Perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon hallituksen politiikalle

Torstai 16.11.2017 klo 19:11

Toin eduskunnassa keskiviikkona 15.11. pitämissäni puheenvuoroissa esille perussuomalaisten tarjoaman monipuolisen vaihtoehdon hallituksen harjoittamalle politiikalle:

"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten laatima vaihtoehtobudjetti tarjoaa todellisen ja laaja-alaisen vaihtoehdon hallituksen talouspolitiikalle. Haluan vielä nostaa tästä vaihtoehtobudjetistamme esille muutaman kohdan:

Olemme ensinnäkin varsin huolissamme asumisen kohonneista kustannuksista. Asumiskulujen yleinen nousu ja hallituksen esityksessään kaavailemat lämmityspolttoaineiden veronkorotukset uhkaavat syödä kaikkein pienituloisimmille tarjotut mitättömät veronalennukset kokonaan. Erityisesti pienituloisimpien kansalaisten ostovoimaa täytyykin ehdottomasti vahvistaa. Perussuomalaiset esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan lämmityspolttoaineiden veronkorotusten peruuttamista. Esitämme myös sähkönsiirtohintojen alentamista laskemalla jakeluyhtiöiden sähkönsiirron tuottovaadetta 4,5 prosenttiin. Se on mielestämme aivan riittävä tuotto paikallisille monopoleille, onhan kyseessä välttämättömyyshyödyke.

Kohdentaisimme mallissamme tuloveronkevennykset siten, että osa-aikaisenkin työn vastaanottaminen tulisi entistä kannattavammaksi. Meidän työtulovähennysmallissamme esimerkiksi noin 1 200 euroa kuussa ansaitsevan siivoojan tai kaupan kassan tuloverotus kevenisi merkittävästi enemmän kuin mitä hallitus nyt esittää. Tämä olisi hyvin tärkeää työllistymisen ja erityisesti pienelläkin palkalla pärjäämisen kannalta. Vaihtoehtomme eroaa hyvin merkittävästi ainakin vihreiden esittämästä budjetista, joka kiristäisi työssä käyvien verotusta muun muassa kilometrikorvausten pienennysten ja työmatkavähennysten rajausten turvin. Vihreät eivät myöskään keventäisi ansiotuloverotusta, ja heidän mallillaan työttömyys tuskin lähtisi lähiaikoina nousuun.

Arvoisa puhemies! Haluamme oikeutta myös eläkeläisten verotukseen. Yhtä suurista palkka- ja eläketuloista kuuluu maksaa samanlaista veroa. Se olisi oikeudenmukaista jo sillä perusteella, että eläkeläiset ovat tulonsa jo työuransa aikana ansainneet. Tähän myös me perussuomalaiset olemme valmiita satsaamaan ja olemmekin esittäneet merkittävää eläketulovähennystä.

Arvoisa puhemies! Otin aiemmin täällä debattipuheenvuorossani esille maahanmuuton kustannukset, joista me perussuomalaiset olemme varsin huolissamme. Maahanmuuton kustannukset eivät ole mitään erillisiä kuluja, jotka eivät vaikuta julkisen talouden muihin käyttövaroihin, vaan aiheuttavat väistämättömiä säästöpaineita muihin kohteisiin. Odotammekin jännityksellä jo hallitusohjelmaan kirjatun maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevan selvityksen valmistumista. Sen ilmestyttyä eduskunnan on helpompi tehdä toimenpiteitä, joilla myös maahanmuuton kuluja saadaan kuriin. Kun näitä maahanmuuton kustannuksia saadaan karsittua, on kansalaisten paljon nykyistä helpompaa hyväksyä myös joillakin muilla hallinnonaloilla tarvittaessa tehtäviä säästöjä. Vaadimme vaihtoehtobudjetissamme myös hallituksen turvapaikkapoliittisen ohjelman täysimääräistä toteuttamista.

Kuten edustaja Hakkarainen edellä totesi, meidän 9 perussuomalaisen kansanedustajan keväällä esittämä vaatimus turvapaikkapoliittisen ohjelman noudattamisesta ja toteuttamisesta silloisen hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen toteutuksen välttämättömänä ehtona nostatti keväällä silloisen perussuomalaisen johdon keskuudessa kovan haloon, kuten myös Lauri Nurmi uudessa kirjassaan toteaa. Tästä lienee pääteltävissä jotain, samoin kuin kesäkuun 12. ja 13. päivän hallituskriisistä ja sen ratkaisusta. Ja saattaakin olla, että maahanmuuttopolitiikan järkeistämistä täytyy odottaa vielä hyvä tovi.

Arvoisa puhemies! Maahanmuuttopolitiikan ja sen kustannusten karsimisen lisäksi haemme säästöjä myös muun muassa kehitysavusta, johon olemme esitelleet oman vapaaehtoisuuteen perustuvan mallimme, joka antaisi kehitysapuun lahjoittajille verovähennyksen aina 200 euroon asti. Mikäli mallimme toteutettaisiin, se lisäisi säästöjen myötä myös kehitysavun hyväksyttävyyttä kansalaisten silmissä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_118+2017+2+183+183.aspx

Perussuomalaisilla on tarjota vaihtoehto myös yrittäjyyden, työllisyyden ja koulutuksen saralla:

"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisia on yritetty leimata julkisesti yhden asian liikkeeksi. Se ei missään nimessä kuitenkaan pidä paikkaansa, ja siten jatkan vielä muutamalla sanalla yrittäjyydestä, työllisyydestä ja koulutuksesta, joihin katsomme tarvittavan merkittäviä lisäsatsauksia.

Yrittäjyys, työllisyys ja koulutus ovat eittämättä yhteiskunnan peruspilareita, ja viime vuosina erittäin suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin ja erityisesti mikroyrityksiin. Haluammekin tukea pk-yritysten kasvua myös jatkossa. Esitämme siten pienimuotoisen yritystoiminnan helpottamiseen uutta työtilimallia. Tässä mallissamme yritystoiminnan liikevaihdon jäädessä alle 40 000 euroon voisi yrittäjä tietyin ehdoin suoriutua kirjanpito- ja verovelvoitteistaan pankkitiliä hyödyntäen. Mallissamme tiliote toimisi kirjanpitona ja pankki pidättäisi arvonlisäveron verottajalle, samoin sosiaaliturva- ja eläkemaksut soveltuvin osin. Tällaisen kevytyrittäjän aika olisi näin ollen käytettävissä varsinaiseen yritystoimintaan, mikä helpottaisi varsinkin aloittelevia yrittäjiä. Tämän lisäksi vaadimme lainsäädännön uudistamista yrittäjän aseman turvaamiseksi konkurssin, työttömyyden ja sairastumisen varalta.

Arvoisa puhemies! Pk-sektorin kasvua on mielestämme tuettava myös verotuksen keinoin. Esitämme seuraavia kolmea toimenpidettä: Ensinnäkin arvonlisäverovelvollisen liiketoiminnan alarajan nostoa 20 000 euroon sekä huojennusalueen katon nostamista 40 000 euroon. Toisena Viron yritysveromallin kaltaista verokannustinta pk-yrityksessä, joka palkkaa kahtena peräkkäisenä vuonna vähintään kaksi kokopäiväistä työntekijää ja jonka työntekijämäärän lisäys on vuosittain vähintään 10 prosenttia. Tätä mallia voitaisiin pilotoida aluksi ainakin kovassa kasvussa olevalla matkailualalla. Kolmantena toimenpiteenä esitämme kotitalousvähennyksen korottamista 50 prosentista 60 prosenttiin vähennyskelpoisesta työkorvauksesta laskettuna.
Katsomme, että edellä mainitut muutokset edistäisivät merkittävästi erityisesti palveluiden kysyntää ja vähentäisivät samalla harmaata taloutta. Totta kai myös aiemmin edellisessä puheenvuorossani mainitsemani tuloveronkevennykset edistäisivät toteutuessaan merkittävästi suomalaista työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana koulutuksesta:

Me perussuomalaiset haluamme varmistaa laadukkaan koulutuksen edellytykset. Se on tosiaan yhteiskuntamme kivijalka ja sivistyksen tae, ja nyt, kun talous on kääntynyt kasvuun, on myös koulutukseen satsattava. Esitämme siksi lisäpanostuksia usealle eri koulutuksen sektorille.
Ensinnäkin oppisopimuskoulutukseen, joka on Suomessa edelleen liian vähän hyödynnetty ja arvostettu koulutusmuoto, esitämme 10 miljoonan euron lisämäärärahaa mestari—kisälli-mallin toteuttamiseen. Tällä määrärahalla voidaan kouluttaa satoja nuoria todellisiksi ammattilaisiksi siirtämällä heille tietoa ja osaamista kokeneemmilta työntekijöiltä.

Tämän lisäksi haluamme nostaa ammatillisen koulutuksen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta koko maassa. Painotamme erityisesti opinto-ohjauksen tarpeellisuutta, jotta nuori löytää itselleen sopivan opiskelupaikan ja valmistuu kohtuuajassa. Esitämme siten lisäpanostuksia ammatillisen koulutuksen edistämiseen ja saattohoito- ja potilasturvallisuuskoulutukseen THL:n esittämän suosituksen mukaisesti.

Arvoisa puhemies! Korkeakoulutus kaipaa kipeästi lisäresursseja. Pitkällä tähtäimellä tavoitteenamme tulee olla kansainvälisen tason huippuyksiköiden luominen kuhunkin yliopistoon. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä elinkeinoelämän yhteistyötä on lisättävä tuntuvasti, kuten käynnissä olevassa Tampere 3 -hankkeessa on tavoitteena. Se onnistuu parhaiten uusinta huipputietoa ja tutkimustietoa hyödyntäen. Esitämme siksi lisäyksenä yhteensä 30 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustoiminnan kehittämiseen.

