TIEDOTE: Perussuomalaiset kyselytunnilla: Meillä on ratkaisu luvattomaan maassaoloon - mitä tekee hallitus?

Torstai 5.4.2018 klo 20.24

TIEDOTE 5.4.18

Julkaisuvapaa

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Meillä on ratkaisu luvattomaan maassaoloon – mitä tekee hallitus?

Perussuomalaiset kysyivät tänään 5.4. suullisella kyselytunnilla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ja laittomasti maassa olevien mahdollisesta säilöön ottamisesta ja tehokkaista palautuksista.

- Viranomaisten mukaan Suomessa oleskelee laittomasti jopa 10 000 henkilöä. Heistä monien taustaa ei pystytä varmuudella todentamaan. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on laatinut lakialoitteen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden säilöön ottamiseksi, kansanedustaja Sami Savio (ps) aloitti.

Perussuomalaiset huomauttivat, että heidän esityksellään on kansan tuki. TNS-gallupin kyselytutkimuksen mukaan 59 % haluaa ottaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt säilöön heti kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Vain 18 prosenttia vastaajista antaisi heidän liikkua vapaasti maassa.

Savio huomautti myös, että palautuslentoja on tehostettava. Perussuomalaiset vaatii suoria kurinalaisia lentoja.

- Viranomaistoiminnan estämistä tai minkäänlaista häiriköintiä palautuslennoilla ei tule enää missään nimessä sallia. Käännytettävät tulisi lähtökohtaisesti palauttaa tilauslennoilla suurempi henkilömäärä kerrallaan, mikä tehostaisi palautuslentoja.

- Aikooko hallitus ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden ottamiseksi säilöön? Savio kysyi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok).

- Aiotteko toimia Suomen kansan edun mukaisesti ja ryhtyä viimein toimenpiteisiin, jotta laittomasti maassa oleskelevat henkilöt saadaan palautettua lähtömaihinsa? Savio jatkoi.

Mykkänen vastasi, että laajamittainen säilöönotto tulisi erittäin kalliiksi. Hän ei kannattanut esitystä. Konkreettisia toimenpiteitä palautusten tehostamiseksi ei kuultu.

Lisätiedot:

Sami Savio, 09 432 3149

PS-kansanedustajat: Ministeri Mykkäsen toiminta vastuutonta

Keskiviikko 28.3.2018 klo 11.05

TIEDOTE 28.3.2018

Julkaisuvapaa

PS-kansanedustajat: Ministeri Mykkäsen toiminta vastuutonta

Perussuomalaiset kansanedustajat Olli Immonen, Jari Ronkainen ja Sami Savio hämmästelevät sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) vähättelevää suhtautumista laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden muodostamaan turvallisuusuhkaan ja heidän käännyttämiseensä. Mykkänen esitti alkuviikolla Huomenta Suomessa arvion, jonka mukaan tuhansien maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden piileskely viranomaisilta ei vielä muodostaisi rajua ongelmaa.

- Kaduillamme vaeltaa tuhansia ihmisiä vailla oikeutta oleskella maassa. Silti hallitus ei ole halunnut ryhtyä vaadittaviin toimenpiteisiin estääkseen ihmisiä jäämästä laittomasti Suomeen. Osa heistä muodostaa turvallisuusuhan, vaikka ministeri jostain syystä tilannetta vastuuttomasti vähätteleekin, Olli Immonen huomauttaa.

Perussuomalaiset kansanedustajat arvelevat sisäministeri Mykkäseltä löytyvän hyvin vähän halukkuutta ryhtyä konkreettisiin toimiin maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden poistamiseksi Suomesta huolimatta siitä, että ministerin omankin arvion mukaan muutama promille heistä voi radikalisoitua.

- Kun lisäksi otetaan huomioon Suojelupoliisin viime viikolla esittämä muistutus terrori-iskujen mahdollisuudesta Suomessakin, asettuu maan sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministerin toiminta varsin outoon valoon. Väistämättä herää kysymys siitä, onko sisäministeri lainkaan tehtäviensä tasalla, Sami Savio ihmettelee.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä laati vastikään lakialoitteen ulkomaalaislain muuttamisesta säilöönoton tehostamiseksi. Lakialoitteen mukaan käännytyspäätöksen saanut henkilö voitaisiin ottaa säilöön päätöksen toimeenpanemiseksi sen sijaan, että kyseiset ihmiset saisivat liikkua vapaasti Suomessa.

- Nykytilanteessa käännytyspäätöstä on hankala saattaa voimaan, ja henkilöiden seuranta on käytännössä täysin mahdotonta. Kielteisen päätöksen toistuvasti saaneita turvapaikanhakijoita myös piilotellaan viranomaisilta, minkä vuoksi säilöönotto olisi täysin perusteltua, Jari Ronkainen toteaa.

Perussuomalaisten näkemyksen mukaan laittomasti maassa oleskelevien säilöönotto nostaisi samalla kansalaisten luottamusta viranomaistoimintaa kohtaan.

- Kyselytutkimusten mukaan suuri osa suomalaisista on sitä mieltä, että laittomasti maassa olevat henkilöt kuuluisi ottaa säilöön, kansanedustajat muistuttavat.

Lisätiedot:

Olli Immonen, 09 432 3049
Jari Ronkainen, 09 432 3141
Sami Savio, 09 432 3149

Kielikokeiluun osallistuvat kunnat on valittu

Maanantai 19.3.2018 klo 15.33

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi tänään (19.3.) viidelle kunnalle luvan kokeilla pakollisen ruotsin opetuksen korvaamista jollain muulla kielellä peruskoulun kuudennesta luokasta alkaen. Vapaaehtoinen kielikokeilu supistui siis valitettavan pienimuotoiseksi. Myönteistä kuitenkin on, että luvan saaneiden kuntien joukossa on myös oma kotikaupunkini Ylöjärvi ainoana kuntana Pirkanmaalta. Muut kokeiluun osallistuvat kunnat ovat Jämsä, Pieksämäki, Rovaniemi ja Savonlinna.

Odotin kuntien eri puolelta Suomea hakeutuvan kokeiluun huomattavasti nyt nähtyä aktiivisemmin, mutta toisaalta kokeiluun pääseminen korostaa entisestään Ylöjärven valtakunnallisestikin tunnustettua kehittymishalua ja -kykyä. Erityiskiitos kuuluu sivistysjohtaja Matti Hurstille, joka on jo vuosia kehittänyt Ylöjärven opetus- ja kulttuurikenttää hyvään suuntaan. Oma vaikutuksensa lienee ollut myös Perussuomalaisten valtuustoryhmän jo keväällä 2015 tekemällä, kielikokeiluun osallistumiseen tähdänneellä valtuustoaloitteella. Samankaltaista ennakkoluulotonta uudistumishalukkuutta on havaittavissa myös edellä mainitsemieni neljän muun kunnan päätöksenteossa.

Valtio korvaa opetuksen järjestäjille 95 prosenttia kokeilun aiheuttamista kustannuksista. Kokeiluluvan myöntämisen jälkeen on kuntien vuoro tiedottaa asiasta kokeilun piiriin kuuluville oppilaille ja heidän vanhemmilleen, jotka tekevät lopullisen päätöksen kielikokeiluun osallistumisesta.

Uskon yhä vapaaehtoisen kielikokeilun nytkähtävän luvan saaneissa kunnissa vauhdikkaasti eteenpäin, mikä tietenkin edellyttää mahdollisimman monen oppilaan osallistumista kokeiluun. Oikea-aikainen ja kattava tiedotus on nyt avainasemassa kunnissa. Kielikokeilun tavoitteenahan on, että sen tulosten perusteella voidaan muodostaa selkeä ja tutkimustietoon perustuva käsitys valinnanvapauden vaikutuksesta oppimistuloksiin, samoin tulevista kielilainsäädännöllisistä toimenpiteistä todellisen kielivapauden saavuttamiseksi.

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet on lakkautettava

Torstai 15.3.2018 klo 20.35

Eduskunnassa käytiin tänään (15.3.) keskustelua kansanedustajien sopeutumiseläkkeistä. Perussuomalaiset tiedustelivat jo iltapäivän kyselytunnilla hallituksen kantaa erittäin epäoikeudenmukaiseen sopeutumiseläkejärjestelmään, jonka kanssa tavallisen kansalaisen työttömyysturva ei ole millään muotoa yhdenvertainen. Emme kuitenkaan saaneet pääministeri Sipilältä selvää vastausta hänelle esittämäämme kysymykseen. Sitä vastoin Sipilä sysäsi asian eduskunnalle päätettäväksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä seisoo yhtenäisenä joukkona sopeutumiseläkkeiden lakkauttamista vaativassa rintamassa kansalaisten selvän enemmistön tavoin. Osoituksena kannastamme on muun muassa perussuomalaisten kansanedustajien jo vuonna 2016 laatima lakialoite, jossa esitimme sopeutumiseläkejärjestelmän lakkauttamista. Valitettavasti aloitteemme ei ole saanut riittävää tukea muilta eduskuntapuolueilta. Samaa lopputulosta vaativa kansalaisaloite on kuitenkin kerännyt nyt vaadittavat 50 000 allekirjoitusta ja päätyi tänään eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunnan onkin pakko muodostaa asiaan piakkoin virallinen kanta.

