Eduskunnan päätökset ovat saaneet Suomen talouden nousuun

Keskiviikko 31.5.2017 klo 17:55

Pidin seuraavat parantuneeseen työllisyyskehitykseen ja julkisen velkaantumisen hidastumiseen liittyvät puheenvuorot eduskunnassa 30.5. käydyssä lisätalousarviokeskustelussa:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+32+32.aspx

Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta on joutunut tekemään monia erittäin vaikeita päätöksiä, mutta pitkälti niiden ansiosta Suomen talouden suunta on lopulta oikea. Työttömyys on meillä Suomessa edelleen vakava inhimillinen ja yhteiskunnallinen ongelma, mutta onneksi nyt huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli Suomessa 37 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys on alentunut koko maassa ja useilla eri sektoreilla, mikä on täysin päinvastaista kehitystä kuin vielä viime hallituskaudella totuttiin näkemään. 

Arvoisa puhemies! Eräs merkittävä tekijä tälle työllisyyden paranemiselle ovat jo toteutetut mittavat, miljardiluokan tuloveron alennukset. Niiden ansiosta kulutus on lisääntynyt. Muun muassa arvonlisäveron tuotot nousevat tämän lisätalousarvion mukaan lähes 190 miljoonalla eurolla ja myös autoverotuotto yli 50 miljoonaa euroa vuodessa. [Puhemies koputtaa] Tämä on esimerkki veronalennusten tuomista lisätuloista julkiseen talouteen. 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_60+2017+4+67+67.aspx

Arvoisa puhemies! Kun työllisyys on nyt kääntynyt selvään nousuun ja talous samalla kasvuun, niin uskaltaa oppositiokin jo kiitellä varovasti, mutta kuitenkin se uskaltaa kiitellä hallitusta. Kiitokset ovat yhä edelleen siis hentoja, mutta kun talouden nousuvauhti hiljalleen tästä kiihtyy, niin lisääntyy varmaan oppositiosta käsin tuleva kiittelykin hallituksen hyvistä esityksistä.  

Lisätalousarvio pienentää kasvaneiden verotuloarvioiden myötä valtion velanottotarvetta kaikkiaan 178 miljoonalla eurolla. On tosiaan varsin poikkeuksellista, että nämä lisätalousarviot pienentävät velanottoa, kuten edustaja Vähämäki täällä tänään aiemmin totesi. Tämä kehitys on ainakin osaltaan seurausta tuloveronalennuksista ja ostovoiman kasvamisesta, mikä on saanut suomalaiset kuluttajat liikkeelle. Arvonlisäverotuotot kasvavatkin yli 180 miljoonaa euroa aiemmin arvioidusta. On silti selvää, että julkinen velkaantumisemme on edelleen liian nopeaa. Onneksi kuntatalouden velkaantumistahti on saatu taittumaan tällä vaalikaudella. 

Arvoisa puhemies! Tuloveron alennusten lisäksi eräs hyvä esimerkki toimivasta kannustimesta on päivähoitomaksujen alennus. Päivähoitomaksuja alennetaan jälleen varsinkin pienituloisissa lapsiperheissä. Se on hyvää jatkumoa jo viime syksynä tehdyille maksualennuksille. Ne ovat parantaneet työllistymisen kannustimia ja kasvattaneet monen pienituloisen perheen käteenjääviä tuloja useilla prosenteilla. Tällaisia hyviä päätöksiä tulee tehdä jatkossakin. Nettotulojen kasvu bruttotulojen pysyessä maltillisina hyödyttää sekä palkansaajia, yrittäjiä että koko suomalaista yhteiskuntaa.

Avainsanat: julkinen talous, työllisyys, eduskuntatyö

Pirkanmaalla satsataan työllisyyteen

Perjantai 14.10.2016 klo 9:38

Tämän viikon Ylöjärven Uutisissa julkaistu kolumnini käsitteli työllisyysedellytysten kehittämistä Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla satsataan työllisyyteen

Työ- ja elinkeinoministeriön katsauksen mukaan Suomessa oli elokuun lopussa 342 500 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli noin 13 prosenttia työvoimasta. Työttömyys näyttää kääntyneen lopulta hienoiseen laskuun, olihan työttömiä kesän lopussa noin 4 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Valitettavasti Pirkanmaan työttömyysaste on edelleen koko maan keskiarvoa korkeampi. Teollisuuden rakennemuutos on koetellut takavuosina erityisesti Tamperetta, jossa työttömiä on yli 18 prosenttia työvoimasta.

Ylöjärvellä tilanne on onneksi aavistuksen valoisampi työttömyysasteen jäädessä hieman koko maan keskiarvon alapuolelle. Ylöjärven kaupungin elinkeinopolitiikalla lienee oma osansa lukuisten pienyritysten sijoittumisessa paikkakunnalle.

Eduskunnan päätöksenteossa työllisyydenhoidolla on ollut aina tärkeä rooli, mutta sen merkitys korostuu erityisesti korkean työttömyyden vallitessa. Viime kuun kolumnissani mainitsemieni tuloveronalennusten ja pienyritystoiminnan edellytysten parantamisen lisäksi tarvitaan myös perinteisempiä työllisyystoimia.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat Ylöjärvi mukaan lukien on valittu työ- ja elinkeinoministeriön kokeiluun, jossa keskitytään asiakaslähtöisten työvoima- ja yrityspalveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen.

