TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio esittää lisämäärärahaa erityisopetukseen

Perjantai 18.10.2019 klo 20.52

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio esittää lisämäärärahaa erityisopetukseen

18.10.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio on tehnyt eduskunnassa talousarvioaloitteen erityisopetuksen lisäämiseksi. Savio esittää tarkoitusta varten kolmen miljoonan euron määrärahaa. Aloitteesta äänestetään joulukuussa.

- Oppilaiden on tärkeää oppia äidinkielen ja matematiikan kaltaiset tärkeät taidot jo peruskoulussa. PISA-tulokset ovat kuitenkin heikentyneet selvästi vuosituhannen alun huippulukemista. Panostukset erityisopetukseen mahdollistaisivat kaikkien oppilaiden tasokkaamman opetuksen ja ohjauksen, perustelee Savio aloitettaan.

Joissakin kouluissa on uuden opetussuunnitelman myötä luovuttu perinteisistä luokkahuoneista ja siirrytty itseoppimiseen avoimissa tiloissa. Häiriötekijöiden moninkertaistuttua oppilaille on jopa jaettu kuulosuojaimia. Savion mukaan tilanne on korjattava pikaisesti.

- Peruskoulua ei pidä romuttaa pelkän muutoshalun vuoksi. Alakoululaisten ei voida olettaa oppivan perustietoja ja -taitoja omin avuin. Rauhaton oppimisympäristö aiheuttaa vahinkoa varsinkin hiljaisille ja oppimisvaikeuksista kärsiville lapsille. Erityisopetuksen lisääminen vähentäisi ongelmia merkittävästi ja olisi samalla panostus tulevaisuuteen.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikka on järkevää ja johdonmukaista

Torstai 26.9.2019 klo 17.19

Eduskunta käsitteli 25.9. kansalaisaloitetta, joka tähtää Suomessa seksuaalirikoksista tuomittujen oleskeluluvan peruuttamiseen ja karkottamiseen. Pidin asian käsittelyn yhteydessä seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on erittäin tärkeä kansalaisaloite, jossa esitetään seksuaalirikoksista Suomessa tuomittujen ulkomaalaisten henkilöiden oleskeluluvan peruuttamista ja maasta karkottamista. Kiitän tähän alkuun kaikkia yli 100 000:ta kansalaisaloitteen allekirjoittanutta suomalaista.

Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä hyvin merkittävä kansalaisaloite sellaisesta aihealueesta, josta perussuomalaiset ovat puhuneet täällä eduskunnassa jo pitkään ja myös tehneet lukuisia lakialoitteita ja muita konkreettisia ehdotuksia jo vuosikausien ajan. Keskustelussa on tänään aiemmin viitattu muun muassa 14 perussuomalaisen kansanedustajan vuonna 2012 allekirjoittamaan lakialoitteeseen, jossa tähdättiin samankaltaiseen lopputulokseen kuin tässä kansalaisaloitteessa.

Olemme toistuvasti myös vaatineet laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden säilöönottoa ja maasta poistamista. Lisäksi olemme johdonmukaisesti esittäneet seksuaali- ja väkivaltarikoksista tuomittavien rangaistusten alarajojen tuntuvaa nostoa. Edellä mainitun lisäksi perussuomalaiset tekivät viime kaudella lukuisia aloitteita, muun muassa Suomen kansalaisuuden saamisen edellytysten merkittävästä tiukennuksesta. Ehdotimme muun muassa asumisaikavaatimusten tuntuvaa pidentämistä, ja samoin olemme vaatineet kielitaitovaatimusten tiukentamista.

Arvoisa puhemies! Seksuaalirikosten määrä on kääntynyt Suomessa viime vuosina erittäin rajuun kasvuun. Poliisihallituksen tilastojen mukaan ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä, 3 856, oli viime vuonna noin 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017, ja tilastojen mukaan noin joka neljättä ilmoitettua seksuaalirikosta epäiltiin ulkomaalaisten tekemiksi. Pääkaupungissa ilmoitettujen seksuaalirikosten määrä kasvoi jopa noin 48 prosenttia. Tämä kasvu on varsin järisyttävä.

Arvoisa puhemies! Näiden tilastojen synkkenemisen syitä on arvioitu, ja on usein vedottu muun muassa siihen, että ilmoittamiskynnys olisi merkittävästi alentunut. Itse en kuitenkaan tähän selitykseen usko, vaan katson, että ongelma on hyvinkin todellinen ja johtuu aivan muista tekijöistä. Tilanteeseen onkin puututtava määrätietoisin ottein, mihin myös tämä kansalaisaloite tähtää."

Kyselytuntikysymykseni kansalaisten arjen ostovoimasta ja työllisyydestä

Torstai 19.9.2019 klo 19.36

Tiedustelin tänään eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeriltä, miten hallituksen suunnittelemat, elinkustannuksiin kohdistuvat veronkiristykset vaikuttavat kansalaisten arkiseen pärjäämiseen, ostovoimaan ja työllisyyteen. Alla ensin kysymykseni ja sen jälkeen ministerin vastaus:

"Arvoisa puhemies! Suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset on ehdottomasti turvattava. Muutoin hallituksen kasvu- ja työllisyystavoitteilta putoaa pohja kokonaan pois. Kertainvestointien lisäksi tämä hallitus aikoo kuitenkin kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli miljardilla ja kattaa syntyvää lisävajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Tuottavasta omaisuudesta luopuminen olisi lyhytnäköistä, joskaan ei ennennäkemätöntä politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Samaan aikaan hallitus aikoo pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta sekä korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla. Näiden päätösten seurauksena monen pieni- ja keskituloisen pakolliset elinkustannukset uhkaavat nousta erittäin merkittävästi.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat hyvin huolissaan tavallisten suomalaisten pärjäämisestä. Kysynkin: miten hallitus arvioi näiden veronkiristysten vaikuttavan kansalaisten arkeen, ostovoimaan ja työllisyyteen?"

Valtiovarainministeri Lintilän vastaus:

"Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin vakava kysymys ilman muuta ja sellainen, joka jokaisen hallituksen tulee käydä läpi, olkoon hallituspohja mikä hyvänsä. Tällä hetkellä näillä tiedoilla, joita on, Gini-kerroin pienenee jonkin verran. Suunta on oikea, mutta hyvin kevyt. Mutta ei ole myöskään syytä loitsia mitään synkkiä pilviä ja maailmanloppua.

Me pyrimme niillä ratkaisuilla, joita nyt tässä budjetissa tehdään, nimenomaan tukemaan niitä ihmisiä, jotka ovat tässä yhteiskunnassa heikoimmilla. Se tulee omalta osaltaan nostamaan tämän budjetin kokonaismäärää, josta aiheutuu myös jonkin verran enemmän alijäämää, mitä aiemmin oletettiin."

Mielipidekirjoitus: Tarvitsemme lisää koulutusta ja investointeja Suomeen

Tiistai 17.9.2019 klo 18.34

Hallitus julkistaa tänä iltana budjettiriihessä sopimansa linjaukset. Aiheeseen liittyvä kirjoitukseni julkaistiin eilen (16.9.) Aamulehdessä:

"Tarvitsemme koulutusta ja investointeja Suomeen

Rinteen hallitus neuvottelee valtion ensi vuoden budjetista talouskasvun hiipumisen väijyessä uhkaavasti taustalla. Hallituksen itselleen tavoitteiksi asettamat kahden prosentin vuotuinen talouskasvu, 75 prosentin työllisyysaste ja julkisen velkaantumisen pysäyttäminen vuoteen 2023 mennessä muuttuvat yhä vaikeammiksi saavuttaa.

Toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja on perinteisesti vastaanottanut valtiovarainministerin tehtävän. Tästä käytännöstä poikkeaminen on yleensä osoittautunut suureksi virheeksi. Hallituksen kakkospuolue keskustan puheenjohtajaksi reilu viikko sitten valitun Katri Kulmunin tulee kantaa vastuunsa, ottaa haltuunsa valtiovarainministerin painava salkku sekä tehdä parhaansa julkisen talouden tervehdyttämiseksi.

Poliittisen päätöksenteon on oltava ennakoitavaa. Päättäjien ei pidä karkottaa kotimaista teollisuutta maastamme. Sen sijaan ympäristökysymykset jo tähän mennessä hyvin hoitaneille teollisuusyrityksillemme on luotava edellytykset vallata kansainvälisiä markkinoita. Se on ympäristönkin etu.

Myös maamme työllisyyden ja elinvoiman tukirangan muodostaville pienyrityksille tulee antaa tilaa kehittyä ja menestyä. Mikroyrityksen ensimmäisen, pysyvään työsuhteeseen otettavan työntekijän palkkaamiskynnystä on madallettava. Suomalaisnuorten kouluttamista on lisättävä tuntuvasti aloilla, joilla työvoiman tarve on tulevaisuudessa suurin. Moni kokenut opettaja on ehdottanut ammattikoulutuksen lyhentämistä kolmesta kahteen vuoteen. Tämä vähentäisi turhia välipäiviä ja toisi merkittäviä säästöjä keskeyttämisten harventuessa.