Täysin kohtuuton sopeutumiseläkejärjestelmä tarjoaa ennen 2011 eduskuntaan valituille ja siellä vähintään seitsemän vuotta istuneille kansanedustajille mahdollisuuden nauttia sopeutumiseläkkeestä aina eläkeikään asti, vieläpä siten etteivät esimerkiksi yritystoiminnasta saatavat pääomatulot vaikuta lainkaan sopeutumiseläkkeen maksamiseen tai sen suuruuteen. Viimeksi mainittu porsaanreikä on tuskin ollut lainsäätäjien alkuperäinen tarkoitus, mutta julkisuudessa viime aikoina olleiden tietojen perusteella sitäkin on hyödynnetty ahkerasti. Muutoinkin sopeutumiseläke mahdollistaa siihen oikeutetuille edustajille lokoisat oltavat eduskunnasta putoamisen jälkeen ilman minkäänlaista oman aktiivisuuden vaatimusta.

Eduskunnan on näytettävä esimerkkiä kansalaisille, ja tämä korostuu erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina. Sopeutumiseläkkeet ovat sekä suuruutensa että kestonsa osalta ja yleisen moraalin näkökulmasta täysin kestämättömällä pohjalla, ja niitä koskevat vinoutumat ovat korostuneet entisestään hallituksen ”kannustettua” työttömiä työttömyysturvaa leikkaamalla. Tilanteeseen on tultava pikaisesti muutos. Kansanedustajien tulisi olla samankaltaisen työttömyysturvan piirissä kuin muidenkin kansalaisten. Odotankin Perussuomalaisten lisäksi muistakin puolueista löytyvän selkärankaa tämän monia kansanedustajia koskevan täysin ylimitoitetun etuuden poistamiseksi. Tämä päätös todennäköisesti myös kohentaisi eduskunnan uskottavuutta kansalaisten silmissä, eikä varmasti ainakaan liian aikaisin.

TIEDOTE: Perussuomalaisten Savio: Valinnanvapausmalli tappaa suomalaisia pk-yrityksiä

Keskiviikko 14.3.2018 klo 10.05

TIEDOTE 14.3.18

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisten Savio: Valinnanvapausmalli tappaa suomalaisia pk-yrityksiä

Perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio arvioi, että sote-uudistuksen valinnanvapausmalli hävittää merkittävän osan kotimaisista pienistä ja keskisuurista sosiaali- ja terveysalan yrityksistä.

- Hallitus on unohtanut kotimaiset sote-alan pk-yrittäjät. Yrittäjäjärjestöt ovat esittäneet huolensa alan pk-yritysten kilpailuttamisesta hengiltä, ellei sote-markkinoiden toimivuutta turvata valinnanvapausmallia luotaessa, Savio toteaa.

Savion mukaan pienten sosiaali- ja terveysalan tuottajien katoaminen markkinoilta olisi vakava isku alan työllisyydelle ja aiheuttaisi suurta nousupainetta hoitokustannuksiin.

- Vaikka yksityisten monopolien syntyminen nostaisi rajusti sote-kustannuksia, haluaa hallitus poliittisista syistä ottaa valtavan riskin avatessaan nopealla aikataululla kansainvälisten suuryhtiöiden etujen mukaiset sote-markkinat.

Hallituksen tulee Savion mielestä palata alkuperäiseen suunnitelmaansa, jossa valinnanvapauden laajentaminen toteutetaan vasta julkisen sote-palvelurakenteen uudistamisen jälkeen.

- Tämä on tehtävä hallitusti ja asteittain sekä erityisesti pienten kotimaisten yritysten toimintaedellytykset turvaten, Savio huomauttaa.

Lisätiedot:

Sami Savio, 09 432 3149

TIEDOTE: Perussuomalaisilta valinnanvapauslaille täystyrmäys

Torstai 8.3.2018 klo 18.03

TIEDOTE 8.3.18

Julkaisuvapaa

Perussuomalaisilta valinnanvapauslaille täystyrmäys

Hallitus tuhoaa ohjelmansa hyvät tavoitteet

Sipilän hallitus antoi tänään 8.3. esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvästä valinnanvapaudesta. Perussuomalaiset tyrmää esityksen.

- Esityksellään hallitus rikkoo ohjelmansa, jonka mukaan ensin oli tarkoitus uudistaa julkisten sote-palveluiden integraatio ja rakenteet. Toisessa vaiheessa oli tarkoitus selvittää siirtyminen yksikanavaiseen rahoitukseen ja laajentaa valinnanvapautta, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä toteaa.

Perussuomalaisten mukaan luopuminen ohjelman mukaisesta etenemisestä merkitsee elintärkeiden sote-palveluiden kriisiytymistä ja kustannusten hallitsematonta kasvua. Ryhmä huomauttaa, että sote-uudistuksen tavoitteiksi asetettiin hallitusohjelmassa terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden parantaminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen.

- Perussuomalaiset yhtyy täysin näihin tavoitteisiin. Hallituksen valinnanvapausesitys ei kuitenkaan toteuta yhtäkään niistä. Terveyserot eivät supistu, koska malli ei takaa yhdenvertaisia palveluja maan eri osissa. Palveluiden integraatio ja mutkattomat palveluketjut eivät synny, kun julkisten ja yksityisten palveluntuottajien vastuut sekoittuvat. Asiantuntijalausuntojen mukaan kustannukset kasvavat jopa miljardimäärin, ryhmä luettelee.

Hallitus ruokkii kansainvälisiä suuryrityksiä ja monopoleja

Perussuomalaisten mukaan terveydenhuollon ja sairaanhoidon suurimmat ongelmat ovat perusterveydenhuollossa.

- Siinä sekä palveluiden saatavuus että laatu ovat heikkoja. Sen sijaan erikoissairaanhoidon taso on edelleen hyvä koko maassa. Valinnanvapausmalli ei paranna perusterveydenhuoltoa, mutta heikentää erikoissairaanhoitoa. Sosiaalipalveluiden osalta epävarmuus kasvaa väistämättä. Asiakas joutuu byrokratian rattaisiin. He, jotka eivät jatkossa tunne tai osaa käyttää monimutkaista järjestelmää, joutuvat entistä ahtaammalle. Nämä ovat heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.

Perussuomalaiset huomauttaa, että hallituksen esittämä hallitsematon siirtyminen markkinaehtoiseen sote-järjestelmään avaa yksityiselle voitontavoittelulle huikeat mahdollisuudet.

- Hallitus ottaa valtavan riskin avatessaan kerralla ja nopealla aikataululla kansainvälisten suuryhtiöiden etujen mukaiset markkinat, jotka suomalaiset veronmaksajat kustantavat. Kotimaiset pk-yrittäjät hallitus on unohtanut. Tätä Perussuomalaiset jyrkästi vastustavat.

- Hallituksen esitys merkitsee monilla alueilla yksityisten monopolien syntymistä. Maakunnat eivät kykene hallitsemaan monopolien markkinoimien palvelujen tasoa eivätkä kustannuskehitystä. Terve kilpailu edellyttäisi monipuolista palveluiden rakennetta. Sellaista ei ole syntymässä.

Perussuomalaiset toteaa, että maaseudulla ja välttämättä edes pienemmissä kaupungeissa yksityistä palvelutuotantoa ei synny.

- Näillä alueilla, joilla kustannukset ovat suuret, maakunta joutuu järjestämään palvelut. Rahoitusmalli, jonka hallitus on valinnut, johtaa siihen, että palvelut etääntyvät ja heikkenevät. Kansalaisten yhdenvertaisuus, joka on uudistuksen tärkeä tavoite ja jota perustuslaki edellyttää, ei toteudu.

Perussuomalaiset vaatii palaamista hallitusohjelmaan

Perussuomalaiset tyrmää täydellisesti Sipilän hallituksen valinnanvapausmallin.

- Vaadimme, että hallitus etenee alkuperäisen ohjelmansa mukaisesti julkisen perusterveydenhuollon parantaminen edellä. Valinnanvapauden laajentaminen tulee toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti myöhemmin – hallitusti ja asteittain asiantuntijoita kuullen. Uudistuksen pohjaksi on otettava tutkimus ja kokeilut.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Lisätietoja:

Leena Meri, eduskuntaryhmän pj. 09 432 3165

Ville Tavio, 1. varapj. 09 432 3177

Sami Savio, 2. varapj. 09 432 3149

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Snellmannilainen henki kannattaa palauttaa yhteiskuntaamme

Keskiviikko 7.3.2018 klo 16.47

TIEDOTE 7.3.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Snellmannilainen henki kannattaa palauttaa yhteiskuntaamme

Eduskunta kävi 7.3. ajankohtaiskeskustelun suomalaisen kulttuurin merkityksestä, kehitystrendeistä ja muuttuvasta toimintaympäristöstä.

