Maahanmuuton kustannukset on selvitettävä ja laitettava leikkuriin

Tiistai 31.5.2016 klo 19.20

Pidin eduskunnan tämän päivän lisätalousarviokeskustelussa seuraavan maahanmuuton kustannuksia käsittelevän puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Lähes tarkalleen puolet vuoden 2016 toiseen lisätalousarvioon sisältyvästä 455 miljoonan euron määrärahalisäyksestä, nimittäin 230 miljoonaa euroa, tulee kulumaan maahanmuuton aiheuttamiin kustannuksiin. Tämä summa on itse asiassa lähestulkoon sama kuin esitykseen sisältyvä nettolainanotto, joka on suuruudeltaan 233 miljoonaa euroa. Näiden kustannusten voidaan siis katsoa jäävän sellaisinaan tulevien sukupolvien maksettaviksi. Maahanmuuton kustannusten on esityksessä arvioitu olevan yli 780 miljoonaa euroa suuremmat kuin ne ovat olleet aiempina vuosina.

Kokonaisuudessaan maahanmuuttokustannusten osalta liikutaan siis jo vähintään miljardin euron suuruusluokassa ja todennäköisesti todelliset kustannukset ovat vielä tätäkin arviota huomattavasti suuremmat. Ellei tarpeellisiin toimenpiteisiin pian ryhdytä, niin ne kasvavat jatkossa entisestään. Tämä kaikki siis siitäkin huolimatta, että julkisessa keskustelussa maahanmuuttoa on pidetty pääsääntöisesti pelkästään rikkautena ja voimavarana.

Arvoisa puhemies! Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia on ryhdyttävä alentamaan ja pikaisesti tulee toteuttaa hallitusohjelman kirjaus maahanmuuton kustannusten selvittämisestä, sillä kun kustannukset ovat tiedossa, on niihin helpompi puuttua lainsäädännöllisin keinoin.

Kuten edustaja Hakkarainen äsken totesi, niin Suomen on ensinnäkin alennettava maahanmuuttoon liittyviä vetovoimatekijöitä. Eräs tähän liittyvä merkittävä toimenpide on perheenyhdistämiskriteerien useassa vaiheessa tapahtuva tiukentaminen, ja toivottavasti kiristykset tapahtuvat tiukoin ehdoin.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeri Mäntylän johdolla on valmisteltu maahanmuuton sosiaaliturvan eriyttämistä ja karsintaa. Hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisiin ohjelmiin sisältyvien esitysten nopea toteuttaminen tulee kyllä vähentämään julkisen sektorin velkaantumista, mutta vain jos ne toteutetaan täysimääräisesti."

Näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksuista

Perjantai 11.3.2016

Aamulehti julkaisi tänään (11.3.) näkemykseni vapaasta kielivalinnasta ja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille säädetystä lukukausimaksusta.

YLE:n toimintaa ja rahoitusta on syytä uudistaa

Tiistai 8.3.2016

Edustajakollegani Teuvo Hakkarainen on julkaissut YLE:n rahoituksesta tiukkasävyisen kannanoton, jonka sisältöön on helppo yhtyä. Kansalaiset maksavat vuosittain lähes puoli miljardia euroa YLE-veroa riippumatta siitä, käyttävätkö he YLE:n palveluita vai eivät.

YLE-vero vääristää mediamarkkinoiden toimintaa kohtuuttomasti. Se on todennäköinen osasyy kaupallisen median heikkoon taloustilanteeseen ja YT-neuvotteluihin.

Myös YLE:lle laissa määrätty velvollisuus tukea monikulttuurisuutta vaikuttaa väistämättä uutisoinnin sisältöön ja luonteeseen. Lisäksi ruotsinkielisen toiminnan osuus YLE:n kokonaiskuluista on suhteettoman korkea. Nämä ovat esimerkkejä epäkohdista, joihin kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johtaman YLE-työryhmän on ehdottomasti puututtava.

https://www.suomenuutiset.fi/hakkaraisen-tiukka-linjaus-ylesta-100-150-miljoonaa-budjetista-pois-ruotsinkielista-ohjelmistoa-karsittava-monikulttuurisuuden-tukeminen-poistettava-yle-laista/

Perussuomalaisten vaikutus lainsäädäntöön on merkittävä ja näkyvä

Lauantai 21.11.2015

Perussuomalaisten kädenjälki on näkynyt loppusyksyn aikana vahvasti eduskunnan ja hallitukseksen toiminnassa. Vaikka ajat ovat vaikeat, on syksyn aikana tehtyjen päätösten painopistettä saatu suunnattua köyhimmän kansanosan kannalta oikeaan suuntaan.

