Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Keskiviikko 13.10.2021 klo 13.25

Kolumni: Maahanmuuton kustannukset hallintaan

Julkaistu Tamperelaisessa 13.10.

EU:n yhteisen elvytysrahaston käyttökohteet ovat tarkentuneet. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi saa elvytysrahastoon maksamistaan noin 6,6 miljardista eurosta EU-jäsenmaiden hyväksynnän jälkeen takaisin noin 2,7 miljardia. Maksuosuuteemme tehdään vielä inflaatiokorjaukset.

Eduskunnassa hallituspuolueiden ja kokoomuksen äänin hyväksytty sopimus on Suomelle erittäin kallis. Lisävelanotolla rahoitettavan elvytysrahaston kautta kierrätettävien varojen käyttökohteita on myös rajoitettu merkittävästi. Suomalaisilta veronmaksajilta rahastoon kerättävät varat olisi voitu suoraan ja lyhentämättöminä käyttää esimerkiksi tutkimukseen, tuotekehitykseen ja kotimaisen osaamisen kehittämiseen selvästi kustannustehokkaammin.

Suomi ei voi ottaa uutta velkaa loputtomiin, vaan koko ajan kasvavat julkiset menot on väistämättä asetettava lopulta tärkeysjärjestykseen. EU-menojen ohella perussuomalaiset leikkaisivat erityisesti maahanmuuton alati paisuvista kustannuksista. Eduskuntaryhmämme on tehnyt hallitukselle välikysymyksen humanitaarisen maahanmuuton ja perheenyhdistämisten aiheuttamista menoista. Todellista loppusummaa tosin tuskin tietää hallituskaan.

Läheskään kaikki maahanmuuton kustannukset eivät sisälly valtion talousarviossa näkyviin välittömiin menoihin. Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa sosiaaliturvan ja sosiaalipalveluiden piilokasvua. Työperäinen maahanmuuttokaan ei ole Suomelle kannattavaa, mikäli maahantulija perheineen elää lähinnä sosiaaliturvan varassa. Todelliset kansainväliset huippuosaajat olisivat tervetulleita, mutta heitä Suomen raskas verotus ei houkuttele.

Suomen maahanmuuttolainsäädäntö on pohjoismaisessa vertailussa löyhää. Ampumavälikohtauksista ja jengien välisistä yhteenotoista kärsivässä Ruotsissa on herätty tiukentamaan pysyvän oleskeluluvan ehtona olevia kielitaito- ja toimeentulovaatimuksia. Tanskan hallituksen tavoitteena on nolla turvapaikanhakijaa.

Perussuomalaiset ovat jo kauan vaatineet Suomen ulkomaalaislain korjaamista. Kireämpi linja on täysin välttämätön maahanmuuton ja sen kustannusten hallintaan saamiseksi. Odotteluun ei ole varaa.

Eduskunta hyväksyi Suomelle kalliiksi tulevan elpymisrahaston

Tiistai 18.5.2021 klo 16.32

TIEDOTE: Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Keskiviikko 5.5.2021 klo 17.10

TIEDOTE

5.5.2021

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset esittää EU:n elpymispaketin hylkäämistä

Perussuomalaiset ovat jättäneet vastalauseen valtiovarainvaliokunnan mietintöön EU:n omien varojen päätöksen hyväksymisestä. Perussuomalaisten mielestä EU:n monivuotiseen budjettikehykseen liittyy jo sinällään merkittäviä ongelmia, mutta erityisesti siihen kytketty päätös niin sanotusta elpymispaketista ei ole hyväksyttävissä.

- Iso-Britannian ero EU:sta on pienentänyt yhteisön jäsenmaksutuloja, mutta EU:n menoja ei ole leikattu vastaavassa määrin. Tämä on johtanut jäsenmaksujen nousuun, mikä on vastoin perussuomalaisten linjaa, kansanedustaja Ville Vähämäki sanoo.

- Itse elpymispaketilla on hyvin vähän tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa. Se on todellisuudessa tulonsiirtopaketti, jolla suomalaisten veronmaksajien rahoilla tuetaan Etelä-Euroopan ylivelkaisia maita, erityisesti Italiaa, kansanedustaja Sami Savio linjaa.

Suomen asema heikkenee monella tapaa

Perussuomalaisten edustajien mukaan Suomen maksamat tulonsiirrot ovat luonnollisesti pois Suomen omasta käytöstä, mutta sen lisäksi ne parantavat kilpailijamaiden asemaa, jolloin Suomen oma asema heikkenee vielä enemmän.

- Kilpailijamaidemme rahoittaminen veronmaksajiemme kustannuksella johtaa oman kilpailukykymme heikkenemiseen. Miljardit, jotka hallitus aikoo lahjoittaa muille maille, pitää käyttää oman maamme elinkeinoelämän edellytysten parantamiseen, jolloin velkaantuva taloutemme kääntyy kasvuun, työllisyys paranee ja hyvinvointi elpyy. Solidaarisuudesta kelvottomasti talouttaan hoitaneita EU-maita kohtaan on järjetöntä maksaa miljardien lahjuksia. Vasemmistohallitus tuhoaa Suomea, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi tiivistää.

Todellinen tavoite liittovaltion syventäminen

Perussuomalaisten mielestä paketin todellinen tarkoitus on poliittisen suopeuden ostamisen ohella Euroopan liittovaltioistaminen. Paketin myötä EU:lle tulee ensimmäistä kertaa oikeus alijäämäiseen budjettiin, yhteisen velan ottamiseen ja samalla paketti toimii valmiina mallina myöhemmin uusille, tai jopa pysyville tulonsiirroille. Perussuomalaiset vastustavat liittovaltiokehitystä.

- Paketti sisältää taloudellisen liittovaltion keskeiset rakennuspalikat, ja näin isosta asiasta pitäisi kysyä kansan mielipide. Edellisellä vaalikaudella keskusta vastusti EU:n yhteistä velkaa ja liittovaltiokehitystä, ja pääministeri jopa sanoi, että liittovaltioon ei ole asiaa ilman kansanäänestystä. Nyt asia onkin keskustalle ilmeisesti ihan sama, kansanedustaja Lulu Ranne hämmästelee.

Koronakriisi toimi hyvänä tekosyynä

Kyseisten tulonsiirtojen oikeuspohja on kyseenalainen, sillä koronakriisi on jo väistymässä rokotuksien myötä.

- Liittovaltiota haikailevilla alkaa olla kiire, mikä on johtanut valitettaviin ylilyönteihin, kuten paketin ongelmien vähättelyyn ja jopa arvostelijoiden syyttämiseen vieraiden valtojen agenteiksi. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan kunnioitus on federalisteilta päässyt unohtumaan, kansanedustaja Jari Koskela sanoo.

Kun EU:n suunta on tämä, ja Etelä-Euroopan ylivelkaisten maiden kohtalo epäselvä, pitää olla tarkkana ja varautua tulevaan.

- Edellytämme vastalauseessamme, että hallitus kieltäytyy nyt ja jatkossa kaikista järjestelyistä, joilla lisättäisiin EU-maiden välisiä tulonsiirtoja ja taloudellista yhteisvastuuta. Suomen on lisäksi luotava kansallinen varamaksujärjestelmä ja edistettävä unionin tasolla menettelytapojen luomista jäsenvaltioiden velkasaneerauksen euroeron toteuttamiseksi. Kreikan kriisi opetti, että säännöt kannattaa laatia etukäteen, koska kiireessä syntyy huonoja päätöksiä, kansanedustaja Jussi Wihonen summaa lopuksi.

Lisätietoja:

Jari Koskela 050-505 144 029
Sami Savio 045-260 8308
Ville Vähämäki 050-512 0196
Toimi Kankaanniemi 050-511 3075
Lulu Ranne 040-586 4644
Jussi Wihonen 050-514 4912

Kolumni: Eduskuntapolitiikka heijastuu myös valtuustoihin

Keskiviikko 10.2.2021 klo 17.00

(Julkaistu Tamperelaisessa 10.2.)

Eduskuntapolitiikka heijastuu myös valtuustoihin

Poliittisten päätösten järkevyyden ja johdonmukaisuuden tarve korostuu julkisen sektorin kiihtyvän velkaantumisen myötä. Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu velka on kasvanut jo noin 30 000 euroon jokaista suomalaista kohti. Hallituksen kaavailema sote-uudistus uhkaa paisuttaa entisestään julkisia menoja ja kiristää verorasitusta.

Tällä hetkellä velkaantumiskierteelle ei näy päätepistettä. Sen sijaan eduskunta tekee lähiaikoina päätöksen Suomen osallistumisesta EU:n elvytysrahastoon. Osuutemme rahaston kuluista olisi noin 6,6 miljardia euroa. Maamme arvioitu saanto rahastosta on puolestaan pudonnut jo selvästi alle kolmeen miljardiin. Lisäksi Suomi on joutumassa miljardien eurojen takausvastuuseen muiden maiden lainaosuuksista. Hallituksen viime heinäkuussa saavuttamaa neuvottelutulosta on siis vaikea kutsua edes torjuntavoitoksi.

Jopa käsitys elvytysrahaston perimmäisestä luonteesta muuttuu asteittain. Sdp:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan hiljattain ilmaiseman näkemyksen mukaan EU:n elvytyspaketti tuskin jää kertaluonteiseksi. Samanlaisia arvioita on kuultu muistakin EU-maista.

Marinin hallituksen ideologisin perustein puoltama yhteiseurooppalainen velanotto ja toisiaan seuraavat EU-tukipaketit aiheuttaisivat veronmaksajille mittavat kustannukset. Perussuomalaiset ovat valmistautuneet välikysymykseen rahastosta Suomelle koituvan taloudellisen kuormituksen ja sen periaatteellisen merkityksen vuoksi.