- Suomalaisen kulttuurin pitkät ja kunniakkaat perinteet ovat ehdottomasti puolustamisen arvoisia. Keskustelu eduskunnassa on tarpeen, jotta voimme poliittisilla päätöksillä edesauttaa oman kulttuurimme säilymistä ja kehittymistä, perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio totesi eduskunnassa.

Savio katsoo luku- ja kirjoitustaidon olevan avainasemassa omien juuriemme tuntemisessa sekä kulttuuriperintömme säilyttämisessä ja kehittämisessä. Valitettavasti suomalaislasten oppimistulokset äidinkielessä ovat heikentyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Tämä suuntaus on Savion mukaan oikaistava.

- Historiamme merkkimies J.V. Snellman katsoi, että kieli ei ole vain väline ajatusten muotoilemiseksi, vaan että koko kansakunnan ajattelu on sisäänrakennettuna sen yhteiseen kieleen. Voimme harkitulla ja hallitulla koulutus- ja kulttuuripolitiikalla palauttaa nyky-yhteiskuntaamme sen 1800-luvun snellmannilaisen hengen, joka yhdisti kansaamme merkittävästi ja auttoi sen jopa läpi myöhempien sortovuosien kansakunnan omaa identiteettiä ja kulttuuria korostaen, Savio muistuttaa.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

TIEDOTE: Erityisopetuksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin ongelmiin

Keskiviikko 28.2.2018 klo 19.58

TIEDOTE 28.2.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Erityisopetuksen laiminlyönti voi johtaa vakaviin ongelmiin

Eduskunnassa käytiin 28.2. koulutuksen tasa-arvoa koskeva välikysymyskeskustelu. Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa otti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa esille muun muassa ryhmäkokojen vaikutuksen oppimistuloksiin.

- Ryhmäkokojen lisäksi suurta huolta kunnissa aiheuttaa erityisopetuksen kasvanut tarve, johon perussuomalaiset ovat kiinnittäneet jo aiemmin huomiota, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Sami Savio.

Erityisopetuksessa siirryttiin muutama vuosi sitten käytäntöön, jossa oppilaiden tarvetta erityiseen tukeen arvioidaan vuosittain. Tämä on johtanut pienryhmien vähenemiseen ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden sijoittamiseen tavallisiin perusopetusryhmiin.

- Kun kunnat ovat joutuneet kamppailemaan kutistuvien opetusresurssien kanssa ja ryhmäkoot ovat kasvaneet, ovat varsinkin poikien oppimisvaikeudet lisääntyneet. Koko luokan opetus kärsii, jos opettajan aika kuluu vaikeista ongelmista kärsivän erityisoppilaan auttamiseen. Tämä lisää opettajien kuormittumista ja voi johtaa lisääntyneisiin sairaspoissaoloihin, huomauttaa Savio.

Perussuomalaiset kiinnittivät mainittuun asiaan huomiota viime syksyn vaihtoehtobudjetissaan. Savio toivookin hallituksen ottavan kopin perussuomalaisten tekemistä esityksistä.

- Kysyin välikysymyskeskustelun kuluessa opetusministeri Grahn-Laasoselta (kok.), mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä korjatakseen erityisopetusresurssien vähyydestä aiheutuvan vakavan ongelman, jonka seuraukset kaikkein heikoimpiin oppilaisiin näkyvät pahiten pitkällä tähtäimellä. Valitettavasti en saanut ministeriltä vastausta kysymykseeni. Ilmeisesti hän ei siis aio asiaan puuttua. Tämä on hämmästyttävän lyhytnäköistä politiikkaa hallitukselta, ihmettelee Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Macronin hallitus kiristää Ranskan maahanmuuttopolitiikkaa - mitä tekee Suomi?

Keskiviikko 21.2.2018 klo 13.42

Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisin osoittamia lainsäädännön aukkoja paikataan yhä ympäri Eurooppaa. Lainsäädäntöään eivät ole tiukentaneet pelkästään Itä-Euroopan maat, vaan myös useat maat Keski- ja Pohjois-Euroopassa. Nyt myös Ranska kiristää tuntuvasti maahanmuuttolakejaan.

Macronin hallituksen lakiesityksen tarkoituksena on pidentää luvattomasti maahan tulleiden säilöönottoaikaa nykyisestä 45 päivästä 90 päivään sekä lyhentää määräaikaa turvapaikan hakemiseen. Lisäksi lakiesitys tekisi luvattoman rajanylityksen rangaistavaksi teoksi, josta voidaan tuomita vuosi vankeutta tai sakkoja. Nämä Ranskassa esitetyt keinot ovat oikeansuuntaisia vastauksia hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin.

Sitä vastoin Suomen maahanmuuttopolitiikka jää jatkuvasti yhä enemmän ja enemmän jälkeen yleiseurooppalaisesta kehityksestä, eikä Sipilän hallitukselta ole odotettavissa konkreettisia tiukennuksia jatkossakaan. Se tuli valitettavan selväksi viimeistään Sipilän ja Orpon 12.6.2017 pitämässä yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Kansakunnan toivo paremmasta lepää siis seuraavien hallitusten hartioilla.

https://yle.fi/uutiset/3-10085352

Ryhmäpuheenvuoroni vuoden 2018 valtiopäivien avauskeskustelussa

Keskiviikko 14.2.2018 klo 19.52

Pidin tänään eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron keskustelussa vaalikauden lopun pääasiallisista tavoitteista. Sopivissa väleissä tuli samalla kritisoitua Sipilän hallitusta mm. kehnosta EU- ja maahanmuuttopolitiikasta sekä sote-temppuilusta.

"Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeisten valtiopäivien merkittävimpiin asioihin kuuluu linjaus EU:n kehityksestä. Saksan uusi hallitus näyttää tukevan presidentti Macronin ajatuksia yhteisvastuun kasvattamisesta sekä velka- ja tulonsiirtounionista. Ne kurittaisivat ankarasti suomalaista veronmaksajaa.

Sipilän hallitus torjuu liittovaltiokehityksen puheissaan, mutta ei teoissaan. Suomi jää sivustakatsojan ja maksajan rooliin, ellemme löydä yhteistyökumppaneita liittovaltiokehitystä pysäyttämään. Euroopan keskuspankki on jo ostanut satojen miljardien eurojen roskalainat kriisimaiden ongelmapankeilta. Perussuomalaiset eivät hyväksy yhteisvastuuta veloista eivätkä EU-liittovaltiota. Edellytämme hallitukselta tiedonantoa EU- ja eurolinjauksista sekä Suomen jäsenmaksukehityksestä.

Arvoisa puhemies! Laittoman siirtolaisuuden saaminen hallintaan edellyttää määrätietoisia toimia. EU:n turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut, kun ulkorajat vuotavat eikä sopimuksia noudateta.

Suomi on vaivihkaa muuttunut yhdeksi Euroopan liberaaleimmista maista, kun on kyse turvapaikanhakijoista, perheenyhdistämisistä, oleskelulupien pituudesta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoista, rajavalvonnasta ja laittomasti maassa oleskeleville myönnettävistä palveluista. [Välihuutoja vasemmalta]

Euroopan suunta on toinen. Tanskan sosiaalidemokraattien tuoreen ohjelman mukaan maa ei ottaisi vastaan yhtään turvapaikanhakijaa, vaan ainoastaan turvattomimpia pakolaisia kriisialueiden lähistölle perustettavista vastaanottokeskuksista. [Vasemmalta: Moninkertainen pakolaiskiintiö!]

Ruotsissa maltillinen kokoomus ja sosiaalidemokraattinen sisäministeri ovat esittäneet samanhenkisiä ajatuksia. Saksan tulevan hallituksen turvapaikkapolitiikka kiristyy. Järki voittaa.

Myös Sipilän hallituksen on tiukennettava maahanmuuttopolitiikkaansa. Kun teette sen, ovat tulevat sukupolvet syvästi kiitollisia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Hallitus teki raskaan virheen luopuessaan hallitusohjelman mukaisesta uudistuksen toteutustavasta ja ryhtyessään valmistelemaan kokoomuksen taustapiirien ankarasti lobbaamaa valinnanvapausmallia. Kansainväliset terveysalan yritykset ovat saamassa ennennäkemättömät markkinat, ja kalliin laskun maksavat kansalaiset.

Perussuomalaiset vaativat paluuta alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ensin tehdään hallittu sote-uudistus ja lisätään valinnanvapautta perustellusta syystä vasta kokeilujen jälkeen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat tiedustelulain uudistamista. Turun terrori-isku oli vakava muistutus turvallisuutemme heikkenemisestä, kun rajoja ei valvota eikä tiedustelu toimi. Haluamme silti varmistua perusoikeuksien turvaamisesta.

Lakien muuttaminen perustuslain kiireellisessä säätämisjärjestyksessä on poikkeuksellista ja vaatii huolellista harkintaa varsinkin vaalikauden lähestyessä loppuaan. Odotamme erityisesti perustuslakivaliokunnan kantaa perusteluineen.