Peruskouluissa haluamme satsata laadukkaaseen oppimisympäristöön ja erityisesti ryhmäkokojen pienentämisen ja oppimisen tukemiseen. Se lisäisi ja parantaisi merkittävästi oppilaiden ja opettajien hyvinvointia, jaksamista ja oppimistuloksia sekä kohentaisi samalla oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksia [Puhemies koputtaa] ja toisi varmasti pitkällä tähtäimellä määrärahat moninkertaisesti takaisin.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti lopuksi: Koulutuksen saralla esitämme toista kotimaista kieltä koskevan vapaaehtoisen kokeilun kohdejoukon laajentamista 5 000 oppilaaseen. Hallitusohjelmaan perussuomalaisten vaatimuksesta kirjattu vapaaehtoinen kielikokeilu on tärkeä, mutta sen suunniteltu 2 200 oppilaan laajuus riittämätön kunnollisten tulosten saamiseksi. Me haluamme varmistaa, että kokeiluun saadaan mukaan riittävä määrä oppilaitoksia ja oppilaita koko maan alueelta, ja esitämme siksi kokeilun laajentamiseen pientä lisämäärärahaa.

Arvoisa puhemies! Toivonkin hallituksen ajattelevan Suomen kansallista etua ja ottavan siksi perussuomalaisten esittämän monipuolisen ja realistisen vaihtoehtobudjetin hyvin vakavasti."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_118+2017+2+194+194.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, julkinen talous, vaihtoehtobudjetti

Tarveharkintaa ei saa murentaa

Torstai 16.11.2017 klo 19:03

Tein tiistaina 14.11. eduskunnassa Leena Meren kannattamana kausityöntekijöiden maahantulon helpottamista koskevan lakiehdotuksen hylkäysesityksen. Esitys voi toteutuessaan avata väylän työvoiman tarveharkinnan murentamiselle, mitä perussuomalaiset vastustavat ankarasti. Äänestys suoritettaneen ensi viikolla. Pidin asian käsittelyn yhteydessä seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys HE 80 näiltä valtiopäiviltä ja siihen liittyvä hallintovaliokunnan mietintö laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten sekä kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan tämä hallituksen esitys olisi toteutuessaan riskialtis, koska se avaisi väylän työvoiman tarveharkinnan poistamiseen ainakin tietyillä ammattialoilla. Eduskuntaryhmämme katsoo, ettei ole toivottavaa kehitystä, että esityksen myötä TE-toimistot osin ohitettaisiin työvoiman saatavuuden harkinnassa. Muun muassa hallitusohjelmassa on linjattu, että työvoiman tarveharkinnassa pääsääntö on jatkossakin nykyisten käytäntöjen jatkuminen.

Perussuomalaiset ovat esityksen laajan valiokuntakäsittelyn aikana kiinnittäneet huomiota myös siihen, että EU-jäsenmaiden on pääsääntöisesti kohdeltava direktiivin tarkoittamia kolmansien maiden kansalaisia yhdenvertaisesti oman maan kansalaisten kanssa sosiaaliturvan alalla, mikä aiheuttaa useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset. Tilapäisesti maassa oleskelevilla työntekijöillä olisi siis oikeus muun muassa julkisiin terveys- ja erikoissairaanhoidon palveluihin.

Periaatteellisesti tärkein seikka lienee kuitenkin se, että lakiehdotuksen myötä työvoiman saatavuusharkinnan soveltumisala murenisi nykyiseen verrattuna. Perussuomalaisten mielestä jatkossakin on ehdottomasti syytä ensin varmistua, onko suomalaisia työttömiä mahdollista työllistää. Tämän perusteella esitän mietinnön vastalauseessa ehdotetun mukaisesti, että lakiehdotukset 1—13 hylätään."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_117+2017+7+1+1.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, tarveharkinta, työllisyys

Saatavuusharkinnasta ei saa luopua

Keskiviikko 25.10.2017 klo 23:44

Eduskunnassa käytiin illalla mieleenpainuva keskustelu vasemmistoliiton Anna Kontulan lakialoitteesta tarveharkinnan poistamiseksi. Käytännössä lähinnä vain perussuomalaiset puolustivat suomalaisen työntekijän oikeuksia. Alla yksi kolmesta pitämästäni puheenvuorosta:

"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis vasemmistoliiton edustaja Kontulan ja yli sadan muun kansanedustajan allekirjoittama ulkomaalaislain muuttamista koskeva lakialoite, jossa esitetään EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnan poistamista. Salissa on kuultu tänään muilta ryhmiltä lukuisia aloitetta ylistäviä puheenvuoroja, ja näyttääkin siltä, että täällä eduskunnassa enää vain perussuomalaiset puolustavat suomalaista työntekijää. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho tuomitsi jyrkästi Kontulan aloitteen aiemmin tänä syksynä.

Vaikka täällä eduskunnassa saammekin hyvin vähän tukea tässä asiassa, niin perussuomalaiset eivät kuitenkaan ole onneksi täysin yksin. Muun muassa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on tyrmännyt kovin sanoin edustaja Kontulan lakialoitteen. Myös muilta tahoilta ammattiyhdistysliikkeen suunnasta on esitetty voimakasta kritiikkiä tätä lakialoitetta kohtaan ja täysin syystä. Ay-liike hoitaa tehtäväänsä ja ajaa työväestön etua vastustaessaan tätä lakialoitetta.

Arvoisa puhemies! Saatavuusharkinnasta luopumisen vaikutuksia on vähätelty suuresti julkisessa keskustelussa. Ruotsissa se on johtanut muun muassa työvoiman ylitarjonnan pahenemiseen matalapalkka-aloilla, aiheuttanut väärinkäytöksiä ja pakottanut valvonnan lisäämiseen. Ruotsi on yksi harvoista Euroopan maista, joka on luopunut työvoiman saatavuusharkinnasta, eivätkä seuraukset ole olleet missään määrin lohdullisia. Kuten edustaja Meri äsken totesi, Ruotsin hallituksen viime vuonna julkaiseman selonteon mukaan noin 40 prosenttia Ruotsiin muuttajista tulee aloille, joilla ei ole pulaa työväestä. 20 prosenttia tulee matalapalkka-aloille, joilla työvoimasta on ylitarjontaa. Tämä ei ainakaan toivottavasti ole ollut alkuperäinen tarkoitus Ruotsissakaan.

Ruotsissa myös monenlaisen kontrollin ja valvonnan tarve on kasvanut, ja siihenhän edustaja Modig äskenkin kehotti Suomea valmistautumaan. Vaikuttaakin hyvin oudolta luoda ensin ongelma ja esittää sitten siihen lukuisa määrä ratkaisuja, jotka eivät välttämättä edes toimisi käytännössä. Myöskään osaajien saaminen Suomeen ei missään nimessä kelpaa edustaja Kontulan tekemän lakialoitteen perusteeksi. Jo nyt esimerkiksi erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten ylimmässä tai keskijohdossa toimivat henkilöt on vapautettu saatavuusharkinnasta.

Kuten totesin debattivaiheessa, Kontulan lakialoite on kerännyt allekirjoittajia kaikista eduskuntapuolueista perussuomalaisia lukuun ottamatta. Ainakin itseäni kummeksuttaa se, että muun muassa sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmästä allekirjoittajia löytyy peräti seitsemän. Näiden kansanedustajien osalta sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen arvot näyttävät jostain syystä jääneen taka-alalle tämän lakialoitteen myötä. Edustaja Tuppurainen jopa syyttää aloitteen kritisoijia rajat kiinni -politiikasta. Tätä syytettä en missään määrin voi ymmärtää. Onneksi kuitenkin aivan kaikki sosiaalidemokraatit eivät näytä ajattelevan edustaja Tuppuraisen tavoin, ja se on positiivista. Kehottaisin myös edustaja Tuppuraista muistamaan kansallisen etumme.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset siis vastustavat saatavuusharkinnan poistamista. Se avaisi toteutuessaan portin työehtojen polkemiselle ja halpatyömarkkinoiden syntymiselle varsinkin nykyisen massatyöttömyyden vallitessa. Suurimpia häviäjiä olisivat etujensa puolustajia valitettavan harvoin löytävät suomalaiset työntekijät, työttömät ja veronmaksajat. Kuten edustajat Meri ja Tavio äsken puheenvuoroissaan toivat selvästi ilmi, on perussuomalaisten erittäin selkeä kanta se, että työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä tiukasti kiinni vähintään nykyisellä tasolla.

Vetoan lopuksi eduskuntaan, että se hylkää edustaja Kontulan erittäin huonosti harkitun lakialoitteen, ei tarpeettomana vaan perin juurin haitallisena."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_110+2017+11+45+45.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, saatavuusharkinta, maahanmuuttopolitiikka

TIEDOTE: Yhdenvertainen koulutus Suomen menestyksen kivijalka

Keskiviikko 25.10.2017 klo 21:57

Tiedote 25.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Kansanedustajat Elomaa ja Savio (ps.): Yhdenvertainen koulutus Suomen menestyksen kivijalka

Perussuomalaiset kansanedustajat Ritva Elomaa ja Sami Savio jättivät tänään eriävän mielipiteen sivistysvaliokunnassa koskien vuoden 2018 talousarvioesitystä. Eriävässä korostettiin muun muassa opinto-ohjauksen merkitystä ja huomautettiin Pisa-tulosten heikkenemisestä.

Koulujärjestelmäämme vaivaa kasvava eriarvoistuminen. Esimerkkinä tästä on ääripäiden etääntyminen toisistaan kouluja vertailtaessa, kansanedustaja Sami Savio (ps.) huomauttaa.

Perussuomalaiset haluavat, että maassa on jatkossakin riittävä ja laadukas sekä alueellisesti yhdenvertainen kouluverkosto. He kiinnittävät huomiota myös opetusryhmien kokoon.

- Olemme halunneet turvata erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tarpeet ja koulurauhan. Tällä on vaikutusta sekä opettajien, oppilaiden että koko henkilökunnan hyvinvointiin, samoin oppimistuloksiin, kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.) jatkaa.

Lapsilla oikeus harrastaa

Ensi vuoden budjetissa pitäisi perussuomalaisten mukaan panostaa enemmän vähävaraisten perheiden lasten harrastustoiminnan tukemiseen esimerkiksi kerhotoimintaa kehittämällä. Vähän vanhemmille koululaisille perussuomalaiset väläyttävät jopa Personal Trainer –kokeiluja.

- Tämä auttaisi sekä lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, että lasten eriarvoistumisen ehkäisyssä. Olen siitä varma, Elomaa perustelee.

Kielikokeilua laajennettava

Perussuomalaiset kirjauttivat vuonna 2015 hallitusohjelmaan kielikokeilun, jossa toisen kotimaisen opiskelu ei olisi pakollista, vaan tilalle saisi valita jonkin muun kielen. Elomaa ja Savio pitävät alkavaa ohjelmaa hyvänä mutta sen laajuutta riittämättömänä.

