Kolumni: Hallituspolitiikan suunnan on muututtava

Perjantai 28.2.2020 klo 12.15

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Tamperelaisessa 26.2.:

Hallituspolitiikan suunnan on muututtava

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tammikuussa raporttinsa Marinin hallituksen talouspolitiikasta. Sen sisältö ei ollut hallituksen kannalta mairitteleva.

Arviointineuvosto kutsui raportissaan hallituksen talouspolitiikkaa löysäksi, kritisoi hallitusta työllisyyssuunnitelman puutteesta ja katsoi julkisen omaisuuden myyntisuunnitelmien olevan kyseenalaisia. Riippumattoman asiantuntijatahon esittämiksi moitteet ovat poikkeuksellisen vahvoja. Hallituksen on syytä suhtautua kritiikkiin erittäin vakavasti ja korjata politiikkansa suunta.

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta ja taloudellisesta kestokyvystä. Niiden turvaaminen on sekä tiukan maahanmuuttopolitiikkamme että muiden linjaustemme peruslähtökohta.

Haluamme varmistaa normaalin elämän olevan mahdollista sekä kaupungeissa että maaseudulla. Tämä edellyttää muun muassa asumisen ja liikkumisen hintojen kohtuullistamista.

Työllistymistä voidaan edistää esimerkiksi maltillisilla veronalennuksilla ja työmatkakustannuksia pienentämällä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden suomalaisten työllisyyden parantamiseen.

Työssäkäynnin ja yrittämisen on oltava mahdollista ilman kohtuutonta verotaakkaa tai lamaannuttavaa byrokratiaa. Kotimaisen teollisuuden toimintaedellytykset on turvattava. On ympäristönkin etu, että teollisuus pysyy Suomessa eikä karkaa Kaukoidän saastuttaviin maihin.

Suomalaisten yhteisestä kansallisomaisuudesta on pidettävä hyvää huolta. Maaperämme arvokkaat mineraalit eivät saa olla kaupan pilkkahintaan, vaan niistä saatavan tuoton tulee hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa. Vesihuolto on säilytettävä jatkossakin julkisen sektorin tehtävänä.

Hallitus ei saa antaa periksi myöskään EU:n jäsenmaksuneuvotteluissa. Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta vastustavat oikeutetun tiukasti jäsenmaksujen kasvattamista. Suomen tulee liittoutua niiden kanssa. Maamme poisjäänti Pohjois-Euroopan maiden tiukkaa budjettikuria vaativasta rintamasta koituisi jälleen kerran suomalaisten veronmaksajien tappioksi.

Mielipidekirjoitus: Verotuksen nousu uhkaa kansantaloutta

Tiistai 28.1.2020 klo 15.52

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin maanantaina 27.1. Aamulehdessä:

Verotuksen nousu uhkaa kansantaloutta

Edeltäjänsä ohjelmaa toteuttamaan ryhtynyt Sanna Marinin hallitus on vakavien haasteiden edessä. Hallitukseen kohdistuu mittavia odotuksia julkisen velan jatkaessa samaan aikaan kasvuaan.

Marininkin hallitus pyrkii uudistamaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Monet uudistuksen suuntaviivat ovat silti yhä hakusessa. Jopa peruspalveluministeri Krista Kiuru on myöntänyt valmisteluaikataulun olevan varsin kiireinen.

Hallituksen linjauksen mukaan sote-palveluiden järjestämisvastuu kuuluu tulevaisuudessa maakunnille. Hallituspuolueiden suunnalta on toisaalta kantautunut soraääniäkin. Muun muassa Tampereen sosialidemokraattinen pormestari Lauri Lyly on vedonnut hallitukseen toivoen, että Pirkanmaalla voitaisiin parannella ja hyödyntää jatkossakin kuntavetoista sote-mallia.

Sama sote-ratkaisu ei välttämättä sovellu ikä- ja väestörakenteeltaan erilaisille alueille. Lylyn ja monien muiden suurten kaupunkien johtajien vaatimukset ovat voimistuneet sen jälkeen, kun Uudenmaan ilmoitettiin todennäköisesti saavan haluamansa viiden sote-alueen erillisratkaisun.

Lylyllä on aiheelliset perusteet puolustaa kuntien sote-tarjontaa. Monet Pirkanmaan kunnat ovat onnistuneet hyödyntämään ja lisäämään muun muassa kustannustehokkaita matalan kynnyksen palveluita. Tämä kehitys uhkaa pysähtyä maakuntahallintoon ja uusiin hallintovirkoihin tähtäävän, erityisesti keskustalle tärkeän poliittisen lehmänkaupan vuoksi. Maakuntien mahdollinen verotusoikeus tuskin keventäisi verorasitustakaan.

Julkisen talouden tasapainottuminen edellyttää sote-palveluiden sujuvuuden lisäksi työllisyyden kohenemista. Vaalikausi ei ole alkanut työllisyydenhoidon kannalta järin lupaavasti. Hallituspuolueiden äänin tehty kotitalousvähennyksen leikkauspäätös rajoittaa remontti- ja kotipalvelualan yritysten työtilaisuuksia. Liikenne- ja lämmityspolttoaineiden veronkorotusten kaltaiset, asumisen ja liikkumisen hintaa nostavat ratkaisut heikentävät ostovoimaa. Autoilun kallistuessa myös työn vastaanottaminen kauempaa vaikeutuu.

Hallituksen on korjattava politiikkansa yksityistä toimeliaisuutta edistäväksi. Keskituloisen palkansaajan tuloverotus on Suomessa Ruotsia kireämpää. Maltilliset veronalennukset parantaisivat kotitalouksien ostovoimaa. Kaivattuja säästöjä saadaan esimerkiksi maahanmuutosta ja kehitysavusta aiheutuvia julkisia menoja tuntuvasti karsimalla.

Lisätyövoimaa palkkaavien yritysten kasvua voitaisiin edesauttaa verokannustein. Aloittelevia yksinyrittäjiä on mahdollista auttaa esimerkiksi yel-maksuvelvollisuuden alarajaa nostamalla. Useiden yrittäjyyttä ja työllistymistä helpottavien pientenkin keinojen yhdistely voi johtaa hyvään lopputulokseen.

Maamme edun on oltava yhteinen päämäärä. Hallituksella on oltava valmius toteuttaa myös opposition esittämiä keinoja Suomen oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi kehittämiseksi.

Kolumni: Hallituksen toimet eivät kohenna työllisyyttä

Keskiviikko 13.11.2019 klo 17.47

Kolumnini Rinteen hallituksen talouspolitiikasta ja Perussuomalaisten tarjoamasta vaihtoehdosta julkaistiin tänään (13.11.) ilmestyneessä Tamperelaisessa:

Hallituksen toimet eivät kohenna työllisyyttä

Rinteen hallituksen taival ei ole alkanut julkisen talouden tasapainon kannalta järin lupaavasti. Säästöjen sijaan hallitus aikoo lisätä sekä pysyviä että kertaluonteisia menoja ja rahoittaa hankkeitaan valtion omaisuuden myynnillä.