Tein itsekin taustatyötä ministeriön suuntaan, jotta kaupunkiseutumme pääsisi kokeilun piiriin. Vuosina 2017 ja 2018 toteutettava kokeilu on myös tärkeää valmistautumista tulevaan aikakauteen, siirretäänhän TE-toimistojen tehtävät maakuntauudistuksen yhteydessä maakunnille.

Työllisyydenhoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää on tietenkin uusien markkinaehtoisten työpaikkojen syntyminen. Bio- ja kiertotalouden kehittäminen ja nykyistä parempi hyödyntäminen muodostavat yhden Sipilän hallituksen kärkihankkeista.

Kolmenkulmassa Nokian Kyynijärven lähistöllä sijaitsevalle ECO3-alueelle nousee valtakunnallisestikin merkittävä bio- ja kiertotalouden yrityskeskittymä. Yritysten lisäksi korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet alueen toimintaan merkittävällä tavalla.

Mitä todennäköisimmin yritysalue säteilee tulevaisuudessa hyvinvointia, yritystoimintaa ja työpaikkoja lähiseudulle. Ylöjärven kaupungin ja Ylöjärven yrityspalvelun aktiivisuus helpottanee bio- ja kiertotalouden alihankintaketjujen laajenemista kotikaupunkiimme. Laajuudeltaan 90 hehtaarin kokoiselle ECO3-alueelle on saatu ulkomaisiakin investointeja.

Pirkanmaalaiset kansanedustajat vierailivat syyskuussa Nokialla keskustelemassa ECO3-alueen jatkokehitystarpeista. Kolmenkulma sijaitsee koko maata ajatellen erinomaisten liikenneyhteyksien varrella ja kiinnostus yritysalueen hyödyntämiseen on merkittävässä kasvussa.

Alueen positiivisten tulevaisuuden odotusten ohella keskustelun aiheeksi nousi lähinnä huoli siitä, että Nokian kaupungin nykyiset resurssit eivät riitä alueen kasvutarpeiden hyödyntämiseen. Nokian kaupunki onkin hakenut työ- ja elinkeinoministeriöltä erillisrahoitusta ECO3-alueen kehittämiseen tämän vuosikymmenen loppuun asti.

Valtiovarainvaliokunnan sekä sen työ- ja elinkeinojaoston jäsenenä minulla on jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa valtion talousarviossa tässä vaiheessa sitomatta olevien määrärahojen kohdentamiseen.

Osa joulukuun aikana tarkentuvista määrärahoista tultaneen kohdistamaan kotimaakuntamme hyväksi. Yritys- ja innovaatiotoiminnan edistäminen Pirkanmaalla parantaa samalla koko maan tulevaa kilpailukykyä, varsinkin jos täällä kehitettyjä toimintatapoja pystytään hyödyntämään muuallakin Suomessa.

http://ylojarvenuutiset.fi/2016/10/12/pirkanmaalla-satsataan-tyollisyyteen/

Avainsanat: työllisyys, yrittäminen

Yrittämisen ja työllistymisen edellytykset paranevat

Keskiviikko 13.4.2016

Hallitus esittelee tämän ja ensi viikon aikana lukuisia yrittämisen ja työllistymisen edellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Monet keinoista on kohdennettu mikro- ja pienyritysten tarpeisiin. Muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Toteutettavan kokeilun aikana työntekijän voisi palkata myös avoimilta työmarkkinoilta palkkatukea hyödyntäen.

Työttömyysturvajärjestelmään on tulossa muutoksia, joilla kannustetaan työllistämiseen ja työllistymiseen. Työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaisen päivärahan perusosaa voidaan jatkossa käyttää starttirahaan, palkkatukeen ja työntekijän liikkuvuuden edistämiseen. Myös osa-aikaiseksi yrittäjäksi ryhtymistä on tarkoitus helpottaa ja loiventaa rajaa yrittäjän ja palkansaajan välillä sekä pienentää yrittämiseen liittyviä riskejä. Tarkoituksena on joustavoittaa siirtymää yrittäjästä palkansaajaksi tai toisinpäin.

Hallituksen esittelemän innovaatiopankin käyttöönotolla on tarkoitus lähentää ideoiden kehittäjiä niiden käytännön toteuttajiin. Myös innovaatio- ja palvelusetelin käytöstä suoritetaan kokeilu, jossa pk-yritykset voivat hankkia omiin kehittämistarpeisiinsa ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea. Seteliä voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteistyöprojektissa korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa, liikeideoiden arvioinnissa ja kehittämisessä tai kaupallistamisessa.

Suomen Yrittäjien esittämänä toiveena on ollut, että hallitus toteuttaa pikaisella aikataululla hallitusohjelman mukaiset päätökset yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennys otetaankin käyttöön ensi vuoden alusta lähtien. Samoin ryhdytään valmistelemaan lainsäädäntöä voittovarauksesta, jolloin yritys voisi lykätä osan tuloksestaan myöhemmin verotettavaksi ja kasvattaa siten investointien rahoitukseen käytössä olevaa nettotuloa.

Lisäksi kokeillaan alueellisesti työnhakija- ja työnantajalähtöistä työllisyyspalvelua, jonka puitteissa voidaan poiketa voimassa olevasta työvoimaa, yrityspalveluja ja työttömyysturvaa koskevasta lainsäädännöstä. Nämä ja monet muut hallituksen esittelemät toimenpiteet ovat tarpeellisia työllisyyskehityksen kääntämiseksi nousuun, vaikka eivät työttömyysongelmaa kokonaan ratkaisekaan.

Avainsanat: eduskuntatyö, yrittäminen, työllisyys