- Siksi esitämme lisärahoitusta kokeiluun, jolloin pystyttäisiin lisäämään kokeiluun osallistuvien oppilaiden määrää ja tarkentamaan kokeilusta saatavia tuloksia, Savio täsmentää.

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa, puh. 050 512 0806

Sami Savio, puh. 045 260 8308

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, vapaa kielivalinta

TIEDOTE: PS tyytyväinen kiinteistöverokorotusten peruutuksesta: Vaikutimme oppositiosta

Tiistai 17.10.2017 klo 19:40

TIEDOTE

17.10.17

Julkaisuvapaa

PS tyytyväinen kiinteistöverokorotusten peruutuksesta: Vaikutimme oppositiosta

Hallitus on perunut kaavailemansa kiinteistöverojen alarajojen korotukset. Kiinteistöverojen määrät säädetään lopullisesti kunnissa, mutta laki määrittelee verojen vähimmäis- ja enimmäisrajan. Perussuomalaiset ovat ratkaisusta mielissään.

- Olemme painostaneet hallitusta tällaiseen ratkaisuun kohtuuden nimissä ja onnistuimme. Kuka sanoi, ettei oppositiosta voi vaikuttaa? Kansanedustaja Sami Savio (ps.) iloitsee.

Savion mukaan esitys olisi koskettanut eniten juuri pieni- ja keskituloisia ihmisiä.

- Asuminen on Suomessa kaikkea muuta kuin halpaa. Esityksen myötä asumisen kustannukset olisivat nousseet edelleen. Suhteellisesti sellainen koskettaa kaikkein eniten juuri pienituloisimpia kansalaisia. Myös keskituloisia, jotka jo nyt maksavat viulut, on kuritettu liikaa.

Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana. Sen osuus verorasituksesta on perussuomalaisten mukaan liian suuri. Erityisesti Perussuomalaiset olivat huolissaan vakituisten asuntojen kiinteistöveron alarajan kaavaillusta nostosta.

- Tämä on juuri se vero, jota nostamalla kuritettaisiin rintamamiestalon mummoa vielä lisää. Tämä ei käynyt meille, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) korostaa.

Vähämäki huomauttaa, että monessa kunnassa vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti on alarajalla tai hyvin lähellä sitä.

- Eri kiinteistöverojen alarajan nosto olisi johtanut siihen, että peräti 170 kuntaa eli yli puolet Suomen kunnista olisivat joutuneet nostamaan verotusta valtuuston tahdosta huolimatta. Tämä estettiin nyt. Perussuomalaiset vaikuttivat ja hallitus tuli katumapäälle, Vähämäki arvioi.

Lisätiedot:

Sami Savio, 09 432 3149

Ville Vähämäki, 09 432 3195

Avainsanat: eduskuntatyö, verotus, kiinteistövero

Suullisen kyselytunnin kysymykseni eläkeläisten köyhyydestä ja verotuksesta

Torstai 5.10.2017 klo 21:57

Esitin suullisella kyselytunnilla valtiovarainministeri Orpolle kaksi kysymystä eläkeläisten köyhyydestä ja verotuksesta, tässä niistä ensimmäinen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2017+2.2+1+1.aspx

"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kirjauksen mukaan ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä pieni- ja keskituloisia painottaen. Tämä on erinomainen periaate, joka toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille lisää ostovoimaa.

Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin käytännössä unohtanut varsinkin pienen työeläkkeen saajat. Hallituksen tuloveroesityksessä 8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kevenee yli 400 euroa vuodessa, 1 600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotus korkeintaan 10 euroa vuodessa. Samalla hallituksen esitys lisäisi pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta, mitä me perussuomalaiset emme hyväksy.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä: eikö hallitus ole kiinnostunut pientä työeläkettä saavien pärjäämisestä, vai onko heidän asiansa vain päässyt unohtumaan kaiken muun kiireen keskellä?"

Jälkimmäinen kysymykseni kuului seuraavasti:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2017+2.2+3+3.aspx

"Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut kansainvälisesti köyhyyden vähentämiseen. Köyhyyden vastaisessa työssä on erittäin tärkeää puuttua myös eläkeläisköyhyyteen. Eläkeläisten on usein mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monien on laskettava jokainen euro hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää.

Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomiota erityisesti välttämättömien elinkustannusten kasvuun. Hallituksen esittämät kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotukset sekä lämmityspolttoaineverotuksen kiristyminen tuntuvat kaikkein kipeimmin juuri pienituloisten kukkarossa. Pieneläkeläisille kohdistetut mitättömät tuloveronkevennykset eivät lähimainkaan riitä kompensoimaan näiden välttämättömien menojen kasvua.

Arvoisa puhemies! Moni pientä työeläkettä saava on tehnyt pitkän ja kunnioitettavan työuran raskaassa mutta pienipalkkaisessa työssä, josta säästöjä ei ole jäänyt. Aikooko hallitus auttaa heitä? Miten hallitus reagoi myös [Puhemies koputtaa] monia työeläkeläisiä koskevaan eläkeläisköyhyyteen?"

Avainsanat: eduskuntatyö, suullinen kyselytunti, eläkeläiset, verotus

Lakialoite matkustajamerenkulun tukien leikkaamiseksi

Perjantai 29.9.2017 klo 15:46

Jätin 29.9. lakialoitteen matkustajamerenkulkuun liittyvien massiivisten valtiontukien leikkaamisesta eduskunnan käsiteltäviksi. Useimmista muista yritystuista poiketen varustamojen perusliiketoimintaan kohdistuvat tuet ovat pysyviä. Katsonkin lakialoitteeni perusteluissa laivanvarustamoille maksettavien tukien vääristävän kilpailua ja heikentävän merkittävästi sisämaassa toimivien matkailu- ja ravintola-alan yritysten toimintaedellytyksiä.

----

Lakialoite laiksi meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Elinkeino- ja yritystukien suuri määrä ja monipolvinen käyttötarkoitus ovat herättäneet laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Yritystuista merenkulkuun kohdistuvat tuet ovat varsin poikkeuksellisia. Ne ovat pysyviä ja kohdistuvat tuettavien yritysten liiketaloudelliseen perustoimintaan. Muutoin yritystuet ovat pääsääntöisesti väliaikaisia.

Tampereen yliopistossa vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan matkustajamerenkulun tukien kokonaismäärä on ollut noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Erityisen ongelmallisena voidaan pitää matkustajamerenkulkuun kohdistuvaa miehistökustannustukea. Miehistökustannustuen piiriin luetaan koko aluksella työskentelevä henkilökunta riippumatta siitä, kuuluvatko työntekijät esimerkiksi kansi- ja konehenkilökuntaan vai taloushenkilökuntaan.

Matkustajamerenkulkuun vuosittain kohdistuvan miehistökustannustuen määrän arvioidaan olevan noin 39 miljoonaa euroa. Miehistökustannustuella on pyritty nettopalkkauksen kaltaiseen järjestelmään, joka vapauttaa varustamot työntekijöiden sosiaalikulujen ja palkasta ennakonpidätykseen kuluvan osan maksamisesta. Miehistökustannustuen välityksellä varustamoille palautetaan merimiesten palkan ennakonpidätys sekä työnantajan merimieseläkelaissa säädetty eläkevakuutusmaksu ja osuus tapaturmavakuutusmaksusta.

Vuodesta 2004 tilapäiseksi tarkoitettu miehistökustannustuki matkustaja-aluksille säädettiin pysyväksi vuodesta 2009 alkaen. Tuen haittavaikutuksiin lukeutuu valtion menojen kasvun lisäksi mantereen matkailu- ja ravintola-alan yritysten heikentynyt kilpailuasema ja tätä kautta niiden työllistämisedellytysten väheneminen. Valtion menojen pienentämiseksi sekä matkailu- ja ravintola-alan kilpailuneutraliteetin parantamiseksi matkustajamerenkulun miehistökustannustuki olisikin tarkoituksenmukaista ensi tilassa puolittaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain 11 ja 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) 11 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 298/2015, uusi 2 momentti ja 12 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti:

11 § Yleisesti verovelvollisen merenkulkijan merityötulon perusteella maksettavan tuen määrä

---------------------------

Matkustaja-aluksella työskentelevän merenkulkijan osalta tukea maksetaan kuitenkin vain puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.

---------------------------

12 §

Rajoitetusti verovelvollisen merenkulkijan aluksella tehdyn työn perusteella maksettavan tuen määrä

---------------------------

Matkustaja-aluksella työskentelevän merenkulkijan osalta tukea maksetaan kuitenkin vain puolet 1 momentissa tarkoitetusta määrästä.

---------------------------

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

---------------------------

Helsingissä 29.9.2017

Sami Savio ps
Toimi Kankaanniemi ps
Rami Lehto ps
Arja Juvonen ps
Olli Immonen ps
Laura Huhtasaari ps
Teuvo Hakkarainen ps
Leena Meri ps
Jari Ronkainen ps
Jani Mäkelä ps

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_40+2017.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, lakialoite, julkinen talous, yritystuet

Massatyöttömyys ei vähene pakkokeinoilla

Perjantai 29.9.2017 klo 15:25

Otin eduskunnassa 26.9. kantaa hallituksen kaavailuihin, jotka aiheuttaisivat toteutuessaan merkittäviä ongelmia monelle työttömälle ja yrityksellekin.

Arvoisa puhemies! Vaalikauden alkupuoliskolla toteutetut mittavat tuloveronalennukset vaikuttivat osaltaan työttömyyden vähenemiseen. Nämä veronalennukset olivat hallituksen vastaantulo työntekijäosapuolelle, joka kiky-sopimuksen myötä jousti erittäin merkittävästi työehdoistaan, ja hyvät tulokset on myös nähty. Veronalennukset ja muut kannusteet helpottavat työllistymistä erityisesti aloilla, joilla käteenjäävät tulot olisivat muutoin niukat ja muuttaminen varsinkin pääkaupunkiseudulle hankalaa.