Koulutuksen kehittäminen vastaamaan nykyistä paremmin työelämän vaatimuksia on ehdottomasti paikallaan. Ylöjärven yrittäjyyspainotteisen lukion esimerkkiä kannattaa seurata muuallakin maassa. Myös oppisopimuskoulutusta voidaan lisätä huomattavasti. Se mahdollistaisi suomalaisten osaajien kouluttamisen työpaikoilla, ja suunnitelmat ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan lopettamisesta tai lieventämisestä voitaisiin rauhassa unohtaa. Samalla halpatyömarkkinoiden syntymisen riski pienenisi olennaisesti.

Ulkomaisen työvoiman sijaan Suomessa tarvitaan nykyistä enemmän ulkomaista pääomaa. Sekä Pirkanmaata että koko Suomea hyödyttäisivät muun muassa kansainväliset investoinnit Kolmenkulman kasvavalle ECO3-kiertotalousalueelle, jonka kehitykseen osallistuvat myös kotimaiset tutkimuslaitokset.

Valtion on kehityttävä yhteisen omaisuutemme hoitajana. Valtionyhtiöiden toiminta ja tapa kantaa yhteiskuntavastuuta ovat herättäneet aiheellista kritiikkiä. Hallituksen on vahvistettava omistajaohjausta tuntuvasti ja puututtava havaittuihin ongelmiin ripeästi.

Viime viikkoina voimakkaan arvostelun kohteena olleen Postin on keskityttävä ydintoimintoihinsa. Jakelun luotettavuuteen ja nopeuteen sekä postimaksujen kohtuullisuuteen on kiinnitettävä erityisen vakavaa huomiota. Perinteikkäänä valtionyhtiönä Postin tulee myös osoittaa olevansa vastuullinen ja pitkäjänteinen työnantaja. Luonnollisesti sekä johdon että työntekijöiden palkkojen on oltava yleisesti hyväksyttävällä tasolla kaikissa valtionyhtiöissä.

Sami Savio

DI, KTM, kansanedustaja (ps.)"

Kolumni: Toimivaa peruskoulua ei kannata romuttaa

Torstai 5.9.2019 klo 15.50

Käsittelin eilen (4.9.) Tamperelaisessa julkaistussa kolumnissani mm. peruskoulun tilaa:

"Toimivaa peruskoulua ei kannata romuttaa

Eduskunnan tämän syksyn tärkeimpiin tehtäviin kuuluu valtion ensi vuoden talousarvion hyväksyminen. Valtiovarainministeriön 2,3 miljardia euroa alijäämäisessä talousarvioesityksessä julkiset menot kasvavat noin 1,5 miljardia euroa. Toisaalta esimerkiksi liikenteen kustannukset nousevat tuntuvasti, mikäli Rinteen hallitus paikkaa menokasvusta aiheutuvaa lisävajetta polttoaineverotuksen 250 miljoonan euron korotuksella.

Hallituksen budjettineuvotteluista ei tule helppoja, varsinkaan jos se aikoo pitää kiinni tavoitteestaan tasapainottaa julkinen talous vuoteen 2023 mennessä. Ministerien väliset erimielisyydet ovat nousseet ympäristö- ja teollisuuspolitiikan linjaerojen tavoin julkisuuteen muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahalisäysten aikataulusta päätettäessä.

Kestävä pohja koko elämän mittaiselle oppimispolulle luodaan peruskoulussa, jossa on tarkoitus omaksua ennen kaikkea äidinkielen ja matematiikan kaltaiset tärkeät perustaidot. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto on herättänyt runsaasti julkista keskustelua ja kritiikkiä. Osassa kouluista on luovuttu perinteisestä luokkahuoneopetuksesta ja siirrytty itseoppimiseen avoimissa yhteistiloissa. Häiriötekijöiden moninkertaistuttua oppilaille on jopa jouduttu jakamaan kuulosuojaimia meluhaittojen pienentämiseksi. Epäonnistuneen koulu-uudistuksen häviäjiä ovat erityisesti hiljaiset ja oppimisvaikeuksista kärsivät lapset.

Luonnollisesti koulutussektorikin kaipaa ajoittain uudistamista. Esimerkiksi ammattikoulun kestoa voitaisiin lyhentää kolmesta kahteen vuoteen. Turhien välipäivien jäädessä pois opiskelumotivaatio kohenisi, eivätkä kustannuksetkaan kasvaisi. Toimivaa peruskoulua ei sitä vastoin pidä romuttaa pelkän muutoshalun vuoksi. Päättäjien vastuulla on varmistaa, ettei pienten koululaisten tarvitse oppia perusasioita omin voimin.

Onneksi mainittu ongelma ei koske kaikkia kouluja. Ylöjärvellä uusien erityisopettajien palkkaaminen on mahdollistanut tasokkaamman opetuksen kaikille oppilaille. Lisäpanostus suomalaislasten tulevaisuuteen maksaa itsensä vuosien saatossa takaisin moninkertaisesti."

https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/797076-kolumni-toimivaa-peruskoulua-ei-kannata-romuttaa

Kirjallinen kysymys Postin nykytilasta ja omistajaohjauksesta

Torstai 5.9.2019 klo 15.43

Jätin eilen eduskunnassa hallituksen vastattavaksi oheisen Postin nykytilaa ja omistajaohjausta koskevan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys Postin nykytilasta ja omistajaohjauksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Sekä kansalaispalautteen perusteella että Kuluttajaliiton tekemän kyselyn mukaan kuluttajien luottamus Postiin on heikentynyt. Eräs merkittävä osasyy tyytymättömyyden kasvuun on postinjakelun tuntuva hidastuminen aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2017 voimaan tulleen postilain uudistuksen myötä postimerkeillä varustetuista kirjeistä ja korteista vähintään 50 prosentin on oltava perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä. Ennen lakimuutosta vähintään 95 prosenttia lähetyksistä oli toimitettava perille viimeistään toisena arkipäivänä.

Asiakaspalautteen nojalla myös postinkulun epävarmuus heikentää Postin julkikuvaa. Uutisoinnin mukaan osa postilähetyksistä on jäänyt toimittamatta perille useiden kuukausien odottelun jälkeenkin. Posti on pyrkinyt reagoimaan asiaan ottamalla käyttöön maksullisen lisäpalvelun, jolla postilähetys toimitetaan vastaanottajalle nopeutetusti ja jonka avulla lähetyksen kulkua on mahdollista seurata. Kyseinen lisäpalvelu kuitenkin lähes kaksinkertaistaa kirjeen postittamiskustannukset tavallisen kirjepostimerkin hintaan verrattuna.

Posti joutuu toimimaan kiristyvän kilpailun ja sähköisten palveluiden suosion lisääntymisen ristipaineessa. Toistuvat postimaksujen korotukset ovat todennäköisesti vaikuttaneet merkittävästi kirjelähetysten nopeaan vähenemiseen. Kirjeen tai kortin lähettämisen hinta on kohonnut selvästi kuluttajahintaindeksiä nopeammin. Esimerkiksi vuoden 2008 alussa tavanomaisen kirjeen tai kortin sai lähetettyä 1. luokassa 0,70 eurolla ja 2. luokan lähetyksen hinta oli 0,60 euroa. Loppukesällä 2019 tehdyn hinnankorotuksen jälkeen kirjeen tai kortin postittaminen maksaa jo 1,60 euroa. Kuluttajahintaindeksi on noussut kyseisellä vajaan 12 vuoden ajanjaksolla vain noin 16 prosenttia, postimerkin hinta siis jopa yli 160 prosenttia.

Viimeaikaiset suunnitelmat Postin työntekijöiden merkittävistä palkanleikkauksista ja työehtosopimusten muuttamisesta ovat synnyttäneet laajan julkisen keskustelun. Työehtokiistassa toistaiseksi otettu aikalisä on oikeansuuntainen, mutta ei vielä sellaisenaan riittävä toimenpide. Valtionyhtiönä Postin tulee osoittaa olevansa pitkäjänteinen ja vastuullinen työnantaja. Myös johdolle maksettujen palkkioiden tulee olla kohtuullisia.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus tuoda pikaisesti eduskuntaan lakiesityksen postilaissa ilmenneiden epäkohtien korjaamiseksi ja

millaisia omistajaohjauksen tarjoamia keinoja hallitus aikoo käyttää Postia kohtaan koetun luottamuksen kohentamiseksi sekä edesauttaakseen Postin toimintaa pitkäjänteisenä ja vastuullisena työnantajana ja valtionyhtiönä?

Helsingissä 4.9.2019

Sami Savio"

Rinteen hallituksen ohjelma kaipaa realismia ja konkretiaa

Torstai 13.6.2019 klo 11.59

Hallituksen muodostamisen ensisijaisena lähtökohtana tulisi olla suurimpien puolueiden yhteistyö. Tällä kertaa ennätyksellisen tiukkaa vaalitulosta ei kuitenkaan maltettu kunnioittaa. Täysin poikkeuksellisesti sekä eduskunnan toiseksi että kolmanneksi suurin puolue sysättiin syrjään jo hallitustunnustelujen päättyessä. Kansanvallan näkökulmasta olisi ollut tärkeää yrittää muodostaa hallitus kahden tai kolmen suurimman puolueen perustalle. Suuren vaalitappion kärsineet puolueet ovat perinteisesti siirtyneet vapaaehtoisesti oppositioon, mutta nyt nämä aikojen saatossa hyväksi havaitut periaatteet kuitenkin jostain syystä hylättiin.