Huhtikuun 18. päivän kuntavaalit määrittävät Suomen suunnan. Vaikka kuntavaalit eivät vaikutakaan suoraan valtakunnanpolitiikan sisältöön, ovat puolueiden paikallistason tavoitteet yleensä yhteneviä niiden eduskunnassa harjoittaman politiikan kanssa. Tiukkaa talouskuria eduskunnassa tavoittelevat puolueet pyrkivät usein vastaavaan päämäärään myös valtuustoissa, samoin löyhän talouslinjan ja lisävelkaantumisen hyväksyvät puolueet.

Julkisen sektorin rahankäyttöä on punnittava aiempaa tarkemmin ja mitoitettava se veronmaksajien rajallisen maksukyvyn asettamiin puitteisiin. Se on vähimmäisedellytys Suomen selviämiselle kuivin jaloin koronapandemian syventämästä talouskriisistä.

Kolumni: Jääkö Suomelle tulonsiirtounionin maksajan osa?

Keskiviikko 29.7.2020 klo 15.30

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Tamperelaisessa 29.7.

Jääkö Suomelle tulonsiirtounionin maksajan osa?

EU:n perussopimus on painunut unholaan. Eurooppalaisen elpymisvälineen perustamisella on kauaskantoiset ja syvälliset seuraukset. Liittovaltion ja tulonsiirtounionin synty on yhteisten velkojen myötä yhä lähempänä. Raskas EU-verotus odottaa samalla nurkan takana.

Suomelle elpymisvälineestä koituvat maksut ovat 3,4 miljardia euroa mahdollisia tuloutuksia suuremmat. Suomi saa lisäksi osakseen kymmenien vuosien ja miljardien eurojen takausvastuut EU-maiden yhteisestä velasta. Yhteisvastuun kynnyksen madaltuminen on sitäkin suurempi periaatteellinen murros. Liittovaltiokehitys on pysäytettävä, ellei siihen kysytä lupaa kansanäänestyksessä.

Elpymisvälineen epävarmat välilliset hyödyt eivät puolla siihen osallistumista. Vain muutama prosentti Suomen viennistä suuntautuu valtaosan tukirahoista saaviin maihin. Perustelu vientiteollisuuden epäsuorasta tukemisesta ontuu muutoinkin pahoin. Elpymisväline voi jopa vahvistaa suomalaisyritysten eurooppalaisten kilpailijoiden asemaa.

Perustuslakivaliokunta on suhtautunut erityisen kriittisesti avustusmuotoisen tuen rahoittamiseen yhteisvastuullisella velalla. Eduskunnan tuleekin talouden realiteetit sivuuttavan neuvottelutuloksen sisällön lisäksi tarkastaa aukottomasti sen oikeudelliset perusteet ja perustuslainmukaisuus.

Myös EU:n rahoituksesta vuosina 2021-27 on neuvoteltu. Suomen maksujen kaavaillaan olevan lähes 17 miljardia euroa ja saannon vain noin 11 miljardia. Nettomaksuosuuden kasvuun vaikutti hallituksen haluttomuus liittoutua neuvotteluissa tiukkaa talouskuria vaatineiden Itävallan, Hollannin, Ruotsin ja Tanskan kanssa.

Valtio velkaantuu tänä vuonna historialliset 20 miljardia euroa. Investoinnit kotimaahan kärsivät, eikä verotuksen keventämistä kohti eurooppalaista keskitasoa ole enää aikoihin tavoiteltu. EU-menojen kasvattama alijäämä vaikeuttaa julkisten palveluiden rahoitusta entisestään.

Kulujen karsinta on aloitettava Suomen ulkopuolelle suuntautuvista rahavirroista. Tulojen ja menojen tasapainotus ei tule olemaan helppoa, mutta yksi asia on varma: toisten maiden velkojen maksaminen ei nosta Suomea talousahdingosta.

Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Tiistai 9.6.2020 klo 14.39

Oheinen mielipidekirjoitukseni julkaistiin Aamulehdessä 8.6.:

Edes EU ei voi elvyttää velkarahalla loputtomiin

Koronapandemian talousvaikutuksia on alettu paikata EU-alueella sekä kansallisesti että yhteisvastuun kautta. Suomikin on ehtinyt sitoutua useampaan EU:ssa koronakriisin varjolla käyttöönotettuun tukijärjestelmään.

Toukokuisten päätösten myötä Suomen takausvastuut lisääntyivät useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Perussuomalaiset vastustivat vastuiden kasvattamista. Emme pitäneet lainkaan järkevänä Suomen osallistumista eurooppalaisen työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen ja EU:n Covid-19-takuurahaston toimintaan tai niiden lainoituksen takaamiseen. Säästäväisyyslinjamme kuitenkin hävisi äänestyksissä.

Uusia ja suurempia tukipaketteja on jo ehditty suunnitella. EU-komissio on tehnyt esityksen 750 miljardin euron elvytysrahastosta pandemian aiheuttamien talousvaikutusten lievittämiseksi.

Elvytysrahaston jäsenmaille jakamista varoista 500 miljardia euroa olisi suoraa tukea ja 250 miljardia euroa lainaa. Rahaston jakamat tuet on tarkoitus kohdentaa erilaisiin investointeihin, digitaaliseen talouteen ja ilmastohankkeisiin.

Komission kaavaillaan ottavan rahaston perustamista varten lainaa rahoitusmarkkinoilta. Jäsenmaat lyhentäisivät sitä vuoden 2027 jälkeen normaalien jäsenmaksujensa mukaisessa suhteessa. EU saattaa myös alkaa kerätä esimerkiksi muoviveroa lainan takaisinmaksua rahoittaakseen.

Italia saisi rahastosta noin 170 miljardia euroa ja Espanja noin 140 miljardia. Suomen arvioitu tukiosuus on noin 3,5 miljardia. Vastuita Suomelle kohdistuisi yli 10 miljardin euron verran. Vertailun vuoksi esimerkiksi kauan harkitun hävittäjähankinnan kustannusarvio on noin 7-10 miljardia euroa.

Muun muassa Euroopan vakausmekanismista annetun tuen ehtoihin on kuulunut säästöohjelma. Uudesta elvytysrahastosta myönnettävään rahoitukseen ei sisälly vastaavaa edellytystä. Myöskään kansallisten verojärjestelmien korjaamista ei vaadita, vaikka se auttaisi ehkäisemään monissa jäsenmaissa yleistä veronkiertoa.

Komission ehdotuksen hyväksyminen edellyttää jäsenmailta yksimielisyyttä. Suomen on oltava tiukasti mukana talouskuria vaativien ja EU:n yhteistä velanottoa vastustavien Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan rintamassa.

Kansantaloutemme on muutoinkin lujilla. Hallituksen ennätysmäinen, peräti 5,5 miljardin euron kokoinen neljäs lisäbudjettiesitys ei silti menoissa säästele. Kenties selvin esimerkki menokurin katoamisesta on 60 miljoonan euron rahoitus uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle. Lisätalousarvioesityksen toteutuessa valtion tämän vuoden nettolainanottotarve uhkaa kasvaa lähes 19 miljardiin euroon.

Valtio siis velkaantuu kuluvana vuonna noin 3400 euroa jokaista suomalaista kohti. Velkaelvytystä ei voida jatkaa loputtomiin, ei Suomessa eikä EU:ssa. Talouden realiteetit nousevat väistämättä esiin viimeistään syyskesällä valtion ensi vuoden talousarviota laadittaessa. Säästeliäisyys on viimein palautettava sille kuuluvaan arvoonsa.

Vappupuheeni Tampereen Jugend-torilla

Keskiviikko 1.5.2019 klo 18.49

Pidin tänään seuraavan vappupuheen Tampereen Perussuomalaisten Jugend-torilla järjestämässä tilaisuudessa:

"Arvoisa yleisö, oikein hyvää vappua teille kaikille! Eduskuntavaalit ovat nyt takana. Teille äänestäjille kuuluu suuri kiitos siitä, että perussuomalaiset arvot ja linjaukset saivat vaaleissa historiallisen runsaan tuen. Suhtaudun luonnollisesti myös omaan äänimäärääni ja kansan minulle antamaan jatkopestiin suurella kiitollisuudella ja nöyryydellä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tämänkertaiset eduskuntavaalit olivat itselleni neljännet. Mahdollisesta aiemmasta kokemuksesta huolimatta vaalit ovat aina varsinkin ehdokkaille jännittävät. Vaikka lopputuloksen suuntaviivat ovat usein aavistettavissa etukäteen, ovat yllätykset voittoineen ja pettymyksineen tietenkin vaalien suola. Nyt niitä nähtiin ainakin perussuomalaisten näkökulmasta sopivassa suhteessa.

Kevään vaaleista tuli historiallisen tiukat. Niiden lopputulos oli ennakkokaavailujen mukaisesti ja varsinkin perussuomalaisten maahanmuutto- ja ilmastorealismiin pohjautuneen huiman loppukirin myötä äärimmäisen täpärä. SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen keskinäinen järjestys ratkesi lopulta yhden paikan eroilla.

Kannatusosuuksilla mitattuna kisa oli vieläkin kovempi. Perussuomalaiset jäivät vain 0,2 prosenttiyksikön päähän suurimman puolueen asemasta. Tämä on puolueemme 60-vuotisen historian paras vaalitulos. Pirkanmaalla onnistuimme säilyttämään neljä paikkaamme, myös ne kolme, jotka olivat viime vaalikauden loppupuolella väliaikaisesti ja luvatta muualla lainassa.