Hallitus on ulkoistanut työllisyyttä kohentavien keinojen etsimisen työmarkkinajärjestöille ja odottaa niiltä toteutuskelpoisia ehdotuksia kuumeisesti. Työllisyysasteen nousu vähintään 75 prosenttiin on hyvä tavoite. Valitettavasti läheskään kaikki hallituksen tähänastiset toimet eivät auta lisäämään yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntää, pikemminkin päinvastoin.

Hallituksen esitys kotitalousvähennyksen leikkaamisesta noin 92 miljoonalla eurolla vähentäisi monen remontti- ja kotipalvelualan yrityksen työtilaisuuksia. Myös polttoaineverotuksen 250 miljoonan euron korotus hankaloittaisi työn vastaanottamista ja työssäkäyntiä. Perussuomalaiset vaativat näiden esitysten hylkäämistä ja esittävät vaihtoehtobudjetissaan huomattavasti mielekkäämpiä säästötoimenpiteitä. Muun muassa maahanmuuton ja kehitysavun vuosittaisia kuluja voidaan karsia useilla sadoilla miljoonilla euroilla kansalaisten elintasoa alentamatta.

Sekä hallituksen että varsinkin kokoomuksen havitteleman ulkomaisen työvoiman määrän kasvattamisen sijaan tarvitaan ennen kaikkea suomalaisten nuorten ja työttömien työllistymistä helpottavia päätöksiä. Niistä tärkeimpiin kuuluu työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaava koulutus. Ahkeruuden tulee näkyä myös käteen jäävissä tuloissa. Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi työn vastaanottamista kauempaakin.

Sähkönsiirron hinnankorotukset ja lämmityspolttoaineiden veronkiristykset nostavat asumisen hintaa. Sähköverkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton rajaa on syytä laskea vallitsevan matalan korkotason aikana. Myös kuntaverotus kiristyy monin paikoin, ei onneksi kaikkialla. Ylöjärven valtuusto hyväksyi perussuomalaisten esityksen vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin laskemisesta. Kiinteistöverotuksen kohtuullistamiseen ja asumiskustannusten alentamiseen kannattaa tähdätä muuallakin Suomessa.

Kyselytuntikysymykseni kansalaisten arjen ostovoimasta ja työllisyydestä

Torstai 19.9.2019 klo 19.36

Tiedustelin tänään eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeriltä, miten hallituksen suunnittelemat, elinkustannuksiin kohdistuvat veronkiristykset vaikuttavat kansalaisten arkiseen pärjäämiseen, ostovoimaan ja työllisyyteen. Alla ensin kysymykseni ja sen jälkeen ministerin vastaus:

"Arvoisa puhemies! Suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset on ehdottomasti turvattava. Muutoin hallituksen kasvu- ja työllisyystavoitteilta putoaa pohja kokonaan pois. Kertainvestointien lisäksi tämä hallitus aikoo kuitenkin kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli miljardilla ja kattaa syntyvää lisävajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Tuottavasta omaisuudesta luopuminen olisi lyhytnäköistä, joskaan ei ennennäkemätöntä politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan hallitus aikoo pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta sekä korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla. Näiden päätösten seurauksena monen pieni- ja keskituloisen pakolliset elinkustannukset uhkaavat nousta erittäin merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat hyvin huolissaan tavallisten suomalaisten pärjäämisestä. Kysynkin: miten hallitus arvioi näiden veronkiristysten vaikuttavan kansalaisten arkeen, ostovoimaan ja työllisyyteen?"

Valtiovarainministeri Lintilän vastaus:

"Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin vakava kysymys ilman muuta ja sellainen, joka jokaisen hallituksen tulee käydä läpi, olkoon hallituspohja mikä hyvänsä. Tällä hetkellä näillä tiedoilla, joita on, Gini-kerroin pienenee jonkin verran. Suunta on oikea, mutta hyvin kevyt. Mutta ei ole myöskään syytä loitsia mitään synkkiä pilviä ja maailmanloppua.

Me pyrimme niillä ratkaisuilla, joita nyt tässä budjetissa tehdään, nimenomaan tukemaan niitä ihmisiä, jotka ovat tässä yhteiskunnassa heikoimmilla. Se tulee omalta osaltaan nostamaan tämän budjetin kokonaismäärää, josta aiheutuu myös jonkin verran enemmän alijäämää, mitä aiemmin oletettiin."

TIEDOTE: Perussuomalaiset kyselytunnilla: Oikeudenmukaisuutta pieniin työeläkkeisiin ja eläkkeiden verotukseen

Torstai 7.2.2019 klo 21.10

TIEDOTE 7.2.19

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Oikeudenmukaisuutta pieniin työeläkkeisiin ja eläkkeiden verotukseen

Perussuomalaiset penäsivät tänään hallitukselta suullisella kyselytunnilla toimia pienten työeläkkeiden korottamiseksi. Lisäksi perussuomalaiset vaativat, että eläkkeiden verotuksen taso ei saisi koskaan olla palkansaajien verotusta kireämpää.

- Arvoisa puhemies, pienet eläkkeet eivät tahdo riittää elämiseen. Tämä on ollut jo pitkään tiedossa. Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomion varsinkin matalapalkka-aloilla kauan työskennelleisiin, pientä työeläkettä saaviin ihmisiin, perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio aloitti.

Perussuomalaisilta oma malli pienten työeläkkeiden nostamiseksi

Savio huomautti, että monen pieneläkeläisen toimeentulo on tiukoilla vuokran, sähkön, lääkkeiden ja muiden pakollisten menojen jatkuvasti kallistuessa. Monet heistä joutuvat turvautumaan jopa toimeentulotukeen.

- Perussuomalaisten eläkemalli parantaisi erityisesti näiden ihmisten asemaa. Korottaisimme jokaisen työeläkeläisen kuukausittaista eläkettä puoliväli-indeksillä ensimmäisen tuhannen euron osalta. Esityksemme hyödyttäisi siis kaikkia työeläkeläisiä, mutta pientä työeläkettä saavien ostovoima kohentuisi kuitenkin eniten, Savio täsmensi perussuomalaisten mallia.

- Hyötyjänä olisi eläkeläisten lisäksi koko kansantalous. Kysynkin, aikooko hallitus kohentaa pieniä työeläkkeitä saavien toimeentuloa? Savio kysyi.