Antamiensa runsaiden vaalilupausten ja kansalaisille syntyneiden suurten odotusten lunastaminen tulee olemaan hallituspuolueille hyvin vaikeaa. Sen vähemmistöpuolueet keskusta ja RKP ovat ainakin aiemmin olleet tuoreita vihervasemmistolaisia hallituskumppaneitaan selvästi tiukemman talouslinjan kannalla. Saa nähdä, ovatko enää jatkossa. Viiden puolueen muodostama hallitus ei muutoinkaan näytä kaikilta osin järin yhtenäiseltä, eikä tilanne varmaankaan helpotu, kun vaalikausi pääsee kunnolla vauhtiin.

Jo ennen hallituksen nimittämistä keskustan ja vihreiden vaikeasti yhteensoviteltavat ympäristö‑ ja elinkeinopoliittiset näkemyserot nousivat pintaan uusista sellutehdashankkeista käydyn julkisen keskustelun myötä. Perussuomalaiset vaativat hallitusta takaamaan suomalaisen työnteon, yrittäjyyden ja teollisuuden toimintaedellytykset. Muussa tapauksessa hallitusohjelmalta ja siinä vaaditulta 2 prosentin talouskasvulta putoaa taloudellinen pohja kokonaan.

Rinteen hallituksen tavoite tasapainottaa julkinen talous vaalikauden loppuun mennessä on sinällään oikea, mutta lukuisiin tuleviin selvityksiin tukeutuva hallitusohjelma ja erityisesti sen talouslinjaukset kaipaavat runsaasti lisää realismia ja konkretiaa. Hallitus aikoo kertainvestointien lisäksi kasvattaa julkisia menoja pysyvästi yli 1,2 miljardilla eurolla ja kattaa syntyvää vajetta muun muassa valtion omaisuudesta saatavilla tuloilla. Tuottavasta omaisuudesta ei kuitenkaan kannata luopua, eikä varsinkaan hinnalla millä hyvänsä. Se olisi hyvin lyhytnäköistä, joskaan ei missään nimessä ennennäkemätöntä politiikkaa.

Velkaantumisen pysäyttäminen edellyttää myös työllisyysasteen nostoa vähintään 75 prosenttiin. Työllisyystoimien etsiminen on kuitenkin ulkoistettu työmarkkinajärjestöille, jotka ovat pitäneet niille asetettua aikataulua varsin kunnianhimoisena. Talouden mahdollinen laskusuhdanne vaikeuttaisi entisestään hallituksen tavoitteiden toteutumista.

Rinteen hallitusohjelmassa on tietenkin myös useita myönteisiä tavoitteita. Niihin lukeutuvat esimerkiksi aktiivimallin leikkurin poistaminen ja tuloverotuksen pienimuotoinen keventäminen. Samalla hallitus aikoo kuitenkin muun muassa pienentää kotitalousvähennystä ja kiristää lämmityspolttoaineiden verotusta, korottaa polttoaineveroja 250 miljoonalla eurolla sekä mahdollistaa tiemaksujen käyttöönoton kaupunkiseuduilla. Monen pieni‑ ja keskituloisen asumis‑ ja liikkumiskustannukset uhkaavat nousta merkittävästi, samoin työssäkäynti ja yrittäminen vaikeutuvat.

Koulutuksen saralla sinänsä aivan oikein kunnostautumaan pyrkivä hallitus kaavailee varsin hämmästyttävästi lukio-opintojen valinnanvapauden kaventamista palauttamalla ruotsin kielen ylioppilastutkinnon pakolliseksi aineeksi äidinkielen rinnalle. Ennätyspitkään hallitusohjelmaan sisältyvät myös esimerkiksi jo ennestään velanotolla kustannettujen kehitysyhteistyömäärärahojen tuntuva korotus ja maahanmuuttopolitiikan höllennykset. Hallitus suunnittelee pakolaiskiintiön nostoa ja nykyistä joustavampaa työlupien myöntämistä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille. Samalla kasvaa halpatyömarkkinoiden syntymisen riski.

Sote-uudistus aiotaan toteuttaa jo kertaalleen hylätyn, veronmaksajille todennäköisesti hyvin kalliin maakuntamallin pohjalle. Nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän asteittainen kehittäminen olisi ollut riskittömämpi vaihtoehto. Oppositio on sentään luvattu kutsua uudistuksen yksityiskohtien valmisteluun. Toivottavasti hallituksen yhteistyötarjous ei jää näennäiseksi, vaan se ottaa opposition näkemykset aidosti huomioon.

Nyt ovat siis tiedossa ne linjaukset, joilla maata aiotaan seuraavat neljä vuotta hallita. Hallituksen ensimmäiset merkittävät lakiesitykset ehtivät kuitenkin eduskunnan käsittelyyn vasta syksyllä, ja Rinteen hallituksen antaessa ensimmäisen talousarvioesityksensä selvinnevät myös keinot, joilla hallitusohjelman runsaat lupaukset aiotaan rahoittaa. Silloin nähdään, mitä hallitusohjelman kirjausten konkretisoituminen tarkoittaa tavalliselle suomalaiselle veronmaksajalle.

Vappupuheeni Tampereen Jugend-torilla

Keskiviikko 1.5.2019 klo 18.49

Pidin tänään seuraavan vappupuheen Tampereen Perussuomalaisten Jugend-torilla järjestämässä tilaisuudessa:

"Arvoisa yleisö, oikein hyvää vappua teille kaikille! Eduskuntavaalit ovat nyt takana. Teille äänestäjille kuuluu suuri kiitos siitä, että perussuomalaiset arvot ja linjaukset saivat vaaleissa historiallisen runsaan tuen. Suhtaudun luonnollisesti myös omaan äänimäärääni ja kansan minulle antamaan jatkopestiin suurella kiitollisuudella ja nöyryydellä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Tämänkertaiset eduskuntavaalit olivat itselleni neljännet. Mahdollisesta aiemmasta kokemuksesta huolimatta vaalit ovat aina varsinkin ehdokkaille jännittävät. Vaikka lopputuloksen suuntaviivat ovat usein aavistettavissa etukäteen, ovat yllätykset voittoineen ja pettymyksineen tietenkin vaalien suola. Nyt niitä nähtiin ainakin perussuomalaisten näkökulmasta sopivassa suhteessa.

Kevään vaaleista tuli historiallisen tiukat. Niiden lopputulos oli ennakkokaavailujen mukaisesti ja varsinkin perussuomalaisten maahanmuutto- ja ilmastorealismiin pohjautuneen huiman loppukirin myötä äärimmäisen täpärä. SDP:n, perussuomalaisten ja kokoomuksen keskinäinen järjestys ratkesi lopulta yhden paikan eroilla.

Kannatusosuuksilla mitattuna kisa oli vieläkin kovempi. Perussuomalaiset jäivät vain 0,2 prosenttiyksikön päähän suurimman puolueen asemasta. Tämä on puolueemme 60-vuotisen historian paras vaalitulos. Pirkanmaalla onnistuimme säilyttämään neljä paikkaamme, myös ne kolme, jotka olivat viime vaalikauden loppupuolella väliaikaisesti ja luvatta muualla lainassa.

Erityisen heikon vaalituloksen teki perinteisen arvopohjansa hylännyt keskusta, jonka edustajamäärä putosi yli kolmanneksella. Vaalitappio johti odotetusti puheenjohtaja Juha Sipilän eroilmoitukseen ja mitä todennäköisimmin keskustan jäämiseen oppositioon. Hallitusneuvotteluiden mennessä pahaan solmuun voi keskustakin tosin päätyä hallitukseen maakuntauudistustaan toteuttamaan. Vielä keskustaakin kehnommin kävi kesken vaalikauden syntyneille sinisille. Äänestäjien tuomio oli ankara mutta oikeudenmukainen. Nyt siniset putoavat kansan tahdosta sekä hallituksen että opposition ulkopuolelle.

Parasta antia vaalikamppailun tuoksinassa on perinteisesti äänestäjien kohtaaminen, niin myös huhtikuun eduskuntavaaleissa. Suosituimpiin keskustelunaiheisiin lukeutuivat pienet eläkkeet, työttömyys, kireä verotus, korkeat asumis- ja liikkumiskustannukset sekä hallitsematon maahanmuutto. Nämä kaikki ovat tavallisten kansalaisten arjen kannalta hyvin isoja ongelmia. Edellä mainittujen ja lukuisten muiden yhteiskunnallisten epäkohtien korjaaminen edellyttääkin vahvaa ja määrätietoista hallitusta, jota tuskin voi syntyä ilman perussuomalaisia.

Kansanvallan näkökulmasta selkeintä olisi yrittää hallituksen muodostamista suurimpien puolueiden kesken. Ellei näin toimita, voi vaalien suurimman puolueen edustajamäärän jääminen 40 paikkaan johtaa tilanteeseen, jossa uudella hallituksella on vain niukka enemmistö eduskunnassa. Vaalitulos ja vaalien jälkeiset puheenvuorot ennakoivat kuitenkin melko monimutkaisia hallitusneuvotteluita, varsinkin jos puolueiden väliselle yhteistyölle pyritään luomaan jo etukäteen keinotekoisia raja-aitoja ns. arvopohjaerojen varjolla.

