaan perustulojärjestelmään liittyy kuitenkin myös ongelmia, eikä sillä pystytä korvaamaan nykyistä sosiaaliturvaa ilman järjestelmien laajaa yhteensovittamista.

Eräs perustulon negatiivinen puoli on sosiaaliturvan vastikkeellisuuden katoaminen. Jos perustulosta tehtäisiin elinkustannukset kattava ja riittävä toimeentulomuoto, kasvaisivat myös valtion menot merkittävästi.

Perustulokokeilusta puuttuu aikatauluseikoista ja lainsäädännöllisistä syistä johtuen verotuselementti, mutta käytännössä laajoille kansanryhmille suunnattu perustulo edellyttäisi veroprogression merkittävää kiristämistä.

Lisäksi perustulomallista riippumatta tarvittaisiin edelleen lisätukia monille eri väestöryhmille. Perustulo ei siten välttämättä vähentäisi tarveharkintaa tai byrokratiaa merkittävästi.

Perustulokokeilu on puutteistaankin huolimatta esimerkki hallituksen kokeilukulttuurista, jonka perusteella saadaan faktatietoa päätösten tueksi. Vaikka laajakantoisia ja nopeita muutoksia ei ole odotettavissa, tuottanee perustulokokeilu sosiaaliturvajärjestelmämme asteittaisen kehittämisen mahdollistavaa uutta tietoa.

Tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä on myös esitys laiksi yleisistä kirjastoista. Jo vuosikymmenten ajan yleisten kirjastojen merkitys sivistykselle ja elintason nousulle on ollut hyvin merkittävä. Kirjastojen toimintaedellytykset on syytä turvata tulevaisuudessakin.

Lakiesityksen mukaan kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen ovat jatkossa maksuttomia, mikä antaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden kirjastopalveluiden laajaan hyödyntämiseen. Kirjastot voivat silti periä myöhästymismaksuja asiakkailta, samoin varatun teoksen noutamatta jättämisestä voidaan perua kohtuullinen maksu.

Uuden lain mukaan kirjaston käyttäjä ei saa aiheuttaa muille kävijöille häiriötä eikä vaarantaa kirjaston viihtyisyyttä tai turvallisuutta. Määräaikainen kirjaston käyttökielto voidaan kuitenkin antaa vasta vakavasta ja toistuvasta häirinnästä, elleivät esimerkiksi huomautukset ole tehonneet. Myös aineistoa ja kirjaston muuta omaisuutta tulee luonnollisesti käsitellä huolellisesti.

Vaikka kirjastolaitoksen tärkein tehtävä on tiedonjanon tyydyttäminen, ovat varsinkin pienet kyläkirjastot luoneet yhteisöllisyyttä ja toimineet asukkaiden kohtaamispaikkoina. Itsepalvelujärjestelmän kehittäminen on mahdollistanut kirjastojen aukioloaikojen kustannustehokkaan laajentamisen.

Sunnuntaipäiviin ulotetut Ylöjärven kirjaston aukioloajat ovat saaneet hyvää palautetta kaupungin asukkailta. Kiitos kuuluu aktiiviselle vapaa-aikalautakunnalle. Toivottavasti positiivinen ja käyttäjien toiveet huomioiva kehitys jatkuu tulevalla valtuustokaudella.

http://ylojarvenuutiset.fi/2016/12/09/laajat-lakiesitykset-tyollistavat-eduskuntaa-loppuvuonna/

Puheenvuoroni maahanmuuttokustannuksista

Perjantai 16.12.2016 klo 12.30

Eduskunta käsitteli 15.12. sisäministeriön hallinnonalan budjettia. Esitin keskustelun aikana oheisen näkemyksen maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista:

Arvoisa puhemies! Mainitsin jo eilisessä budjetin yleiskeskustelussa, että yksi merkittävä syy valtion ensi vuoden budjetin alijäämään ovat maahanmuuton sadoilla miljoonilla euroilla normaalivuosiin verrattuna kohonneet kustannukset. Hallituksen tuleekin ehdottomasti panostaa huomattavasti aiempaa määrätietoisemmin maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisten ohjelmiensa toteuttamiseen.

Viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna arviolta noin 6 000 hakijaa. Määrä on silti edelleen selvästi normaalivuosia korkeampi, ja se johtuu pitkälti alkuvuonna Venäjältä saapuneista hakijoista. Nythän tilanne on tasaantunut siitä.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on pidetty tarpeellisena turvapaikkahakemuskäsittelyn nopeuttamista, ja muun muassa hallinto-oikeuksien prosesseja tehostamalla lainsäädännön keinoin näin on jo tehtykin. Keskeistä on kuitenkin varmistaa päätösten laatu, jotta hakijoille ei tulla myöntämään myönteisiä päätöksiä varmuuden vuoksi liukuhihnatyönä, kuten syksyn 2015 paniikkitunnelmissa näyttää käyneen. Linja näyttääkin kiristyneen tänä vuonna selvästi.

Arvoisa puhemies! Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin on varattu noin 280 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Tänä vuonna kustannukset ovat olleet peräti 632 miljoonaa euroa. Vastaanottokeskuksia onkin nyt suljettu merkittävästi, ja jäljellä olevien keskusten käytön on oltava tehokasta. Ja vaikka tämä aleneva kustannuskehitys on positiivinen asia, niin on muistettava, että osa kuluista siirtyy muun muassa kuntien maksettaviksi oleskeluluvan saaneiden asetuttua kuntien asukkaiksi.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi. Ministeri Risikko otti esille sen, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat tulee poistaa tehokkaasti maasta. Ja ministeri näyttääkin kehittyvän virkansa hoitamisessa oikeaan suuntaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_135+2016+2.2+64+64.aspx

Puheenvuoroni valtion ensi vuoden talousarvion yleiskeskustelussa

Perjantai 16.12.2016 klo 9.36

Pidin keskiviikkona 14.12. seuraavan eduskuntapuheenvuoron valtion ensi vuoden talousarvion yleiskeskustelussa:

Arvoisa puhemies! Suomen talous näyttää päässeen hienoiselle kasvu-uralle. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote on noussut 1,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, ja tämä antaakin toivoa julkisen talouden saamiseksi kuntoon ainakin pidemmällä tähtäimellä, vaikka valtion alijäämä on budjetin mukaan ensi vuonnakin 5,6 miljardia euroa. Se on yhä valitettavan paljon ja jää tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan Suomessa oli lokakuun lopussa noin 329 000 työtöntä työnhakijaa. Tämä on varsin korkea luku, ja työttömyys kirpaisee aivan liian suurta osaa suomalaista perheistä. Työttömyys näyttää onneksi kääntyneen hienoiseen laskuun, onhan työttömiä tänä syksynä noin 9 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää on uusien markkinaehtoisten työpaikkojen syntyminen. Pirkanmaalla, Tampereen, Ylöjärven ja Nokian yhtymäkohdassa sijaitsevan Kolmenkulman Eco3-alueelle nouseva, valtakunnallisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä on esimerkki positiivisesta kehityksestä. Yritysten lisäksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat myös sitoutuneet alueen toimintaan merkittävällä tavalla. Tämä Kolmenkulman alue sijaitsee koko maata ajatellen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella, ja kiinnostus yritysalueen hyödyntämiseen on merkittävässä kasvussa.

Laajuudeltaan tälle 90 hehtaarin kokoiselle Eco3-alueelle on saatu ulkomaisiakin investointeja. Menestyessään yritysalue säteilee tulevaisuudessa hyvinvointia, yritystoimintaa ja työpaikkoja Pirkanmaan lisäksi myös muualle Suomeen. Tämän alueen kehitysedellytysten parantaminen on siis valtakunnallisestikin tärkeää, ja myös valtiovarainvaliokunta on huomioinut tämän seikan. Se esittääkin alueen kehittämiseen määrärahaa, kuten moneen muuhunkin työllisyys- ja elinkeinopolitiikan kannalta merkittävään hankkeeseen.