Marraskuun alussa hallitus veti perussuomalaisten vaatimuksesta pois esityksensä ns. tehokkaan katumisen laista, joka olisi mahdollistanut verottajalle ilmoittamatta jätettyjen tulojen jälki-ilmoittamisen ilman rikosoikeudellista vastuuta. Samassa yhteydessä hallitus ilmoitti lisäävänsä ensi vuoden budjettiesitykseen määrärahoja harmaan talouden torjuntaa varten. Harmaan talouden torjunta on paitsi taloudellisesti kannattavaa, myös moraalisesti tärkeää. Kaavailtu hallintorekisteriuudistuskin laitettiin samoihin aikoihin jäihin, koska PS ei ollut valmis hyväksymään uudistusta. Lukuisat asiantuntijat olivat tätä ennen ilmaisseet huolensa mm. osakeomistusten piilottamiseen ja siitä seuraaviin väärinkäyttömahdollisuuksiin liittyvistä ongelmakohdista.

Marraskuun ehdottomasti kiperin vääntö aiheutui sote-uudistuksesta, jonka sisällöstä keskusta ja kokoomus päätyivät julkiseen riitaan. Perussuomalaisilla oli varsin aktiivinen ja ratkaiseva rooli sovun löytämisessä. Erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ja muut PS-neuvottelijat vaikuttivat asiantuntemuksellaan siihen, että tasa-arvoiset palvelut turvataan jatkossa ympäri Suomen riippumatta siitä, asuuko palveluiden käyttäjä isossa kaupungissa tai maaseutupaikkakunnalla. Uudistuksen yhteydessä karsitaan olennaisesti myös palvelurakenteeseen vuosikymmenien saatossa syntyneiden kuntayhtymien lukumäärää.

Moraalisesti kenties merkittävin saavutuksemme on eläkeläisten asumistuen säilyttäminen entisellä tasollaan. Ilman perussuomalaisten vastustusta eläkeläisten asumistuki olisi yhdistetty yleisen asumistuen kanssa. Alkuperäisen esityksen mukaan tämä olisi voinut pienentää eläkeläisten käteen jääviä kuukausituloja useilla kymmenillä euroilla. Eduskuntaryhmämme tuli vaikutusarvioiden perusteella siihen tulokseen, etteivät näin rajut leikkaukset pienituloiselta kansanosalta voi olla millään muotoa hyväksyttäviä. Suuri joukko eläkeläisiä huokaisi helpotuksesta päätöksestä kuultuaan, korotettiinhan samaan aikaan takuueläkettä 23 eurolla kuukaudessa. Myös YLE-veron maksamisesta vapautetaan kaikki alle 857 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt.

Yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden yhdenvertaisuutta saatiin parannettua, kun perussuomalaisten vaatimuksesta hallitusohjelmaan kirjattu, kuntaliitoksissa aiemmin syntynyt lakisääteinen viiden vuoden irtisanomissuoja poistettiin laista. Pahimmillaan tästä oli aiheutunut jopa yli vuosikymmenen mittainen ketjuuntunut irtisanomissuoja kunnan henkilöstölle. Jatkossa toteutettavissa kuntaliitoksissa tehty lakimuutos mahdollistaa hallinnon tehostamisen.

Loppukuun aikana hyväksyy eduskunta vielä mm. pieni- ja keskituloisille suunnatun tuloveronkevennyksen. Se parantaa palkansaajien ostovoimaa noin 20 eurolla kuukaudessa. Samassa yhteydessä alennetaan lievästi ns. solidaarisuusveron alarajaa ja korotetaan hieman ylempää pääomaveroprosenttia. Tällä varmistetaan se, että verorasitus kohdistuu maksukyvyn mukaisesti ja pienilläkin työtuloilla on jatkossa aiempaa helpompaa tulla toimeen. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan nämä ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä.