Arvoisa puhemies! Talouskasvu ei synny itsestään. Perussuomalaiset kiirehtivät suurten liikennehankkeiden toteutusta. Liikenteen on oltava sujuvaa ja kohtuuhintaista sekä työssäkäyntiä ja elinkeinoelämää edistävää. Asumista on halpuutettava ja pieni- ja keskituloisten palkansaajien sekä eläkeläisten ostovoimaa kasvatettava. Parlamentaarinen työ yritystukiviidakon karsimiseksi on otettava tosissaan.

Pienenä kansakuntana Suomen on panostettava koulutukseen ja tutkimukseen. Eduskunnan käsittelyyn tulevan lukiolain lisäksi koulutusta on kehitettävä kaikilla tasoilla.

Työpaikkoja syntyy erityisesti pienimpiin yrityksiin. Perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostoa, yrittämisen aloittamista helpottavaa työtilimallia sekä yritysverotuksen muuttamista investointeja ja työllistämistä tukevaksi. Näin voittaisivat sekä työnantajat että työntekijät.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat työttömien kannustamista hallituksen suosiman keppiaktivoinnin sijaan. Vaikka työttömän tulee olla aktiivinen ja pyrkiä työllistymään, ei ketään pidä pakottaa mahdottoman eteen. Aktiivimalli ei luo uusia työpaikkoja, ellei huomioida Kansaneläkelaitoksen kasvavaa käsittelyruuhkaa. [Kimmo Kivelä: Entäs passiivimalli?] Mallin epäkohdat on korjattava viimeistään sitä koskevaa kansalaisaloitetta käsiteltäessä.

Arvoisa puhemies! Häpeälliset leipäjonot osoittavat, ettei läheskään kaikilla suomalaisilla mene hyvin. Odotamme Juho Saaren työryhmän esityksiä ja hallituksen toimia köyhyyden ja erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Tasavallan presidentti on perussuomalaisten tavoin puhunut usein kohtuuden puolesta. Valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntöjä on kohtuullistettu hieman tällä vaalikaudella, enemmänkin olisi voitu. Kansanedustajien sopeutumiseläkkeisiin on puututtava pikaisesti. Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla lakikaan. [Puhemies koputtaa] Tämä toimikoon eduskunnan ohjenuorana [Puhemies: Aika!] myös jatkossa."

https://www.suomenuutiset.fi/ps-suomi-on-vaivihkaa-muuttunut-yhdeksi-euroopan-liberaaleimmista-maista-turvallisuus-heikkenee-kun-rajoja-ei-valvota-eika-tiedustelu-toimi/

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita?

Maanantai 22.1.2018 klo 19.37

TIEDOTE 22.1.2018

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Peesaako Suomen kokoomus Saksan demareita?

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD päätti 21.1. järjestetyn tiukan puoluekokousäänestyksen jälkeen aloittaa hallitusneuvottelut Saksan kristillisdemokraattien kanssa. Sosiaalidemokraattien asema Saksan hallitusneuvotteluissa on jatkossa vankka. Neuvottelujen kariutuminen johtaisi uusiin liittopäivävaaleihin ja liittokansleri Angela Merkelin uran päättymiseen.

- Saksan hallitusneuvottelut voivat määrittää Euroopan Unionin tulevan kohtalon. Erityisesti SPD:n puheenjohtaja Martin Schulz tunnetaan EU-liittovaltiokehityksen vahvana kannattajana. Hän on asettanut tavoitteeksi Euroopan Yhdysvaltojen luomisen vuoteen 2025 mennessä. Tälle tielle perussuomalaiset eivät missään tapauksessa halua Suomea viedä, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Sami Savio.

Savio arvelee kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon seuraavan mieluusti demaripuheenjohtaja Schulzia tämän viitoittamalla tiellä. Orpo totesi aiemmin tammikuussa olevansa valmis tiivistämään Euroopan integraatiota muun muassa täysimääräisen pankkiunionin ja hallitusohjelman vastaisen turvapaikanhakijoiden pysyvän taakanjaon suuntaan.

- Sinänsä on hyvä, että kokoomus paljastaa avoimesti korttinsa. Sen harjoittama EU-politiikka eroaa ratkaisevasti perussuomalaisten Suomen itsemääräämisoikeutta korostavasta ja kansallista etua painottavasta linjasta. Kansallisvaltioiden aika ei ole ohi, eikä liittovaltiokehitys ole vääjäämätön luonnonlaki, huomauttaa Savio.

Orpon mukaan Suomen täytyy olla mukana maaryhmässä, joka valitsee integraation syventämisen mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä huolimatta. Savio tyrmää Orpon kaavailut.

- Pahin mahdollinen virhe olisi viedä Suomi Schulzin tavoittelemaan liittovaltioon ilman kansanäänestystä, kuten toimittiin valuuttaunioniin sitouduttaessa. Äänestäjän kannattaakin pysytellä valppaana, ellei halua historian toistavan itseään, muistuttaa Savio.

Lisätiedot:

Sami Savio, 045 2608 308

Kolumni: Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys

Torstai 11.1.2018 klo 13.42

Tammikuun kolumnini Ylöjärven Uutisissa (10.1.):

https://ylojarvenuutiset.fi/2018/01/11/tyollistyminen-ei-ole-itsestaanselvyys/

Työllistyminen ei ole itsestäänselvyys

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi joulukuussa hallitusohjelmaan kirjatun selvityksen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Selvitys kokoaa yhteen aiempaa tutkimustietoa ja osoittaa varsinkin humanitaarisen maahanmuuton aiheuttavan merkittävää painetta Suomen julkiselle taloudelle sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Valitettavasti selvitys ei tarjoa suoraa vastausta kansalaisten laajasti pohtimaan kysymykseen maahanmuuton vuotuisista kokonaiskustannuksista. Selvityksessä kuitenkin tarkastellaan julkisen talouden nettovaikutuksia maahanmuuttajaryhmittäin.

Kymmenestä suurimmasta maahanmuuttajaryhmästä ainoastaan saksalaiset maksoivat vuonna 2011 enemmän veroja kuin saivat tulonsiirtoja ja käyttivät julkisia palveluita. Samaan aikaan esimerkiksi Somaliasta tai Irakista muuttaneen työikäisen henkilön vastaava vuotuinen nettovaikutus julkiseen talouteen oli keskimäärin noin 13 000 euroa negatiivinen.

Maahanmuuttajien vaisu työllistyminen aiheuttaa vakavia ongelmia kansantaloudelle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo viittasi tähän ehdottaessaan yleistä palkkatasoa matalamman palkan maksamista työntekijöille, joiden osaaminen on puutteellista. Vaikka Suomessa on edelleen satoja tuhansia työttömiä, vaati Orpo samalla työperäisen maahanmuuton voimakasta lisäämistä työvoimapulaan vedoten. Tämä keinovalikoima on epäjohdonmukainen.

Myös työttömyysturvan aktiivimallia on perusteltu työvoimapulalla. Hallituspuolueiden loppuvuonna voimaan runnoma laki leikkaa työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lähes viisi prosenttia, ellei työtön ole edeltävien kolmen kuukauden aikana ollut riittävän monta päivää palkkatöissä, harjoittanut yritystoimintaa tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin. Laissa ei kuitenkaan velvoiteta työvoimaviranomaisia tarjoamaan työttömälle työtä tai muita aktivointitoimia, joilla työttömyysetuuden leikkauksen voisi välttää. Lisäksi laissa määritellään työttömyyskorvauksen tason säilyttämiseen vaadittava vähimmäispalkka. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen antoikin harhaanjohtavia lausuntoja väittäessään talkootyön estävän työttömyysturvan leikkauksen.

Työttömyysturvan aktiivimallin astuttua nyt voimaan tuonee hallitus siitä erillisen aktiivisen työnhaun mallin eduskuntaan keväällä. Lakiesitys velvoittaisi työttömän hakemaan töitä vähintään 12 kertaa kolmen kuukauden tarkastelujaksolla. Työnhaun tai siitä raportoimisen laiminlyönti johtaisi peräti kahden kuukauden karenssiin avoimien työpaikkojen määrästä riippumatta.

Menettely johtaneekin työhakemusten massalähetykseen myös yrityksiin, jotka eivät tarvitse lisätyövoimaa tai joihin hakijan koulutus ei sovellu. Huomattavasti tuloksellisempaa olisi käyttää resurssit niiden paikkojen hakuun, joihin hakijalla on aito mahdollisuus työllistyä. Se innostaisi työttömiä aiheuttamatta työnantajille turhaa riesaa.

Suomessa vallitsee yhä massatyöttömyys, ei työvoimapula. Työttömien syyllistämisen sijaan kaivataan kannusteita, koulutusta ja erityisesti pienimpien yritysten toimintaedellytysten parantamista. Ylöjärvelläkin käynnissä oleva työllisyydenhoidon kuntakokeilu on osoittanut työttömien yksilöllisen kohtaamisen kotikunnan työllisyyspalvelussa tuottavan kasvotonta viranomaistoimintaa parempia tuloksia. Myös kohdennettu lisäkoulutus ja kohtuulliset tuloveronalennukset edistäisivät työllisyyttä, samoin esimerkiksi mahdollisuus työsuhteen koeajan kattavaan muuttoavustukseen. Perussuomalaiset ovat lisäksi esittäneet Viron yritysveromallin kokeilua lisähenkilökuntaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Tällaiset uudistukset hyödyttäisivät sekä työnantajia että työntekijöitä.