Erityisen heikon vaalituloksen teki perinteisen arvopohjansa hylännyt keskusta, jonka edustajamäärä putosi yli kolmanneksella. Vaalitappio johti odotetusti puheenjohtaja Juha Sipilän eroilmoitukseen ja mitä todennäköisimmin keskustan jäämiseen oppositioon. Hallitusneuvotteluiden mennessä pahaan solmuun voi keskustakin tosin päätyä hallitukseen maakuntauudistustaan toteuttamaan. Vielä keskustaakin kehnommin kävi kesken vaalikauden syntyneille sinisille. Äänestäjien tuomio oli ankara mutta oikeudenmukainen. Nyt siniset putoavat kansan tahdosta sekä hallituksen että opposition ulkopuolelle.

Parasta antia vaalikamppailun tuoksinassa on perinteisesti äänestäjien kohtaaminen, niin myös huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suosituimpiin keskustelunaiheisiin lukeutuivat pienet eläkkeet, työttömyys, kireä verotus, korkeat asumis- ja liikkumiskustannukset sekä hallitsematon maahanmuutto. Nämä kaikki ovat tavallisten kansalaisten arjen kannalta hyvin isoja ongelmia. Edellä mainittujen ja lukuisten muiden yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen edellyttääkin vahvaa ja määrätietoista hallitusta, jota tuskin voi syntyä ilman perussuomalaisia.

Kansanvallan näkökulmasta selkeintä olisi yrittää hallituksen muodostamista suurimpien puolueiden kesken. Ellei näin toimita, voi vaalien suurimman puolueen edustajamäärän jääminen 40 paikkaan johtaa tilanteeseen, jossa uudella hallituksella on vain niukka enemmistö eduskunnassa. Vaalitulos ja vaalien jälkeiset puheenvuorot ennakoivat kuitenkin melko monimutkaisia hallitusneuvotteluita, varsinkin jos puolueiden väliselle yhteistyölle pyritään luomaan jo etukäteen keinotekoisia raja-aitoja ns. arvopohjaerojen varjolla.

Perussuomalaiset suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti ajatukseen hallitusyhteistyöstä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mutta eivät tietenkään millä tahansa ehdoilla. Hallituksen on muun muassa huomioitava tavallisen suomalaisen arki päätöksenteossa, turvattava kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toiminta- ja työllistämisedellytykset – tämä koskee muiden alojen ohella myös metsä- ja metalliteollisuutta - sekä puututtava hallitsemattomasta maahanmuutosta aiheutuneisiin ongelmiin. Näistä tavoitteista ei ole syytä tinkiä, emmekä me niistä tingikään.

Eduskunnan kevät kuluu hallituksen muodostamiseen saakka pitkälti muodollisuuksien parissa ja alkavan kauden suuntaviivoja hakiessa. Eduskunnan väliaikaiseen puhemiehistöön on valittu edustaja kustakin kolmesta suurimmasta puolueesta. Puhemiehenä toimii toistaiseksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja ensimmäisenä varapuhemiehenä perussuomalaisten Juho Eerola.

Hallitustunnustelijaksi perjantaina nimitetty Rinne jätti eduskuntapuolueiden vastattavaksi yhdestätoista eri aihealueesta koostuvan kysymyssarjan, johon puolueet vastasivat huhtikuun lopussa. Vastaukset tarkoin luettuaan kutsuu Rinne neuvottelupöytään ne puolueet, joiden kanssa arvioi voivansa löytää yhteisen näkemyksen tulevan neljän vuoden suuntaviivoista. Ellei sopua löydy, voidaan hallitustunnustelijaa kuitenkin myös vaihtaa, ennen kuin eduskunta äänestää pääministeristä ja hallitusohjelmasta. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi saa puolueiden lähipiirien edunvalvojan sijaan hallituksen, joka ajaa kaikkien suomalaisten yhteistä etua.

Arvoisa yleisö, perussuomalaisten linjauksille on olemassa kansan vaaleissa osoittama selkeä tilaus ja suuri kannatus. Tulemme jatkamaan johdonmukaista ja määrätietoista työtämme suomalaisten hyväksi riippumatta siitä, pääsevätkö perussuomalaiset hallitukseen tavallista suomalaista puolustamaan vai jätetäänkö meidät vaalituloksesta huolimatta hallituksen ulkopuolelle.

Selkeä ja johdonmukainen linjamme näkyy jatkossakin sekä kuntatasolla, eduskunnassa että EU-parlamentissa, johon valitaan uudet edustajat toukokuun 26. päivänä. On tärkeää, että muistatte käydä äänestämässä myös eurovaaleissa sellaista puoluetta ja ehdokasta, joka puolustaa suomalaisten ja Suomen etua. Päätän puheeni tähän muistutukseen ja toivotan vielä kertaalleen oikein hyvää vappua kaikille läsnäolijoille!"

Sopeutumisrahan korotus jättää sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamiseen ikävän sivumaun

Keskiviikko 13.3.2019 klo 16.18

Eduskunta käsitteli tänään kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista. Myös Perussuomalaiset kannattavat täysin epäoikeudenmukaisten sopeutumiseläkkeiden lopettamista. Emme kuitenkaan hyväksy kansanedustajia koskevien muiden etuuksien samanaikaisia korotuksia, joihin muut eduskuntaryhmät ovat neuvotteluissa päätyneet.

Eduskunnasta putoavien tai muutoin edustajantoimesta luopuvien edustajien etuuksia ei tulisi mielestämme korottaa tai niiden saamisen ehtoja helpottaa. Esitimme muun muassa sitä, että sopeutumisrahan saamisen ehtona olisi jatkossakin vähintään kolme vuotta kestänyt kansanedustajan ura. Muut puolueet halusivat kuitenkin myöntää oikeuden sopeutumisrahaan jo yhden vuoden kansanedustajana toimineille henkilöille.

Lisäksi lakia muutetaan sopeutumisrahan minimimäärän laskentaperusteen osalta siten, että jatkossa sopeutumisrahan minimi nousee useilla sadoilla euroilla. Perussuomalaiset kannattivat lain nykytilaa ja siten alempaa sopeutumisrahan tasoa.

Perussuomalaiset halusivat myös poistaa lakialoitteesta pykälän, jolla eduskunnan kansliatoimikunnalle annetaan harkintavaltaa ylimääräisen 12 kuukauden sopeutumisrahan myöntämiseen tilanteissa, joissa sopeutumisrahaoikeus on päättynyt. Näkemyksemme mukaan kaikkia sopeutumisrahan saajia tulee jatkossakin kohdella yhdenmukaisin, laissa selkeästi määritellyin perustein.

Valitettavasti tekemämme muutosehdotukset kaatuivat äänestyksissä. Muiden etuuksien korotukset jättävätkin ikävän sivumaun sinällään täysin oikeaan sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamispäätökseen, jota kansalaiset ovat jo pitkään odottaneet.

Vakuutuslääkärijärjestelmän puutteet on korjattava

Tiistai 12.3.2019 klo 16.19

Vakuutuslääkärijärjestelmän puutteet esille nostaneessa kansalaisaloitteessa vaadittiin lääkärinlausuntojen yleisten muotovaatimusten laajentamista koskemaan myös vakuutus- ja eläkeyhtiöiden lääkäreitä. Vakuutuslääkäreiden oikeutta kumota hoitavan lääkärin diagnoosi ei haluta poistaa, mutta myös vakuutuslääkäreiltä on aiheellista vaatia asianmukaiset perustelut päätökselleen ja niihin liittyvä ammattieettinen vakuutus.

Vakuutuslääkärijärjestelmän puutteiden korjaaminen on oikeudenmukaisuuden näkökulmasta hyvin tärkeää. Lääkärien päämääränä tulee olla potilaiden auttaminen, ei vakuutusyhtiöiden taloudellisten etujen ajaminen. Nykyinen käytäntö on kuitenkin synnyttänyt monille potilaille vakavia ongelmia ja epäoikeudenmukaisuuden tunteen heidän jäätyään vaille ilmeisen oikeutettua työkyvyttömyys- tai eläkepäätöstä. Ilman kansalaisaloitetta ja perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen tekemää taustatyötä asia olisi tuskin vieläkään saanut ansaitsemaansa huomiota eduskunnassa. Nyt kansalaisten ilmaisemaan huoleen suhtauduttiin vakavasti.

Kansalaisaloitteen seurauksena eduskunta on päättänyt velvoittaa seuraavaa hallitusta valmistelemaan esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antamaan sen eduskunnalle ensi vuoden alkupuolella. Samassa yhteydessä tulee selvittää vakuutuslääkäreiden lausuntojen edellyttämät muotovaatimukset, mikä käytännössä tarkoittaa kunnian ja omantunnon kautta annettavaa vakuutusta. Nämä ovat erittäin tärkeitä askelia vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseksi nykyistä oikeudenmukaisemmaksi, vaikka uudistuksen toimeenpano onkin vielä varmistettava seuraavan eduskunnan toimesta.

Sopeutumiseläkejärjestelmä on lakkautettava ilman sopeutumisrahan korotusta

Keskiviikko 5.12.2018 klo 18.37

Perussuomalaiset haluavat lakkauttaa täysin aiheellisesti epäoikeudenmukaiseksi koetun sopeutumiseläkejärjestelmän eduskunnalle viime keväänä jätetyn kansalaisaloitteen hengessä. Kuten kansalaisaloitteen perusteluissa on todettu: ”Uudistuksen tarkoituksena on poistaa kansanedustajien oikeus sopeutumiseläkkeeseen riippumatta siitä, milloin heidät on ensimmäistä kertaa valittu eduskuntaan. Jatkossa kaikille kansanedustajan tehtävää hoitaneille maksettaisiin sopeutumisrahaa."