Suomen ja samalla koko Euroopan eittämättä suurin haaste kohdistuu maahanmuuttopolitiikan saamiseksi hallintaan. Schengen-alueen ulkorajojen vuotaessa on turvapaikanhakijoiden aalto suuntautunut myös Suomeen. Eduskuntaryhmä ja hallituksen PS-ministerit tekevät kovaa työtä karsiakseen mahdollisia vetovoimatekijöitä. Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan pienentäminen ja perheenyhdistämiskriteerien tiukentaminen ovat asioita, joihin tähtäämme nopealla aikataululla.

Eduskuntaryhmämme vaatii pikakäännytysten käyttöönottoa länsirajalla. Tärkeää on myös uudistaa Schengen- ja Dublin-sopimuksia siten, etteivät alueen ulkopuolelta tulevat turvapaikanhakijat pysty valitsemaan vapaasti maata, johon jättävät hakemuksen. Sopimukset on laadittu tilanteessa, jossa nykyisenkaltaista massamaahanmuuttoa ei ole osattu ennakoida, eivätkä ne siten sovellu nykytilanteen ratkaisemiseen. Perussuomalaiset tekevät tältäkin osin aktiivista työtä ja pitävät maahanmuuttopolitiikan yleistä kiristämistä ykköstavoitteenaan. Vain siten pystytään turvaamaan yhteiskuntamme turvallisuus ja taloudellinen vakaus myös tuleville sukupolville.

Eläkeläisten asumistuen leikkaus peruttiin PS:n vaatimuksesta

Maanantai 16.11.2015

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen hallituksen päätökseen perua eläkeläisten asumistukeen kaavaillut leikkaukset. Perussuomalaisille tämä leikkausesitys oli eräs hallitusohjelman vaikeimmista kirjauksista. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) oli jo aiemmin tänä syksynä PS-edustajien tuella saanut rajattua leikkausta alkuperäiseen esitykseen verrattuna ja sai siis nyt muut hallitusuolueet luopumaan leikkauksesta kokonaan.

Huolellisen kokonaisarvoinnin jälkeen hallitus katsoi, että kyseinen säästöpäätös olisi aiheuttanut osalle eläkeläisistä kohtuuttomia vaikeuksia. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta otettiin pitkä askel oikeaan suuntaan, onhan useimpien eläkeläisten käytännössä mahdotonta hankkia lisätuloja asumiskustannusten jatkuvasti noustessa.

http://yle.fi/uutiset/hallitus_peruu_elakelaisten_asumistuen_leikkaukset/8457602

Parannettu talousarvioesitys

Torstai 10.9.2015

Hallitus esitteli tänään neuvottelujen tuloksena parannetun budjettiehdotuksen, jossa suurituloiset kansalaiset otetaan huomattavasti aiempaa vahvemmin mukaan säästötalkoisiin. Uusia kohtia esityksessä ovat mm. solidaarisuusveron alarajan nosto, ylemmän pääomaveroprosentin pieni korotus sekä noin kahden prosentin alennus ministerien ja kansanedustajien palkkioihin.

Pienituloisten asemaan on toisaalta luvassa hieman kohennusta. Takuueläkkeen saajat välttyvät jatkossa YLE-veron maksulta. Lisäksi eläkkeensaajien asumistukeen kaavailtua leikkausta on päätetty kohtuullistaa. Positiivisena asiana mainittakoon vielä se, ettei arvonlisäveroa tai bensaveroa nosteta aiemmista kaavailuista huolimatta.

Toivottavasti nämä toimenpiteet auttavat kansalaisia hyväksymään aiemmin tällä viikolla esitellyt leikkaukset. Tilanne on vaikea ja kansakunnan yhtenäisyys ensiarvoisen tärkeä, jotta Suomen talous saadaan lopulta nousuun.

http://yle.fi/uutiset/nain_hallitus_ottaa_hyvaosaiset_mukaan_talkoisiin_solidaarisuusvero_laajenee_ylempi_paaomaverokanta_nousee/8295801?ref=leiki-uup

Valtion vuoden 2016 talousarvioesityksestä

Keskiviikko 12.8.2015

Hallitusohjelmaan perustuvassa valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä on monia oikeansuuntaisia painopistemuutoksia aiempiin vuosiin verrattuna. Menoja vähennetään mm. kehitysyhteistyöstä (200 miljoonaa euroa) ja valtionhallinnosta (40 miljoonaa euroa). Lisää varoja esitys kohdentaisi mm. perhe- ja omaishoitajille (85 miljoonaa euroa) sekä ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen (50 miljoonaa euroa kumpaankin).