Hallituksen tulee nujertaa työttömyys, ei työttömiä

Keskiviikko 20.12.2017 klo 17.17

Vaikka eduskunta hyväksyi eilen hallituspuolueiden äänten turvin (103-90) työttömyysturvan aktiivimallin, yritin puolustaa työttömiä viimeiseen asti. Alla tiistaiöinen eduskuntapuheenvuoroni:

"Arvoisa puhemies! Käsittelemme jälleen työttömyysturvan aktiivimallia ja keskustelemme siitä näin iltamyöhään, ja taas paikalla on vain kaksi hallituspuolueiden edustajaa, kuten tässä ensimmäisen käsittelyn ensimmäisessä osassa heitä oli hyvin vähän, silloin vain yksi kerrallaan. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Toki täytyy todeta, että toinen heistä on jälleen edustaja Rydman, joka oli ajoittain paikalla myös ensimmäisessä käsittelyssä, joten kiitokset hänelle aktiivisuudesta. [Jari Myllykosken välihuuto]

Arvoisa puhemies! Kymmenet tuhannet suomalaiset työttömät joutuvat kärsimään rajusti, jos tämä työttömyysturvan aktiivimalli tulee voimaan. Pienituloiselle muutaman kympin menetys kuukaudessa on todella iso raha, ja tämä malli kuvastaa liiankin hyvin hallituksen jääkylmää ja epäinhimillistä linjaa. Perussuomalaiset eivät voi missään tapauksessa hyväksyä aktiivimallia.

Työministeri Lindström totesi viime torstaina Huomenta Suomen haastattelussa, että hallitus saattaa vielä joutua korjaamaan tätä aktiivimallia. Ministeri Lindström jopa myönsi aktiivimallin rankaisevan työtöntä työnhaussa epäonnistumisesta. Erityisen vakava ongelma tässä aktiivimallissa on se, että esityksessä ei velvoiteta työvoimaviranomaisia tarjoamaan työttömälle töitä tai muita aktivointitoimia, joiden avulla työtön voisi välttyä työttömyysetuuteensa kohdistuvista leikkauksista.

Arvoisa puhemies! Työttömän on onnistuttava työnhaussa, jotta hän voisi säilyttää työttömyyskorvauksensa edes entisellä tasolla. Muussa tapauksessa leikkuri iskee. Ja työministeri Lindström myönsi itsekin sekä Huomenta Suomessa että täällä kyselytunnilla perussuomalaisten asiaa kysyessä, että tämä malli ei ole loppuun asti harkittu mutta hän on pakon edessä tuonut sen eduskuntaan. Tämä kaikki kuulostaa perin juurin omituiselta, mutta näyttää siltä, että hallituksen logiikka on sellaista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen taholta on kuultu viime aikoina myös työehtojen heikentämistä koskevia vaatimuksia. Kokoomuksen valtiovarainministeri Petteri Orpo sanoi Talouselämän haastattelussa 8. joulukuuta, että työntekijän palkka voisi olla alempi niissä tapauksissa, joissa työntekijän osaamisessa on puutteita. Perussuomalaiset vastustavat ankarasti tätä kokoomuksen taholta tullutta vaatimusta. Ministeri Orpon ehdotuksen toteutuminen tarkoittaisi käytännössä yleissitovuuden romuttamista ja halpatyömarkkinoiden syntyä Suomeen. Perussuomalaiset tarjoavat sitä vastoin työllisyydenhoidon lääkkeeksi kannusteita, koulutusta ja erityisesti pienimpien yritysten toimintaedellytysten parantamista.

Arvoisa puhemies! Työttömille on tarjottava lisäkoulutusta niille aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Myös kohtuulliset tuloveronalennukset edistävät työllistymistä, ja kannustammekin hallitusta jatkamaan tuloveronalennusten tiellä. Perussuomalaiset ovat lisäksi esittäneet vaihtoehtobudjetissaan kokeilua Viron yritysveromallin käyttöönotosta niissä yrityksissä, jotka palkkaavat lisää henkilökuntaa.

Arvoisa puhemies! Massatyöttömyys ei ole mikään luonnonlaki, ja hyvällä politiikalla siitä on mahdollista päästä eroon. Tavoitteena kuitenkin tulee olla työttömyyden nujertaminen, ei työttömien. Aktiivimalli onkin täysin kohtuuton.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla kannatan edustaja Juvosen tekemää lain hylkäysesitystä sekä hänen tekemäänsä lausumaehdotusta.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_144+2017+6+20+20.aspx

Alla vielä kaksi ennen äänestystä pitämääni puheenvuoroa:

"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on moneen otteeseen jo tämän istunnon aikana todettu, niin kyllä työttömillä on suuri hätä tilanteestaan, ja juuri siksi näitä viestejä on meille kansanedustajille kymmenittäin, jopa sadoittain tullut.

Toivoisinkin, että hallituspuolueiden edustajat myös ottaisivat nämä viestit vakavasti. Ne ovat käsittääkseni aivan vakavalla mielellä kirjoitettu. Aikaa tähän päätökseen on vielä hyvin, yön yli kun nukutte, niin ehkä pystytte tekemään moraalisesti kestävän ja järkevän päätöksen, sellaisen päätöksen, että pystytte myös jouluna nukkumaan yönne hyvin. [Wille Rydman: Ei välttämättä ehditä nukkumaan tänä yönä!]

Arvoisa puhemies! Suuri ongelma tässä työllisyyden hoidossa yleisestikin on, mihin edustaja Pirttilahti aiemmin viittasi ja josta myös monet työttömät ovat ilmaisseet huolensa, että TE-toimistot ovat pystyneet auttamaan heitä varsin heikosti työnhaussa kuluneina vuosina. Muistaakseni myös edustaja Paatero toi aiemmin tässä keskustelussa esille nämä käynnissä olevat työllisyyden hoidon alueelliset kokeilut.

Edustaja Pirttilahti on Pirkanmaan vaalipiiristä, kuten minäkin olen, ja hänkin on varmasti erittäin tietoinen siitä, että sekä Tampereen kaupunkiseudulla että Sastamalan alueella monet kunnat ovat osallistuneet näihin työllisyyden hoidon kokeiluihin, jotka ovat siis lakisääteisiä. Me keväällä täällä eduskunnassa säädimme tämän lain, joka on näillä näkymin voimassa ensi vuoden loppuun asti. Käsittääkseni näistä kokeiluista on tullut jo lyhyen ajan sisällä paljon positiivista palautetta ja viestiä siitä, että työttömät ovat saaneet henkilökohtaisesti räätälöityä palvelua, ja se on auttanut monia heistä työllistymään.

Mutta huolenaiheena on nyt se, että kun tämä kokeilu on päättymässä jo reilun vuoden päästä ja jäämässä siten varsin lyhyeksi, niin näistä tuloksista ei ole aivan sitä hyötyä saatavissa, mikä olisi muutoin mahdollista saavuttaa. Pyytäisinkin edustaja Pirttilahtea ja miksei edustaja Rydmaniakin viemään hallituksen suuntaan [Puhemies koputtaa] viestiä, että näitä kokeiluja kannattaisi ehdottomasti jatkaa ainakin vuoden 2019 loppuun asti, jolloin maakuntauudistuksen on määrä tulla voimaan."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_144+2017+6+40+40.aspx

"Arvoisa puhemies! Edustaja Rydman, myös minä esitän edelleen toivomuksen teille, että suhtautuisitte tähän työttömien aitoon hätään mahdollisimman vakavasti. Arvostan teitä poliitikkona. Teillä on monia hyviä näkökulmia monella politiikan osa-alueella. Olen itsekin hyvin pitkälti samaa mieltä tietyistä asioista, mitä olette esittänyt julkisuudessa, mutta tästä työttömyysturvan aktiivimallista, jota te nyt täällä olette kovasti puolustanut, näkökantanne on hyvin erilainen kuin omani. Pelkään, että teillä on tässä kohtaa hiukan sokea piste nyt olemassa, että olette ehkä jo nuorena saavuttanut aika paljon ja olette hyvin koulutettu henkilö. Saattaa olla, että ette aivan aidosti pysty näkemään sitä muiden, huonommin elämässä pärjänneiden, tilannetta.

Olen itse täysin varma siitä, että hyvin suuri osa suomalaisista työttömistä aidosti haluaisi löytää töitä ja päästä töihin, mutta he eivät ole kovasta yrityksestä huolimatta siihen pystyneet. Heitä ei ole vielä onnistanut työttömyydestä eroon pääsemisessä. Taustat ovat ihmisillä erilaisia. Monella on, joillakin ihmisillä, sairauksia, toisilla sitten muita vaikeuksia elämässä, jotka haittaavat työpaikan saamista. Asiaa ei varmastikaan auta se, että tällä lakiesityksellä valitettavasti monen työttömän itsetunto heikkenee edelleen.