Edellä mainittu tavoite on erinomainen. 70 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen missään kohdassa ei kuitenkaan esitetä sopeutumisrahan tasokorotusta, kuten kahdeksan eduskuntaryhmän puheenjohtajien allekirjoittamassa lakialoitteessa on härskisti tehty. Tämä on olennainen syy siihen, että perussuomalaiset jättäytyivät pois muiden  eduskuntaryhmän lakialoitteesta. Lisäksi kahdeksan eduskuntaryhmän yhteisessä lakialoitteessa on muun muassa esitetty lyhennettäväksi sopeutumisrahan edellytyksenä olevan edustajanuran kestoa kolmesta vuodesta yhteen vuoteen, mitä emme myöskään pidä oikeana ratkaisuna.

Perussuomalaisten ensisijaisena tavoitteena on jo pitkään ollut sopeutumiseläkkeiden lakkauttaminen ja toisaalta määräaikaisen sopeutumisrahan säilyttäminen nykyisellä tasollaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä olisi nähdäkseni kuitenkin voinut hyväksyä kompromissiesityksen kansanedustajien ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, mikäli kaikki muut eduskuntaryhmät olisivat yksimielisesti pitäneet sitä sopeutumiseläkkeiden lakkauttamisen ehtona. Tämä olisi tuonut kansanedustajat samalle viivalle palkansaajien kanssa.

Sopeutumisrahan minimin yksipuolinen korotus sadoilla euroilla ilman tavallisia palkansaajia koskevia erilaisia aktiivisuusehtoja, kuten voimassa oleva aktiivimalli ja valmistelussa oleva omaehtoisen työnhaun malli eli aktiivimalli 2, on sen sijaan mielestämme hyvin epäoikeudenmukainen. Erityisen epäoikeudenmukainen se on ottaen huomioon, millaista politiikkaa tavallisia palkansaajia ja työttömiä kohtaan on tällä vaalikaudella Sipilän hallituksen toimesta harjoitettu.

Lisäksi sopeutumisrahaa maksetaan jatkossakin siltä osin kuin se ei yhdessä työ- tai yrittäjätoimintaan perustuvien ansiotulojen ja tuloverolaissa tarkoitettujen pääomatulojen kanssa ylitä kansanedustajan eläkkeen hieman yli 4 000 euron enimmäismäärää. Laki mahdollistaa siis edelleen sellaisia tilanteita, joissa entinen kansanedustaja tekee osa-aikaista työtä ja siitä ansaitsemansa palkan lisäksi hänelle maksetaan laissa säädetty sopeutumisraha ilman normaalia palkan ja etuuden sovittelua. Myös yrittäjänä toimiminen on sopeutumisrahakauden aikana mahdollista ja erityisesti, jos henkilö kerryttää yrityksensä pääomaa nostamatta palkkaa tai osinkoja. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tapauksessa tilanne olisi luonnollisesti täysin toinen.

Lakialoite on kuitenkin saanut muiden eduskuntaryhmien haluaman muodon, ja on odotettavissa, että se etenee lainsäädännöksi asti ensi keväänä. Sopeutumiseläkkeiden lopettamista koskeva muutosesitys on perussuomalaisten näkökulmasta täysin oikea ja kannatettava. Sitä vastoin kritisoimme erityisesti pykälää, jossa säädetään yhden kauden tai kaksi kautta kansanedustajana toimineiden henkilöiden sopeutumisrahan korottamisesta ja ehtojen keventämisestä. Pykälä jättää muutoin hyvin tarpeelliseen esitykseen ikävän sivumaun.

Perussuomalaiset tulevat esittämään tähän nimenomaiseen kohtaan muutosta, joka säilyttäisi sopeutumisrahan minimin nykytasollaan. Tällöin kokonaisuudesta muodostuisi jokseenkin oikeanlainen ja kohtuullinen ja myös kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävissä oleva kokonaisuus. Sopeutumiseläkejärjestelmä tulee saattaa mahdollisimman pian tiensä päähän.

Jokisipilän analyysi puolueiden linjaeroista osuu oikeaan

Keskiviikko 11.7.2018 klo 15.52

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä arvioi perjantaina 6.7. Verkkouutisten haastattelussa perussuomalaisten olevan ainoa puolue, joka edustaa tiukkaa turvapaikkapoliittista linjaa. Jokisipilän mukaan Suomessa ei myöskään ole perussuomalaisten ohella muita aidosti EU-kriittisiä puolueita.

Jokisipilä kiteytti lausunnossaan erittäin olennaisen seikan suomalaisessa politiikassa. Perussuomalaiset on ainoana suomalaisena puolueena johdonmukaisesti jo vuosien ajan esittänyt perusteltua vahvaa kritiikkiä sekä liittovaltiokehitystä kohti kulkevaa EU-päätöksentekoa että hallitsematonta maahanmuuttoa kohtaan. Kuten Jokisipilän lausunnosta käy hyvin ilmi, vain perussuomalaiset tarjoavat todellisen vaihtoehdon kauan harjoitetulle politiikalle, joka voi muuttaa pitkällä tähtäimellä peruuttamattomasti suomalaista yhteiskuntaa.

Jokisipilä myös arvioi viime viikolla Verkkouutisille kokoomuksen eurooppalaisten sisarpuolueiden joutuneen tiukentamaan linjauksiaan maahanmuuttokriittisten puolueiden kannatuksen nousun myötä. Hänen mukaansa tällainen linjanmuutos voi kuitenkin johtaa herkästi uskottavuusongelmiin, koska se on ristiriidassa aiemmin harjoitetun retoriikan kanssa. Jokisipilän näkemys on tältäkin osin helppo allekirjoittaa.

Puolueiden pitkän linjan toimintaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti vaalien alla muun muassa keskusta ja kokoomus antanevat jälleen joidenkin yksittäisten ehdokkaidensa esittää hieman kriittisempiä kantoja äänestäjiä kosiskellakseen. Tällaisilla irrallisilla kannanotoilla ei ole kuitenkaan mitään yhteyttä kyseisten puolueiden ohjelmalinjauksiin, jotka ovat todellisuudessa varsin maahanmuutto- ja EU-myönteisiä. Kesän 2017 hallituskriisi oli tästä yksiselitteinen osoitus, samoin Suomeakin syksyllä 2015 koetellut turvapaikanhakijakriisi, jota pääministeri Sipilä ja silloinen sisäministeri Orpo omalta osaltaan pahensivat harkitsemattomilla lausunnoillaan ja hitaalla toiminnallaan.

Äänestäjän kuluttajansuojan kannalta tilanne on hyvin ongelmallinen. Puolueiden hyvin yleisesti harjoittama kaksien rattaiden politiikka ei ole kunniaksi demokratialle ja voi jopa johtaa äänestysaktiivisuuden laskuun. Äänestäjän täytyykin muistaa, että ääni menee ensisijaisesti puolueelle ja vasta sen jälkeen ehdokkaalle. Ehdokas kannattaa valita sellaisesta puolueesta, jonka ohjelman voi ainakin pääpiirteissään hyväksyä ja jonka linjaukset rakentuvat vakaalle aatteelliselle pohjalle. Muutoin edessä on miltei varmasti paha pettymys.

Näkemyksiäni hallituksen laatimasta julkisen talouden suunnitelmasta

Tiistai 26.6.2018 klo 22.55

Eduskunnassa käsiteltiin eilen (25.6.) julkisen talouden suunnitelmaa seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Pitämässäni puheessa nostin esille näkökulmia liittyen työllisyyteen ja yrittäjyyteen, sote-uudistukseen, maahanmuuttoon ja EU-päätöksentekoon (video katsottavissa oheisesta linkistä):

https://www.youtube.com/watch?v=vxiHuHapMpU

"Arvoisa puhemies! Maailmantalouden hyvän kehityksen myötä Suomen työllisyyskehitys on ollut myönteinen, mutta valitettavasti työttömyys on Suomessa edelleen aivan liian korkealla tasolla ja moni työssä käyväkin kansalainen joutuu kamppailemaan pätkätyön, pienen palkan ja korkeiden elinkustannusten kanssa. Tilanne vaatii korjausta, ja perussuomalaiset ovat esittäneet lukuisia kehitysehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Olemme muun muassa vaatineet tuloverotuksen asteittaista keventämistä, byrokratian purkamista sekä asumisen ja liikkumisen halpuuttamista, jolloin työnteosta ja yrittämisestä tulisi tässä korkeiden elinkustannusten maassa huomattavasti nykyistä kannattavampaa.

Arvoisa puhemies! Sitä vastoin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole mitään tarvetta luopua, vaikka sitä on erityisesti kokoomuksen suunnalta jälleen tänään väläyteltykin. Muistin virkistykseksi lienee syytä todeta, että esimerkiksi erityisasiantuntijat on jo nyt vapautettu saatavuusharkinnasta. Suomalaisten työttömien lisäkouluttaminen työvoimapulasta kärsiville aloille on järkevä ratkaisu kohtaanto-ongelmaan.