Veroaste kevenee pieni- ja keskituloisilla, mikä parantaa työnteon kannattavuutta ja lisää ostovoimaa. Myös takuueläkettä on tarkoitus korottaa hieman.

Talousarvioesitys tulee syksyllä yksityiskohtaiseen käsittelyyn valtionvarainvaliokuntaan, jonka jäsen itsekin olen.

http://yle.fi/uutiset/stubbin_ensimmainen_budjettiehdotus_kiristaa_hyvatuloisten_verotusta/8221123

Kuntien liikkumavara lisääntyy

Perjantai 26.6.2015

Mielipidekirjoitukseni Aamulehdessä 25.6.

Myös valtio ja kunnat hyötyisivät työeläkkeiden nostosta

Keskiviikko 15.4.2015

Mielipiteeni Ylöjärven uutisissa 15.4.

Vinoon kasvanut talous on oikaistava

Perjantai 10.4.2015

Kirjoitukseni Aamulehden Vierailija-palstalla 10.4.2015:

EVA:n teesit maahanmuuton kasvattamiseksi eivät vakuuta

Torstai 29.1.2015

Elinkeinoelämän valtuuskunnan teeseissä maahanmuuton kasvattamiseksi on paljolti samoja kaikuja kuin VATT:n ylijohtaja Juhani Vartiaisella: väestönkasvulla ja työvoiman määrän lisäämisellä voidaan molempien tahojen mukaan turvata korkea työllisyysaste.

EVA:n esitykseen panostaa enemmän tulijoiden määrään kuin laatuun vaikuttanee julkilausumaton halu alentaa suomalaisten palkkoja ja heikentää työehtoja. Lisääntyvä maahanmuutto sitä paitsi heikentäisi Suomen taloudellista kestokykyä entisestään, mikäli merkittävä osa tulijoista jäisi nykyiseen tapaan sosiaaliturvan varaan.

Selvästi maahanmuuton lisäämistä järkevämpää olisi pitää huolta yksityisen sektorin menestymisen edellytyksistä ja kyvystä tarjota työtä mahdollisimman monelle suomalaiselle. Työttömyysasteen jatkuvasti kasvaessa ja leijonan lailla karjuvan työvoimapulan kadotessa lopulta historian synkkään hämärään EVA:n esitys näyttääkin varsin lyhytnäköiseltä oman edun tavoittelulta.

http://yle.fi/uutiset/eva_maahanmuutto_kaksinkertaistettava/7767100

Vientiteollisuus vaatii toimia kilpailukyvyn parantamiseksi

Maanantai 19.1.2015

Vientiteollisuuden liitot ovat erittäin huolestuneita Suomen kilpailukyvystä, eikä se ole mikään ihme. Korkeat verot ja veronluonteiset maksut sekä alati muuttuva toimintaympäristö ovat karsineet yritysten investointihalut minimiin. Sen seurauksena myös työttömyysaste on hälyttävässä kasvussa.

Tämä on erittäin valitettavaa, koska Suomen hyvinvointi lepää vientiteollisuuden harteilla. Teollisuuden ja yritystoiminnan toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta, jotta suomalaisilla riittää leipää jatkossakin. Tämä edellyttää veroasteen alentamista ja sääntelyn purkamista.

Vientiteollisuuden edustajat ovat täysin oikeassa myös siinä, että jatkossa on kiinnitettävä huomattavasti tarkempaa huomiota koulutuksen sisältöön. Ammattiosaajia ja kädentaitajia tarvitaan aina. Ammattikoulupaikkojen riittävän tarjonnan varmistaminen kuuluukin perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmaan.

http://yle.fi/uutiset/vientiteollisuudelta_tutut_terveiset_tulevalle_hallitukselle_kilpailukykya_parannettava/7745715

Kireä verotus syöksee Suomen rotkoon

Torstai 15.1.2015

Ekonomisti Sorjonen täräyttää pöytään todelliset syyt Suomen talouden kurjaan tilaan: veronkorotukset, veronkorotukset ja veronkorotukset. Kuluvan hallituskauden aikana on kiristetty sekä tuloverotusta, arvonlisäveroa että valmisteveroja.