Hallitukselta ei lupauksia pienten työeläkkeiden parantamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) vastasi, että kysymys on hyvä ja myönsi pienellä eläkkeellä elämisen haasteellisuuden. Hän kuitenkin totesi, ettei tämä hallitus tee enää perussuomalaisten esityksen mukaisia uudistuksia.

- Ministerin vastauksen perusteella työeläkkeiden noususta ei ole juuri toivoa. Nähtävästi seuraavan hallituksen onkin otettava eläkeläisköyhyyden helpottaminen viimein hoitaakseen, Savio totesi.

Eläkeläisten verotus ei saa koskaan olla palkansaajan verotusta kireämpää

Savio nosti esille myös toisen eläkkeitä koskevan epäkohdan: palkkatuloja korkeamman verotuksen. Perussuomalaiset esittivät viime syksynä eläkeläisten verotusta madallettavaksi siten, ettei se enää olisi palkansaajien verotusta kireämpää missään tuloluokassa.

- Tämäkin muutos olisi parantanut merkittävästi kotimaista kulutuskysyntää. Perussuomalaisten esitys kuitenkin tyrmättiin sen oikeudenmukaisuudesta huolimatta joulukuun budjettiäänestyksessä, Savio ihmetteli.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi, että vuosien saatossa eläkkeiden ja työtulon verotuksen välisiä eroja on saatu kavennettua. Orpo lisäsi, että tällä kaudella sekä työn että eläkkeiden verotusta on kevennetty, mutta uusia ideoita verokuilun kaventamiseksi ei kuultu.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 260 8308

Perussuomalaiset esittävät oikeudenmukaisen vaihtoehdon

Keskiviikko 14.11.2018 klo 22.42

Oppositiopuolueet esittelivät tänään 14.11. eduskunnassa vaihtoehtonsa hallituksen talouspolitiikalle. Perussuomalaisten erittäin monipuolisen vaihtoehtobudjetin kantaviin teemoihin kuuluu suomalaisten kansallisen edun puolustaminen. Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Vaihtoehtobudjettimme on selvästi hallituksen budjettiesitystä paremmin tasapainossa, ja lähitulevaisuuden tavoitteenamme onkin lopettaa valtion velkaantuminen.

Haemme merkittäviä säästöjä esimerkiksi maahanmuuton kustannuksista, tarpeettomista yritystuista ja kehitysyhteistyöstä. Jo pelkästään niistä on mahdollista säästää satoja miljoonia euroja, ja lähivuosina säästöt vain kasvaisivat. Osan syntyvistä säästöistä kohdistaisimme useisiin Perussuomalaisille tärkeisiin kohteisiin. Nostan seuraavassa esille muutamia niistä.

Perussuomalaiset haluavat huolehtia jokaisen suomalaisen turvallisuudesta. Perussuomalainen Suomi on turvallinen Suomi, jossa toteutuu sekä sisäinen että ulkoinen turvallisuus. Esimerkiksi kenttäpoliisien määrä on ollut huolestuttavassa laskussa jo vuosikaudet. Tarvitaan 800 uuden poliisin kouluttamista ja palkkaamista kenttätyöhön arjen turvallisuutta takaamaan.

Esitämme 50 miljoonan euron lisäpanostusta myös Hätäkeskuslaitoksen, Suojelupoliisin, Keskusrikospoliisin, Rajavartiolaitoksen ja Tullin henkilöstötarpeisiin. Näin voidaan ennaltaehkäistä mm. huume- ja ihmiskauppaa sekä talousrikoksia. Samalla esimerkiksi harmaan talouden torjunta tuo merkittäviä lisätuloja valtiolle.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjettiin sisältyy laaja hoito- ja hoivaosio, jolla autetaan monia hoidon ja avun tarpeessa olevia ihmisiä. Perussuomalaiset haluavat esimerkiksi vahvistaa inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti arvokasta työtä tekevien omaishoitajien asemaa. Ilman omaishoitajaa moni vanhus ja pitkäaikaissairas joutuisi muuttamaan kodistaan laitoshoitoon. Esitämme omaishoidontuen muuttamista verovapaaksi tuloksi ja tätä tarkoitusta varten 20 miljoonan euron lisäystä valtion budjettiin.

Lisäksi ehdotamme lääkkeiden omavastuuosuuden poistamista pienituloisilta kansalaisilta. Pidämme kestämättömänä tilannetta, jossa monet vähävaraiset joutuvat valitsemaan ruoan ja lääkkeiden välillä. Esitämme lääkekorvauksiin 11 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi Perussuomalaiset palauttaisivat keliaakikkojen ruokavaliokorvauksen. Heille kuuluu oikeus sairautensa edellyttämään erityisruokavalioon.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy on perussuomalaisille erittäin tärkeää, ja meillä on siihen useita esityksiä. Esitämme muun muassa 10 miljoonan euron lisäpanostusta järjestöille nuorten mielenterveystyöhön ja kiusaamisen ehkäisyyn. Ehdotamme myös 2 miljoonan euron lisäpanostusta vähävaraisten lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen.

Perussuomalaiset esittävät vaihtoehtobudjetissaan laajoja panostuksia koulutukseen, yhteensä 180 miljoonaa euroa. Haluamme turvata tasokkaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, korkeatasoisen lukio- ja ammatillisen koulutuksen sekä sivistävän yliopistokoulutuksen. Perussuomalaiset haluavat erityisesti panostaa suomalaisten nuorten ja työttömien kouluttamiseen aloille, joilla tarvitaan tulevaisuudessa lisää työvoimaa. Näin ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei ole tarvetta luopua, vaikka sitäkin on usein julkisuudessa väläytelty.

Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat heikentäneet erityisesti lähiopetusta. Puutteellinen lähiopetus on vuorostaan johtanut tilanteisiin, joissa erityisesti syrjäytymisvaarassa muutoinkin olevat nuoret ovat yhä enenevässä määrin keskeyttäneet opintonsa. Opintojen keskeyttäminen puolestaan moninkertaistaa syrjäytymisriskin. Näin ei  voi jatkua.

Ammatillisessa opetuksessa on jatkossa taattava riittävä määrä lähiopetusta ja opinto-ohjausta. Kyse on myös työturvallisuuden varmistamisesta. Esitämme ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen 40 miljoonan euron lisärahoitusta. Tämän lisäksi Perussuomalaiset esittävät 25 miljoonan euron lisämäärärahaa oppisopimuskoulutuksen käyttöalan laajentamiseen ja elinikäisen sekä työssäoppimisen edellytysten turvaamiseen.

Suomalaisten käteen jäävillä tuloilla on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Esitämme mm. kiinteistöverotuksen alarajojen alentamista, polttoaineverotuksen keventämistä ja sähkönsiirtomaksujen kohtuullistamista. Mainitut esitykset pienentäisivät asumisen usein kohtuuttomia kustannuksia.