Perussuomalaiset suhtautuvat lähtökohtaisesti myönteisesti ajatukseen hallitusyhteistyöstä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa, mutta eivät tietenkään millä tahansa ehdoilla. Hallituksen on muun muassa huomioitava tavallisen suomalaisen arki päätöksenteossa, turvattava kotimaisen teollisuuden ja pk-yritysten toiminta- ja työllistämisedellytykset – tämä koskee muiden alojen ohella myös metsä- ja metalliteollisuutta - sekä puututtava hallitsemattomasta maahanmuutosta aiheutuneisiin ongelmiin. Näistä tavoitteista ei ole syytä tinkiä, emmekä me niistä tingikään.

Eduskunnan kevät kuluu hallituksen muodostamiseen saakka pitkälti muodollisuuksien parissa ja alkavan kauden suuntaviivoja hakiessa. Eduskunnan väliaikaiseen puhemiehistöön on valittu edustaja kustakin kolmesta suurimmasta puolueesta. Puhemiehenä toimii toistaiseksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja ensimmäisenä varapuhemiehenä perussuomalaisten Juho Eerola.

Hallitustunnustelijaksi perjantaina nimitetty Rinne jätti eduskuntapuolueiden vastattavaksi yhdestätoista eri aihealueesta koostuvan kysymyssarjan, johon puolueet vastasivat huhtikuun lopussa. Vastaukset tarkoin luettuaan kutsuu Rinne neuvottelupöytään ne puolueet, joiden kanssa arvioi voivansa löytää yhteisen näkemyksen tulevan neljän vuoden suuntaviivoista. Ellei sopua löydy, voidaan hallitustunnustelijaa kuitenkin myös vaihtaa, ennen kuin eduskunta äänestää pääministeristä ja hallitusohjelmasta. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi saa puolueiden lähipiirien edunvalvojan sijaan hallituksen, joka ajaa kaikkien suomalaisten yhteistä etua.

Arvoisa yleisö, perussuomalaisten linjauksille on olemassa kansan vaaleissa osoittama selkeä tilaus ja suuri kannatus. Tulemme jatkamaan johdonmukaista ja määrätietoista työtämme suomalaisten hyväksi riippumatta siitä, pääsevätkö perussuomalaiset hallitukseen tavallista suomalaista puolustamaan vai jätetäänkö meidät vaalituloksesta huolimatta hallituksen ulkopuolelle.

Selkeä ja johdonmukainen linjamme näkyy jatkossakin sekä kuntatasolla, eduskunnassa että EU-parlamentissa, johon valitaan uudet edustajat toukokuun 26. päivänä. On tärkeää, että muistatte käydä äänestämässä myös eurovaaleissa sellaista puoluetta ja ehdokasta, joka puolustaa suomalaisten ja Suomen etua. Päätän puheeni tähän muistutukseen ja toivotan vielä kertaalleen oikein hyvää vappua kaikille läsnäolijoille!"

Osakesäästötili on tavalliselle suomalaiselle tervetullut uudistus

Torstai 14.3.2019 klo 13.00

Eduskunta on säätänyt lain osakesäästötilistä, jonka käyttöönotto ensi vuoden alussa parantaa kansankapitalismin edellytyksiä ja tavallisen suomalaisen kannustimia sijoittaa palkasta käteen jääviä tuloja kotimaisten yhtiöiden osakkeisiin. Osakesäästötilin sisällä syntyvät myyntivoitot ovat verottomia, samoin osingot. Tuottoja kuitenkin verotetaan, kun ne nostetaan osakesäästötililtä. Tämä mahdollistaa korkoa korolle -ilmiön tehokkaamman hyödyntämisen, vaikka verottajakin saa tuotoista oman osansa.

Suomalainen kansankapitalismi on pienimuotoista esimerkiksi länsinaapuriimme Ruotsiin verrattuna. Meillä yli 80 miljardin euron arvosta kansalaisten varallisuutta makaa tuottamattomana pankkitileillä. Erityisesti ennätysmatalien korkojen aikana tämä tarkoittaa vuosien kuluessa talletusten reaaliarvon merkittävää laskua.

Osakesäästötili on omiaan lisäämään suomalaisten ymmärrystä taloudesta, jos se innostaa kartuttamaan varallisuutta suoran ja pitkäjänteisen osakesäästämisen avulla. Osakesäästötilille tehtyjen rahatalletusten yhteissumman 50 000 euron yläraja toisaalta varmistaa sen, että hyötyjiä ovat ennen kaikkea tavalliset kansalaiset.

Osakesäästötili antaakin monelle säästäväiselle suomalaiselle uuden tavan kasvattaa varallisuuttaan, joka suomalaistalouksissa painottuu nykyään liiankin vahvasti asuntoihin. Pitkäjänteisen säästäjän varallisuus voi kasvaa pienestäkin pesämunasta vuosien myötä melko mukavaan summaan, joka antaa taloudellista turvaa vaikkapa työuran päättyessä.

Osakesäästötilin toteutumisen myötä suorat osakesijoitukset tulevat nykyistä houkuttelevammiksi paitsi tilisäästämiseen, myös kalliita hallinnointipalkkioita veloittaviin osakerahastoihin verrattuna. Samalla tavalliset osakesäästäjät pääsevät verotuksellisesti lähemmäs osingot verotta saavien suursäätiöiden kohtelua. Tämä on korkean veroasteen Suomessa vähintäänkin oikeus ja kohtuus.

Sopeutumisrahan korotus jättää sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamiseen ikävän sivumaun

Keskiviikko 13.3.2019 klo 16.18

Eduskunta käsitteli tänään kansanedustajien sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista. Myös Perussuomalaiset kannattavat täysin epäoikeudenmukaisten sopeutumiseläkkeiden lopettamista. Emme kuitenkaan hyväksy kansanedustajia koskevien muiden etuuksien samanaikaisia korotuksia, joihin muut eduskuntaryhmät ovat neuvotteluissa päätyneet.

Eduskunnasta putoavien tai muutoin edustajantoimesta luopuvien edustajien etuuksia ei tulisi mielestämme korottaa tai niiden saamisen ehtoja helpottaa. Esitimme muun muassa sitä, että sopeutumisrahan saamisen ehtona olisi jatkossakin vähintään kolme vuotta kestänyt kansanedustajan ura. Muut puolueet halusivat kuitenkin myöntää oikeuden sopeutumisrahaan jo yhden vuoden kansanedustajana toimineille henkilöille.

Lisäksi lakia muutetaan sopeutumisrahan minimimäärän laskentaperusteen osalta siten, että jatkossa sopeutumisrahan minimi nousee useilla sadoilla euroilla. Perussuomalaiset kannattivat lain nykytilaa ja siten alempaa sopeutumisrahan tasoa.

Perussuomalaiset halusivat myös poistaa lakialoitteesta pykälän, jolla eduskunnan kansliatoimikunnalle annetaan harkintavaltaa ylimääräisen 12 kuukauden sopeutumisrahan myöntämiseen tilanteissa, joissa sopeutumisrahaoikeus on päättynyt. Näkemyksemme mukaan kaikkia sopeutumisrahan saajia tulee jatkossakin kohdella yhdenmukaisin, laissa selkeästi määritellyin perustein.

Valitettavasti tekemämme muutosehdotukset kaatuivat äänestyksissä. Muiden etuuksien korotukset jättävätkin ikävän sivumaun sinällään täysin oikeaan sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamispäätökseen, jota kansalaiset ovat jo pitkään odottaneet.

Vakuutuslääkärijärjestelmän puutteet on korjattava

Tiistai 12.3.2019 klo 16.19

Vakuutuslääkärijärjestelmän puutteet esille nostaneessa kansalaisaloitteessa vaadittiin lääkärinlausuntojen yleisten muotovaatimusten laajentamista koskemaan myös vakuutus- ja eläkeyhtiöiden lääkäreitä. Vakuutuslääkäreiden oikeutta kumota hoitavan lääkärin diagnoosi ei haluta poistaa, mutta myös vakuutuslääkäreiltä on aiheellista vaatia asianmukaiset perustelut päätökselleen ja niihin liittyvä ammattieettinen vakuutus.

Vakuutuslääkärijärjestelmän puutteiden korjaaminen on oikeudenmukaisuuden näkökulmasta hyvin tärkeää. Lääkärien päämääränä tulee olla potilaiden auttaminen, ei vakuutusyhtiöiden taloudellisten etujen ajaminen. Nykyinen käytäntö on kuitenkin synnyttänyt monille potilaille vakavia ongelmia ja epäoikeudenmukaisuuden tunteen heidän jäätyään vaille ilmeisen oikeutettua työkyvyttömyys- tai eläkepäätöstä. Ilman kansalaisaloitetta ja perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen tekemää taustatyötä asia olisi tuskin vieläkään saanut ansaitsemaansa huomiota eduskunnassa. Nyt kansalaisten ilmaisemaan huoleen suhtauduttiin vakavasti.

Kansalaisaloitteen seurauksena eduskunta on päättänyt velvoittaa seuraavaa hallitusta valmistelemaan esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antamaan sen eduskunnalle ensi vuoden alkupuolella. Samassa yhteydessä tulee selvittää vakuutuslääkäreiden lausuntojen edellyttämät muotovaatimukset, mikä käytännössä tarkoittaa kunnian ja omantunnon kautta annettavaa vakuutusta. Nämä ovat erittäin tärkeitä askelia vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseksi nykyistä oikeudenmukaisemmaksi, vaikka uudistuksen toimeenpano onkin vielä varmistettava seuraavan eduskunnan toimesta.

Omaishoitajien asemaa on vahvistettava!