Kireä verotus ja veronluonteiset työn sivukulut nostavat palkkakustannukset korkeiksi, mutta palkansaajien ostovoima jää matalaksi. Tämä puolestaan johtaa ostovoiman katoamisen ja pahenevan työttömyyden synkkenevään kierteeseen, eivätkä yritykset juuri uskalla investoida maahamme. Silti julkisia menoja ei ole pystytty karsimaan. Valtiontalouden vuotuinen alijäämä on jämähtänyt kahdeksan miljardin euron tuntumaan, ja valtionvelka tuplaantunut sataan miljardiin euroon muutamassa vuodessa.

Perussuomalaiset ovat vaatineet mm. julkisen hallinnon ja byrokratiakoneiston supistamista, kehitysavun karsintaa ja maahanmuuttopolitiikan uudelleenarviointia. Säästötarkastelun kohteeksi on syytä ottaa myös kuntien lakisääteisten tehtävien lukumäärä ja kaksikielisyyden aiheuttamat kustannukset.

Rotkoa kohti syöksyvä Suomen talouden kelkka on käännettävä ripeästi ja valittava maahan eduskunta, joka pystyy pienentämään julkista sektoria ja alentamaan veroasteemme siedettävälle tasolle. Kun menopuoli saadaan hallintaan, nostaa yksityisen sektorin toimeliaisuus maamme jaloilleen ennemmin tai myöhemmin.

http://www.uusisuomi.fi/raha/76634-tassa-kuvassa-nakyy-suomen-hata-kataisen-hallitus-kiristi-veroja

Rohdot talousongelmiin ovat omissa käsissämme

Torstai 1.1.2015

Presidentti Niinistö totesi uudenvuodenpuheessaan taloutemme perusteiden haurastuvan. Hänen mukaansa Suomessa on jo kauan luotettu kasvuun tai velanottoon ilman todellisia perusteita.

Presidentin huomio on varsin aiheellinen ja tarpeellinen muistutus siitä, että jo Vanhasen toisesta hallituksesta lähtien on odotettu talouspolitiikan virheiden korjaantuvan talouskasvun kautta. Finanssikriisin iskettyä täydellä voimallaan reilut kuusi vuotta sitten puhuttiin myös yleisesti siitä, että vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä hallitus tulisi tekemään tarvittavat sopeuttamistoimenpiteet.

Itse ihmettelin jo tuolloin, eikö tulojen ja menojen sopeuttaminen olisi kuulunut istuvan Vanhasen II hallituksen tehtäväkenttään. Valtiovarainministeri Katainen päätyi kuitenkin lisäämään valtion velkaantumista kymmenellä miljardilla vuodessa, eikä tahti muuttunut hänen kolmen pääministerivuotensa aikana parempaan. Vaikka Kataisella on ainakin omien sanojensa mukaan tiukan taloushaukan maine, hänen ministerikausiensa toimet osoittavat aivan muuta.

Vuodet ovat vierineet, mutta kompuroiva sixpack-hallitus ei pystynyt täyttämään sille asetettuja odotuksia. Aikaa on siis nyt hukattu yli puoli vuosikymmentä. Muutosten tekeminen ja saavutettuihin etuihin kajoaminen on täysin välttämätöntä, vaikka kaikki päättäjät eivät sitä halua tai uskalla myöntääkään. Yhteiskunta ei saa olla pelkkä pajatso.

Myös ylenmääräistä hallintoa ja holhoamista on vähennettävä. Eduskunnan on karsittava kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja säädettävä kunnallisveroprosentille yläraja. Työntekijöiden ja eläkeläisten verotusta on kevennettävä ja työnteon sivukuluja alennettava etenkin alemmissa tuloluokissa. Toisaalta voitonjakoon perustuva yritysverotus kannustaisi investoimaan ja luomaan yksityisen sektorin työpaikkoja. Pystymme nostamaan Suomen jaloilleen, jos sitä aidosti haluamme.