Veroporkkanaa tarjoaisimme esimerkiksi uutta työvoimaa palkkaaville pk-yrityksille. Muutoinkin haluamme keventää verotusta hallitusta enemmän. Käteen jäävällä tulolla on merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Esitämme vaihtoehtobudjetissamme ansiotuloverotukseen 300 miljoonan euron kevennystä. Tämän lisäksi olemme varanneet vaihtoehtobudjettiimme 50 miljoonaa euroa, joilla keventäisimme eläkkeiden verotusta samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa.

Moni suomalainen on tehnyt pitkän työuran matalasti palkatussa työssä, ja katsomme riittävän työeläkkeen turvaamisen myös heille olevan tärkeä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuuskysymys. Ehdotamme Lipposen hallituksen aikanaan säätämän, työeläkkeitä koskevan taitetun indeksin vaiheittaista korjaamista erityisesti pienten ja keskisuurten työeläkkeiden osalta.

Perussuomalaisten mallissa otettaisiin käyttöön ns. puoliväli-indeksi jokaisen työeläkkeen saajan kuukausittaisen eläketulon ensimmäisen tuhannen euron osalta. Lienee syytä erikseen korostaa, että perussuomalaisten malli nostaisi kaikkia työeläkkeitä nykyistä taitettua indeksiä enemmän, mutta hyödyt olisivat kuitenkin suurimmat pieniä työeläkkeitä saaville.

Perussuomalaiset haluavat panostaa Suomen ja suomalaisten pitkän tähtäimen tulevaisuuteen. Esitämme 70 miljoonaa euroa Sipilän hallituksen viime vuoden lopussa lakkauttaman verotuksen lapsivähennyksen palauttamiseen.

Lapsivähennys otettiin käyttöön vuonna 2015 osittaisena kompensaationa Stubbin hallituksen tekemille rajuille lapsilisäleikkauksille. Lapsivähennys on suunnattu pieni- ja keskituloisille perheille, joille se voi tarkoittaa jopa 400 euron vuosittaista nettotulojen lisäystä. Lapsivähennys olisi tärkeä kädenojennus suomalaisille lapsiperheille erityisesti romahtaneen syntyvyyden oloissa. Meidän tulee tehdä voitavamme Suomen tulevaisuuden puolesta.

Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on ladattavissa kokonaisuudessaan seuraavan linkin takaa:

https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-vaihtoehtobudjetti-julki-oikeudenmukaisuutta-suomalaisille/

Kolumni: Verot maksukyvyn mukaan

Keskiviikko 25.10.2017 klo 23.37

Kolumnini verotuksen epätasapainoisuudesta julkaistiin tänään 25.10. Kaupunkilehti Tamperelaisessa:

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/573121-kolumni-verot-maksukyvyn-mukaan

Kolumni: Verot maksukyvyn mukaan

Hallitusohjelman mukaan ”ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä, pieni- ja keskituloisia painottaen”.

Kirjauksen toteutuminen toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille kaivattua ostovoimaa. Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin unohtanut erityisesti pienen työeläkkeen saajat.

Hallituksen tuloveroesitys keventää 8000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotusta yli 400 euroa vuodessa, 1600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotusta korkeintaan 10 euroa. Samalla esitys lisää pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta.

Eläkeläisten on lähes mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monen on laskettava euronsa hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää.

Ongelmia tuottaa välttämättömien elinkustannusten kasvu ja erityisesti asumiskulujen jatkuva nousu. Kuitenkin hallitus aikoo kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, mikä tuntuisi kipeimmin pienituloisen kukkarossa.

Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana ja sen osuus verorasituksesta kasvanut. Tästä huolimatta hallitus esitti yleisen kiinteistöveroprosentin lakisääteisen alarajan nostamista 1,03 prosenttiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin ylärajakin oli tätä matalampi vielä vajaa vuosikymmen sitten.

Hallituksen esitys olisi pakottanut peräti 170 kuntaa nostamaan yleistä kiinteistöveroprosenttiaan. Määrä on hätkähdyttävä.

Lisäksi hallitus kaavaili vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron lakisääteiseen alarajaan vastaavaa korotusta vuoden 2019 alusta lukien. Tämä olisi väistämättä johtanut myös lukuisiin vuokrankorotuksiin.

Onneksi hallitus perui viime tingassa aikeensa kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostamisesta perussuomalaisten ja muun opposition painostuksen myötä.

Vaikka päätös olikin lopulta oikea, on hallituksen korjattava verolakiesityksiään vielä monelta muulta osin kansalaisten kannalta oikeudenmukaisemmiksi.

Sami Savio

kansanedustaja (ps)

Ylöjärvi

TIEDOTE: PS tyytyväinen kiinteistöverokorotusten peruutuksesta: Vaikutimme oppositiosta

Tiistai 17.10.2017 klo 19.40

TIEDOTE

17.10.17

Julkaisuvapaa

PS tyytyväinen kiinteistöverokorotusten peruutuksesta: Vaikutimme oppositiosta

Hallitus on perunut kaavailemansa kiinteistöverojen alarajojen korotukset. Kiinteistöverojen määrät säädetään lopullisesti kunnissa, mutta laki määrittelee verojen vähimmäis- ja enimmäisrajan. Perussuomalaiset ovat ratkaisusta mielissään.

- Olemme painostaneet hallitusta tällaiseen ratkaisuun kohtuuden nimissä ja onnistuimme. Kuka sanoi, ettei oppositiosta voi vaikuttaa? Kansanedustaja Sami Savio (ps.) iloitsee.

Savion mukaan esitys olisi koskettanut eniten juuri pieni- ja keskituloisia ihmisiä.

- Asuminen on Suomessa kaikkea muuta kuin halpaa. Esityksen myötä asumisen kustannukset olisivat nousseet edelleen. Suhteellisesti sellainen koskettaa kaikkein eniten juuri pienituloisimpia kansalaisia. Myös keskituloisia, jotka jo nyt maksavat viulut, on kuritettu liikaa.

Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana. Sen osuus verorasituksesta on perussuomalaisten mukaan liian suuri. Erityisesti Perussuomalaiset olivat huolissaan vakituisten asuntojen kiinteistöveron alarajan kaavaillusta nostosta.

- Tämä on juuri se vero, jota nostamalla kuritettaisiin rintamamiestalon mummoa vielä lisää. Tämä ei käynyt meille, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) korostaa.

Vähämäki huomauttaa, että monessa kunnassa vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti on alarajalla tai hyvin lähellä sitä.

- Eri kiinteistöverojen alarajan nosto olisi johtanut siihen, että peräti 170 kuntaa eli yli puolet Suomen kunnista olisivat joutuneet nostamaan verotusta valtuuston tahdosta huolimatta. Tämä estettiin nyt. Perussuomalaiset vaikuttivat ja hallitus tuli katumapäälle, Vähämäki arvioi.