Maanantai 18.2.2019 klo 10.47

Viime viikkoina julkisuuteen on tullut hätkähdyttäviä tietoja räikeistä laiminlyönneistä hoitoalalla. Vanhustenhoidon ongelmiin on tartuttava määrätietoisin ottein. Sitova hoitajamitoitus on saatava lakiin, valvontaa tiukennettava ja määräysten rikkomisesta annettava kunnon sanktiot.

Myös erittäin tärkeää työtä tekevien omaishoitajien asemaa on vahvistettava. Noin 350 000 suomalaista toimii apua tarvitsevan omaisensa pääasiallisena auttajana. Suurin osa heistä hoitaa ikääntyneitä läheisiään. Omaishoidon tukea saa kuitenkin alle 50 000 henkilöä. Tuensaajien joukko on suppea ottaen huomioon heidän kantamansa vastuun ja yhteiskunnalle tuottamansa mittavat säästöt. Kelan arvion mukaan ne ovat yli kaksi miljardia euroa vuodessa.

Perussuomalaiset esittävät omaishoidon tuen muuttamista verovapaaksi tuloksi. Myös tuen myöntämisperusteiden yhtenäistäminen laajempaa joukkoa koskevaksi pienentäisi merkittävästi laitoshoitoon kohdistuvia kustannuspaineita. Hyötyjiä olisivat sekä hoidettavat, omaishoitajat että koko yhteiskunta.

TIEDOTE: Perussuomalaiset kyselytunnilla: Oikeudenmukaisuutta pieniin työeläkkeisiin ja eläkkeiden verotukseen

Torstai 7.2.2019 klo 21.10

TIEDOTE 7.2.19

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Oikeudenmukaisuutta pieniin työeläkkeisiin ja eläkkeiden verotukseen

Perussuomalaiset penäsivät tänään hallitukselta suullisella kyselytunnilla toimia pienten työeläkkeiden korottamiseksi. Lisäksi perussuomalaiset vaativat, että eläkkeiden verotuksen taso ei saisi koskaan olla palkansaajien verotusta kireämpää.

- Arvoisa puhemies, pienet eläkkeet eivät tahdo riittää elämiseen. Tämä on ollut jo pitkään tiedossa. Perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomion varsinkin matalapalkka-aloilla kauan työskennelleisiin, pientä työeläkettä saaviin ihmisiin, perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio aloitti.

Perussuomalaisilta oma malli pienten työeläkkeiden nostamiseksi

Savio huomautti, että monen pieneläkeläisen toimeentulo on tiukoilla vuokran, sähkön, lääkkeiden ja muiden pakollisten menojen jatkuvasti kallistuessa. Monet heistä joutuvat turvautumaan jopa toimeentulotukeen.

- Perussuomalaisten eläkemalli parantaisi erityisesti näiden ihmisten asemaa. Korottaisimme jokaisen työeläkeläisen kuukausittaista eläkettä puoliväli-indeksillä ensimmäisen tuhannen euron osalta. Esityksemme hyödyttäisi siis kaikkia työeläkeläisiä, mutta pientä työeläkettä saavien ostovoima kohentuisi kuitenkin eniten, Savio täsmensi perussuomalaisten mallia.

- Hyötyjänä olisi eläkeläisten lisäksi koko kansantalous. Kysynkin, aikooko hallitus kohentaa pieniä työeläkkeitä saavien toimeentuloa? Savio kysyi.

Hallitukselta ei lupauksia pienten työeläkkeiden parantamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) vastasi, että kysymys on hyvä ja myönsi pienellä eläkkeellä elämisen haasteellisuuden. Hän kuitenkin totesi, ettei tämä hallitus tee enää perussuomalaisten esityksen mukaisia uudistuksia.

- Ministerin vastauksen perusteella työeläkkeiden noususta ei ole juuri toivoa. Nähtävästi seuraavan hallituksen onkin otettava eläkeläisköyhyyden helpottaminen viimein hoitaakseen, Savio totesi.

Eläkeläisten verotus ei saa koskaan olla palkansaajan verotusta kireämpää

Savio nosti esille myös toisen eläkkeitä koskevan epäkohdan: palkkatuloja korkeamman verotuksen. Perussuomalaiset esittivät viime syksynä eläkeläisten verotusta madallettavaksi siten, ettei se enää olisi palkansaajien verotusta kireämpää missään tuloluokassa.

- Tämäkin muutos olisi parantanut merkittävästi kotimaista kulutuskysyntää. Perussuomalaisten esitys kuitenkin tyrmättiin sen oikeudenmukaisuudesta huolimatta joulukuun budjettiäänestyksessä, Savio ihmetteli.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) totesi, että vuosien saatossa eläkkeiden ja työtulon verotuksen välisiä eroja on saatu kavennettua. Orpo lisäsi, että tällä kaudella sekä työn että eläkkeiden verotusta on kevennetty, mutta uusia ideoita verokuilun kaventamiseksi ei kuultu.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 260 8308

Perussuomalaiset puolustavat vahvasti suomalaisia autoilijoita

Perjantai 1.2.2019 klo 11.12

Perussuomalaiset puolustavat vahvasti ja mahdollisesti jopa ainoana puolueena suomalaisia autoilijoita. Pidin eilen eduskunnassa asian tiimoilta seuraavan puheenvuoron:

"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta. Kuten edustaja Ronkainen perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa jo totesi, niin liikenteen suunnittelussa tulee ehdottomasti korostaa sekä elinkeinoelämän että ihmisten liikkumistarpeiden toteutumista. Liikenteen tulee olla sekä sujuvaa että turvallista ja mielellään myös kohtuuhintaista.

Vaalikauden aikana aiempaa paremmin hallintaan saadusta korjausvelasta huolimatta monet liikenneväylät ovat nykyisin edelleen niin heikossa kunnossa, että liikenne takkuaa ja ohitustilanteissa joudutaan aivan liian usein läheltä piti ‑tilanteisiin. Pahimmat vaaran paikat ovat monelta osin tiedossa ja osin suunnitelmatkin valmiina, mutta määrärahoja perusparannuksiin ei ole kaikesta huolimatta löytynyt. Se on suuri vahinko, sillä hitaat ja heikot liikenneyhteydet lisäävät teollisuuden ja elinkeinoelämän kustannuksia ja heikentävät siten niiden kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Maamme harva asutus ja pitkät etäisyydet vaikeuttavat tilannetta entisestään.

Arvoisa puhemies! Väyläverkkoa on syytä kehittää pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti. Se maksaa itsensä pitkällä tähtäimellä takaisin työllisyysasteen nousun myötä ja kohonneina verotuloina. On myös syytä harkita vakavasti sitä, voisivatko eläkeyhtiöt sijoittaa osan hallinnoimastaan varallisuudesta tuottavasti ja turvaavasti lainaamalla sen väyläverkoston edellyttämiin investointeihin kohtuullisella korolla, kuten perussuomalaiset ovat aiemmin esittäneet.

Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena arvioiden on joka tapauksessa myönteistä, että liikennepolitiikkaa ohjataan jatkossa selvästi nykyistä pidemmällä tähtäimellä, vaikka kehittämissuunnista ja -keinoista ei nähtävästi ollakaan puolueiden välillä yksimielisiä. Kolme vaalikautta eli 12 vuotta on jo kohtuullisen pitkä aikajänne varsinkin poliittisessa päätöksenteossa, vaikka liikenneväylien kehittämisessä tulisi pyrkiä tätäkin pidempien ajanjaksojen ja niiden kuluessa tapahtuvien muutosten ennakoimiseen ja hahmottamiseen ainakin mahdollisuuksien mukaan. Luonnollisesti suunnitelmissa tulee olla myös jouston varaa, jos olosuhteet muuttuvat.

Arvoisa puhemies! Autoilu on Suomessa liian kallista. Hintavia ovat sekä uudet ajoneuvot että polttoaine, monien suomalaisten ajamat vanhat autot eivät niinkään. Halvemmaksi autoilu ei ainakaan tule, jos polttomoottoriautot korvataan pikatahdilla sähköautoilla, kuten julkisuudessa on esitetty. On myös huomioitava, että sähköautojen akkujen valmistus on ympäristön ja luonnonvarojen kannalta varsin kuluttavaa eikä esimerkiksi suurimittaista sähköautojen latauskapasiteettia pystytä järjestämään ilman uusia ydinvoimaloita. Vaikka ydinvoimaloissa tuotettu sähkökin tulee lopulta kuluttajalle töpselistä, niin se ei tapahdu nopeasti eikä ole ilmaista — ei varsinkaan, jos ydinvoimalan tilaus tehdään Arevalta.

Olisikin mielenkiintoista kuulla, miten esimerkiksi vihreät suhtautuvat ydinvoiman lisärakentamiseen. Tarve siihen on väistämättä edessä, jos sähköautomania saa Suomessa vallan, kuten useimpien poliittisten päättäjien mielessä näyttää nyt käyvän, riippumatta siitä, onko kansalaisilla varaa sähköautoihin tai edes kohonneisiin sähkölaskuihin.

Arvoisa puhemies! Autoilun lisäksi myös rataverkostoon on syytä panostaa merkittävästi. Kaikilla kansalaisilla ei ole varaa tai edes tarvetta autoon, ja nopeammat junayhteydet lisäävät huomattavasti työvoiman liikkuvuutta ja parantavat työllisyysastetta. Tarvetta on myös itä—länsisuuntaisten poikittaisyhteyksien kehittämiselle esimerkiksi Pori—Parkano—Haapamäki-välillä ja siitä edelleen eteenpäin, jotta vientiteollisuuden tuotteet saataisiin kustannustehokkaasti satamiin.