Sote-uudistuksessa tarvitaan aikalisä kustannusten kartoittamiseksi

Maanantai 29.12.2014

Poliittisin perustein pakolla maaliin runnottava sote-uudistus uhkaa nostaa perusterveydenhuoltonsa hyvin järjestäneiden kuntien veroasteita useilla prosenttiyksiköillä. Pirkanmaalla häviäjiä olisivat alustavien laskelmien mukaan erityisesti Tampereen kehyskunnat. Tehottomuudesta siis palkitaan ja tehokkuudesta rangaistaan, vaikka kannustimien pitäisi toimia juuri päinvastoin.

Kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa asioihinsa kaventuisivat uudistuksen myötä merkittävästi. Sairaanhoitopiireissä pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet ovat liki olemattomat. Onkin todennäköistä, että kaavailtu sote-uudistus johtaa vain uuden hallintohimmelin syntyyn.

Jatkossa sairauksien ennaltaehkäisyyn ei ole riittävästi kannusteita, koska kustannukset jakautuvat liian laajalle. Tämä tarkoittaa sitä, että sairaudet tulevat todennäköisesti lisääntymään ja sairaanhoidon kokonaiskustannukset kasvamaan.

Sote-uudistus näyttääkin lähinnä pieleen menneen kuntauudistuksen kakkosvaiheelta. Nyt olisi syytä ottaa kunnon aikalisä ja tarkastella perusteellisesti, mitkä ovat uudistuksen todelliset edut ja haitat.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122418938530_uu.shtml

Teollisuutemme alasajo kiihtyy

Torstai 27.11.2014

Oheiset graafit kertovat karun totuuden teollisuutemme alasajosta. Yli viidesosa teollisuuden työpaikoista on kadonnut nyt jo kuusi vuotta kestäneen laman aikana. Palveluista ei ole vientiteollisuuden paikkaajaksi ja hyvinvoinnin lähteeksi.

Suomen teollisuuden rakenne on poikkeuksellisen yksipuolinen ja suuryrityksiin painottunut. Myös lainsäädännössä on kuultu lähinnä suuryritysten lobbareita pienyritysten toimintaedellytysten jäädessä selvästi pienemmälle huomiolle.

Erittäin merkittävä syy vientiteollisuutemme jyrkkään alamäkeen on julkisen sektorin kulurakenne. Muun muassa kireä verotus ja veronluonteiset työn sivukulut nostavat palkkakustannukset korkeiksi siitä huolimatta, että palkansaajien ostovoima jää matalaksi. Häviäjiä ovat sekä yrittäjät että palkansaajat. Myös julkinen sektori joutuu sopeutumaan jossain vaiheessa - mutta milloin, se jää nähtäväksi.

http://yle.fi/uutiset/nain_suomen_teollisuus_on_syoksynyt__katso_grafiikka/7654544

Tiemaksut jälleen tapetilla

Perjantai 21.11.2014

Kansalaisten vastustus autoilun jatkuvasti lisääntyviä kustannuksia vastaan, vasemmistoliiton ja vihreiden ero hallituksesta sekä kokoomuksen nopea ja jyrkkä alamäki saivat liikenneministeri Paula Risikon perumaan kaavaillut satelliittivalvontaan perustuvat tiemaksut.

Nyt tiemaksut on jälleen kaivettu naftaliinista, tällä kertaa alueellisessa muodossa. Pääkaupunkiseudulle suunniteltu tiemaksu herättää kuitenkin mm. kysymyksen siitä, voiko kunta määrätä maksun valtion tieverkolle.

On syytä jättää huomiotta virkamiesarmeijan esittämät arviot siitä, ettei tiemaksuja otettaisi mahdollisen lakimuutoksen jälkeen käyttöön monellakaan seutukunnalla. Julkinen sektori osaa rahastuksen taidon, eikä tiemaksunkaan kohdalla kannattane odottaa poikkeusta.