Arvoisa puhemies! Tämän päivän eduskuntakeskustelussa on nostettu esille käsite elefantista huoneessa, ja sillä on viitattu ennen kaikkea sote-uudistukseen, jonka todellisia vaikutuksia hoidon laatuun, kustannusvaikutuksista tai säästöistä puhumattakaan eivät asiantuntijat ole pystyneet realistisesti arvioimaan. Tämä kaikki on heijastunut myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja mikseipä perustuslakivaliokunnankin pitkittyneinä käsittelyaikoina, eikä uudistuksen sisältö kiisteltyine valinnanvapausmalleineen ole lähelläkään valmista, vaikka vaalikausi lähestyy jo loppuaan. Alkuperäinen 3 miljardin euron säästötavoite on vauhtisokeudessa unohtunut jo aikoja sitten. Muun muassa palkkaharmonisointi ja hallituksen haikailemat valinnanvapauspilotit aiheuttaisivat ja aiheuttavat, mikäli uudistus toteutuu, satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset. Hoitoketjut pilkkovan valinnanvapausmallin kustannukset maksatettaneen selvästi nykyistä korkeampina asiakasmaksuina, joiden suuruudesta hallitus on ollut varsin haluton esittämään juuri minkäänlaista arviota. Kovin paljon on siis vielä tehtävänä, ennen kuin kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan toteutettua kohtuullisin kustannuksin.

Arvoisa puhemies! Toinen kaikille näkyvissä oleva norsu lasivitriinissä on hallitsematon maahanmuutto siihen liittyvine lisäkustannuksineen. Perussuomalaiset näyttävät olevan ainoa eduskuntapuolue, joka kantaa tästä asiasta todellista huolta. Tilannetta ei ole parantanut hallitusohjelmaan kirjattu ja hallituksen viime joulukuussa julkaisema ennakko-odotuksista huolimatta varsin köykäinen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista. Tähän selvitykseen oli sisällytetty vain murto-osa maahanmuutosta aiheutuvista menoista. Osin tämä luonnollisesti johtuu kustannusarvioiden tekemisen vaikeudesta, mutta silti paljon parempaan olisi pitänyt tähdätä ja myös päästä.

Selvitykseen kootut luvut olisi voitu pääosin katsoa suoraan valtion talousarviosta, ja niin tehtiinkin, mutta paljon jäi puuttumaan. Sitä vastoin erinäiset välilliset kustannukset, joita esimerkiksi monien oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden keskimääräistä selvästi matalammasta koulutustasosta aina luku- ja kirjoitustaidottomuudesta lähtien väistämättä aiheutuu, loistivat hallituksen selvityksestä poissaolollaan. Osaamisvaatimusten koko ajan lisääntyessä kustannusten voi pitkällä tähtäimellä arvioida vain kasvavan, mutta ellei eduskunnalla ole käytössään realistisia arvioita edes maahanmuutosta tällä hetkellä aiheutuvista kustannuksista, on niitä lähes mahdotonta hahmottaa varsinkaan pitkällä tähtäimellä.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat vaatineet hallitukselta useaan otteeseen huomattavasti nykyistä jämerämpiä otteita maahanmuuttopolitiikan järkevöittämiseksi. Valitettavasti hallitus ei ymmärtänyt tarttua antamiimme neuvoihin edes vaalikauden ensimmäisellä puoliskolla. Nyt kun EU-maat käyvät neuvotteluja turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta sekä Euroopan unionin sisällä että sen ulkopuolella, ei Suomi saa olla yhtään sinisilmäinen. Kansallisen etumme varmistaminen on ehdottomasti maamme hallituksen ensisijainen tehtävä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen neuvottelutaktiikassa EU-pöydissä on kuitenkin runsaasti parantamisen varaa. Tämä on näkynyt muun muassa keskustelussa, jota on käyty EU:n tulevan rahoituskehyksen tiimoilta. Valtiovarainministeri on jo todennut julkisesti, että Suomi tulee tarvittaessa antamaan periksi jäsenmaksujen bruttokansantulo-osuuden kasvattamisessa. Tätä ei tosiaankaan voida pitää järin tiukkana linjana, varsinkin kun neuvottelutaktiikka on jo hyvissä ajoin etukäteen vuodettu julkisuuteen. Tällä menolla Suomi tulee jälleen kerran saamaan maksajan roolin. Se ei olisi todellakaan ensimmäinen kerta historiassa. Vaikka Suomen hallituksella näyttää olevan niin sanotusti hinkua päästä EU:n päättäviin ytimiin, ei sitä saa maksattaa kansalaisilla."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_72+2018+3+137+137.aspx

TIEDOTE: PS-kansanedustajat: Kasvatusvastuuta ei pidä ulkoistaa yhteiskunnalle

Torstai 7.6.2018 klo 10.09

TIEDOTE 7.6.18

Julkaisuvapaa

PS-kansanedustajat: Kasvatusvastuuta ei pidä ulkoistaa yhteiskunnalle

Mittava varhaiskasvatuslain uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Perussuomalaiset ovat kritisoineet uudistukseen sisältyvää päiväkotien henkilökunnan pätevyysvaatimusten tuntuvaa kiristystä ja todenneet sen vaikeuttavan työvoiman saatavuutta alalle. Perussuomalaiset katsovat myös monien julkisuudessa esitettyjen, lastenhoitoon ja kasvatukseen liittyvien vaatimusten nivoutuvan ongelmallisesti toisiinsa, kaventavan toteutuessaan perheiden päätösvaltaa ja siirtävän kasvatusvastuuta yhä enemmän yhteiskunnalle.

- Vaikka laadukas varhaiskasvatus on tärkeää, se ei ole oikotie onneen. Lapsi tarvitsee ennen kaikkea yhteistä aikaa tutun ja turvallisen aikuisen kanssa. Vanhempia on tuettava tekemään juuri heidän lapselleen sopivia valintoja, tarkoittipa se kotihoitoa tai päiväkotien varhaiskasvatukseen osallistumista, kansanedustaja Sami Savio (ps.) vaatii.

Perhevapaauudistus laitettiin jäähylle alkuvuodesta, mutta sitä on jo vaadittu tulevaan hallitusohjelmaan. Perussuomalaiset vaativat, että perheiden valinnanvapautta hoitovapaan jakamisessa vanhempien kesken ei saa kaventaa.

- Jopa alle kolmivuotiaat lapset halutaan ehkä osin ideologisista syistä niin sanottuun kasvatusputkeen. Me emme halua tällaista, vaan kunnioitamme vanhempien parasta tietämystä siitä, mikä on heidän lapselleen eduksi, kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) huomauttaa.

Perussuomalaiset toteavat, että mikäli perheiden valinnanvapautta kavennetaan, se voi pakottaa perheet turvautumaan päivähoitoon. Tämä taas saattaa lisätä kuntien kustannuksia.

Useiden muiden puolueiden ja OAJ:n taholta on esitetty myös oppivelvollisuuden ja esiopetuksen ulottamista jo viisivuotiaisiin lapsiin. Lisäksi varsinkin poliittisesta vasemmistosta on vaadittu kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta.

- Tämä on ideologiaa, jossa lapset halutaan ”putkeen” kasvamaan samaan muottiin mahdollisimman aikaisin. Toisekseen esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus maksaisi yhteiskunnalle jopa satoja miljoonia. Liikenevät varat tulisi ennemmin käyttää esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämiseen ja työntekijöiden palkkoihin, kansanedustaja Laura Huhtasaari (ps.) luettelee.

Lisätiedot:

Ritva ”Kike” Elomaa, +358 505120806
Sami Savio, +358 452608308
Laura Huhtasaari, +358 505122860

Eurooppalaisten oikeistohallitusten arvopohjissa on suuria eroja

Keskiviikko 30.5.2018 klo 13.34

Eurooppalaisten oikeistohallitusten arvopohjien välillä näyttää olevan suuria eroavaisuuksia. Suomen kannalta erityinen ongelma on maamme hallituksen saamattomuus ja oma-aloitteisuuden puute kansallisesti tärkeissä kysymyksissä.

Moni muu eurooppalainen oikeistohallitus puolustaa vahvasti oman maansa kansallisia etuja. Sipilän hallitus sitä vastoin näyttää pelkäävän ottaa Suomen näkemyksiä esille neuvottelutilanteissa. Suomi on esimerkiksi toteuttanut EU:n sisäisiä turvapaikanhakijoiden siirtoja jopa yli oman laskennallisen osuutensa, vaikka hallitusohjelman mukaan niihin ei pitänyt sitoutua lainkaan. Myös EU:n rahoituskehysneuvotteluissa on annettu periksi jo etukäteen.

Erityisen kummallisia ovat pääministeri Sipilän tuoreet puheet Suomen maahanmuuttolinjausten tiukkuudesta. Sipilä esitti näkemyksensä viime viikolla Pohjoismaiden pääministerien tapaamisen yhteydessä.

Sipilän arviot Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan kireydestä näyttäytyvät varsin oudossa valossa, kun vertailuun otetaan esimerkiksi Itävallan oikeistohallituksen harjoittama politiikka. Itävallassa maahanmuuttajille maksettavien sosiaalietuuksien taso sidotaan saksan kielen osaamiseen. Lisäksi maassa muun muassa nopeutetaan rikoksiin syyllistyneiden palautuksia ja tiukennetaan kansalaisuuden saamisen ehtoja pidentämällä kansalaisuushakemuksen jättämistä edeltävä asumisaikavaatimus kymmeneen vuoteen.

Perussuomalaiset ovat tehneet monia vastaavanlaisia lakialoitteita Suomessa, mutta valitettavasti aihe ei kiinnosta Sipilän hallitusta. Ilmeisesti vasta Brysselistä annettavat määräykset tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaa saisivat hallituksen tarttumaan toimeen. Sipilän hallitukselta puuttuukin täysin oma-aloitteisuus tällä politiikan osa-alueella, kun sitä monella muulla saralla on ollut jo liikaakin.