Lisätiedot:

Sami Savio, 09 432 3149

Ville Vähämäki, 09 432 3195

Suullisen kyselytunnin kysymykseni eläkeläisten köyhyydestä ja verotuksesta

Torstai 5.10.2017 klo 21.57

Esitin suullisella kyselytunnilla valtiovarainministeri Orpolle kaksi kysymystä eläkeläisten köyhyydestä ja verotuksesta, tässä niistä ensimmäinen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2017+2.2+1+1.aspx

"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman kirjauksen mukaan ansiotuloverotuksen mahdollinen lisäkeventäminen koskee kaikkia tuloluokkia sekä eläkeläisiä pieni- ja keskituloisia painottaen. Tämä on erinomainen periaate, joka toisi pienituloisille palkansaajille ja eläkeläisille lisää ostovoimaa.

Ensi vuoden verotaulukkoja laatiessaan hallitus on kuitenkin käytännössä unohtanut varsinkin pienen työeläkkeen saajat. Hallituksen tuloveroesityksessä 8 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus kevenee yli 400 euroa vuodessa, 1 600 euron tai pienemmällä työeläkkeellä sinnittelevän eläkeläisen tuloverotus korkeintaan 10 euroa vuodessa. Samalla hallituksen esitys lisäisi pienituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotuksen eriarvoisuutta, mitä me perussuomalaiset emme hyväksy.

Arvoisa puhemies! Kysyn valtiovarainministeriltä: eikö hallitus ole kiinnostunut pientä työeläkettä saavien pärjäämisestä, vai onko heidän asiansa vain päässyt unohtumaan kaiken muun kiireen keskellä?"

Jälkimmäinen kysymykseni kuului seuraavasti:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2017+2.2+3+3.aspx

"Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut kansainvälisesti köyhyyden vähentämiseen. Köyhyyden vastaisessa työssä on erittäin tärkeää puuttua myös eläkeläisköyhyyteen. Eläkeläisten on usein mahdotonta kasvattaa omia tulojaan, ja monien on laskettava jokainen euro hyvin tarkasti ennen seuraavaa eläkkeenmaksupäivää.

Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomiota erityisesti välttämättömien elinkustannusten kasvuun. Hallituksen esittämät kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotukset sekä lämmityspolttoaineverotuksen kiristyminen tuntuvat kaikkein kipeimmin juuri pienituloisten kukkarossa. Pieneläkeläisille kohdistetut mitättömät tuloveronkevennykset eivät lähimainkaan riitä kompensoimaan näiden välttämättömien menojen kasvua.

Arvoisa puhemies! Moni pientä työeläkettä saava on tehnyt pitkän ja kunnioitettavan työuran raskaassa mutta pienipalkkaisessa työssä, josta säästöjä ei ole jäänyt. Aikooko hallitus auttaa heitä? Miten hallitus reagoi myös [Puhemies koputtaa] monia työeläkeläisiä koskevaan eläkeläisköyhyyteen?"

Verojärjestelmämme kaipaa kehittämistä

Perjantai 14.10.2016 klo 9.58

Eduskunnassa käsiteltiin 12.10. ensi vuoden verotukseen liittyviä hallituksen esityksiä sekä useita perussuomalaisten kansanedustajien lakialoitteita. Pidin verotuksen osalta seuraavat täysistuntopuheenvuorot:

"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään todettukin, yrittäjävähennys lisää yrittämisen ja työllistämisen kannusteita ja helpottaa osaltaan yrittäjäksi ryhtymistä ja on osa hallituksen toimenpideohjelmaa yrittäjyyden edellytysten helpottamiseksi ja kohentamiseksi. 

Vaikka yrittäjävähennystä on täällä tänään kovasti kritisoitu vasemmisto-oppositiosta käsin, niin se voi kuitenkin vaikuttaa ratkaisevastikin niissä tapauksissa, joissa henkilö empii yrittäjäksi ryhtymistä tai pohtii yrityksen lopettamista siitä saatavan tulon jäädessä suhteellisen niukaksi. Sekin tulee ottaa huomioon. 

Tässä esityksessä korjataan toisaalta epäsuhtaa osakeyhtiöiden verotukseen nähden, mikä on aivan oikein. 

Arvoisa puhemies! Toimivassa markkinataloudessa tämänkin veronalennuksen tulisi osaltaan siirtyä myös hintoihin ja nostaa kysyntää ja siten työllisyyttä. En ota siihen kantaa, onko Suomi toimiva markkinatalous, mutta sitä kohti meidän tulee joka tapauksessa pyrkiä. (Naurua)"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2016+2+40+40.aspx

"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty hyvää ja pitkälti ideologistakin keskustelua verotuksesta ja yrittäjyyden edellytyksistä, ja se tietysti sopii ja kuuluukin tänne eduskuntaan. Hyvä, että näin on tehty. 

Hallitus on toiminut määrätietoisesti yrittäjyyden edellytysten helpottamiseksi, ja se on erittäin merkittävää Suomen talouden kääntämiseksi parempaan suuntaan. Yrittäjävähennyksen lisäksi pienimmille yrityksille on esimerkiksi tulossa mahdollisuus maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen, mitä yrittäjäjärjestöt ovat jo pitkään toivoneet, ja tämä nykyinen hallitus sen lopulta toteuttaa. 

Kieltämättä suomalainen verojärjestelmä on suhteellisen monimutkainen ja veronmaksajille usein melko hankalasti ymmärrettävä. Yritysverotuksen kokonaisuudistusta pohtivan työryhmän ensi vuonna valmistuva raportti tuleekin olemaan mielenkiintoista luettavaa. Toivottavasti sen avulla voidaan selkeyttää omaa verojärjestelmäämme. 

Arvoisa puhemies! Muutama sana perintö- ja lahjaverolaista. Perintö- ja lahjaverotus on kiristynyt merkittävästi vuodesta 2011 lähtien, joten siinä mielessä on hyvä, että asteikkoihin tehdään nyt kevennyksiä. Suhteellisesti suurin kevennys tapahtuu perintöverotuksessa muutaman kymmenentuhannen euron perintöjen osalta, mikä on erittäin oikeudenmukaista. Lahjaverotuksen osalta taas verovapaan lahjoituksen yläraja nousee 4 000:sta 5 000 euroon, mikä on myös hyvä asia. Kuten täällä on tänään keskustelussa todettu, niin on muistettava, että näistä lahjoitetuista ja perinnöksi annettavista summista on jo aikanaan maksettu varsin merkittävästi esimerkiksi tuloveroa ja muitakin veroja. Ja hallituksen esitys on tältäkin osin hyvä, kuten edustaja Kiviranta edellä totesi puheenvuorossaan."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2016+2+83+83.aspx

"Arvoisa puhemies! Kunnilla on laaja määräysvalta kiinteistöveron määräämisen ja tason suhteen, ja päätökset ovat siltä osin pitkälti kuntien ja kaupunginvaltuustojen päättäjien käsissä, toki lain määräämissä rajoissa. Yhtenä tämän hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä rakentamista, ja siksi rakentamattoman tonttimaan kiinteistöverotusta tullaan kiristämään, mikäli tämä hallituksen esitys nyt täällä eduskunnassa sitten syksyn aikana hyväksytään ja kunnat ehtivät marraskuun 17. päivään mennessä nämä uudet veroprosentit myös määrittää, eli tämä kiristää rakentamattoman tonttimaan verotusta erityisesti pääkaupunkiseudulla. 