Tiemaksutuottoja tuskin käytettäisiin tienkäyttäjien hyväksi, kuten ei suurta osaa muistakaan liikenteestä kerätyistä veroista. Seurauksena tiemaksuista olisi lähinnä vain liikkumisen vaikeutuminen ja kuluttajien ostovoiman hyytyminen entisestään.

http://www.talouselama.fi/uutiset/varaudu+tahan+autoilija+helsingin+seutu+pahkailee+165+miljoonan+euron+tiemaksua/a2278269

Guggenheim on tarpeeton

Sunnuntai 2.11.2014

Roskikseen joutaisi koko Helsingin päättäjien järjetön ja suhteellisuudentajuton Guggenheim-mania. Guggenheim-museo ei toisi Suomelle yhtään imagohyötyä, vain kohtuuttoman paljon taloudellisia rasitteita. Jos museo olisi taloudellisesti kannattava, olisi hanke kerännyt jo runsaasti yksityistä rahoitusta. Nyt sellaisesta ei ole tietoakaan.

Kansa vastustaa museohanketta, mutta arkitodellisuudesta irtautunut virkamiesjohto uskoo kritiikittömästi markkinointiväen vakuuttelut pytingin välttämättömyydestä. Satu keisarin uusista vaatteista uhkaa osoittautua todeksi jälleen kerran.

http://yle.fi/uutiset/guggenheim-kisa__nama_ehdotukset_lentavat_roskiin/7574959

Virkamiesarmeijaa on supistettava ja byrokratiaa karsittava

Sunnuntai 2.11.2014

Kuntien valtionosuuksien leikkaukset ja toisaalta kaiken aikaa lisääntyneet lakisääteiset velvoitteet ovat siirtäneet vastuuta talouden vyönkiristyksistä valtiolta kunnille. Vaikka kuntien toiminnassa onkin paljon tehostettavaa, on merkittävä vastuu myös lainsäätäjällä eli eduskunnalla.

Ellei kuntien tehtäviä karsita, ei veroasteen kohoamiselle näy loppua. Tämä taas johtaa ostovoiman laskuun, yritysten toimintaedellytysten heikkenemiseen ja yhä pahenevaan työttömyyteen.

http://yle.fi/uutiset/veronmaksajat_vastuu_veronkiristyksista_nayttaa_kaatuvan_kuntien_niskaan/7592376

Keskustan puheenjohtaja Sipilä on sinänsä oikealla asialla ehdottaessaan virkamiesten määrän tuntuvaa supistamista, mutta hänen esittämänsä keino eli virkamiesten eläkepoistuma on auttamattoman hidas ratkaisu julkisen talouden ongelmiin. Tämäkään asia ei parane odottamalla.

Nyt tulee käynnistää virkamieskunnan laajat yt-neuvottelut, irtisanoa tarpeettomat virkamiehet ja karsia ylenmääräistä sääntelyä. Tämä paitsi parantaa julkisen talouden tilaa, myös vähentää byrokratiaa ja helpottaa uusien yksityisen sektorin työpaikkojen syntymistä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014102518781130_uu.shtml

Perussuomalaiset ovat pitkään ja johdonmukaisesti ajaneet byrokratian karsimista. Nyt on oikea aika pienentää myös ministerien määrää, varsinkin kun suuri osa lainsäädäntötyöstä on jo siirtynyt Euroopan Unioniin. Suomalaiset ovat aina uskoneet esimerkin voimaan, joten kulujen karsinta on siksikin syytä aloittaa huippuviroista.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014101318741072_uu.shtml

Lukukausimaksut tarpeen ulkomaisille opiskelijoille

Keskiviikko 29.10.2014

Vaikka vihreät ja vasemmistoliitto sekä opiskelijajärjestöt asiaa kovaäänisesti vastustavatkin, on ulkomaalaisille opiskelijoille syytä määrätä lopultakin lukukausimaksut. Meillä ei ole varaa tarjota ilmaista opiskelua kaikille halukkaille. Lisäksi moni suomalaisnuori jää nykyään ilman opiskelupaikkaa. Mikäli yliopisto-opetuksemme on niin laadukasta kuin toisinaan väitetään, kiinnostavat yliopistot ulkomaalaisia opiskelijoita lukukausimaksusta huolimatta.

http://yle.fi/uutiset/hallitus_suunnittelee_lukuvuosimaksuja_eta-alueen_ulkopuolisille_opiskelijoille/7573276