Perussuomalaiset eivät hyväksy sopeutumisrahan korottamista

Sunnuntai 20.5.2018 klo 21.59

Kansanedustajien varsin anteliaiden sopeutumiseläkkeiden lakkauttamisesta käydyt neuvottelut päättyivät vesitettyyn kompromissiin, jonka eduskuntaryhmät perussuomalaisia lukuun ottamatta hyväksyivät. Sopeutumiseläkkeistä luovutaan lopulta, joskin vasta pitkähkön siirtymäkauden jälkeen.

Tehtyyn päätökseen kuitenkin koplattiin 260 euron tasokorotus eduskunnasta yhden kauden jälkeen pudonneiden kansanedustajien määräaikaiseen sopeutumisrahaan. Myös sopeutumisrahan saamisen ehtoja väljennetään.

Jos kansanedustajat olisi siirretty normaalin työttömyysturvan piiriin, olisivat eduskunnasta pudonneet kansanedustajat olleet heti työmarkkinoiden käytettävissä ja päässeet nauttimaan aktiivimallin tarjoamista kannusteista. Näin ei jostain syystä haluttu toimia.

Eduskuntaryhmien enemmistö päätti samassa yhteydessä mahdollistaa harkinnanvaraisen lisäeläkkeen myöntämisen ministerinä yli 15 vuotta sitten toimineille henkilöille. Perussuomalaiset vastustavat tällaista "dinosauruseläkettä", jonka myöntäjänä toimii kansanedustajista koostuva eduskunnan kansliatoimikunta. Lisäeläkehakemusten hylkääminen toverituomioistuimessa on sangen epätodennäköistä.

Perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet hyvin epäoikeudenmukaisen sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista ja tehneet sitä koskevan lakialoitteen. Emme kuitenkaan voineet hyväksyä muiden puolueiden kokoon kyhäämää puolivillaista neuvottelutulosta, johon sisältyy korotusten myötä erittäin ikävä sivumaku. Sopeutumiseläkkeistä olisi ehdottomasti pitänyt malttaa luopua kansanedustajien muita etuuksia samalla parantamatta.

Vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohdat on korjattava pikaisesti

Perjantai 18.5.2018 klo 15.16

Perussuomalaiset tukivat eilisessä täysistunnossa voimakkaasti vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi laadittua kansalaisaloitetta. Pidin asian tiimoilta seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitejärjestelmää on viime vuosina toisinaan kovastikin arvosteltu, joskus syystä ja usein ilman syytä. Mutta kansalaisaloitejärjestelmään liittyy sellainen erinomainen piirre, että sillä voidaan nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja eduskuntakäsittelyyn asti suuria kansalaisryhmiä koskettavia epäkohtia. Nyt tämä käsiteltävänä oleva kansalaisaloite tapaturmavakuutuslain 41 d §:n muuttamiseksi eli käytännössä vakuutus- ja eläkeyhtiöiden lääkäreillä tällä hetkellä olevan oikeuden ilman perusteltua syytä ja jopa potilasta näkemättä kumota hoitavan lääkärin lausunto poistamiseksi on esimerkki sellaisesta epäkohdasta, jota eduskunta ei aiemmin ole uskaltanut korjata. Syytä siihen, miksi eduskunta ei ole tässä asiassa edennyt, joka epäkohta on ollut varmasti pitkään meidän kaikkien tiedossa, en osaa valitettavasti edes arvailla.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille tämän asian ja epäkohdan korjaaminen on erittäin tärkeää oikeudenmukaisuussyistä. Asiaa julkisuudessa erittäin paljon esillä pitänyt edustaja Ronkainen pohti jo keskustelun alussa käyttämässään hyvässä ja asiantuntevassa puheenvuorossa paljon tähän aihealueeseen liittyviä näkökulmia. Edustaja Ronkainen on myös laatinut viime vuonna pitkälti samansisältöisen lakialoitteen, joka ei valitettavasti ole ainakaan vielä edennyt eduskunnassa maaliin asti. Tilannehan on se, että lakialoitteet hyvin usein raukeavat vaalikauden lopulla, mutta nyt tämän käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen kautta tämä epäkohta on eduskunnassa ja asia saa yhä vahvemman painoarvon ja merkityksen, joka sille ehdottomasti kuuluukin.

Arvoisa puhemies! Vakuutuslääkäreiden oikeutta kumota hoitavan lääkärin diagnoosia ei tultaisi lakimuutoksen myötä tietenkään kokonaan poistamaan, mutta jatkossa vakuutuslääkäreiltä tulisi ehdottomasti vaatia asianmukaiset perustelut päätökselleen, ja se on mielestäni täysin oikeutettu vaatimus. Sitä vastoin vakuutusyhtiön ja sen käyttämien asiantuntijalääkäreiden tämänhetkinen mahdollisuus kiistää hoitavan lääkärin antama diagnoosi potilasta näkemättä ja vieläpä ilman lääkärin ammattietiikkaan liittyvää juhlallista vakuutusta on mielestäni täysin oikeustajun vastaista, ja tämä epäkohta onkin korjattava pikaisesti.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen myötä asia onkin mahdollista saada kuntoon, ja samalla voidaan hälventää merkittävästi järjestelmää kohtaan tunnettua epäluuloa. Perussuomalaiset tukevat erittäin vahvasti tätä kansalaisaloitetta. Kiitän kaikkia aloitteen allekirjoittajia ja toivon aloitteelle menestyksellistä valiokuntakäsittelyä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_51+2018+3+30+30.aspx

Vappupuheeni Tampereella 1.5.2018

Tiistai 1.5.2018 klo 15.19

Pidin tänään Tampereella seuraavan vappupuheen (video katsottavissa oheisesta linkistä):

https://www.youtube.com/watch?v=wScjvU-rq_w

"Hyvää vappua, arvoisa yleisö! Olemme kokoontuneet Tampereen keskustaan työväen ja ylioppilaiden juhlapäivänä. Vaikka työllisyys on kohentunut maailmantalouden hyvän vireen myötä, eivät Sipilän hallituksen viimeaikaiset toimet ja suunnitelmat ole pahemmin tarjonneet suomalaisille työläisille juhlan aihetta. Hallituksen tulisi tähdätä tarmonsa työllisyyden parantamiseen. Silti se näkisi mieluummin suomalaisia työntekijöitä korvattavan ulkomaisella halpatyövoimalla.

Työehtosopimusten yleissitovuuden murtaminen kuuluu Sipilän ja Orpon tavoitteisiin. Hallituksen ministerit ovat myös vaatineet ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistamista. Jopa osa sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton kansanedustajista on kannattanut ajatusta, mikä on täysin käsittämätöntä.

Mikäli hallituksen tahto toteutuisi, syntyisi Suomeen työvoiman alennusmyynti. Se tarkoittaisi monen suomalaisen joutumista työttömäksi. Me Perussuomalaiset vastustamme ehdottomasti Sipilän hallituksen suunnitelmia heikentää tavallisten suomalaisten työehtoja tai painaa yleistä palkka- ja elintasoa alaspäin. Valitettavasti Sipilä ja Orpo heittivät Perussuomalaiset hallituksesta tavallista suomalaista puolustamasta toteuttaakseen omaa kylmää ja kivikovaa politiikkaansa. Hallitus leikkasi vuodenvaihteessa jopa leipäjonojen avustamiseen tarkoitetut määrärahat, jotka Perussuomalaiset olivat saaneet taisteltua budjettiin aiempina vuosina.

Hallitus on ehtinyt kurittaa myös työttömiä. Vuoden alussa voimaan tullut työttömyysturvan aktiivimalli on pahoin epäonnistunut. Se leikkaa työttömyysturvaa myös niiltä työttömiltä, jotka eivät kovasta yrityksestä huolimatta löydä työpaikkaa. Epäonnistumisesta rankaiseminen ei sovi suomalaiseen yhteiskuntaan.

Aktiivimallin ensimmäisen kolmen kuukauden tarkastelujakson tulokset eivät ole millään muotoa positiivisia. Lähes puolet alinta työttömyyspäivärahaa saavista ihmisistä on joutunut aktiivimallin leikkurin kohteeksi. Hallituksen vääristyneen ihmiskäsityksen mukaan nämä ihmiset eivät edes haluaisi töihin. Tosiasia kuitenkin, että töihin on mahdotonta mennä, ellei työpaikkaa ole. Työttömien syyllistämisen sijaan onkin keskityttävä konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät uusien työpaikkojen syntyä.

Perussuomalaiset ovat tehneet lukuisia esityksiä, joiden toteutuessa voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät. Perussuomalaiset haluavat helpottaa uusien yritysten syntyä ja parantaa pienyritysten mahdollisuuksia palkata lisää henkilökuntaa. Olemme muun muassa esittäneet Viron yritysveromallin käyttöönottoa uutta työvoimaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Olemme myös laatineet työtilimallin, joka vähentäisi merkittävästi uuden yrityksen perustamiseen liittyvää byrokratiaa.

Perussuomalaiset tarjoavat muutoinkin kokonaisvaltaisen vaihtoehdon hallituksen kokoomusjohtoiselle politiikalle. Oikeudenmukaisuussyistä vaadimme eläkeläisten verotuksen keventämistä samalle tasolle palkansaajien kanssa, samoin lääkekulujen omavastuuosuuden alentamista. Myös indeksileikkaukset heikentävät pahoin eläkeläisten ostovoimaa. Asia on korjattava.