Arvoisa puhemies! Kuten hallitusohjelmaan kuuluu, tämänkään talousarvion myötä verotus ei kiristy, mutta sen painopiste siirtyy työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaverotusta. Olemme aiemmin täällä jo korottaneet muun muassa tupakkaveroa. Budjetti tuo mukanaan kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitut 515 miljoonan euron tuloveron alennukset, ja työntekijöiden ohella eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna.

Kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, näitä tuloveron alennuksia on pidettävä merkittävinä. Tuloverotuksen keventäminen on tulevien talouden kasvumahdollisuuksien kannalta täysin oikeansuuntainen toimenpide. On lisäksi muistettava, että tuloveron kevennyksiä kohdennettiin jo tälle vuodelle 450 miljoonan euron verran. Se on osoitus hallituksen johdonmukaisesta tuloveropolitiikasta.

On todettava, että eduskunta on joutunut tekemään kipeitä leikkauksia velkaantumisemme hidastamiseksi. Tähän budjettiin sisältyy kuitenkin myös monia positiivisia ja periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä. Poliisitoiminnan määrärahat turvataan sisäisen turvallisuuden parantamiseksi. Perussuomalaisten tekemä ja nyt toteutuva esitys yli 60‑vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle on moraalisesti tärkeä kädenojennus monelle pitkäaikaistyöttömälle.

Päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, pienituloisten yksinhuoltajien osalta niitä jopa alennetaan. Veteraanien maksuttomia, kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan peräti 40 miljoonalla eurolla. Se on tärkeä ele itsenäisen Suomen 100‑vuotisjuhlavuonna ja osoittaa myös käytännössä eduskunnan Suomea kriisivuosina henkensä uhalla puolustaneita henkilöitä kohtaan tuntemaa arvostusta ja kiitollisuutta.

Arvoisa puhemies! Yritysten toimintaedellytyksiin on kiinnitetty tänä syksynä laajaa huomiota. Eduskunta on hyväksynyt muun muassa maksuperusteisen arvonlisäveron tilityksen, yrittäjävähennyksen ja kotitalousvähennyksen laajentamisen. Ne edesauttavat positiivista työllisyyskehitystä ja julkisen velan taittamista.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Olen puheenvuorossani antanut valtion talousarviosta aivan ansaitusti positiivista palautetta. Haluan kuitenkin lopuksi nostaa keskusteluun vielä viime vuosina ja varsinkin viime vuonna kovasti nousseet maahanmuuton kustannukset, jotka syksyn 2015 maahanmuuttokriisin seurauksena ovat kohonneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla vuotta kohti. Katsonkin, että hallituksen tulee näiden menojen kohtuullistamiseksi panostaa huomattavasti aiempaa voimallisemmin maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa toteuttamiseen. (Ozan Yanar: Mitä vielä!)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_134+2016+4+85+85.aspx

Kehitysapuun liittyvistä ongelmista on voitava keskustella

Torstai 24.11.2016 klo 20.05

Yritystukijärjestelmää on syytä yksinkertaistaa

Perjantai 11.11.2016 klo 12.47

Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on Suomen talouden elinehto. Yritystoiminnan kannattavuuteen ja kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat lukuisat seikat, muun muassa verotus, byrokratia ja koulutetun työvoiman saatavuus. Yritysten kansainvälistä kilpailukykyä on pyritty parantamaan myös yritystukia myöntämällä.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 hieman yli kymmenesosa suomalaisyrityksistä sai julkista yritystukea. Suoraa rahallista tukea annettiin yli 560 miljoonaa euroa, minkä lisäksi lainoja maksettiin ja takauksia myönnettiin yhteensä yli miljardi euroa.