Tavoitteena on siirtää verotuksen painopistettä tuloverotuksesta muun muassa kohti kiinteistöverotusta, joten tässä mielessä tämä kiinteistöverotuksen alarajojen nosto on ymmärrettävä toimenpide. Mutta haluan kuitenkin samaan hengenvetoon mainita oman mielipiteeni siitä, että kuntien itsemääräämisoikeus tulee jatkossakin säilyttää laajana myös kiinteistöverotuksen suhteen, olemmehan täällä nyt tässä eduskunnassa jo monelta osin helpottaneet ja vähentäneet kuntien lakisääteisiä tehtäviä. Tulemme myöhemmin tällä vaalikaudella jatkamaan tätä työtä. 

Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiittää hallitusta siitä, että se on tietojeni mukaan tuomassa tuulivoimapuistot voimalaitoksia koskevan kiinteistöverotuksen piiriin ymmärtääkseni vuoden 2018 alusta alkaen. Se on ehdottomasti oikea ja moraalisestikin hyvin merkittävä toimenpide, kun otetaan huomioon se, että tuulivoimayhtiöt ovat saaneet edukseen huomattavan korkeita tuulivoiman syöttötariffeja ainakin sähkön hinnan nykytasolla arvioituna."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_99+2016+4+10+10.aspx

Veronkierron suitsiminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä

Perjantai 6.5.2016

(Ylöjärven uutisissa 4.5. julkaistu kolumnini.)

Veronkierron, verovälttelyn ja harmaan talouden torjunta on taloudellisesti kannattavaa ja moraalisesti tärkeää. Asia on erityisen ajankohtainen Panaman paljastusten tuotua esille väärinkäytösten laajuuden. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan useat sijoituspalveluyritykset ovat auttaneet veronkierrosta epäiltyjä tahoja.

Epäkohtien paljastuttua lukuisat yksityishenkilöt ja yhteisöt ovat ärtyneinä katkaisseet yhteistyön harmaalla vyöhykkeellä liiketoimintaa harjoittavien tahojen kanssa. Se osoittaa suomalaisten arvostavan rehellisyyttä ja tasapuolisuutta, varsinkin kun keskituloisten veronmaksajien verorasitus on korkea ja moni yrittäjä kamppailee toimeentulon rajamailla.

Velvoitteensa asiallisesti hoitavat yrittäjät ovat alakynnessä epärehellisten tahojen kanssa käytävässä kilpailussa. Jos veroja kiertävät osapuolet saataisiin verotuksen piiriin, laajenisi veropohja merkittävästi. Pitkällä tähtäimellä yleistä verokantaa olisi tällöin mahdollista alentaa, mikä hyödyttäisi koko kansantaloutta.

Veronkiertämisen ja sen estämisen kilpajuoksu on jatkuvaa, ja veronkiertoon tähtäävät tahot ovat kisassa aina askeleen edellä. Jo pelkästään tästä syystä eduskunnan tulee tehdä voitavansa tiedossa olevien porsaanreikien tukkimiseksi.

Hallitus on asettanut parlamentaarisen työryhmän, joka etsii keinoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mika Raatikainen (ps.), joka on siviiliammatiltaan rikoskomisario. Puheenjohtajan kokemus käytännön poliisityöstä ja tutkinnanjohtamisesta parantanee olennaisesti työryhmän toimintaedellytyksiä.

Harmaata taloutta, verovälttelyä ja veronkiertoa ei pystytä estämään pelkästään kotimaisin voimin. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä säädöksiä. Vero on tarkoituksenmukaista periä maassa, jossa veronalainen arvonlisäys muodostuu. Esimerkiksi digitaalisten sisältöjen arvonmuodostusmaan määrittäminen ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä.

Vaikka veronkierron ehkäisemiseksi on edelleen tehtävä paljon työtä, on monia parannuksia jo toteutettu. Kansainvälinen automaattinen tulo- ja verotietojenvaihto tulee vähentämään mahdollisuuksia veronkiertoon ensi vuoden alusta lähtien. Laajaan tietojenvaihtoyhteistyöhön osallistuu kymmenittäin maita, mikä kiristää verkkoa veronkiertäjien ympärillä. Järjestelmä ei tule jatkossakaan olemaan aukoton, mutta ainakin helpoimmat veronkiertokeinot se tulee estämään.

Eduskunta ja hallitus ovat muun muassa solmineet verosopimuksen Espanjan ja Saksan kanssa, ja nyt myös Portugalin kanssa on päästy neuvottelutulokseen. Jatkossa esimerkiksi Espanjassa asuva eläkeläinen maksaa Suomesta saamastaan eläkkeestä veroa vähintään yhtä paljon kuin hän maksaisi Suomessa asuessaan. Veroa maksetaan myös Suomeen, mikäli Espanjan perimä vero on pienempi kuin vastaava vero Suomessa. Espanja on siis ensisijainen verotusmaa, mutta mahdollisen veroerotuksen saa Suomen verottaja. Suomen saama verotuotto kohdistuu lähinnä suuriin eläkkeisiin, koska pienten eläkkeiden verotus on Espanjassa pääsääntöisesti Suomea kireämpää.

Verosopimusten saralla saavutettu edistys on monella tapaa tärkeä asia. Verosopimusten mukanaan tuomat verotuotot tuovat lisätuloja valtion kassaan, mutta verotulojen kasvua vielä huomattavasti merkittävämpi asia on sopimusten kansalaisille ja veronmaksajille antama viesti. Tehdyt sopimukset osoittavat sen, ettei suomalaisia haluta asettaa eriarvoiseen asemaan tulojen ja varallisuuden perusteella. Se on omiaan parantamaan veronmaksumoraalia näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

Liikenteen uudistamisen on oltava hallittua

Sunnuntai 17.4.2016

Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

Lauantai 2.4.2016

Olen jättänyt valtiovarainministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

KK 189/2016 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen työllisyystilanne on heikko, eikä Suomen houkuttelevuus myöskään investointien kohdemaana ole erityisen korkea, vaikka Suomi menestyykin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Toisaalta kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta yhä laajempi osuus koostuu ulkomaille tehdyistä sijoituksista. Tilastokeskuksen lokakuussa 2015 julkaiseman tilaston mukaan Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten arvo vuoden 2014 lopussa oli 19,3 miljardia euroa Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten sijoitusten arvoa korkeampi.