Valitettavasti hallitus ei kuitenkaan aio alentaa korkeaa työttömyyttä pelkästään kannusteita käyttäen, ja esimerkki siitä on nyt tämä hallituksen eduskunnalle jättämä ja käsiteltävänä oleva esitys työttömyysturvan aktiivimallista. Ellei työnhakija ole ollut kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana riittävän monta päivää työssä tai sitä vastaavassa aktivoinnissa, alenisi hänen työttömyyskorvauksensa jopa lähes 5 prosentilla. Korvauksen alenemiseen ei vaikuttaisi se, kuinka aktiivisesti työtön on hakenut töitä, vaan ainoastaan se, onko hän työllistynyt. Tämä on mielestäni selkeä epäkohta, varsinkin kun TE-toimistot eivät voi tarjota työtä kaikille hakijoille.

Arvoisa puhemies! Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan erillistä aktiivisen työnhaun mallia, joka pakottaisi työttömän henkilön hakemaan työpaikkaa keskimäärin noin kerran viikossa pitkän karenssin uhalla riippumatta siitä, onko henkilön kotiseudulla soveltuvia avoimia työpaikkoja edes tarjolla. Varsinkin pienyrityksille ylisuuresta hakemustulvasta voi tulla rasite ja hakemusmenettelystä aiheutua pelkkää ylimääräistä byrokratiaa.

Arvoisa puhemies! Kahden vaativan velvoitekokonaisuuden käyttöönotto tuntuukin monia työttömiä kohtaan varsin raskaalta toimenpiteeltä, kun satojatuhansia ihmisiä on yhä työttömänä. Hallituksen tuleekin ehdottomasti vielä harkita kahta mainittua aktivointimallia uudelleen ja tehdä niistä työttömien kannalta huomattavasti inhimillisempiä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_93+2017+18+4+4.aspx

Avainsanat: hallitus, työttömyys, eduskuntatyö

Talousarvion lähetekeskustelussa pitämäni ryhmäpuheenvuoro

Keskiviikko 20.9.2017 klo 22:03

Pidin tänään perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron valtion 2018 talousarvion lähetekeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_90+2017+3+6+6.aspx

Arvoisa puhemies! Taloutemme yleiskuva on viimevuotista valoisampi. Bkt-ennusteet osoittavat yli 2 prosentin kasvulukemia ensi vuodelle. Vientiluvut ovat parantuneet, ja sekä kotitalouksien että yritysten investoinnit ovat parhaalla tasolla vuosiin. Työllisyys on kohentunut, etenkin pitkäaikaistyöttömien tilanne. Myös julkinen velkaantumistahti on hidastunut.

Talouden positiivisesta kehityksestä huolimatta hallituksella riittää yhä runsaasti tekemistä, jotta se saavuttaa asettamansa tavoitteen julkisen velan taittamisesta. Valtionvelka kasvaa ensi vuonna 3 miljardia euroa. Sote-uudistuksella tavoitellun 3 miljardin euron säästötavoitteen saavuttamiseenkin liittyy lukuisia perustuslakivaliokunnan osoittamia riskejä. Ne on huomioitava erityisen tarkasti uudistuksen jatkovalmistelussa.

Toimiva työ- ja elinkeinoelämä on terveen talouden kannalta avainasemassa. Hallituksen on ryhdyttävä karsimaan elinkeinotukia. Nykyiset elinkeinotuet vääristävät kilpailua ja rasittavat veronmaksajia. Esimerkkinä niistä on kallis tuulivoiman syöttötariffi, joka on tuonut veronmaksajille jo satojen miljoonien eurojen lisälaskun.

Työllisyysasteen nosto on perussuomalaisille keskeinen asia. Hallituksen on tehtävä voitavansa, jotta mahdollisimman monet ahkerat suomalaiset löytävät työpaikan ja pääsevät töihin. Elvytystä ei nyt tarvita. Tarvitaan työnteon ja yrittämisen edellytysten reipasta parantamista yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tuloverotuksen asteittainen keventäminen on jo tuottanut hyviä tuloksia. Silti tarvitaan myös nykyistä tehokkaammin ja yksilöllisemmin kohdennettuja työllisyystoimia. Monen työttömän osaaminen on korkeatasoista, ja heidän ainoa ongelmansa on työpaikan puute. Osa työttömistä tarvitsee vahvistusta perustaidoissa, osalla koulutus ja osaaminen ovat vanhentuneet työttömyyden pitkittyessä. Useimmilla on kuitenkin motivaatio kohdallaan, vain työtilaisuudet puuttuvat.

Mielekäs koulutustarjonta ja hyvät työelämävalmiudet edistävät varsinkin nuorten pääsyä mukaan työelämään ja ehkäisevät heidän syrjäytymistään. Ammatillisen koulutuksen uudistaminen työelämäpainotteisemmaksi ja valmistumisaikojen lyheneminen ovat askelia oikeaan suuntaan. Oikea-aikainen opinto-ohjaus ja tehostettu työnhakuneuvonta ovat kustannustehokkaita keinoja parantaa nuorten työllistymistä.

Korkeat asumiskustannukset heikentävät työllistymisen edellytyksiä ja kannustimia erityisesti pääkaupunkiseudulla. Asumiskustannusten nousun hillitsemiseksi kaivataan pikaisia toimenpiteitä. Hallituksen budjettiesitys sisältää niitä kuitenkin valitettavan niukasti. Kiinteistöverojen jatkuva nousu lisää asumisen menoja ja syö ostovoimaa. Kallis asuminen rokottaa erityisesti pienituloisimpia kansalaisia.

Pääministeri Sipilä, hallituksenne täytyy pitää mielessä myös köyhän asia. Santeri Alkion perintö ja arvopohja olisivat erittäin ajankohtaisia nyt, kun tuloerot ovat kasvussa. Talouden käännyttyä lopulta nousuun on panostettava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten auttamiseen. Perussuomalaiset odottavatkin Juho Saaren johtaman köyhyystyöryhmän tulosten ohjaavan hallituksen politiikkaa oikeudenmukaiseen suuntaan.

Verot maksukyvyn mukaan — se on peruslinjaus, jonka kokoomuksenkin soisi muistavan. Monet lapsiperheet kamppailevat jo nyt pienten tulojen kanssa. Silti hallitus esittää talousarviossaan, ettei verotuksen lapsivähennystä myönnetä enää ensi vuonna. Monen lapsiperheen verotus uhkaa kiristyä tämän päätöksen myötä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää lapsivähennyksen poistamista ristiriitaisena varsinkin aikana, jolloin suomalaisten syntyvyys on alimmillaan sitten nälkävuosien. Lapsiperheiden tulotasoa alentava politiikka on yhteiskunnan tulevaisuuden tekijöille väärä signaali.

Kansallinen etu ensin. Tämä on perussuomalaisten linja. Eduskunnan tulee valvoa ensisijaisesti Suomen kansallista etua. EU:n nettojäsenmaksut ja jäsenyydestä suomalaisille aiheutuvat kustannukset eivät saa kohota Britannian EU-eron myötä. Myös Suomen EU-linjaa tulee kirkastaa ja varmistaa se, että pidämme pintamme yhteisissä neuvottelupöydissä EU:n suurten jäsenmaiden kanssa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä odottaa hallituksen myös julkaisevan hallitusohjelman mukaisen selvityksen maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Ne ovat kasvaneet rajusti muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Huomiota budjettiesityksessä kiinnittävät muun muassa vastaanottojärjestelmän kohonneet yksikkökustannukset. Niiden nousu on hyvin outoa, koska moni turvapaikkakriisin aikana hätäisesti käyttöön otettu, kustannuksiltaan kallis vastaanottokeskus ja hätämajoitustila on sittemmin suljettu. Valtiovarainvaliokunnan onkin saatava tarkka selvitys yksikkökustannusten nousun syistä, kuten tietoa kaikista muistakin maahanmuuttoon liittyvistä kustannuksista.

Budjetin lisäsatsaukset turvallisuuteen ovat pieniä askelia oikeaan suuntaan mutta riittämättömiä heikentyneen sisäisen turvallisuustilanteen vuoksi. Lisäkohdennuksia tarvitaan muun muassa poliisin, suojelupoliisin, Tullin ja hätäkeskusten toimintaan. Lisäksi toivomme eduskunnan käyvän laajan keskustelun Suomen sisäisestä turvallisuustilanteesta perussuomalaisten 8. syyskuuta tekemän keskustelualoitteen mukaisesti. Ajankohtaiskeskustelu turvallisuudesta on Turun terrorististen puukotusten jälkeen erittäin tarpeellinen, onhan jopa Pääesikunta kehottanut varusmiehiä välttämään yksin pimeässä liikkumista. Tällainen muutos on erittäin huolestuttavaa. Suomessa on näet totuttu siihen, että miehet, naiset ja lapset voivat tuntea olonsa turvalliseksi muuallakin kuin kotonaan, ja näin tulee ehdottomasti olla jatkossakin. [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Itsenäisen Suomen satavuotiseen historiaan sisältyy useita vaikeita kausia, joista kansakuntamme on kuitenkin aina noussut kovilla ponnisteluilla ja yhteistyöllä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että myös tulevaisuudessa parhaita lahjoja suomalaisille ovat mahdollisuus työhön ja yrittämiseen, riittävä eläke- ja sosiaaliturva sekä erityisesti turvallinen Suomi. Näiden puitteiden pohjalle kansalaiset voivat itse rakentaa tulevaisuuttaan positiivisin mielin, ja niiden toteutumiselle eduskunnan on myös jatkossa luotava riittävät edellytykset.

Avainsanat: eduskuntatyö, puheenvuoro, julkinen talous

TIEDOTE: Suomalaisten on voitava liikkua ilman pelkoa omassa maassaan

Perjantai 15.9.2017 klo 19:05

TIEDOTE

15.9.2017

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio: Suomalaisten on voitava liikkua ilman pelkoa omassa maassaan

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio vaatii hallitukselta tosiasioiden tunnustamista ja suunnanmuutosta kansalaisten turvallisuuden kohentamiseksi. Savio viittaa pääesikunnan tällä viikolla antamaan ohjeistukseen, jonka mukaan varusmiehiä suositellaan välttämään yksin pimeässä liikkumista sotilasasussa.

Hallituksen on Savion mukaan ryhdyttävä ripeisiin toimenpiteisiin turvallisuusuhkien ehkäisemiseksi.

- Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti 8.9. aloitteen, jossa vaaditaan ajankohtaiskeskustelua Suomen sisäisestä turvallisuudesta. On päivänselvää, ettei hallitus voi enää ummistaa silmiään tosiasioilta, toteaa Savio.

Savio arvelee Suomen turvallisuustilanteen olevan erittäin heikko ja huolestuttava, jos jopa varusmiesten on varottava julkisilla paikoilla liikkumista. Suomessa on totuttu siihen, että miehet, naiset ja lapset voivat tuntea olonsa turvalliseksi myös muualla kuin kotonaan.

- Pääministeri Sipilä ja sisäministeri Risikko, tärkein tehtävänne on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta. Ellette pysty siihen, pyytäkää eroa, vaatii Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio

045 2608 308

Avainsanat: turvallisuus, hallitus, eduskunta

Postilain virheet korjattava

Maanantai 14.8.2017 klo 16:37

Aamulehti julkaisi tänään 14.8. mielipidekirjoitukseni uuden postilain epäkohdista.

Postilain virheet korjattava

Eduskunta hyväksyi uuden postilain kesäkuun loppupuolella. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä äänesti yksimielisesti lakiesitystä vastaan. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan muun muassa jakeluvarmuus ja yksityisyydensuoja voivat heiketä merkittävästi postilain uudistuksen myötä.

Liikenne- ja viestintäministeri Bernerin (kesk.) alaisuudessa valmisteltu uusi postilaki ei täytä hyvän lainvalmistelun ehtoja. EU:n postidirektiivin mukaan yleispalvelu on taattava vähintään viitenä päivänä viikossa. Vaikka uudessa postilaissa säilytetään ainakin näennäisesti viisipäiväinen jakelu myös haja-asutusalueilla, voi jakelua suorittava yritys julistaa jakelun kannattamattomaksi ja siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun.

Myös uuden postilain voimaantulon myötä syntyviin yksityisyydensuojan väljennyksiin on syytä suhtautua erittäin kriittisesti. Salainenkin postiosoite voidaan luovuttaa kolmansille osapuolille lupaa kysymättä, jotta nämä voivat toimia jakelijoina. On kuitenkin mahdotonta taata aukottomasti, että palveluntarjoajana toimiva yhtiö täyttää tietosuojavelvoitteensa. Ruotsin liikenneviraston taannoinen tietovuotoskandaali osoitti, että tällainen riski voi helposti toteutua.

Eduskunnan puolustusvaliokunta kritisoi postilakia koskevassa lausunnossaan voimakkaasti turvallisuusnäkökohtien sivuuttamista lakia valmisteltaessa. Valitettavasti edes valiokunnan yksimielinen lausunto ei saanut hallitusta valmistelemaan lakiesitystään uudelleen. Sipilän hallituksen tulee korjata tekemänsä virheet.

Avainsanat: mielipidekirjoitus, eduskunta, hallitus

Kolumni: Yllätyksellisyys on politiikan suola

Keskiviikko 2.8.2017 klo 11:36

Kolumnini Ylöjärven uutisissa 2.8.2017:

Vaikka Suomen kesä on ainakin tähän asti ollut viileähkö, oli politiikan alkukesä superkuuma. Erityisesti kesäkuun alkupuolen ja puolivälin päivät tulevat epäilemättä jäämään Suomen poliittiseen historiaan. Varsinkin kesäkuun kymmenennen ja viidennentoista päivän välinen lyhyt mutta poikkeuksellinen ajanjakso tulee mitä todennäköisimmin saamaan laajasti sijaa myös omissa muistelmissani.

Näiden päivien aikana perussuomalaisten puoluekokous valitsi puolueelle uuden puheenjohtajan, maan hallitus ajautui kriisiin, perussuomalaiset heitettiin ulos hallituksesta ja sen eduskuntaryhmä halkesi kahtia, minkä jälkeen hallitus jatkoi samalla kokoonpanolla huolimatta hallituspohjan merkittävästä muuttumisesta. Edellä mainittujen tapahtumien jälkimainingeissa minut valittiin eduskuntaryhmän toiseksi varapuheenjohtajaksi, mikä luonnollisesti tarjoaa mainion näköalapaikan oppositiopolitiikan harjoittamiseen ja jatkuvaan uusien asioiden oppimiseen.

Kesän tapahtumien jälkeen enää vain harva voineekin väittää politiikan olevan tylsää ja mitäänsanomatonta. Toisaalta kansalaisilla on varmasti ollut hankaluuksia pysyä tarkasti selvillä tapahtumien kulusta. Itsellenikin se oli välillä vaikeaa, vaikka olin monessa vaiheessa lähellä politiikan polttopistettä ja osa näytelmän mahdollisista joskin odottamattomista juonenkäänteistä oli jopa luettavissa lehdistä hyvissä ajoin etukäteen. Ajanjakso oli hyvin opettavainen.

Oppositioon siirtyminen muuttaa eduskuntatyöni lähtökohtia, mutta oppositiopolitiikkakin alkaa varmasti sujua pienen totuttelun jälkeen. Suorat vaikutusmahdollisuudet vähenevät, mutta toisaalta oppositiossa poliittinen liikkumavara on laajempi ja uusia avauksia on helpompaa tehdä. Muutokset hallituksen parlamentaarisessa pohjassa ovat vaikuttaneet myös valiokuntapaikkoihin. Jätän paikkani valtiovarainvaliokunnassa ja aloitan syksyllä sivistysvaliokunnassa. Koulutusmyönteisenä kansanedustajana otan tarjoutuneen uuden tehtävän vastaan erittäin suurella mielenkiinnolla.

Myös varsinaisten asiakysymysten osalta mannerlaatat ovat olleet tänäkin vuonna jatkuvassa liikkeessä. Hallitus on ottanut pakon edessä aikalisän sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen toteuttamisessa. Yhden suurimmista ongelmista on muodostanut kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli ja erityisesti sitä varten kaavailtu yhtiöittämispakko, jolle perustuslakivaliokunta antoi kesäkuun lopussa täystyrmäyksen.

Hallitus joutuu siis palaamaan prosessikaavioidensa ääreen sote-uudistuksen kanssa. Uudistuksen on näillä näkymin tarkoitus astua voimaan vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen vuonna 2020. Samalla maakuntavaaleja siirrettiin vuoden 2018 syksyyn. Alun perin kaavailtu vuotta nopeampi aikataulu olisikin ollut aivan liian kireä sekä huolellisen lainvalmistelun että toimeenpanoon varautumisen kannalta. Aikataulun lieveneminen antaa myös Ylöjärven kaupungille huomattavasti paremmat edellytykset valmistautua hallittuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuusta luopumiseen.

Alkusyksy tulee olemaan eduskuntatyön osalta hyvin mielenkiintoista aikaa. Perinteinen eduskuntatalo avataan massiivisen ja kalliin remontin jälkeen syyskuussa. Monet edustajat näyttivät jo alkukesästä odottavan sinne pääsyä malttamattomina. Itse olen viihtynyt hyvin Sibelius-Akatemian väistötiloissa, mutta kieltämättä vuonna 1931 valmistunut ja nyt peruskorjattu päärakennus tarjoaa historialliset puitteet päätöksentekoon. Toivottavasti se samalla kannustaa kansanedustajia kansalaisten näkökulmasta mahdollisimman järkeviin päätöksiin.

http://ylojarvenuutiset.fi/2017/08/02/yllatyksellisyys-on-politiikan-suola/

Avainsanat: eduskuntatyö, hallitus, sote-uudistus

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä postilain uudistusta vastaan

Keskiviikko 21.6.2017 klo 15:15

TIEDOTE: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä postilain uudistusta vastaan

(Julkaisuvapaa)

Eduskunta äänesti tänään esityksestä uudeksi postilaiksi. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli yksimielisesti esitystä vastaan. Eduskuntaryhmän mukaan jakeluvarmuus, työntekijöiden etu sekä yksityisyydensuoja voisivat merkittävästi heiketä esityksen myötä. - Vaikka lakiesityksessä näennäisesti säilytetään viisipäiväinen jakelu myös haja-asutusalueelle, on siinä merkittävä porsaanreikä. Jakelija, joka voi olla siis mikä tahansa yritys, voi pian julistaa jakelun kannattamattomaksi ja siirtyä kolmipäiväiseen jakeluun. Emme voi antaa tällaisen riskin toteutua, toteaa kansanedustaja Jani Mäkelä.

- Pahimmillaan yksityisten ihmisten lähettämien kirjeiden ja pienten pakettien saapuminen hidastuisi monta päivää nykyisestä. Toisaalta hinta todennäköisesti nousisi, kun palveluntarjoaja laittaa oman katteensa päälle, Mäkelä jatkaa.

Perussuomalaiset ovat huolissaan myös huoltovarmuudesta, jos jakelu alistetaan täysin markkinaehtoisille yhtiöille.

- Totuushan on, että mikäli laki hyväksytään, jakelu siirtyy täysin pois valtiovallan tarkkailusta. Tämä olisi myrkkyä mahdollisena kriisiaikana, sillä silloin hyvin todennäköisesti yritykset katsovat jakeluvelvoitteensa päättyneeksi. On kyse siis Suomen huoltovarmuudesta. Kriisitilanteessa fyysinen posti on usein se varmin ja turvallisin tapa välittää viestiä, kansanedustaja Jari Ronkainen huomauttaa.

- Myös yksityisyydensuojaa on tarkasteltava erittäin kriittisesti. Jatkossa ihmisten osoitteet luovutettaisiin kolmansille osapuolille lupaa kysymättä, vaikka osoite olisi salainenkin, sillä jakelija sen tarvitsee. Mikä takaa, että palveluntarjoajana toimiva – vaikka ulkolainenkin yhtiö – täyttää tietosuojavelvoitteensa? kysyy kansaedustaja Sami Savio.

Esityksen on arvioitu vievät jopa 2000 – 3000 työpaikkaa Postilta. Osa näistä työpaikoista siirtyisi muihin yhtiöihin, mutta perussuomalaiset epäilevät, että työntekijän asema heikkenisi merkittävästi.

- Perussuomalaiset edellyttää, että hallitus hoitaa valtionohjaustaan vastuullisesti. Tämä on kaikkea muuta. Menee ihmisiltä palvelu, huoltovarmuus ja hyvät työolot – keitä tämä siis palvelee? Ihmettelee kansanedustaja Ville Vähämäki.