Suomalaisten syntyvyys on alimmillaan sitten nälkävuosien. Se edellyttää määrätietoisia päätöksiä lapsiperheiden tukalan tilanteen helpottamiseksi. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus hoitaa lapsia kotona. Olemme myös esittäneet verotuksen lapsivähennyksen jatkamista. Yhtenä harvoista puolueista puolustamme edelleen perinteisiä perhearvoja sukupuolineutraalin uuskielen ristipaineessa.

Perussuomalaiset ovat tarjonneet runsaan joukon toimenpiteitä myös asumiskulujen alentamiseksi. Ne helpottaisivat erityisesti kaikkein vähävaraisimpien asemaa. Perussuomalaisten Isänmaa-paketti puolestaan korostaa Suomen kansallisen itsemääräämisoikeuden vahvistamista ja voimavarojen suuntaamista omien kansalaisten hyväksi.

Runsaasti säästöjä saataisiin aikaan pelkästään maahanmuuttopolitiikkaa järkeistämällä. Perussuomalaiset vaativat muun muassa kansalaisuuden myöntämisehtojen tuntuvaa tiukentamista. Valitettavasti hallitus avasi hiljattain uuden piikin. Perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta säädetty laki korvaa valtion varoista suuren osan kuntien laittomasti maassa oleskeleville tarjoamista sote-palveluista. Nyt sisäministeri Mykkänen vähättelee Perussuomalaisten esityksiä luvatta Suomessa oleskelevien säilöön ottamiseksi ja maasta poistamiseksi. Valitettavasti Mykkänen ei näytä vieläkään hahmottaneen, että sisäministerin tehtävänä on pitää huolta kansalaisten turvallisuudesta.

Hyvä yleisö, kaikeksi onneksi Sipilän ottopoikahallitus horjuu jo vakavasti savijaloillaan, vaikka kuihtuvat siniset ovatkin luvanneet roikkua mukana hallituksessa sen harjoittamasta politiikasta riippumatta. Hillotolpan ja Audin pehmeän takapenkin hintana voi tosin olla keskustan ja kokoomuksen voimalla ajama historiallisen kallis sote- ja maakuntauudistus, jonka veronmaksajat joutuvat tietenkin viime kädessä kustantamaan.

Nykyjärjestelmän asteittainen uudistaminen olisi paljon järkevämpää kuin koko terveydenhuollon pistäminen esitetyllä tavalla yhtäkkiä pirstaleiksi. Tämän lisäksi Perussuomalaiset ovat tehneet avauksia, joilla korjattaisiin monia terveydenhuollon nykyisiä ongelmia. Lex Ronkaisen toteutuessa vakuutusyhtiöiden korvaus- ja eläkepäätökset tehtäisiin lähtökohtaisesti hoitavan lääkärin diagnoosin perusteella. Perussuomalaiset ovat myös esittäneet laajan joukon toimenpite-ehdotuksia esimerkiksi sisäilmasairauksien ennaltaehkäisemiseen ja hoitoon. Jatkossakin tärkein on ihminen, ei byrokratia.

Sitä vastoin hallitus sulkee korvansa ja silmänsä asiantuntijoiden varoituksilta valinnanvapausmalliin sisältyvistä arvaamattomista riskeistä. Suuria ongelmia sisältyy muun muassa sote-keskusten rahoitukseen, joka perustuu pääosin niiden asiakkaiksi kirjautuneiden ihmisten lukumäärään todellisten hoitosuoritteiden sijaan. Kilpailuvääristymä aiheuttaisi suurta nousupainetta hoitokustannuksiin ja heikentäisi sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta Pirkanmaallakin, erityisesti sen reuna-alueilla. Alkuperäisen säästötavoitteen saavuttamiseen ei usko enää hallitus itsekään kansalaisista puhumattakaan. Pahimmillaan kaikki aiemmatkin säästöpäätökset valuvat juoksuhiekkaan.

Vaikka monesta muusta kohteesta on leikattu, päätti hallitus suunnata 200 miljoonaa euroa valinnanvapausmallin pilotointiin ja kokeiluihin. Ne tosin toteutetaan vasta sote-lainsäädännön mahdollisen hyväksymisen jälkeen. Täysin takaperoinen etenemisjärjestys kuvaa yleisemminkin hallituksen politiikkaa. Aikatauluttamalla uudistuksen järkevämmin olisi hallitus saanut tuiki tärkeää tietoa uudistuksen käytännön vaikutuksista, vieläpä murto-osalla kaavaillusta summasta. Nyt sote-uudistus halutaan toteuttaa kustannuksista piittaamatta harvalukuisten eturyhmien saaman hyödyn vuoksi.

Sote-hässäkkä on jo repinyt hallituksen ennestäänkin liitoksistaan nitiseviä rivejä. Kokoomuksesta eronnut Harry Harkimo pettyi uudistuksen heikkoon valmisteluun. Myös Elina Lepomäki on esittänyt valinnanvapausmallissa ammottavia kammottavia aukkoja kohtaan vahvaa kritiikkiä ja luvannut äänestää hallituksen esitystä vastaan. Jää nähtäväksi, pystyykö Lepomäki kovan paineen alla pitämään lupauksensa. Myös Paavo Väyrynen on päättänyt palata eduskuntaan ja luvannut vastustaa sekä hallitusta että oppositiota.

Pääministeri Sipilän hätä on niin suuri, että hän on lähestynyt opposition pienpuolueita RKP:tä ja kristillisiä pyytäen niiltä tukea hallitukselle. Mitä Sipilä pienpuolueille kulissien takana lupaa, ei ole tiedossani. Soten valuvikojen korjaaminen tuskin kuitenkaan on hallituksen ykköstavoite, kun uusjaossa on mittavasti rahaa ja valtaa. Kovan poliittisen pelin lopputulos onkin mitä todennäköisimmin ja jälleen kerran jättilasku veronmaksajille.

Arvoisa yleisö, julkisuudessa on myös virinnyt laaja kansalaiskeskustelu normaaliin työttömyysturvaan verrattuna ylitsevuotavan anteliaan kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaisten kanta on kristallinkirkas. Sopeutumiseläkkeet on lakkautettava. Asia on ensisijaisesti periaatteellinen. Sopeutumiseläke tarjoaa nauttijoilleen lokoisat oltavat vanhuuseläkeikään asti ilman oman aktiivisuuden vaatimusta. Esimerkiksi yritystoiminnasta saatavat pääomatulot eivät vaikuta sopeutumiseläkkeen maksamiseen tai sen suuruuteen. Tätä porsaanreikää onkin hyödynnetty varsin ahkerasti.

Kansan kustannuksella lekotteleva eliitti on saatava ruotuun. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaati vuonna 2016 laatimassaan lakialoitteessa sopeutumiseläkejärjestelmän lopettamista. Vastaavaan lopputulokseen tähtäävä kansalaisaloite on nyt päätynyt eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan onkin pakko muodostaa asiaan piakkoin virallinen kanta ja löydettävä selkäranka sopeutumiseläkkeistä luopumiseksi.

Arvoisat kuulijat, vaikka nykyhallitus ei juuri kansalaisten etua puolustakaan, ovat viime kesäkuun puoluekokouksessa uudistuneet Perussuomalaiset vahvasti suomalaisten puolella. Meille Suomen kansallinen etu on kaikkein tärkein ohjenuora jatkossakin. Sitä emme tule unohtamaan, koska nyt tehtävät päätökset eivät vaikuta pelkästään nykyisiin, vaan myös kaikkiin tuleviin sukupolviin. Jos suomalaiset päättäjät eivät puolusta omia kansalaisiaan ja suomalaisia perinteitä, ei sitä tee kukaan muukaan. Tämä jokaisen vastuullisen päättäjän on joka hetki muistettava."

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet on lakkautettava

Torstai 15.3.2018 klo 20.35

Eduskunnassa käytiin tänään (15.3.) keskustelua kansanedustajien sopeutumiseläkkeistä. Perussuomalaiset tiedustelivat jo iltapäivän kyselytunnilla hallituksen kantaa erittäin epäoikeudenmukaiseen sopeutumiseläkejärjestelmään, jonka kanssa tavallisen kansalaisen työttömyysturva ei ole millään muotoa yhdenvertainen. Emme kuitenkaan saaneet pääministeri Sipilältä selvää vastausta hänelle esittämäämme kysymykseen. Sitä vastoin Sipilä sysäsi asian eduskunnalle päätettäväksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä seisoo yhtenäisenä joukkona sopeutumiseläkkeiden lakkauttamista vaativassa rintamassa kansalaisten selvän enemmistön tavoin. Osoituksena kannastamme on muun muassa perussuomalaisten kansanedustajien jo vuonna 2016 laatima lakialoite, jossa esitimme sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista. Valitettavasti aloitteemme ei ole saanut riittävää tukea muilta eduskuntapuolueilta. Samaa lopputulosta vaativa kansalaisaloite on kuitenkin kerännyt nyt vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja päätyi tänään eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnan onkin pakko muodostaa asiaan piakkoin virallinen kanta.

Täysin kohtuuton sopeutumiseläkejärjestelmä tarjoaa ennen 2011 eduskuntaan valituille ja siellä vähintään seitsemän vuotta istuneille kansanedustajille mahdollisuuden nauttia sopeutumiseläkkeestä aina eläkeikään asti, vieläpä siten etteivät esimerkiksi yritystoiminnasta saatavat pääomatulot vaikuta lainkaan sopeutumiseläkkeen maksamiseen tai sen suuruuteen. Viimeksi mainittu porsaanreikä on tuskin ollut lainsäätäjien alkuperäinen tarkoitus, mutta julkisuudessa viime aikoina olleiden tietojen perusteella sitäkin on hyödynnetty ahkerasti. Muutoinkin sopeutumiseläke mahdollistaa siihen oikeutetuille edustajille lokoisat oltavat eduskunnasta putoamisen jälkeen ilman minkäänlaista oman aktiivisuuden vaatimusta.