Pitkäaikainen kotimainen omistus on monelle yhtiölle tärkeä, koska pitkäaikaiset sijoittajat ovat usein kiinnostuneita omistamiensa yhtiöiden vastuullisesta pitkän tähtäimen kehittämisestä. Sijoittajat seuraavat yleensä kotimaisten yhtiöiden toimintaa ulkomaalaisia yhtiöitä tarkemmin. Pitkäjänteisiä kotimaisia piensijoittajia voitaisiinkin kannustaa verotuksellisin keinoin suomalaisten työpaikkojen säilymiseksi ja pääoman saamiseksi suomalaisten yritysten käyttöön.

Arvopapereiden hankintameno-olettama on verotuksessa nykyään 20 % ja vähintään 10 vuotta omistettujen arvopapereiden osaltakin vain 40 %. Olettamaa käytettäessä ei myöskään oteta huomioon inflaation vaikutusta, joten erityisesti korkean inflaation kausina sijoitusten reaalituotto voi jäädä negatiiviseksi pelkästään verotuksesta johtuvista syistä. Nykyinen malli ei siis erityisemmin kannusta pitkän tähtäimen osakesijoittamiseen.

Monessa maassa pitkään omistetut osakkeet on mahdollista myydä ainakin osittain verovapaasti tai matalaa veroastetta hyödyntäen. Pitkäaikaisten kotimaisten osakesijoitusten verotus voisi olla Suomessakin huomattavasti nykyistä kevyempää sekä osinkojen että myyntivoittojen osalta.

Suomessa voitaisiin harkita otettavaksi käyttöön kotimaisten osakkeiden ja vastaavien sijoitusten osalta omistuksen keston mukaan kasvava hankintameno-olettama, joka kasvaisi esimerkiksi 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämän mallin ollessa käytössä sijoittaja voisi halutessaan myydä vähintään kahdeksan vuotta omistamansa osakkeet ilman veroseuraamuksia, mikäli hankintameno-olettaman lähtötaso olisi sama kuin nykyään. Osakkeiden omistusajan pidentyessä myös niistä saatavien osinkotulojen verotus voisi keventyä vastaavasti. Kannuste pitkäaikaiseen omistamiseen olisi suuri, koska myymällä kauan omistamansa osakkeet ja ostamalla tilalle toisen yhtiön osakkeita sijoittaja menettäisi osinkoverotuksessa pitkän omistusajan perusteella saavuttamansa hyödyn.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus edistää pitkäjänteistä kotimaista sijoittamista verotuksellisin keinoin?

Helsingissä 1.4.2016

Sami Savio ps"

YLE:n toimintaa ja rahoitusta on syytä uudistaa

Tiistai 8.3.2016

Edustajakollegani Teuvo Hakkarainen on julkaissut YLE:n rahoituksesta tiukkasävyisen kannanoton, jonka sisältöön on helppo yhtyä. Kansalaiset maksavat vuosittain lähes puoli miljardia euroa YLE-veroa riippumatta siitä, käyttävätkö he YLE:n palveluita vai eivät.

YLE-vero vääristää mediamarkkinoiden toimintaa kohtuuttomasti. Se on todennäköinen osasyy kaupallisen median heikkoon taloustilanteeseen ja YT-neuvotteluihin.

Myös YLE:lle laissa määrätty velvollisuus tukea monikulttuurisuutta vaikuttaa väistämättä uutisoinnin sisältöön ja luonteeseen. Lisäksi ruotsinkielisen toiminnan osuus YLE:n kokonaiskuluista on suhteettoman korkea. Nämä ovat esimerkkejä epäkohdista, joihin kansanedustaja Arto Satosen (kok.) johtaman YLE-työryhmän on ehdottomasti puututtava.

https://www.suomenuutiset.fi/hakkaraisen-tiukka-linjaus-ylesta-100-150-miljoonaa-budjetista-pois-ruotsinkielista-ohjelmistoa-karsittava-monikulttuurisuuden-tukeminen-poistettava-yle-laista/

Energian hintataso on pidettävä kohtuullisena

Tiistai 23.2.2016

Eduskunnassa 18.2. pitämäni puheenvuoro:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_10+2016+4+5+5.aspx

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilän lakialoitteessa puututaan ajankohtaiseen aiheeseen. Kansalaisia ovat tässä kuussa puhuttaneet sähkön siirtohintoihin tehdyt rankat korotukset, joiden oikeudenmukaisuutta voidaan perustellusti kysyä. Monopolia hallussaan pitävien sähköverkkoyhtiöiden rajut korotukset ovat mahdollistuneet Energiaviraston nostettua vuodenvaihteessa siirtoyhtiöille sijoitetusta pääomasta sallittua tuottoa 6 prosenttiin. Myös valvontaviranomaisten toiminta on pääsääntöisesti hyvin myöhäisessä vaiheessa toteutuvaa jälkikäteisvalvontaa.

Vaikka pääasiallinen arvostelu onkin kohdistunut korotuksista ilmoittaneisiin tahoihin, on eittämättä myös lainsäätäjillä ja valvontaelimillä aihetta kehitystyöhön. Onkin erittäin hyvä, että hallitus on ilmoittanut puuttuvansa havaittuihin epäkohtiin lainsäädännöllisin keinoin. Tämänpäiväisten tietojen nojalla edistystä on tapahtunutkin: ainakin Caruna on julkisesti ilmoittanut korotusten jaksottamisesta.

Edustaja Eestilä esittää sähkömarkkinalakia muutettavaksi siten, että jakeluverkon laatuvaatimusten täyttämiseen vaadittavien investointien määräaikaa pidennettäisiin. Vaikka tämä lakialoite ei poistaisikaan kaikkia siirtohinnoitteluun liittyviä epäkohtia, olisi se kuitenkin osaltaan askel kohti toimivampia sähkömarkkinoita. Siksi lakialoite on kannatettava.

Arvoisa puhemies! Siirtohinnoittelun kohtuullistamisen lisäksi eduskunnan tulisi kiinnittää huomiota myös sähköveron korkeaan osuuteen sähkölaskusta. On näet muistettava, että vain sähköenergian osuus on kilpailutettavissa. Nykyisillä melko matalilla energianhinnoilla kuluttajan saamasta sähkölaskusta vain noin kolmannes, tai jopa alle, muodostuu sähköenergian hinnasta. Kun kuluttajan vaikutusmahdollisuus koko sähkölaskuun on prosentuaalisesti pieni, heikentää se innostusta kilpailutukseen ja on siten pitkällä tähtäimellä omiaan lisäämään sähkömarkkinoiden tehottomuutta.