Lisätietoja:

Jani Mäkelä, 09 432 3109

Jari Ronkainen, 09 432 3141

Avainsanat: eduskuntatyö, postilaki

Puheenvuoroni hallituksen luottamusta koskeneessa tiedonantokeskustelussa

Keskiviikko 21.6.2017 klo 15:07

Eduskunnassa 19.6. pitämäni puheenvuoro hallituksen luottamusta koskeneessa tiedonantokeskustelussa:

Arvoisa puhemies! Eräs itsenäisen Suomen suurimmista poliittisista häpeätahroista liittyy vuonna 1973 säädettyyn poikkeuslakiin, jolla kansalaisilta vietiin mahdollisuus valita itselleen presidentti demokraattisesti järjestettävillä vaaleilla. Presidentti Kekkosen jatkamista presidenttinä pidettiin tärkeänä hyvien suhteiden säilyttämiseksi itänaapurin kanssa. Kekkonen ei kuitenkaan katsonut arvolleen sopivaksi osallistua vaalikamppailuun pahimpien vastustajiensa kanssa vuoden 1974 presidentinvaaleissa. Tämän takia eduskunnassa ryhdyttiin säätämään poikkeuslakia, joka vaati tuekseen viiden kuudesosan enemmistön. Sosiaalidemokraattien, Keskustapuolueen ja SKDL:n eduskuntaryhmät olivat poikkeuslain hyväksymisen takana. Suomen Maaseudun Puolue puheenjohtajansa Veikko Vennamon johdolla oli sitä vastoin lakiesitystä vastaan. Kokoomus, RKP ja Liberaalinen Kansanpuolue eivät olleet yhtenäisiä. Ennen poikkeuslain säätämistä näyttikin siltä, ettei riittävää viiden kuudesosan enemmistöä löytyisi.

Puoluetukea koskevaa lainsäädäntöä muutettiin kuitenkin loppuvuonna 1972 siten, että toiseen ryhmään siirtyvät kansanedustajat voivat viedä mukanaan kansanedustajittain maksettavan puoluetuen, mikäli siirtyjiä oli yli puolet eduskuntaryhmän kansanedustajista. Syksyllä 1972 SMP:stä irtautunut Suomen Kansan Yhtenäisyyden Puolue hyötyi taloudellisesti kyseisestä lakimuutoksesta ja äänesti ilmeisenä vastapalveluksena vuoden 73 poikkeuslakiäänestyksessä lain hyväksymisen puolesta. Presidentti Kekkosen uudelleen valinnan sinetöinyt poikkeuslaki tuli näin voimaan äänin 170—28. Yksi ääni oli tyhjä. SMP:n puheenjohtaja Vennamo kutsui SKYPin kansanedustajia seteliselkärankaisiksi, koska näiden katsottiin uhranneen kansanvaltaiset arvot itselleen koituneiden taloudellisten etujen vuoksi.

Kuluvan vaalikauden alussa puoluelakia muutettiin siten, että eduskuntaryhmän hajotessa puoluetuki jäisi emopuolueelle siinäkin tapauksessa, että eduskuntaryhmästä loikkaisi yli puolet sen jäsenistä. Tämä oli ministeri Soinille tärkeä periaatteellinen kysymys, ja sillä korjattaisiin hänen mukaansa suuri historiallinen vääryys. Joidenkin opposition edustajien, muun muassa edustaja Stefan Wallinin, mukaan tämä lakimuutos, kutsumanimeltään Lex Soini, oli ministeri Soinin pääasiallinen saavutus hallitusneuvotteluissa. Edustaja Wallin epäili, että ministeri Soini ajoi lakimuutosta pelätessään perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajoamista. Olivatpa syyt mitkä tahansa, periaatteelliselta kannalta puoluelain muutos oli joka tapauksessa moraalisesti täysin oikea ratkaisu.

Arvoisa puhemies! Vaikka Kekkosen aikakausi on onneksi jo pitkään ollut ohi, vuoden 73 poikkeuslain kanssa samassa mittakaavassa oleva räikeä demokratian vastainen keinottelu sai uuden ilmentymänsä viime viikolla. Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi kirjoitti kesäkuun alussa hallituslähteistä kuulemistaan huhuista, joiden mukaan hallituksen sisällä olisi sovittu 20 perussuomalaisen kansanedustajan jättävän eduskuntaryhmänsä ja jatkavan Sipilän hallituksen tukemista omana ryhmänään, mikäli Jussi Halla-aho valittaisiin demokraattisesti perussuomalaisten puoluejohtajaksi. Tämä kaikki kuulosti niin uskomattomalta, että myönnän itsekin suhtautuneeni huhuun pelkkänä vaikuttamisyrityksenä puheenjohtajavaalin lopputulokseen. Valitettavasti kyseinen huhu ei kuitenkaan ollut vailla totuuspohjaa vaan toteutui käytännössä kirjaimellisesti.

Perussuomalaisista irtautuvan ryhmän ainoana tavoitteena oli säilyttää viisi ministerinpaikkaa, keskustan ja kokoomuksen tavoitteena taas saada tahdoton apupuolue hallitukseen sekä tehdä samalla suurta vahinkoa perussuomalaiselle aatteelle ja puolueelle. Kysymys ei todellakaan ollut paljon puhutuista arvoista vaan häikäilemättömästä valtapelistä. Hallituskumppanit tiesivät, että Jussi Halla-aho olisi huomattavasti Timo Soinia vaikeampi vastustaja hallituksen sisäisissä väännöissä. Niinpä päädyttiin nyt koettuun lopputulokseen. Onkin suurta historian ironiaa, että perussuomalaisten eduskuntaryhmän hajotessa — viime tiistaina noin kello 13.04 — puoluelakiin vuonna 2015 tehty muutos estää puoluetuen maksamisen niin sanottua uutta vaihtoehtoa edustavalle ryhmälle.

Pääministeri Sipilän ja valtiovarainministeri Orpon viime maanantain neuvottelu perussuomalaisten tuoreen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa oli pelkkää kulissia, vaikka se hämäsi myös ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat. Äänestäjien mielessä onkin herännyt hyvin oikeutettu kysymys, johdetaanko tätä maata rehellisin keinoin ja kansakunnan parasta ajatellen. Suomalainen politiikka näyttää olevan todella pahasti rikki.

Kannatan edellä olevan perusteella edustaja Huhtasaaren tekemää epäluottamuslause-esitystä.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_72+2017+4+114+114.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, hallitus, oppositio

YLE-laista ja YLE:n asemasta käytiin tiukkaa eduskuntakeskustelua

Perjantai 9.6.2017 klo 17:27

Eduskunnassa käytiin eilen suhteellisen tiukkasanaista ja värikästäkin keskustelua Ylen tehtävistä ja rahoituksesta. Jostain syystä demareiden pirtaan ei näytä sopivan perussuomalaisten ajama YLE-veron alarajan nostaminen, vaikka yleensä he yrittänyt profiloitua vähäosaisten puolustajana. Pidin aiheen tiimoilta seuraavat kaksi puheenvuoroa:

"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten työnsä päättäneen Satosen parlamentaarisen työryhmän sopimat muutokset viedään nyt lakiin, ja yhtenä tärkeänä muutoksena, joka tähän lakiin nyt tulee, haluan nostaa esiin tämän suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimisen. Se on tärkeä ja merkittävä uusi tehtävä, jonka Yleisradio nyt saa, ja siitä kiitoksia.

Tässä on tänään puhuttu paljon tästä Yle-veron profiilin muuttamisesta, jolla kehysriihen päätöksen mukaisesti sadattuhannet suomalaiset olisi vapautettu kokonaan Yle-verosta, käytännössä kaikki alle 1000 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt. Tämä Yle-veron alentamisen kautta tapahtuva pienituloisten verotuksen keventäminen ei kuitenkaan jostain syystä sopinut sosiaalidemokraateille, vaikka se olisi käsittääkseni käynyt kaikille muille eduskuntapuolueille [Pia Viitasen välihuuto] ja lisännyt nimenomaan pienituloisten ostovoimaa. Yleensä sosiaalidemokraatit kannattavat progressiivista verotusta mutta eivät näemmä tällä kertaa tässä Yle-verotuksen muutoksen osalta. Syy tähän jää jokaisen arvioitavaksi ja ihmeteltäväksi. Tällä Yle-veron profiilin muuttamisellahan ei ole yhtään mitään tekemistä Ylen kokonaisrahoituksen kanssa.

Tästä kokonaisrahoituksesta voidaan ja siitä tuleekin ilman muuta sopia myöhemmin erikseen parlamentaarisesti, kuten tapana on ollut, mutta se on ensi vuoden asia. Sitä ei ole tarpeen päättää vielä tänä vuonna. Yle-veron laskeminen kaikissa tuloluokissa olisi ollut mahdollista, jos Satosen parlamentaarinen työryhmä olisi päätynyt alentamaan Yleisradion rahoitusta. Siihen ei päädytty vuosi sitten, joten tässä tilanteessa ainakin omasta mielestäni tämä kehysriihen päätös pienituloisempien vapauttamiseksi Yle-verosta on toteuttamisen arvoinen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että en ole salaliittoteorioiden ystävä, [Puhemies koputtaa] kuten edustajat Heinäluoma ja Viitanen näyttävät olevan. Mielestäni Yle-veron muuttaminen on oikeudenmukaisuuskysymys eikä liity millään tavoin puoluepolitiikkaan.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_66+2017+6+14+14.aspx

"Arvoisa puhemies! Jatkaisin hieman tästä edustaja Meren käyttämästä puheenvuorosta. Kyllähän täällä edustaja Viitanen on kokeneena parlamentaarikkona oppinut käyttämään, ja hyvin käyttääkin, erittäin värikästä retoriikkaa. Äsken hän muun muassa totesi jotain suurin piirtein niin, kuinka tämä hallitus, ja ilmeisesti juurikin perussuomalaiset, ovat napsautelleet riistäjän ruoskaa köyhän selkärankaan, näin se jotenkin meni. [Pia Viitanen: Kyllähän niin on paukkunut, valitettavasti!] Mutta eivät edellisenkään hallituksen saavutukset esimerkiksi työttömyyden vähentämisen saralla... Jos puhemies sallii tämän mainita, niin tavoitteena oli vähentää työttömyyttä 100 000:lla, no, 100 000 työtöntä tuli lisää sosiaalidemokraattisten valtiovarainministerien ja työministerin aikana. Pikemminkin nyt sitten tällä vaalikaudella on menty oikeaan suuntaan. Meillä on nyt 37 000 työtöntä vähemmän kuin vuosi sitten. Se on osin seurausta muun muassa mittavista tuloverotuksen keventämisistä, [Pia Viitanen: Ei voi olla!] joita tämä hallitus ja eduskunta ovat kohdentaneet erityisesti pieni- ja keskituloisille.