Eduskunnan on näytettävä esimerkkiä kansalaisille, ja tämä korostuu erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. Sopeutumiseläkkeet ovat sekä suuruutensa että kestonsa osalta ja yleisen moraalin näkökulmasta täysin kestämättömällä pohjalla, ja niitä koskevat vinoutumat ovat korostuneet entisestään hallituksen ”kannustettua” työttömiä työttömyysturvaa leikkaamalla. Tilanteeseen on tultava pikaisesti muutos. Kansanedustajien tulisi olla samankaltaisen työttömyysturvan piirissä kuin muidenkin kansalaisten. Odotankin Perussuomalaisten lisäksi muistakin puolueista löytyvän selkärankaa tämän monia kansanedustajia koskevan täysin ylimitoitetun etuuden poistamiseksi. Tämä päätös todennäköisesti myös kohentaisi eduskunnan uskottavuutta kansalaisten silmissä, eikä varmasti ainakaan liian aikaisin.

Ryhmäpuheenvuoroni vuoden 2018 valtiopäivien avauskeskustelussa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 19.52

Pidin tänään eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron keskustelussa vaalikauden lopun pääasiallisista tavoitteista. Sopivissa väleissä tuli samalla kritisoitua Sipilän hallitusta mm. kehnosta EU- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä sote-temppuilusta.

"Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeisten valtiopäivien merkittävimpiin asioihin kuuluu linjaus EU:n kehityksestä. Saksan uusi hallitus näyttää tukevan presidentti Macronin ajatuksia yhteisvastuun kasvattamisesta sekä velka- ja tulonsiirtounionista. Ne kurittaisivat ankarasti suomalaista veronmaksajaa.

Sipilän hallitus torjuu liittovaltiokehityksen puheissaan, mutta ei teoissaan. Suomi jää sivustakatsojan ja maksajan rooliin, ellemme löydä yhteistyökumppaneita liittovaltiokehitystä pysäyttämään. Euroopan keskuspankki on jo ostanut satojen miljardien eurojen roskalainat kriisimaiden ongelmapankeilta. Perussuomalaiset eivät hyväksy yhteisvastuuta veloista eivätkä EU-liittovaltiota. Edellytämme hallitukselta tiedonantoa EU- ja eurolinjauksista sekä Suomen jäsenmaksukehityksestä.

Arvoisa puhemies! Laittoman siirtolaisuuden saaminen hallintaan edellyttää määrätietoisia toimia. EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut, kun ulkorajat vuotavat eikä sopimuksia noudateta.

Suomi on vaivihkaa muuttunut yhdeksi Euroopan liberaaleimmista maista, kun on kyse turvapaikanhakijoista, perheenyhdistämisistä, oleskelulupien pituudesta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoista, rajavalvonnasta ja laittomasti maassa oleskeleville myönnettävistä palveluista. [Välihuutoja vasemmalta]

Euroopan suunta on toinen. Tanskan sosiaalidemokraattien tuoreen ohjelman mukaan maa ei ottaisi vastaan yhtään turvapaikanhakijaa, vaan ainoastaan turvattomimpia pakolaisia kriisialueiden lähistölle perustettavista vastaanottokeskuksista. [Vasemmalta: Moninkertainen pakolaiskiintiö!]

Ruotsissa maltillinen kokoomus ja sosiaalidemokraattinen sisäministeri ovat esittäneet samanhenkisiä ajatuksia. Saksan tulevan hallituksen turvapaikkapolitiikka kiristyy. Järki voittaa.

Myös Sipilän hallituksen on tiukennettava maahanmuuttopolitiikkaansa. Kun teette sen, ovat tulevat sukupolvet syvästi kiitollisia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hallitus teki raskaan virheen luopuessaan hallitusohjelman mukaisesta uudistuksen toteutustavasta ja ryhtyessään valmistelemaan kokoomuksen taustapiirien ankarasti lobbaamaa valinnanvapausmallia. Kansainväliset terveysalan yritykset ovat saamassa ennennäkemättömät markkinat, ja kalliin laskun maksavat kansalaiset.

Perussuomalaiset vaativat paluuta alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ensin tehdään hallittu sote-uudistus ja lisätään valinnanvapautta perustellusta syystä vasta kokeilujen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tiedustelulain uudistamista. Turun terrori-isku oli vakava muistutus turvallisuutemme heikkenemisestä, kun rajoja ei valvota eikä tiedustelu toimi. Haluamme silti varmistua perusoikeuksien turvaamisesta.

Lakien muuttaminen perustuslain kiireellisessä säätämisjärjestyksessä on poikkeuksellista ja vaatii huolellista harkintaa varsinkin vaalikauden lähestyessä loppuaan. Odotamme erityisesti perustuslakivaliokunnan kantaa perusteluineen.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei synny itsestään. Perussuomalaiset kiirehtivät suurten liikennehankkeiden toteutusta. Liikenteen on oltava sujuvaa ja kohtuuhintaista sekä työssäkäyntiä ja elinkeinoelämää edistävää. Asumista on halpuutettava ja pieni- ja keskituloisten palkansaajien sekä eläkeläisten ostovoimaa kasvatettava. Parlamentaarinen työ yritystukiviidakon karsimiseksi on otettava tosissaan.

Pienenä kansakuntana Suomen on panostettava koulutukseen ja tutkimukseen. Eduskunnan käsittelyyn tulevan lukiolain lisäksi koulutusta on kehitettävä kaikilla tasoilla.

Työpaikkoja syntyy erityisesti pienimpiin yrityksiin. Perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa, yrittämisen aloittamista helpottavaa työtilimallia sekä yritysverotuksen muuttamista investointeja ja työllistämistä tukevaksi. Näin voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat työttömien kannustamista hallituksen suosiman keppiaktivoinnin sijaan. Vaikka työttömän tulee olla aktiivinen ja pyrkiä työllistymään, ei ketään pidä pakottaa mahdottoman eteen. Aktiivimalli ei luo uusia työpaikkoja, ellei huomioida Kansaneläkelaitoksen kasvavaa käsittelyruuhkaa. [Kimmo Kivelä: Entäs passiivimalli?] Mallin epäkohdat on korjattava viimeistään sitä koskevaa kansalaisaloitetta käsiteltäessä.

Arvoisa puhemies! Häpeälliset leipäjonot osoittavat, ettei läheskään kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Odotamme Juho Saaren työryhmän esityksiä ja hallituksen toimia köyhyyden ja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tasavallan presidentti on perussuomalaisten tavoin puhunut usein kohtuuden puolesta. Valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä on kohtuullistettu hieman tällä vaalikaudella, enemmänkin olisi voitu. Kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin on puututtava pikaisesti. Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. [Puhemies koputtaa] Tämä toimikoon eduskunnan ohjenuorana [Puhemies: Aika!] myös jatkossa."

https://www.suomenuutiset.fi/ps-suomi-on-vaivihkaa-muuttunut-yhdeksi-euroopan-liberaaleimmista-maista-turvallisuus-heikkenee-kun-rajoja-ei-valvota-eika-tiedustelu-toimi/

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita?

Maanantai 22.1.2018 klo 19.37

TIEDOTE 22.1.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita?

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD päätti 21.1. järjestetyn tiukan puoluekokousäänestyksen jälkeen aloittaa hallitusneuvottelut Saksan kristillisdemokraattien kanssa. Sosiaalidemokraattien asema Saksan hallitusneuvotteluissa on jatkossa vankka. Neuvottelujen kariutuminen johtaisi uusiin liittopäivävaaleihin ja liittokansleri Angela Merkelin uran päättymiseen.

- Saksan hallitusneuvottelut voivat määrittää Euroopan Unionin tulevan kohtalon. Erityisesti SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz tunnetaan EU-liittovaltiokehityksen vahvana kannattajana. Hän on asettanut tavoitteeksi Euroopan Yhdysvaltojen luomisen vuoteen 2025 mennessä. Tälle tielle perussuomalaiset eivät missään tapauksessa halua Suomea viedä, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Sami Savio.

Savio arvelee kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon seuraavan mieluusti demaripuheenjohtaja Schulzia tämän viitoittamalla tiellä. Orpo totesi aiemmin tammikuussa olevansa valmis tiivistämään Euroopan integraatiota muun muassa täysimääräisen pankkiunionin ja hallitusohjelman vastaisen turvapaikanhakijoiden pysyvän taakanjaon suuntaan.

- Sinänsä on hyvä, että kokoomus paljastaa avoimesti korttinsa. Sen harjoittama EU-politiikka eroaa ratkaisevasti perussuomalaisten Suomen itsemääräämisoikeutta korostavasta ja kansallista etua painottavasta linjasta. Kansallisvaltioiden aika ei ole ohi, eikä liittovaltiokehitys ole vääjäämätön luonnonlaki, huomauttaa Savio.

Orpon mukaan Suomen täytyy olla mukana maaryhmässä, joka valitsee integraation syventämisen mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä huolimatta. Savio tyrmää Orpon kaavailut.

- Pahin mahdollinen virhe olisi viedä Suomi Schulzin tavoittelemaan liittovaltioon ilman kansanäänestystä, kuten toimittiin valuuttaunioniin sitouduttaessa. Äänestäjän kannattaakin pysytellä valppaana, ellei halua historian toistavan itseään, muistuttaa Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308