Arvoisa puhemies! Erityistä huomiota on silti kiinnitettävä suurta osaa Suomesta palvelevan pääradan toimivuuteen muun muassa lisäraiteita rakentamalla. Nykyinen kapasiteetti on sekä pääradalla että muuallakin rataverkossa osoittautunut riittämättömäksi, mikä on osaltaan pahentanut VR:n vaikeuksia ja lisännyt edelleen junien toistuvia myöhästymisiä varsinkin talvella. Ongelmat heijastuvat eri puolille rataverkkoa, kun yhteysjunat joutuvat odottamaan matkustajia.

Arvoisa puhemies! Heitän lopuksi pallon VR:n hallintoneuvostolle sen suhteen, että [Puhemies koputtaa] junaliikenteen houkuttelevuuteen vaikuttaa olennaisesti aikataulussa pysyminen. Ellei joukkoliikenteessä matkustaminen ole miellyttävää, valitsee yhä useampi jatkossakin väistämättä ja täysin ymmärrettävästi oman auton joukkoliikennevaihtoehdon sijaan. Tämä lisää myös tieliikenteen pullonkaulojen syntyä, mikä tuskin on kenenkään tavoite."

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio: Ministeri Orpo yrittää ylläpitää myyttiä turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisesta

Keskiviikko 23.1.2019 klo 13.17

TIEDOTE 23.1.2019

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Ministeri Orpo yrittää ylläpitää myyttiä turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttamisesta

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio ihmettelee kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon viikonloppuna antamia lausuntoja, joissa hän puolustelee pääministeri Juha Sipilän kanssa kesällä 2017 tekemäänsä päätöstä heittää perussuomalaiset ulos hallituksesta ”arvopohjaan” vedoten. Orpon näkemyksestä huolimatta kokoomusväki on kyselyjen mukaan valmis harkitsemaan vaalien jälkeistä hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

- Odottaessaan perussuomalaisten ”osoittavan enemmän yhteistyöhalua” Orpo tosiasiallisesti vaatii perussuomalaisilta hyväksyntää kansakunnan näkökulmasta vahingolliselle kokoomuspolitiikalle. Orpon on kuitenkin syytä muistaa, että äänestäjillä on sanansa sanottavana huhtikuun eduskuntavaaleissa, eikä läheskään kaikkia heistä varmastikaan miellytä kokoomuksen jo 12 vuotta kestänyt hallitustaival, Savio muistuttaa.

Sisäministerinä maahanmuuttokriisin aikana toiminut Orpo yrittää Savion mukaan myös ylläpitää myyttiä siitä, että hänen pahaa epäonnistumistaan paikkaamaan laadittu, hallituksen joulukuussa 2015 hyväksymä turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma olisi toteutettu ”melkein kokonaan”. Savio nostaa hallituksen toimenpideohjelmasta esille muun muassa seuraavat kirjaukset, joita ei ole toteutettu:

"- Selvitämme kaikkien laittomasti maahan tulevien henkilöllisyyden mm. kansallisten ja kansainvälisten rekisterien avulla ja rekisteröimme heidät turvapaikanhakijoiden sormenjälkirekisteriin

- Seuraamme jatkuvasti muiden maiden turvapaikkalainsäädäntöä ja -käytäntöjä, analysoimme sen pohjalta tarvetta kansallisiin kehittämistoimiin ja reagoimme nopeasti muutostarpeisiin

- Tiukennamme perheenyhdistämisen kriteerejä EU:n perheenyhdistämisdirektiivin nojalla täysimääräisesti, edellytyksenä ainakin toimeentuloedellytys ja riippumattomuus sosiaalituista

- Tehostamme lupien peruuttamista tilanteissa, joissa suojeluedellytykset eivät enää täyty ja kiinnitämme enemmän huomiota suojelun tarpeen olemassa oloon myös jatkolupaa myönnettäessä

- Edellytämme Dublin-järjestelmän toimivuuden palauttamista siten, että jokainen turvallinen kauttakulkumaa rekisteröi omat turvapaikkahakijansa. Mikäli Dublin-järjestelmän toimivuutta ei kyetä palauttamaan, hallitus valmistautuu poikkeuksellisiin kansallisiin toimiin vastaavien vaikutusten varmistamiseksi

- Torjumme alaikäismenettelyn väärinkäyttöä

- Perustamme kielteisen päätöksen saaneille erityisiä palautuskeskuksia minimipalveluin sekä varmistamme keskusten alueellisesti järkevän sijoittelun

- Neuvottelut Irakin, Afganistanin ja Somalian kanssa kahdenvälisten palautussopimusten osalta pyritään saamaan valmiiksi mahdollisimman nopeasti; lisäksi Suomi edellyttää komissiolta nopeita toimenpiteitä Irakin ja Somalian osalta EU:n yhteisten palautussopimusten aikaansaamiseksi”

Savio katsoo, ettei Orpon esittämä väite toimenpideohjelman laajasta toteutuksesta kestä lainkaan lähempää tarkasteltua.

- Edellä listattujen esimerkkien lisäksi ohjelmassa on lukuisia muitakin tärkeitä kirjauksia, joiden täysimittaista toimeenpanoa perussuomalaisten tuore puheenjohtaja Jussi Halla-aho vaati kesäkuussa 2017 käydyissä neuvotteluissa. Perussuomalaiset ovat nostaneet toteuttamatta jääneitä kirjauksia toistuvasti esille tämän jälkeenkin – niissä riittää yhä työsarkaa myös nykyiselle sisäministeri Kai Mykkäselle, korostaa Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Kolumni: Suomalainen osaaminen mahdollistaa nousumme

Lauantai 12.1.2019 klo 12.49

Kolumni: Suomalainen osaaminen mahdollistaa nousumme

(Tamperelainen 12.1.)

Työttömänä oli marraskuun lopussa työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan lähes 230 000 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli talouskasvusta huolimatta 8,7 prosenttia. Määrä on aivan liian suuri.

Huhtikuussa valittavan uuden eduskunnan on vahvistettava suomalaisen teollisuuden, yrittämisen ja työssäkäynnin edellytyksiä. Sen on purettava kannustinloukkuja ja varmistettava, että työnteko on aina kannattavaa. Sosiaaliturvajärjestelmän ja verotuksen tulee olla kansalaisten näkökulmasta ymmärrettäviä, kannustavia ja huomattavasti nykyistä selkeämpiä.

Veronkorotusten tielle ei pidä lähteä. Tavallisten työssäkäyvien suomalaisten verotusta on pikemminkin syytä keventää. Esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus on viitisen prosenttiyksikköä Ruotsia kireämpää. Maiden välistä veroeroa on kavennettava, onhan sekä palkansaajien että eläkeläisten käteen jäävillä tuloilla merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen.

Työelämä on kiihtyvässä murroksessa. Elinikäisen oppimisen merkitys kasvaa jatkuvasti kansainvälisen kilpailun kiristyessä. Lähes viidesosa 20-24-vuotiaista nuorista on kuitenkin vailla työ- tai opiskelupaikkaa.

Nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Heidän saamisensa kouluun ja työelämään on tärkeää sekä inhimillisesti, yhteiskunnallisesti että taloudellisesti. Työelämävaatimukset täyttävää opetusta voidaan tarjota esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa työpaikoilla. Tästä hyötyisivät sekä yritykset että opiskelijat.

Kylmästä ja köyhästä historiastamme huolimatta kansanluonteemme on mahdollistanut Suomen kehityksen arvostetuksi korkean teknologian maaksi. Maamme nousu ei ole ollut sattumaa vaan kovan työn tulos. Suomalaiset tunnetaan maailmalla rehellisenä, ahkerana ja työteliäänä kansana, joka ei pidä suurta melua itsestään. Keskitymme enimmäkseen tekemiseen puhumisen sijaan.

Suomalaisten on syytä olla ylpeitä saavutuksistaan. Voimme säilyttää Suomen aseman korkean osaamisen maana huolehtimalla opetuksen ja tutkimuksen laadusta. Mielekäs koulutus ja työelämä tuovat sekä yksilöille että koko kansakunnalle toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.

Sami Savio
DI, KTM, kansanedustaja (ps.)

TIEDOTE: Perussuomalaiset: Hallitus laittaa paljon sairastavat soten maksumiehiksi

Torstai 10.1.2019 klo 10.56

TIEDOTE 10.1.19

julkaisuvapaa

Perussuomalaiset: Hallitus laittaa paljon sairastavat soten maksumiehiksi

Eduskunta keskusteli eilen paljon huomiota herättäneistä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista, jotka uhkaavat paljon terveyspalveluita käyttävillä nousta huomattavasti. Perussuomalaisten kansanedustajat moittivat esitystä ja epäilivät, että maakuntien kassavaje tullaan paikkaamaan asiakkaiden lompakoista.

- Perustuslaki edellyttää, että jokaiselle taataan riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Rahoitus jää kyllä nyt mietityttämään. Täällä sanottiin, että asiakasmaksuilla tätä ei paikata. Epäilen, että kuitenkin näin kikkaillaan, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri epäili.

Tingitäänkö palveluiden laadusta ja saatavuudesta?