Uusiutuvan energian käyttö on periaatteessa kannatettava lähtökohta. Kuitenkin takavuosina tuulivoiman syöttötariffit ovat omalta osaltaan lisänneet veronmaksajien energiatukiin liittyvää rasitusta. Hallitusohjelman mukaisesti niitä ollaan onneksi nyt karsimassa. Lisäksi tarvitaan riittävää sähkönsiirtokapasiteettia Ruotsin ja Suomen välillä. Kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien Suomessa on pidettävä huolta siitä, että kilpailukykymme tai elintasomme eivät kärsi energian korkeasta hinnasta. Myös kriisitilanteisiin varautumisen kannalta on erittäin tärkeää, että sähkön ja energian saanti varmistetaan myös poikkeusoloissa.

Arvoisa puhemies! Energia- ja polttoaineverot ovat Suomessa moninkertaisia verrattuna sekä EU-lainsäädännön edellyttämiin minimeihin että moniin verrokkimaihimme. Energia- ja polttoaineverotuksen tasoa alentamalla asumisen ja liikkumisen kaltaiset perustarpeet olisivat kohtuullisen hintaisia ja yritysten kilpailukyky paranisi. Tämä helpottaisi monen pienituloisen talousahdinkoa, kun kulutukseen jäävät tulot kasvaisivat, ja se parantaisi samalla Suomen talouden toimintaedellytyksiä.

Järkeä ja kohtuullisuutta energiaverotukseen

Perjantai 10.4.2015

Mielipidekirjoitukseni Talouselämässä 10.4.2015:

Energia- ja polttoaineverojen alentaminen parantaa kansantaloutta

Sunnuntai 25.1.2015

Energia- ja polttoaineverot ovat Suomessa moninkertaiset verrattuna EU-lainsäädännön edellyttämiin minimeihin. Perussuomalaiset ovatkin valmiit alentamaan energia- ja polttoaineverotusta, jotta asumisen ja liikkumisen kaltaiset perustarpeet olisivat kohtuullisen hintaisia ja yritysten kilpailukyky paranisi.

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/perussuomalaiset-alentaisivat-energiaveroa/1973963

Perussuomalaisten ohjelmaan kuuluu myös tuulivoiman syöttötariffien poistaminen ja siihen liittyvän järjettömän tulonsiirtomekanismin lopettaminen. Tuulivoiman syöttötariffi on nykyään 105,3 euroa/MWh. Toisaalta sähkön pörssihinta on alle 30 euroa/MWh, joten liki kolme neljäsosaa tuulivoiman tuottajien tuloista kaivetaan veronmaksajien pussista.

Vesivoimalla tuotettu sähkö on vähintään yhtä ympäristöystävällistä kuin tuulivoimalla tuotettu ja elinkaarikustannuksiltaan paljon halvempaa. Onkin todella erikoista, että vihreät haluavat jakaa tukea tuulivoiman tuottajille kaksin käsin, vaikka ovat ajaneet vuosien ajan mm. Fortumin vesivoimaloihin kohdistuvaa windfall-veroa.

Markkinatalouden tulisi toimia myös energian tuotannossa ja kulutuksessa, eikä verotuksen tai tukien tulisi aiheuttaa siihen suuria vääristymiä. Tulevalla eduskunnalla riittääkin työsarkaa vuosien myötä laadittujen mekanismien korjaamisessa.

Kireä verotus ei ole ratkaisu

Lauantai 24.1.2015

Tutkimusjohtaja Mika Maliranta ehdottaa uutta veromuotoa, omistusasunnossa asuvilta kerättävää asuntotuloveroa. Asuntotuloveromallissa verotettaisiin omassa asunnossa asumisesta vuokra-asunnossa asumiseen verrattuna koituvaa ”etua”. Malirannan mukaan tällainen vero lisäisi vuokra-asumisen suosiota omistusasumiseen verrattuna ja parantaisi työvoiman liikkuvuutta.

http://yle.fi/uutiset/omistusasuminen_saattaa_lisata_tyottomyytta__katso_kuinka_paljon_omalla_alueellasi_on_vuokra-asumista/7753330

Valitettavasti Malirannan ehdotus osoittaa jälleen kerran sen, että kireä verotus nähdään julkisessa keskustelussa likimain ainoana talouden ongelmanratkaisukeinona. Huomattavasti järkevämpiä keinoja lisätä työvoiman liikkuvuutta olisivat mm. asuntokaupan varainsiirtoveron poistaminen ja asumisen hintatason yleinen alentaminen esimerkiksi rakennus- ja kaavoitusmääräyksiä lieventämällä. Tämä parantaisi samalla monen pienituloisen taloutta asumiskulujen pienentyessä ja muuhun kulutukseen jäävien tulojen kasvaessa.

Kireä verotus syöksee Suomen rotkoon

Torstai 15.1.2015

Ekonomisti Sorjonen täräyttää pöytään todelliset syyt Suomen talouden kurjaan tilaan: veronkorotukset, veronkorotukset ja veronkorotukset. Kuluvan hallituskauden aikana on kiristetty sekä tuloverotusta, arvonlisäveroa että valmisteveroja.

Kireä verotus ja veronluonteiset työn sivukulut nostavat palkkakustannukset korkeiksi, mutta palkansaajien ostovoima jää matalaksi. Tämä puolestaan johtaa ostovoiman katoamisen ja pahenevan työttömyyden synkkenevään kierteeseen, eivätkä yritykset juuri uskalla investoida maahamme. Silti julkisia menoja ei ole pystytty karsimaan. Valtiontalouden vuotuinen alijäämä on jämähtänyt kahdeksan miljardin euron tuntumaan, ja valtionvelka tuplaantunut sataan miljardiin euroon muutamassa vuodessa.

Perussuomalaiset ovat vaatineet mm. julkisen hallinnon ja byrokratiakoneiston supistamista, kehitysavun karsintaa ja maahanmuuttopolitiikan uudelleenarviointia. Säästötarkastelun kohteeksi on syytä ottaa myös kuntien lakisääteisten tehtävien lukumäärä ja kaksikielisyyden aiheuttamat kustannukset.

Rotkoa kohti syöksyvä Suomen talouden kelkka on käännettävä ripeästi ja valittava maahan eduskunta, joka pystyy pienentämään julkista sektoria ja alentamaan veroasteemme siedettävälle tasolle. Kun menopuoli saadaan hallintaan, nostaa yksityisen sektorin toimeliaisuus maamme jaloilleen ennemmin tai myöhemmin.

http://www.uusisuomi.fi/raha/76634-tassa-kuvassa-nakyy-suomen-hata-kataisen-hallitus-kiristi-veroja