No, sitten, jos tähän Yleen, Yleisradioon, ja sen rahoitukseen ottaa vielä hiukan kantaa, sehän tässä oli aiheena: Yleisradio on, se on ollut ja se tulee jatkossakin olemaan parlamentin, siis eduskunnan, radio. Siitä me olemme kaikki varmasti samaa mieltä. Ymmärrän hyvin tämän parlamentarismin vaatimuksen Ylen kokonaisrahoituksen kannalta, ja sitähän me olemme tässä puolustaneet. Sitä vastoin en mitenkään ymmärrä sitä — ehkä edustaja Viitanen pystyy meitä perussuomalaisia kansanedustajia täällä nyt valistamaan — millä tavoin se, että Ylen rahoitusta mahdollisesti kerättäisiin eri tuloluokissa hieman eri tavoin kuin nykyisin, vaikuttaisi tai vaarantaisi Ylen parlamentaarista asemaa.”

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_66+2017+6+22+22.aspx

Avainsanat: Yleisradio, julkinen talous, eduskuntatyö

Seksuaalirikoksista on tuomittava kovempia rangaistuksia

Perjantai 9.6.2017 klo 17:10

Kansalaisten huoli seksuaalirikoksista annettavista aivan liian lievistä tuomioista on täysin aiheellinen. Eduskunnan lähetekeskustelussa oli eilen kollegani Leena Meren laatima erittäin hyvä lakialoite, jolla yritetään puuttua nuoriin kohdistuviin seksuaalirikoksiin selkeyttämällä nuoreen uhriin liittyvän seksuaalirikoksen määritelmää ja sitä kautta koventaa näistä rikoksista annettavia tuomioita.

Alla lähetekeskustelussa pitämäni puheenvuoro sekä linkki edustaja Meren lakialoitteeseen:

"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa tosiaan ehdotetaan lisättäväksi rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momenttiin uhrin nuori ikä yhtenä vaihtoehtoisena raiskauksen tunnusmerkkinä. Ja kuten edustaja Meri edellä hyvin totesi, nykytilanteessa nuoren lapsen jouduttua seksuaalirikoksen uhriksi teko on voitu tuomita vain esimerkiksi törkeänä seksuaalisena hyväksikäyttönä, mikä ei ainakaan oman käsitykseni mukaan todennäköisesti vastaa kansalaisten yleistä oikeustajua.

Tämän hallituksen yleisenä yhtenä suuntaviivana on ollut muuttaa rangaistusasteikkoa tai tarkastaa sitä siten, että kansalaisten yleinen oikeustaju toteutuisi nykyistä paremmin. Yleisesti ottaen olisi tärkeää, että varsinkin seksuaalirikoksista tuomittaisiin tuntuvat ja kovat rangaistukset, ja siihen tämäkin lakialoite tähtää. Edustaja Meren kertoma esimerkki osoittaa, että toisinaan ainakin käräjäoikeuksien tuomiot ovat kuitenkin valitettavasti liian lieviä. Tämä lakialoite ohjaisikin toteutuessaan oikeuskäytäntöä siihen suuntaan, että nuoriin uhreihin kohdistuvat seksuaalirikokset, joihin liittyy sukupuoliyhteys, tuomittaisiin törkeinä raiskauksina ja siten näistä teoista annettaisiin monessa tapauksessa nykyistä selvästikin kovempia tuomioita. 

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Meren tekemä lakialoite on erittäin kannatettava. Uskon suuren enemmistön kansasta sitä kannattavan. Olen sen itsekin allekirjoittanut, ja toivon lakialoitteelle menestystä lakivaliokunnassa."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_19+2017.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, rangaistukset

Eduskunnan päätökset ovat saaneet Suomen talouden nousuun

Keskiviikko 31.5.2017 klo 17:55

Pidin seuraavat parantuneeseen työllisyyskehitykseen ja julkisen velkaantumisen hidastumiseen liittyvät puheenvuorot eduskunnassa 30.5. käydyssä lisätalousarviokeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+32+32.aspx

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta on joutunut tekemään monia erittäin vaikeita päätöksiä, mutta pitkälti niiden ansiosta Suomen talouden suunta on lopulta oikea. Työttömyys on meillä Suomessa edelleen vakava inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma, mutta onneksi nyt huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys on alentunut koko maassa ja useilla eri sektoreilla, mikä on täysin päinvastaista kehitystä kuin vielä viime hallituskaudella totuttiin näkemään. 

Arvoisa puhemies! Eräs merkittävä tekijä tälle työllisyyden paranemiselle ovat jo toteutetut mittavat, miljardiluokan tuloveron alennukset. Niiden ansiosta kulutus on lisääntynyt. Muun muassa arvonlisäveron tuotot nousevat tämän lisätalousarvion mukaan lähes 190 miljoonalla eurolla ja myös autoverotuotto yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. [Puhemies koputtaa] Tämä on esimerkki veronalennusten tuomista lisätuloista julkiseen talouteen. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+67+67.aspx

Arvoisa puhemies! Kun työllisyys on nyt kääntynyt selvään nousuun ja talous samalla kasvuun, niin uskaltaa oppositiokin jo kiitellä varovasti, mutta kuitenkin se uskaltaa kiitellä hallitusta. Kiitokset ovat yhä edelleen siis hentoja, mutta kun talouden nousuvauhti hiljalleen tästä kiihtyy, niin lisääntyy varmaan oppositiosta käsin tuleva kiittelykin hallituksen hyvistä esityksistä.  

Lisätalousarvio pienentää kasvaneiden verotuloarvioiden myötä valtion velanottotarvetta kaikkiaan 178 miljoonalla eurolla. On tosiaan varsin poikkeuksellista, että nämä lisätalousarviot pienentävät velanottoa, kuten edustaja Vähämäki täällä tänään aiemmin totesi. Tämä kehitys on ainakin osaltaan seurausta tuloveronalennuksista ja ostovoiman kasvamisesta, mikä on saanut suomalaiset kuluttajat liikkeelle. Arvonlisäverotuotot kasvavatkin yli 180 miljoonaa euroa aiemmin arvioidusta. On silti selvää, että julkinen velkaantumisemme on edelleen liian nopeaa. Onneksi kuntatalouden velkaantumistahti on saatu taittumaan tällä vaalikaudella. 

Arvoisa puhemies! Tuloveron alennusten lisäksi eräs hyvä esimerkki toimivasta kannustimesta on päivähoitomaksujen alennus. Päivähoitomaksuja alennetaan jälleen varsinkin pienituloisissa lapsiperheissä. Se on hyvää jatkumoa jo viime syksynä tehdyille maksualennuksille. Ne ovat parantaneet työllistymisen kannustimia ja kasvattaneet monen pienituloisen perheen käteenjääviä tuloja useilla prosenteilla. Tällaisia hyviä päätöksiä tulee tehdä jatkossakin. Nettotulojen kasvu bruttotulojen pysyessä maltillisina hyödyttää sekä palkansaajia, yrittäjiä että koko suomalaista yhteiskuntaa.

Avainsanat: julkinen talous, työllisyys, eduskuntatyö

Puheenvuoroni nollatuntisopimuksia koskevan kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyssä

Perjantai 24.3.2017 klo 11:51

Pidin seuraavat puheenvuorot nollatuntisopimusten kieltämistä koskevan kansalaisaloitteen täysistuntokäsittelyssä:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+39+39.aspx

Arvoisa puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen allekirjoittajille. Tämä nollatuntisopimuksista käytävä keskustelu on erittäin tärkeää työelämän epäkohtien oikaisun kannalta. Tämän kansalaisaloitteen tavoitteenahan on tosiaan ollut nollatuntisopimusten kieltäminen lailla. Nollatuntisopimukseen tulee ehdottomasti saada reilut pelisäännöt, nimittäin monet nollatuntisopimuksen solmineet työntekijät ovat olleet vaikeuksissa esimerkiksi karenssiajan takia, vaikka heillä ei ole tosiasiallisesti ollut tarjolla töitä enää pitkiin aikoihin. Myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on jakanut kansalaisaloitteen tekijöiden huolen nollasopimuksella työtä tekevien henkilöiden työsuhteen ehtojen ja toimeentulomahdollisuuksien turvaamisesta.

Kuten valiokunta toteaa, on kuitenkin monia tilanteita, joissa yrittäjillä on tarve teettää työtä vähemmän kuin 18 tuntia viikossa, ja alle 18 viikkotunnin sopimusten ehdoton kieltäminen voisikin saada työnantajat etsimään työsopimuksen korvaavia keinoja työn teettämiseksi tai vaihtoehtoisesti supistamaan tältä osin toimintaansa. Pahimmassa tapauksessa työtä jätettäisiin kokonaan teettämättä. Siten on perusteltua säilyttää työsopimuslainsäädäntö joustavana ja käyttökelpoisena ja jättää mahdollisuus myös vähäisen ja satunnaisen työvoimatarpeen kattamiseen. 

Arvoisa puhemies! Kuten on todettu, on hallitus alkanut valmistella uudistusta nollatuntisopimuksen pelisääntöihin oikeus- ja työministeri Lindströmin johdolla. Hän asetti viime marraskuussa työryhmän selvittämään nollasopimusten pelisääntöjä. Ongelmia ratkaistaan siis yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaisessa työryhmässä, joka on täsmälleen oikea paikka pohtia [Puhemies koputtaa] lainsäädännön yksityiskohtia tältä osin. Kiitän työministeriä arvokkaasta ja ansiokkaasta [Puhemies koputtaa] työstä asian tiimoilta. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+45+45.aspx

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolppanen oikoi puheenvuorossaan kyllä hieman mutkia suoriksi — täytyy siihen vähän puuttua. Hän ensinnäkin vihjasi, ettei ministeri Lindström olisi perehtynyt nollatuntisopimuksiin liittyviin ongelmiin. Edustaja Tolppanen tietää toki itsekin käyttäneensä tässä kohtaa totuutta erittäin säästeliäästi. Viime vaalikaudella silloinen edustaja Lindström teki erittäin kovasti työtä nollatuntisopimusten ongelmakohtien korjaamiseksi, ja samaa työtä hän on jatkanut nyt ministerinä. Ymmärrän hyvin ministeri Lindströmiä siinä, että hän täällä eduskunnan täysistunnossa jätti tälle asettamalleen työryhmälle työrauhan ja liikkumavaraa, ei lyönyt tässä lukkoon näitä uudistuksia, joita tulisi tehdä.