Meri kysyi, mistä raha sitten otetaan, koska maakunta ei voi verottaa eikä sitä hallituksen näkemyksen mukaan paikata asiakasmaksuilla.

- Onko se sitten palvelun laatu tai saatavuus, koska maakunta ei voi tuottaa näitä palveluita, jos ei sillä ole riittävästi rahaa, Meri mietti.

Valtiovarainvaliokunta oli yksimielinen: rahat eivät tule riittämään

Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi huomautti, että valtiovarainvaliokunta viime toukokuussa antamassaan lausunnossa sote-uudistuksesta oli täysin yksimielinen siitä, että rahoitus, mikä valtiolta on tulossa, ei tule riittämään.

- Esimerkiksi Uudellamaalla jo alkuvaiheessa on 300 miljoonan aukko, Kankaanniemi huomautti.

Pienituloiset ja paljon palveluita tarvitsevat maksumiehiksi

Kankaanniemi lisäsi, että tuoreen tiedon mukaan yli 65-vuotiaiden maksuhäiriöt kasvoivat viime vuonna yhdeksällä prosentilla. Silti hallitus on esittämässä niin sanotun välikaton poistoa maksuista. Näin paljon palveluja käyttävien terveyskulut voivat nousta jopa satoja euroja vuodessa. Tällä hetkellä vastaanoton kertamaksun voi periä vain enintään kolme kertaa eli yhteensä noin 62 euron edestä. Jos tuo välikatto poistuu, maksukatto nousee täyteen 683 euroon.

- Tämä merkitsee sitä, että juuri nämä yli 65-vuotiaat, paljon sairastavat, joutuvat maksajiksi. Eikö tämä ole täysin kohtuutonta teidän mielestänne? Miksi ajatte tällaista politiikkaa, että nämä, meidän isämme ja äitimme, jotka paljon tarvitsevat palveluja, kärsivät? Kankaanniemi kysyi.

Maksukatot olisi pitänyt yhdistää

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio huomautti, että lainsäädäntöön jää yhä erilliset maksukatot varsinaisille asiakasmaksuille, matkakustannuksille ja lääkekuluille. Maksukatto tarkoittaa sitä euromäärää, jonka asiakkaan on maksettava ensin itse saadakseen Kelan tukea maksuihin. Mitä enemmän erillisiä maksukattoja on, sitä enemmän asiakkaan omaa rahaa kuluu.

- Olisikin ollut erityisesti pienituloisen paljon sote-palveluita käyttävän kansanosan kannalta tarpeellista, että hallitus olisi tässä esityksessään yhdistänyt nämä erilliset maksukatot, Savio toivoi.

Myös Savio kiinnitti huomiota niin sanotun maksujen välikaton poistamiseen.

- Vielä tätäkin suurempi ongelma on niin sanottu terveyskeskusmaksujen välikaton poistaminen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa pienituloiselle paljon palveluita käyttävälle kansanosalle pahimmillaan peräti 11-kertaisia kuluja nykyiseen verrattuna, ja tämä on kyllä todella raju muutos!

Lisätietoja:

Leena Meri, 050 513 2330
Toimi Kankaanniemi, 050 511 3075
Sami Savio, 045 260 8308

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro keskustelussa vuoden 2019 valtion talousarviosta

Maanantai 17.12.2018 klo 17.45

TIEDOTE 17.12.18

julkaisuvapaa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro keskustelussa vuoden 2019 valtion talousarviosta, kansanedustaja Sami Savio

Suomen kansalaisten etu on suomalaisen päättäjän tärkein tavoite

Perussuomalaiset haluavat varmistaa, että talouskasvusta pääsevät viimein nauttimaan kaikki kansalaiset. Ketään ei saa jättää yksin. Haluamme panostaa Suomeen ja suomalaisiin, ja olemme tarjonneet vaihtoehtobudjetissamme hallituksen esitystä selvästi oikeudenmukaisemman vaihtoehdon. Suomalaisten valitsemien päättäjien on puolustettava kotimaamme ja kansalaistemme etua.

Vaikka hallitus on pääsemässä maailmantalouden kasvun vauhdittamana työllisyystavoitteeseensa, ei kestävyysvaje ole poistunut vaalikauden aikana. Ikäsidonnaiset menot ja vaimea talouskasvu ovat synnyttämässä kestävyysvajeen, jonka mittaluokka on lähes 4 % BKT:sta. Kestävyysvajeen poistaminen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Maatalouden ja maaseudun palvelujen alasajo on kiihtynyt viime aikoina. Keskustajohtoisen hallituksen EU-politiikka on liittovaltiomyönteistä ja EU:n rahoituskehykset uhkaavat tuhota maaseutumme lopullisesti. Suomen kansa unohtuu.

Keskeinen uhka julkiselle taloudelle lähivuosina ovat sote-uudistuksen aiheuttamat kustannukset. Säästöjä ei tulla saavuttamaan. Päinvastoin sote-kustannuksia lisäävät mm. palkkojen yhtenäistäminen, ICT-kustannukset ja kasvanut palveluiden käyttö. Tämä nostaisi väistämättä myös asiakasmaksuja. Kustannusten alentamiseksi seuraavan hallituksen täytyy etsiä aktiivisesti uusia mahdollisuuksia kansalaisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Myös hyvinvointiteknologioihin on panostettava.

Työelämän muutoksen vaativat uudelleenkoulutusta ja kannustinloukkujen purkamista

Koulutus ja elinikäinen oppiminen tulevat nousemaan entistä suurempaan rooliin. Suuri joukko nuoria on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella. Nämä nuoret on saatava mukaan työelämään pysyvän syrjäytymisen estämiseksi. Seuraavalla vuosikymmenellä on koulutettava ja jatkokoulutettava miljoona kansalaista. Koulutuksen laatu ja riittävät resurssit on varmistettava. Tarvitsemme älykästä koulutusta sekä jatkokoulutuksen osalta kohdennettua osaamista. Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja on kasvatettava kautta linjan, kuten vaihtoehtobudjetissamme esitämme.

Työelämä on murroksessa. Tulevan hallituksen on purettava kannustinloukkuja, koska nykyinen hallitus on epäonnistunut tehtävässä. On syytä tehdä sotu-uudistus, jossa sovitetaan palkkatulo, etuudet ja muut tulot yhteen. Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa ja mahdollisten etuuksien maksuun ei saa tulla katkoksia pätkätöitä vastaanotettaessa.

Vähäosaisten olot heikkenevät entisestään – keskiluokalla valtava taakka maksajan roolissa

Nousukaudesta huolimatta syvän taantuman aikoina tehtyjä kipeitä, heikommassa asemassa oleviin kohdistuneita leikkauksia ei ole peruttu. Kansaneläkeindeksi ja jopa rintamalisät on jäädytetty myös ensi vuodelle. Palkat ovat nousseet merkittävästi enemmän kuin eläkkeet ja perusturva. Monella kansalaisella kaikki lisäansiot ovat kuitenkin kuluneet kohonneisiin asumisen ja liikkumisen kustannuksiin. Esimerkiksi sähkön siirtohinnat ovat karanneet hallituksen toimettomuuden takia kohtuuttomiksi.

Keskiluokkaisen, tavallisen suomalaisen palkansaajan hyvinvointi on uhattuna. Hänen osakseen on jäämässä vain maksajan rooli ja jatkuvasti laskeva elintaso. Asumisen ja liikkumisen kustannuksia tulee alentaa. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet vaihtoehdossaan konkreettisen toimenpideohjelman.

Erityisen heikossa asemassa ovat pientä työeläkettä saavat vanhukset, jotka hallitus tuntuu unohtaneen täysin. Asiakasmaksuja ja omavastuita on korotettu eikä vanhustenhuoltoon ole panostettu riittävästi. Me perussuomalaiset vaadimme, että hyvinvointimme rakentaneiden ikäihmisten asema hoidetaan nyt kuntoon. Olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme lukuisia uudistuksia eläkeläisten aseman kohentamiseksi. Myös keskituloisten ja lapsiperheiden taloudellista asemaa ja ostovoimaa pitää parantaa.

Vaikka hallituksen budjettiesitykseen sisältyy monia ongelmakohtia, on valtiovarainvaliokunta kuitenkin tehnyt siihen joitakin hyviä korjauksia. Se on muun muassa palauttanut talousarvioon ruoka-apujärjestöjen tuen, kuten Perussuomalaiset vaihtoehtobudjetissaan aiemmin syksyllä esittivät. Suurin kiitos tästä erinomaisesta ja oikeudenmukaisesta päätöksestä kuuluu valiokunnan kunta- ja terveysjaostolle ja erityisesti sen puheenjohtajalle, edustaja Kankaanniemelle.

Luonto on perussuomalaisille tärkeä – ilmasto- ja saastetullit käyttöön

Perussuomalaiset ottavat ilmasto- ja ympäristökysymykset vakavasti. Korostamme, että teollisuuden säilyttäminen Suomessa on ympäristö- ja ilmastoteko, koska maassamme tuotteet valmistetaan varsin puhtaasti ja luontoa kunnioittaen. Suomea lukuun ottamatta muut EU-maat eivät ole päässeet lähellekään Pariisin sopimuksen tavoitteita.