Tuet voivat toisaalta vääristää yritysten välistä kilpailua kotimarkkinoilla ja ohjata investointeja heikosti kannattaviin kohteisiin. Esimerkki epäonnistuneesta yritystuesta on vuonna 2011 käyttöön otettu tuulivoiman syöttötariffi, joka aiheuttaa veronmaksajille yli sadan miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset.

Valitettavasti tukimuotoa ei voida purkaa pikaisella aikataululla, koska perustuslakivaliokunnan vuonna 2010 tekemän tulkinnan mukaan syöttötariffijärjestelmään hyväksyttyjä investointeja koskee omaisuudensuoja. Järjestelmän piiriin kuuluvien voimaloiden yhteenlaskettu nimellisteho on kuitenkin rajattu 2500 megavolttiampeeriin Sipilän hallituksen päätöksellä, eivätkä uudet tuulivoimatuottajat voi enää hakeutua siihen.

Elinkeinopoliittiset tuet eivät siis aina palvele tarkoitustaan. Ne ovat perusteltuja, jos rahoitusmarkkinat eivät toimi kunnolla tai jos tuettavista hankkeista syntyy yhteiskunnallisesti positiivisia vaikutuksia tukea saavien yritysten ulkopuolelle. Yritystukien tulisi edistää uudistumista erityisesti tuotekehityksen keinoin. Laaja-alaista julkista etua tuottaa esimerkiksi tutkimushanke, joka hyödyttää kehitystyötä tekevän yrityksen lisäksi yhteiskuntaa laajemminkin.

Ikävä kyllä Suomen yritystukijärjestelmästä on tullut vuosien saatossa varsin tilkkutäkkimäinen ja vaikeasti hallittava. Toisinaan yritystuet ylläpitävät vanhoja rakenteita ja hidastavat innovatiivisten yritysten syntyä ja kasvua. Monimutkaisen tukijärjestelmän ylläpito lisää hallinnollista byrokratiaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Veronmaksajien lisäksi eniten kärsivät pienimmät yritykset, joilla ei ole varaa palkata henkilökuntaa tukihakemusten laatimista varten suurempien kilpailijoidensa tavoin.

Hallitus on päättänyt teettää selvityksen yritystukien vaikutuksista tarkoituksenaan yksinkertaistaa yritystukikokonaisuutta. Samanaikaisesti tarkastellaan yritysverotuksen ja yrityksille myönnettävien verotukien vaikutuksia kansantalouteen. Järjestelmän selkeyttäminen on tarpeen sekä kilpailun tasapuolisuuden näkökulmasta että valtiontalouden saamiseksi tasapainoon työllisyyttä parantamalla ja tarpeettomia julkisia menoja karsimalla.

Yritystoimintaa voidaan edistää paikallisestikin, ja elinkeinopolitiikan kehittäminen onkin yksi Ylöjärven kaupunkistrategian pääpainopistealueista. Strategian keskiössä ovat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset sekä perheyritykset. Ensi vuonna Ylöjärven kaupunki panostaa lisäresursseja omistamansa elinkeinoyhtiö Ylöjärven Yrityspalvelu Oyn toimintaan.

Jatkossa on lisäksi syytä tiivistää Yrityspalvelun ja Tampereen kaupunkiseudulla toimivan elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean yhteistyötä sekä keskittyä kustannustehokkaaseen yrityspalvelutoimintaan. Erityisesti neuvontapalvelut ovat tärkeitä aloittaville yrityksille, jotka vauhtiin päästyään voivat kasvaa paikallisesti merkittäviksi työllistäjiksi ja myöhemmin jopa isoiksi vientiyrityksiksi ja verotulojen synnyttäjiksi.

http://ylojarvenuutiset.fi/2016/11/02/yritystukijarjestelmaa-on-syyta-yksinkertaistaa/

Laki terrorismitarkoituksessa tehdyn matkan kriminalisoinnista hyväksyttiin eduskunnassa

Keskiviikko 26.10.2016 klo 11.23

Sotiemme veteraanit ansaitsevat saamansa kunnioituksen

Keskiviikko 19.10.2016 klo 11.39