Edustaja Tolppanen totesi myös sen, että nollatuntisopimusten osalta työntekijöillä on vain velvollisuuksia ja työnantajilla vain oikeuksia. Mutta täytyy tietysti muistaa, että työnantajilla on normaali palkanmaksuvelvoite tehdyistä työtunneista sekä tietysti muun muassa työsuojeluun liittyvät tavanomaiset velvoitteet. On tietenkin totta, että monissa tapauksissa työntekijällä on muun muassa kutsuttaessa työn vastaanottovelvoite ja työnantajalla ei ole varsinaista velvollisuutta tarjota työtä, ja onhan tänään myös karenssiongelmista käyty keskustelua. Toisaalta työvoiman määrän sovittaminen oikea-aikaisesti vaikuttaa kuitenkin osaltaan yritystoiminnan kannattavuuteen ja mahdollisuuteen palkata lisätyövoimaa, mikä on pitkällä tähtäimellä mielestäni myös työntekijöiden etu. Myös vuokratyöfirmojen käyttö saattaisi kasvaa vaihtoehtona suoran työsuhteen solmimiselle, mikäli nollatuntisopimukset kokonaan kiellettäisiin, ja samoin yrittäjäriskin osittainen siirtyminen työnantajalta työntekijälle olisi mahdollista.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_27+2017+6+52+52.aspx

Arvoisa puhemies! Tartun vielä hieman tuohon edustaja Myllykosken edellä pitämään puheenvuoroon. Siinä oli hyviä ajatuksia kyllä, eli nyt vielä otan kantaa tosiaan tähän, että mietinnössä oli kovastikin taitettu peistä tästä ja/tai-sanamuodosta. Mielestäni on kuitenkin hyvä, että nyt tämä ministerin asettama työryhmä saa hyvän liikkumavaran, niin voi tarvittaessa käyttää muitakin kuin lainsäädännöllisiä keinoja, mikäli nämä ongelmat ovat muilla keinoilla ratkaistavissa.

Edustaja Myllykoski otti äsken esille tämän puitesopimusmallin. Nythän jo voimassa oleva lainsäädäntö tosiaan mahdollistaa ainakin osan näistä nollatuntisopimuksiin liittyvistä ongelmista ratkaisun työmarkkinaehtoisesti. Täällä puhuttiin äsken siitä, että tämä nollatuntisopimus on pitkälti naisvaltaisten alojen ongelma. No, muun muassa Kaupan liiton ja Palvelualojen ammattiliitto PAMin sopimassa keikkatyömallissa työnantaja ja työntekijä solmivat tosiaan ensin tällaisen puitesopimuksen, jossa sovitaan ehdot yksittäisiä keikkoja varten, ja jokainen näistä tulevista keikoista sitten muodostaa oman määräaikaisen työsuhteensa, josta sovitaan aina erikseen. Määräaikaisuudelle on näissä tapauksissa oltava lainmukainen peruste, eikä näitä keikkoja voi perusteetta ketjuttaa. Myös työntekijällä on tarvittaessa oikeus kieltäytyä tarjotusta keikasta. Tällainen puitesopimus selventäisi huomattavasti työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta, erityisesti silloin, kun työnantaja ei tarjoa työtä. Tämä on tosiaan ihan nykyisen lainsäädännön mahdollistama ratkaisu.

Avainsanat: eduskuntatyö, työmarkkinat, puheenvuorot

Ammatillisen koulutuksen uudistus on tarpeellinen

Perjantai 17.3.2017 klo 10:30

Pidin ammatillista koulutusta koskeneessa välikysymyskeskustelussa seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Tässä opposition jättämässä välikysymyksessä vaaditaan muun muassa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen turvaamista, lähiopetuksen säilyttämistä ja merkittäviä lisäresursseja ammatillisille oppilaitoksille. Ammatillisen osaamisen arvostus onkin kasvussa, ja Suomessa tarvitaan kädentaitajia myös tulevaisuudessa. Ammatilliseen koulutukseen kaivataan silti myös mittavia rakenneuudistuksia.

Terveen julkisen talouden kannalta tarpeelliset säästöpäätökset ja uudistukset jäivät valitettavasti tekemättä edellisellä hallituskaudella, vaikka Suomen vaikea taloustilanne onkin ollut jo pitkään kaikkien puolueiden tiedossa. Toisaalta esimerkiksi sosiaalidemokraatit ovat esittäneet viime eduskuntavaaliohjelmassaan merkittäviä ammatillisen koulutuksen säästöjä ja myös vihreiden vaihtoehtobudjettiin sisältyivät yli 100 miljoonan euron säästöt ammatillisesta koulutuksesta. Väistämättä tuleekin mieleen, että oppositiosta käsin on helppoa vastustaa säästöjä ja uudistuksia, joiden tekeminen on julkisen talouden kannalta kuitenkin välttämätöntä, kuten edustaja Niikkokin täällä edellä totesi.

Nykytilanne, jossa koulutukseen kohdennettuja resursseja käytetään tehottomasti ja työelämän vaatimusten ja tarpeiden kannalta vanhentunein tavoin, ei ole kestävä. Näillä näkymin ensi vuodenvaihteessa voimaan astuva ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus Suomessa noin 20 vuoteen. Ammatillisen koulutuksen uudistus kumpuaa osin työelämän ja sen edellyttämien osaamistarpeiden muuttumisesta. Myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmalleja on syytä uudistaa. Juuri näihin haasteisiinhan ammatillisen koulutuksen reformi vastaa.

Uudistuksessa poistetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen välisiä raja-aitoja. Ammatillisten tutkintojen määrä vähenee merkittävästi. Samaan aikaan tutkintojen laaja-alaisuus kuitenkin kasvaa ja antaa valmistuville nuorille aiempaa paremmat valmiudet päästä mukaan työelämään. Oppilaitosten rahoitusta uudistamalla niitä taas kannustetaan tukemaan opiskelijoitaan opintojen suorittamisessa ja valmistumisessa. Jatkossa opiskelu ammatillisissa oppilaitoksissa on huomattavasti nykyistä joustavampaa ja opiskeluun käytetyn ajan sijasta todellisen osaamisen merkitys painottuu. Opiskelijat saavat mahdollisuuden edetä opinnoissaan omaan tahtiin. Opiskelemaan voi myös hakea joustavasti ympäri vuoden. Pienimuotoisiin osaamistarpeisiin voidaan jatkossa vastata täysimääräisen tutkinnon sijasta sen joillakin osilla.

Arvoisa puhemies! Erityisesti työpaikalla tapahtuvan käytännönläheisen oppimisen kannalta hyvin merkittävä parannus on koulutussopimus, joka motivoi jatkamaan opiskelua valmistumiseen asti. Samaan aikaan myös oppisopimuskoulutuksen painoarvoa lisätään. Koulutus työpaikalla onkin tutkimusten mukaan erittäin tehokas keino madaltaa työllistymiskynnystä.

Arvoisa puhemies! Ammatillisen koulutuksen reformi onkin hyvin tarpeellinen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja saamiseksi mukaan työelämään maamme tulevaisuutta rakentamaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_23+2017+2+123+123.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, koulutus, julkinen talous

Yleisradiota on syytä uudistaa

Torstai 9.3.2017 klo 21:17

Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelun Yleisradiosta annetun lain muuttamisesta. Pidin aiheesta seuraavan puheenvuoron:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää edustaja Hakkaraista edellisestä puheenvuorosta. On hyvin myönteistä, että tähän Yleisradiosta annetun lain muuttamisesitykseen on kirjattu Yleisradiolle uudeksi tehtäväksi perussuomalaisten esittämä asia, nimittäin suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen. Tämä on toteutuessaan erittäin positiivinen muutos, ja toivottavasti se näkyy myös käytännössä Ylen tulevassa ohjelmatarjonnassa ja ohjelmien sisällössä. Mikäli näin tapahtuu, se lisää todennäköisesti Yle-veron hyväksyttävyyttä veronmaksajien silmissä.

Myös kristillisdemokraatit ovat esittäneet tänään raikkaita ja uudistushenkisiä puheenvuoroja. Kiitos heille niistä, vaikka eivät enää salissa paikalla olekaan.

Edustaja Laukkanen esitti julkista keskustelua Yleisradion muuttamisesta ainakin joiltain osin kaupalliseksi toimijaksi. Ajatus on ehdottomasti tarkastelemisen arvoinen, ja olisi mielenkiintoista nähdä, miten katsojat ja kansalaiset reagoisivat, jos osa Ylen rahoituksesta hankittaisiin esimerkiksi maksukorttien kautta.

Olen samaa mieltä myös edustaja Östmanin kanssa, joka totesi, että Ylenkin tulee osallistua säästötalkoisiin ja siksi tehty indeksileikkaus oli täysin perusteltu. Itse asiassa säästöjä olisi ollut syytä etsiä enemmänkin, mutta valitettavasti parlamentaarinen työryhmä ei siihen päätynyt. Onneksi jo aiemmin tällä vaalikaudella Yle-veron alarajaa on nostettu perussuomalaisten vaatimuksesta siten, ettei sitä tarvitse maksaa alle 857 euron kuukausituloista. Näin vapautettiin 300 000 pienituloista Yle-veron maksamisesta.

Arvoisa puhemies! On myös myönteistä, että Yle palaa STT:n asiakkaaksi. Se on toivottavasti omiaan kohentamaan uutisoinnin tasapuolisuutta, jonka puutetta tässäkin istunnossa on täysin aiheellisesti kritisoitu.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_20+2017+3+49+49.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, YLE

Vanhemmat kirjoitukset »