Edustaja Rydman, minä aidosti toivon, että kokoomuskin hallituspuolueena ryhtyisi etsimään aitoja kannusteita, joilla työttömyys vähenisi, työttömät aidosti voisivat parantaa tilannettaan työllistymällä eikä [Puhemies koputtaa] heitä pakotettaisi siihen."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_144+2017+6+49+49.aspx

----

Vaikka eduskunta hyväksyi työttömyysturvan aktiivimallin hallituspuolueiden äänin (103-90), jatkoin edelleen työttömyysturvan aktiivimallista puhumista, jotta työttömien vaikea tilanne tulisi varmasti kokoomuksen ja keskustan edustajillekin selväksi. Sinisiä ei ollut lainkaan salissa hallituksen esitystä puolustamassa, mitä en sinänsä pahemmin ihmettele.

"Arvoisa puhemies! Edustaja Vehkaperä kehui äsken tätä työttömyysturvan aktiivimallia, jonka hallituspuolueet omilla äänillään päivällä täällä äänestivät läpi. Se tarkoittaa käytännössä kuitenkin hyvin monen työttömän työttömyysturvan leikkaamista lähes 5 prosentilla, koska tilanne on se, ettei työpaikkoja ja työllisyyspalveluita rahoituksen puutteesta johtuen ole tarjolla kaikille halukk…aille eikä tähän lakiin sisälly velvoitetta työttömille niitä tarjota. Vaikka työllisyysaste on parantunut, niin samanaikaisesti pitkäaikaistyöttömyys on varsin korkealla ja muodostaa suuren yhteiskunnallisen ongelman.

Arvoisa puhemies! Mikäli ymmärsin oikein, niin sinisten edustaja Turunen täällä muutama tunti äänestyksen jälkeen sanoi olevansa valmis luopumaan tästä työttömyysturvan aktiivimallista, mikäli saa siihen muiden hallituspuolueiden tuen. Tämä toki siitä huolimatta, että edustaja Turunen oli hallitusrintaman mukana puoltanut tätä lakia äänestyksessä, on lupaavaa, että hän on harkinnut [Puhemies koputtaa] asiaa uudelleen. Kysyn paikalla olevilta kokoomuslaisilta ja keskustalaisilta, oletteko valmiit... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_145+2017+8.5+51+51.aspx

"Arvoisa puhemies! Palaan nyt vielä hetkeksi tähän aktiivimalliin. Edustaja Vehkaperä totesi tässä aiemmin, että hitsareista on monilla alueilla pulaa, mutta kyseisiin työpaikkoihin ei vain löydy tekijöitä. Ymmärsin hänen tarkoittavan sitä, että tällä aktiivimallilla sitten tulee työttömiä painostaa näihin työpaikkoihin. Mutta kyllä täytyy sanoa, että jos esimerkiksi hitsarin koulutusta ei ole, niin aika vaikea näi…hin työpaikkoihin on hakea, saati sitten mahdollisesti ottaa työtä tällä alalla vastaan, jos sitä hänelle tarjottaisiin.

Mutta varsinainen puheenaiheeni koski hiukan muuta asiaa, toki sekin työttömyyttä:

Meillä on huolimatta kohtuullisesta talouskasvusta, joka tällä vaalikaudella on saatu hyvin käyntiin, edelleen pitkälti yli 200 000 työtöntä, ja valitettavan monet heistä tarvitsevat edelleen työllistymiseen työvoimaviranomaisten apua. Viime vuonna perussuomalaisten aloitteesta säädettiin laki yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien pääsemisestä eläketuen piiriin, ja tämä lakiesitys oli kyllä mielestäni varsin oikeamielinen ja inhimillinen, joskin se oli väliaikainen ja auttoi vain noin 5 000:ta suomalaista ikääntynyttä työtöntä. Huomattavasti useampikin olisi kaivannut tällaista apua.

Arvoisa puhemies! Työvoimapalveluiden resurssit ovat niukat, ja niiden tehokkaamman käyttämisen kannalta olisi järkevää ottaa tämä yli 60-vuotiaille pitkäaikaistyöttömille suunnattu eläketuki pysyvästi käyttöön. Siitä on tullut hyviä kokemuksia, ja myös minua on lähestytty positiivisen palautteen merkeissä tästä viime vuonna säädetystä laista. Tuki voisi olla takuueläkkeen suuruinen ja sitä maksettaisiin, kunnes yhtäjaksoisesti esimerkiksi viisi vuotta työttömänä ollut henkilö pääsee vanhuuseläkkeelle tai siirtyy työeläkkeelle, ja tämä antaisi tietenkin sitten myös näille nuoremmille työttömille [Puhemies koputtaa] paremmat mahdollisuudet saada palveluja työvoimaviranomaisilta."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_145+2017+8.5+58+58.aspx

"Arvoisa puhemies! Täytyy ehkä vielä yhden kerran ottaa lyhyesti kantaa tähän työttömyysturvan aktiivimalliin.

Edustaja Kulmuni totesi, että tämä 5 prosentin leikkaus on mahdollista välttää usealla eri tavalla, ja niihinhän tosiaan työllistymisen lisäksi lukeutuu muun muassa osallistuminen soveltuvaan koulutukseen. Mutta valitettavasti tämäkään asia ei ole pelkästään työttömän omissa käsissä, vaan ainakin osittain viranomaisen tulkinnasta riippuu, hyväksytäänkö kulloinenkin koulutus sitten sellaiseksi, että se ei aiheuttaisi työttömyysturvan leikkaantumista.

Mutta, arvoisa puhemies, varsinaisena asianani oli todeta, että eri alueilla Suomessa sekä väestönkasvu että talouskasvu kulkevat varsin eri tahdissa, ja varsinkin Itä-Suomessa talous kehittyy muuta Suomea hitaammin ja heikentää kilpailukyvyn edellytyksiä. Tietenkin myös väestön väheneminen ja ikääntyminen Itä-Suomessa vaikuttavat, samoin korkea työttömyysaste. Myös kaupunkien ja maaseudun erot ovat melko suuria: varsinkin syrjäisellä maaseudulla kasvu on hidasta tai negatiivista.

Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan yksinyrittäjät tavoittelevat kasvua ensisijaisesti etsimällä uusia asiakkaita ja markkinoita mutta toissijaisesti tekemällä yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa, ja kun harvaan asutulla seudulla näitä yrittäjiä on melko vähän, niin tämä yhteistyökin on tietysti varsin hankalaa.

Me perussuomalaiset haluaisimme helpottaa yksinyrittäjien elämää alueellisella pilottihankkeella, ja esitämme, että hallitus käynnistäisi Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla pilottihankkeen, joka keskittyy yksinyrittäjien toimintaedellytysten ja aseman parantamiseen muun muassa tukemalla yksinyrittäjien verkostoitumista. [Puhemies koputtaa] Se olisi ainakin tämän Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan heitä auttava toimenpide."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_145+2017+8.5+63+63.aspx

"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Rydmanin kanssa samaa mieltä siitä aiheesta, kun hän otti puheeksi Lappiin kohdistuvan matkailun ja sen merkityksen. Täytyy tosiaan todeta, että se on kasvattanut valtavasti suosiotaan ja erityisesti kiinalaisten turistien määrä on kasvanut. Viime vuonna heitä vieraili Suomessa noin kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna, ja he käyttivät myös täällä rahaa, käsittääkseni jopa 300 miljoonaa euroa, jos luku pitää paikkansa.

Mutta oli miten oli, Lappiin kohdistuvalla matkailulla on edelleen Suomessa suuri potentiaali. Hallituksen tulisi kyllä ryhtyä toimenpiteisiin, jotta varsinkin Lappiin suuntautuvan matkailun kasvua ja haittaavia pullonkauloja saataisiin poistettua. Tarvittaisiin muun muassa lentokapasiteetin lisäämistä ja Kiinasta Lappiin suuntautuvien suorien lentojen edistämistä.

Arvoisa puhemies! Koska edustaja Rydman tuli tähän paikalle, kiitän häntä aktiivisuudesta. Hän oli varmaankin ainoa hallituspuolueiden edustaja, joka oli paikalla molemmissa käsittelyissä, kun tätä työttömyysturvan aktiivimallia on käsitelty täällä, ennen sitä toista, ratkaisevaa käsittelyä, äänestyksiä, nyt myös tässä jälkeenpäin. Voisin teillekin vielä toistaa tämän kysymyksen, jonka äsken esitin muille, ainakin yritin esittää, nimittäin sen, kun sinisten edustaja Turunen muutama tunti sitten äänestyksien jälkeen oli jo valmis luopumaan tästä aktiivimallista, mikäli saa kannalleen myös muut hallituspuolueet ja kokoomuksen ja keskustan hyväksynnän. Minä kysynkin nyt teiltä, edustaja Rydman: jos edustaja Turuselta tulee aloite tähän aktiivimallista luopumiseen, niin oletteko te valmis tukemaan häntä?"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_145+2017+8.5+66+66.aspx

"Arvoisa puhemies! Edustaja Rydman otti tässä esille tämän hallitusyhteistyön, jota me teimme kokoomuksen ja keskustan kanssa kaksi vuotta, hieman ylikin. No, täytynee nyt sanoa sitten, niin kuin varmasti julkisesti tiedossa on, että olisimme olleet valmiita jatkamaan tätä hallitusyhteistyötä, mutta toki se olisi tarkoittanut myös sitä, että perussuomalaisille niitä kaikkein tärkeimpiä asioita olisi viety eteenpäin. Tässä nyt ei ehkä kannata tässä pääluokassa käydä niitä sen enempää läpi. Haluan silti edustaja Rydmania ja edustaja Koskea kiittää siitä, että ainakin julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vastustitte valtiovarainministerin esitystä meidän oppositioon heittämiseksi. Mutta ei mennä siinä sen pidemmälle.