Suomen pitää vaatia puhtaamman tuotannon suosimista. Saastuttamalla ja ympäristöä pilaamalla valmistetuilta tuotteilta tulee poistaa kilpailuetu. Perussuomalaiset esittävät ilmastotullien käyttöönottoa tuotteille, jotka on valmistettu eurooppalaisia ympäristönormeja noudattamatta jättävissä maissa ja joita vastaavia tuotteita voi hankkia lähempää ekologisemmalla jalanjäljellä. Tullien tuotoilla voitaisiin pienentää jäsenmaiden maksuosuuksia EU:n budjetista ja samalla ohjata tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan.

Hallitus on epäonnistunut surkeasti turvallisuuden takaamisessa – löperö turvapaikkapolitiikka kuriin

Hallitus julkisti joulukuussa 2015 erittäin hyvän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman. Se olisi toteutuessaan tehnyt Suomesta merkittävästi vähemmän houkuttelevan maan kyseenalaisista syistä turvapaikkaa hakevien henkilöiden keskuudessa. Ohjelmaan sisältyvät muun muassa kirjaukset Irakin kanssa tehtävän palautussopimuksen neuvottelemisesta, minimipalveluin varustettujen palautuskeskusten perustamisesta sekä laittomasti maahan tulleiden ihmisten henkilöllisyyden selvittämisestä.

Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut noudattaa tätä laatimaansa hyvää ja monipuolista ohjelmaa, eikä se ole muutoinkaan suhtautunut kansalaisten turvallisuudestaan esittämään huoleen läheskään riittävällä vakavuudella. Joulukuussa julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa todetaan, että Suojelupoliisin seuraamien terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on kasvanut jo 370 henkilöön. Tilanne on kansallisen turvallisuutemme näkökulmasta täysin kestämätön.

Hallitus ei nauti perussuomalaisten luottamusta

Teen edellä mainituista syistä seuraavan, vastalauseeseemme sisältyvän epäluottamuslause-ehdotuksen: Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole halunnut eikä kyennyt toteuttamaan sellaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, joka takaa suomalaisten lasten ja aikuisten fyysisen ja henkisen koskemattomuuden. Koska hallitus ei lisäksi ole toteuttanut laatimaansa turvapaikkaohjelmaa, se ei nauti eduskunnan luottamusta.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 260 8308

Sopeutumiseläkejärjestelmä on lakkautettava ilman sopeutumisrahan korotusta

Keskiviikko 5.12.2018 klo 18.37

Perussuomalaiset haluavat lakkauttaa täysin aiheellisesti epäoikeudenmukaiseksi koetun sopeutumiseläkejärjestelmän eduskunnalle viime keväänä jätetyn kansalaisaloitteen hengessä. Kuten kansalaisaloitteen perusteluissa on todettu: ”Uudistuksen tarkoituksena on poistaa kansanedustajien oikeus sopeutumiseläkkeeseen riippumatta siitä, milloin heidät on ensimmäistä kertaa valittu eduskuntaan. Jatkossa kaikille kansanedustajan tehtävää hoitaneille maksettaisiin sopeutumisrahaa."

Edellä mainittu tavoite on erinomainen. 70 000 allekirjoitusta keränneen kansalaisaloitteen missään kohdassa ei kuitenkaan esitetä sopeutumisrahan tasokorotusta, kuten kahdeksan eduskuntaryhmän puheenjohtajien allekirjoittamassa lakialoitteessa on härskisti tehty. Tämä on olennainen syy siihen, että perussuomalaiset jättäytyivät pois muiden  eduskuntaryhmän lakialoitteesta. Lisäksi kahdeksan eduskuntaryhmän yhteisessä lakialoitteessa on muun muassa esitetty lyhennettäväksi sopeutumisrahan edellytyksenä olevan edustajanuran kestoa kolmesta vuodesta yhteen vuoteen, mitä emme myöskään pidä oikeana ratkaisuna.

Perussuomalaisten ensisijaisena tavoitteena on jo pitkään ollut sopeutumiseläkkeiden lakkauttaminen ja toisaalta määräaikaisen sopeutumisrahan säilyttäminen nykyisellä tasollaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä olisi nähdäkseni kuitenkin voinut hyväksyä kompromissiesityksen kansanedustajien ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, mikäli kaikki muut eduskuntaryhmät olisivat yksimielisesti pitäneet sitä sopeutumiseläkkeiden lakkauttamisen ehtona. Tämä olisi tuonut kansanedustajat samalle viivalle palkansaajien kanssa.

Sopeutumisrahan minimin yksipuolinen korotus sadoilla euroilla ilman tavallisia palkansaajia koskevia erilaisia aktiivisuusehtoja, kuten voimassa oleva aktiivimalli ja valmistelussa oleva omaehtoisen työnhaun malli eli aktiivimalli 2, on sen sijaan mielestämme hyvin epäoikeudenmukainen. Erityisen epäoikeudenmukainen se on ottaen huomioon, millaista politiikkaa tavallisia palkansaajia ja työttömiä kohtaan on tällä vaalikaudella Sipilän hallituksen toimesta harjoitettu.

Lisäksi sopeutumisrahaa maksetaan jatkossakin siltä osin kuin se ei yhdessä työ- tai yrittäjätoimintaan perustuvien ansiotulojen ja tuloverolaissa tarkoitettujen pääomatulojen kanssa ylitä kansanedustajan eläkkeen hieman yli 4 000 euron enimmäismäärää. Laki mahdollistaa siis edelleen sellaisia tilanteita, joissa entinen kansanedustaja tekee osa-aikaista työtä ja siitä ansaitsemansa palkan lisäksi hänelle maksetaan laissa säädetty sopeutumisraha ilman normaalia palkan ja etuuden sovittelua. Myös yrittäjänä toimiminen on sopeutumisrahakauden aikana mahdollista ja erityisesti, jos henkilö kerryttää yrityksensä pääomaa nostamatta palkkaa tai osinkoja. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tapauksessa tilanne olisi luonnollisesti täysin toinen.

Lakialoite on kuitenkin saanut muiden eduskuntaryhmien haluaman muodon, ja on odotettavissa, että se etenee lainsäädännöksi asti ensi keväänä. Sopeutumiseläkkeiden lopettamista koskeva muutosesitys on perussuomalaisten näkökulmasta täysin oikea ja kannatettava. Sitä vastoin kritisoimme erityisesti pykälää, jossa säädetään yhden kauden tai kaksi kautta kansanedustajana toimineiden henkilöiden sopeutumisrahan korottamisesta ja ehtojen keventämisestä. Pykälä jättää muutoin hyvin tarpeelliseen esitykseen ikävän sivumaun.

Perussuomalaiset tulevat esittämään tähän nimenomaiseen kohtaan muutosta, joka säilyttäisi sopeutumisrahan minimin nykytasollaan. Tällöin kokonaisuudesta muodostuisi jokseenkin oikeanlainen ja kohtuullinen ja myös kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävissä oleva kokonaisuus. Sopeutumiseläkejärjestelmä tulee saattaa mahdollisimman pian tiensä päähän.

TIEDOTE: PS:n Elomaa ja Savio: Maahanmuuttajilta edellytettävä vastuuta kotoutumisestaan

Perjantai 30.11.2018 klo 18.10

TIEDOTE 30.11.2018

Julkaisuvapaa

PS:n Elomaa ja Savio: Maahanmuuttajilta edellytettävä vastuuta kotoutumisestaan

Perussuomalaisten kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa ja Sami Savio ovat jättäneet eduskunnan sivistysvaliokunnassa eriävän mielipiteen maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä koskevan lakiesityksen käsittelyssä. Elomaa ja Savio ovat tyytymättömiä muun muassa kotoutumisen kulurakenteeseen ja vaativat sen perusteellista selvittämistä.

- Perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet hallitukselta kokonaisvaltaista laskelmaa maahanmuuton kustannusvaikutuksista. Asiantuntijakuulemisten perusteella myös kotoutumisen kustannusten ja taloudellisten vaikutusten kuvaus on ollut puutteellista. Päätöksiä ei voida tehdä näin heppoiselta pohjalta, Elomaa ja Savio muistuttavat.

Perussuomalaiset ovat kritisoineet maahanmuuttajille luotavia lukuisia ohituskaistoja koulutuksessa ja työelämässä ja arvioineet niiden johtavan pidemmällä tähtäimellä kaksien työmarkkinoiden syntyyn Suomessa. Joissakin lakiesityksen asiantuntijalausunnoissa on noussut esille, että kotoutumisen tukien tulisi olla aiempaa velvoittavampia. Elomaa ja Savio jakavat tämän näkemyksen.

- Maahanmuuttajien vastuuta omasta kotoutumisestaan on syytä kasvattaa. Kotoutujilta tulisi edellyttää varsinkin suomen kielen oppimista, mikä vaikuttaa olennaisesti heidän sopeutumiseensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos maahanmuuttajat oppisivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa riittävän suomen kielen taidon, ei tarvittaisi tulkkipalveluita tai monia muita erillisiä maahanmuuttajien palveluita. Tämä toisi merkittäviä säästöjä kansakunnalle, Elomaa ja Savio huomauttavat.

Perussuomalaisten Elomaa ja Savio vaativat kotoutujan omasta vastuusta selkeää kirjausta sivistysvaliokunnan lausuntoon, mutta jäivät äänestyksessä ilman tukea muilta puolueilta.

Lisätietoja:

Ritva ”Kike” Elomaa, 050 512 0806

Sami Savio, 045 2608 308