Edustaja Mäkelä otti tässä esille sen, että uudistuksia kannattaa tehdä niin, että työnantaja- ja työntekijäosapuoli eivät kumpikaan kärsi. Tällä hallituskaudella ja silloin, kun mekin olimme vielä hallituksessa, on mielestäni tehty paljon tällaisia hyviä päätöksiä, kuten tuloveron alennukset, maltilliset, asteittaiset tuloveron alennukset, jotka ovat kuitenkin kokonaisuutena aika suuria, kun tämä koko hallituskausi on käyty loppuun asti. Ne ovat ehdottomasti parantaneet työllisyyttä omasta mielestäni. Sitten eräs, mikä itselleni tuli mieleen, erittäin myönteinen, helppo, yksinkertainen uudistus, oli maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen siirtyminen, mikä auttoi kaikkein pienimpiä yrityksiä, joissa se otettiin käyttöön.

Meillä on tässä vaihtoehtobudjetissakin eräs ehdotus, nimittäin Viron yritysveromallin pilotointi pk-yrityksissä, jotka palkkaavat kahtena peräkkäisenä vuonna vähintään kymmenyksen uusia henkilöitä, eli työllisyys niissäkin kasvaa. Siinähän hyötyisivät sekä työntekijät että mielestäni myös työnantaja, jos tällainen malli otettaisiin käyttöön tai ainakin pilotoitaisiin. Tämä on mielestäni sitä linjaa, jolla me selvästi erotumme vasemmisto-oppositiosta."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_145+2017+8.5+73+73.aspx

"Arvoisa puhemies! Keskustellaan nyt vielä tästä aktiivimallista sitten, kun se tässä jatkuvasti nousee kerran pinnalle. Itselläni nyt ei ole välttämättä valtavasti intoa enää jatkaa. Sitä on täällä päiväkaudet jo väännetty, ja sinänsä asia on selvä. Hallitus vei sen läpi äänin 103—90, mutta kuitenkin.

Edustaja Multala sanoi, että on esitetty väitteitä, että aktiivimalli romuttaisi työttömyysturvan. No, ei täällä nyt varmaan kukaan ole suoraan sanonut, en ainakaan itse ole sanonut enkä usko, että kukaan perussuomalainenkaan olisi sanonut, että tämä yksittäisenä päätöksenä täydellisesti työttömyysturvan romuttaa, mutta onhan tämä 4,65 prosentin eli käytännössä yhden päivän työttömyyskorvausta kuukautta kohti leikkaavan osan osalta selvä säästölaki, leikkaus, eihän siitä mihinkään pääse.

Jos ja kun näitä vastaavia lakiesityksiä tulee jatkossa, niin kyllähän ne sitten kasautuessaan väistämättä heikentävät pikkuhiljaa työttömien taloudellista tilannetta, elleivät he töihin pääse. Tilanne on tietenkin täysin toinen niillä onnekkailla, jotka talouskasvun aikana töitä löytävät. Moni löytää omaa aktiivisuuttaan, mutta sitten on paljon näitä ihmisiä, joille se oma aktiivisuuskaan ei auta. Joko huono onni heitä vaivaa, tai sitten vain on jokin sellainen henkilökohtainen ongelma, esimerkiksi osaamisen puute on sellainen, että sitä ei sitten tietenkään ilman koulutusta pysty helposti paikkaamaan. Ei ole työttömien vika kuitenkaan, että he eivät sitä työpaikkaa yrityksistään huolimatta löydä. Eli kyllä tässä myös tämä hallituksen koulutuspolitiikka on erittäin tärkeässä roolissa jatkossa, kun näihin työpaikkoihin yritetään työntekijöitä löytää."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_145+2017+8.5+77+77.aspx

TIEDOTE: Ruoka-avun tuki leikattiin nolliin - yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea

Keskiviikko 20.12.2017 klo 15.49

Tiedote

 

20.12.2017

Julkaisuvapaa

 

Ruoka-avun tuki leikattiin nolliin – yli sata ruoka-apupistettä jää kokonaan vaille tukea

 

Satoja tuhansia suomalaisia palveleva ruoka-apu jäi tänä vuonna kokonaan vaille valtion tukea. Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti ruoka-avun tukemisen vuoden 2016 budjetissa ja jatkoi sitä vuonna 2017. Ensi vuoden budjettiin paljon kiiteltyä tukea ei kuitenkaan lisätty.

 

- Hallituspohjan muutos näkyy selvästi hallituksen arvovalinnoissa, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio (ps). Ruoka-avun tuki haudattiin tänään lopullisesti, kun hallituspuolueet äänestivät nurin Savion aloitteen, joka olisi edellisvuoden tapaan lisännyt 1 000 000 euroa ruoka-aputyön tukeen.

 

- Hallitustaipaleen alussa sovimme keskustan ja kokoomuksen kanssa yksissä tuumin, että tuemme kaikkein köyhimpiä ohjaamalla resursseja ruoka-aputyöhön. Nyt olen pettynyt. Jos joitakuita tässä maassa pitäisi joulun alla muistaa, niin ruokajonossa seisovia köyhiä kansalaisiamme, taustoittaa ruoka-avussa ennen eduskuntauraansa toiminut Mika Niikko (ps). - Juhlapuheita kyllä pidetään, mutta kun tekojen paikka tulee, köyhät unohdetaan.

 

Kiivas väittely eduskunnassa

 

Ruoka-avusta keskusteltiin eilisessä täysistunnossa vilkkaasti.

 

- Olisin tästä ruokailusta muistuttanut vielä, että lokakuussa viime vuonna Heikki Hursti ilmoitti mediassa, että yksi puolue teki sen, mitä muut ovat vuosikausia lupailleet, ja hän kiitti perussuomalaisia siitä, että näitä ruoka-apuja heille tuli, muisteli perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri. Hän kysyi, vaikuttiko perussuomalaisten poistuminen hallituksesta tuen lopettamiseen.

 

- Ihmettelen sitä, miksi poliittinen kunnia on tärkeämpää kuin köyhien auttaminen. En sitä ikinä voi ymmärtää. sanoi Niikko. Hän kritisoi kunta- ja terveysjaostossa istuvia kokoomuksen Sari Sarkomaata ja sinisten Kaj Turusta siitä, että tuki haudattiin, vaikka jaoston puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (ps) sitä esitti rahoitusta budjetin jakovarasta edellisvuosien tapaan.  Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa lisättiin sosiaali- ja terveysalan eri kohteisiin ensi vuodelle nettomääräisesti 8,55 miljoonaa euroa.

 

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin) sekä sinisten kansanedustaja Kaj Turunen kielsivät jyrkästi poliittiset motiivit tuen lopettamisessa.

 

Ruoka-apua saa viikoittain yli 20 000

 

Vuodelle 2017 osoitettu miljoonan euron tuki kohdistui yli sadalle paikkakunnalle eri puolelle Suomea. Suurin osa tuesta kohdistettiin Ruoka-apu Yhdistysten Liiton 70 jäsenjärjestölle, jotka jakavat tämän vuoden aikana 3 600 000 ruokakassia ja 350 000 lämmintä ateriaa yli 4000 vapaaehtoisen voimin. Avustusta käytetään ruuan nouto- ja jakelukustannuksiin, toimitilakuluihin, kylmälaitteiden, kylmäkonttien ja -peräkärryjen hankintaan ja palkkauskustannuksiin.

 

Pitkälti vapaaehtoisvoimin pyörivä ruoka-aputyö ei ole ennen vuotta 2016 saanut suoraa valtion tukea, koska rahapelivoittovaroista ruoka-apua ei jakoperiaatteiden mukaan rahoiteta. Ruoka-aputyötä tekevien järjestöjen saaminen rahapelivoittovarojen piiriin toisi tuelle jatkuvuutta. Vastuuministeri Mattila ei kuitenkaan eilen vastannut Niikon kysymykseen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuen ulottamisesta ruoka-apuun. 

 

Ruoka-avun toimijoita on Suomessa Ruoka-apu Yhdistysten Liiton arvion mukaan kaiken kaikkiaan noin 400-500.

 

- Mahdollisimman suoraan tarvitsijoille menevä tuki on vaikuttavaa. Meillä on vielä paljon tehtävää siinä, että kolmannen sektorin arvo nähtäisiin käytännössä, pohtii kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi (ps).

 

 

Lisätietoa:

Mika Niikko, puh. 050 5120 510

Sami Savio, puh. 09 432 3149

 

STM:n tiedote vuonna 2017 ruoka-avulle osoitetusta tuesta: http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sosiaali-ja-terveysministerio-jakoi-valtionavustuksia-ruoka-apuun-ja-paihderiippuvaisten-tukemiseen

 

Sami Savion talousarvioaloite (TAA 430/2017) ruoka-avun tuen jatkamisesta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/eduskuntaaloite/Sivut/TAA_430+2017.aspx

 

Keskustelu sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta täysistunnossa 19.12.2017: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2017+8.6.aspx

Hallituksen kaavailema työttömyysturvan aktiivimalli syyllistää työttömiä

Torstai 14.12.2017 klo 12.11

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys työttömyysturvan aktiivimalliksi. Positiiviselta kuulostavasta nimestä huolimatta aktiivimallissa on kyse työttömyysturvan leikkauksesta. Mikäli lakiesitys hyväksytään, leikataan työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa lähes viisi prosenttia, jos työtön ei edeltävien kolmen kuukauden aikana ole ollut riittävän monta päivää palkkatöissä, harjoittanut yritystoimintaa tai osallistunut työllistymistä edistäviin palveluihin.

Tuhannet suomalaiset työttömät tulevat kärsimään rajusti, jos työttömyysturvan aktiivimalli tulee voimaan. Pienituloiselle muutaman kympin menetys kuukaudessa on todella iso raha. Ja vaikka työministeri Lindström on virkansa puolesta yrittänyt puolustella aktiivimallia, osoittaa se kauttaaltaan päähallituspuolue kokoomuksen ja samalla koko hallituksen jääkylmän talouspoliittisen linjan.

Lakiesityksessä ei velvoiteta työvoimaviranomaisia tarjoamaan työttömälle työtä tai muita aktivointitoimia, joiden avulla hän voisi välttyä työttömyysetuuteensa kohdistuvista leikkauksista. Aktiivimalli siis rankaisee työtöntä siitä, että hän epäonnistuu työnhaussa kovasta yrityksestä huolimatta. Työttömän on onnistuttava työnhaussa säilyttääkseen työttömyyskorvauksensa entisellä tasolla. Tämä kuulostaa perin juurin omituiselta, mutta sellaista hallituksen logiikka on.

Valtiovarainministeri Orpo on myös ehdottanut työehtojen polkemista tilanteessa, jossa työntekijän osaaminen on puutteellista. Käytännössä se tarkoittaisi yleissitovuuden romuttamista ja halpatyömarkkinoiden syntyä Suomeen. Perussuomalaiset vastustavat ankarasti kokoomuksen röyhkeitä vaatimuksia.

Onneksi työttömyys ei ole mikään luonnonlaki. Suomalaisille työttömille on tarjottava lisäkoulutusta aloille, joilla työvoimaa tarvitaan. Myös kohtuulliset tuloveronalennukset edistävät työllistymistä. Tarvitaan kannusteita, ei työttömien syyllistämistä, kepittämistä ja kivittämistä.

Hallitus on unohtanut vähäosaiset kansalaiset

Torstai 14.12.2017 klo 10.34

Eduskunnassa jatkettiin eilen valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyä. Kritisoin puheenvuorossani hallitusta vähäosaisten unohtamisesta:

Arvoisa puhemies! Suomen talous on kääntynyt monien vaikeiden vuosien jälkeen lopulta nousuun, ja olen samaa mieltä hallituspuolueiden edustajien kanssa siitä, että vaalikauden alkupuoliskon aikana toteutetut tuloveronalennukset ovat vaikuttaneet positiivisesti työllisyyden kehittymiseen. Nämä maltilliset tuloveronkevennykset ovat olleet hallituksen talouspolitiikan parasta antia, mutta valitettavasti hallituksen kansalaisille ensi vuodeksi tarjoamaa budjettikokonaisuutta ei voi järin suuresti kehua. Siihen sisältyy muutamia hyviä yksityiskohtia, mutta koska se leikkaa juurikin kaikkein vähäosaisimmilta ja pienituloisimmilta kansalaisilta, vaikka Suomen taloudessa näkyy lopulta valoa, niin kokonaisuus on meille perussuomalaisille pettymys.

Arvoisa puhemies! Hallitus on muun muassa päättänyt jäädyttää kansaneläkeindeksin, mikä vaikeuttaa merkittävästi monen pienituloisen eläkeläisen arjessa selviytymistä. Lisäksi hallitus lakkauttaa verotuksen lapsivähennyksen, joka on vielä tänä vuonna tuonut monelle perheelle 400 euroa lisää riihikuivaa rahaa kukkaroon. Lapsiperheiden verotus siis kiristyy ensi vuonna tämän hallituksen päätöksen myötä. Erityisen karu toimenpide on hallituksen suunnittelema työttömyysturvan niin sanottu aktiivimalli, joka rankaisee työttömiä heidän epäonnistumisestaan työnhaussa leikkaamalla työttömyysturvasta hieman alle 5 prosenttia. Edes perustuslakivaliokunnan huomioita tähän esitykseen sisältyvistä perustuslaillisista ongelmista ei ole otettu hallituspuolueiden riveissä vakavasti.

Arvoisa puhemies! Tällaisella rankaisupolitiikalla hallitus ajaa työttömät lopulta nöyryytettyinä toimeentuloluukulle. Kyllä täytyy löytyä parempia ja inhimillisempiä keinoja työllisyyden parantamiseksi.

Perussuomalaiset ovat esittäneet toimia, joilla pienimpien yritysten toimintaedellytykset kohenevat, niihin sisältyy muun muassa Viron yritysveromallin pilotointi lisähenkilökuntaa palkkaavissa pk-yrityksissä. Lisäksi työttömien edellytyksiä työllistyä tulee kohentaa paitsi tuloverotusta edelleen keventämällä myös neuvonnalla ja työllistymiseen tähtäävällä lisäkoulutuksella. Nyt käynnissä olevat alueelliset työllisyyskokeilut ovat osoittaneet, että henkilökohtainen kontakti työttömiin on erittäin tärkeä.

Työstä tulee tietenkin saada kunnollista palkkaa. Tästä huolimatta valtiovarainministeri Orpo totesi viime viikolla, että vähemmän koulutettujen työntekijöiden palkkojen tulee jatkossa voida joustaa alaspäin. Käytännössä ministeri Orpon lausunto viittaa siihen, että hallitus kaavailee toimia yleissitovuuden murtamiseksi. Sitä me perussuomalaiset emme voi missään tapauksessa hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Jotain nykyhallituksen muuttuneesta arvopohjasta kertoo myös se, että vielä viime vuonna, kun perussuomalaiset olivat hallituspuolue, myönsi valtiovarainvaliokunta lisämäärärahan ruoka-apua tarjoaville järjestöille. Edustaja Laukkanen otti asian äsken täällä esille, ja olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siitä, että tätä kymmeniätuhansia vähäosaisia kansalaisia auttavaa toimintaa ja sen tukemista olisi ehdottomasti pitänyt jatkaa tänäkin vuonna. Leipäjonot eivät tietenkään kuulu sivistysvaltioon, vaan yhteiskunnan tulisi pystyä tarjoamaan riittävän toimeentulon edellytykset kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kansalaisilleen. Avustusjärjestöjen tekemä työ on kuitenkin erittäin kunnioitettavaa, ja yhteiskunnan tulee tukea niitä, ellei se pysty muutoin itse huolehtimaan vähäosaisistaan.

Arvoisa puhemies! Tämänvuotisessa budjetissa tai sitä koskevassa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä ei valitettavasti ole jälkeäkään tällaisesta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten avustamisesta. Edustaja Laukkanen peräsi aivan oikein eduskuntakeskustelua inhimillisestä päätöksenteosta, ja olen täysin samalla kannalla hänen kanssaan. Kyllä jokaisen edustajan tulisi ajoittain katsoa peiliin ja miettiä, olemmeko tehneet täällä eduskunnassa oikeudenmukaisia päätöksiä, ja se koskee myös tätä budjettia. Pahoin kuitenkin pelkään, että monen hallituspuolueen edustajan voi olla vaikea saada unta silmään ensi yönä, jos he näitä päätöksiä rehellisesti mielessään uskaltavat pohtia, niin pahoin hallitus on epäonnistunut tehtävässään köyhimpien kansalaisten hyväksi toimimisessa.

Esitetyillä perusteilla kannatan edustaja Meren tekemää epäluottamuslause-ehdotusta."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_137+2017+2+163+163.aspx

Paperittomien ilmaispalvelut koettelevat kansan oikeustajua

Keskiviikko 13.12.2017 klo 19.23

Helsingin kaupunginvaltuusto teki marraskuun lopussa päätöksen tarjota maassa laittomasti oleskeleville henkilöille monipuolisia ja maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluja. Paperittomilla on jatkossa mahdollisuus muun muassa kroonisten sairauksien hoitoon, hammashoitoon, rokotuksiin, mielenterveyspalveluihin ja oikeudelliseen neuvontaan. Palveluja myös mainostetaan kaupungin internet-sivuilla useilla kielillä, esimerkiksi somaliksi ja arabiaksi. 

Helsingin kaupunginvaltuuston päätös on täysin ymmärrettävästi johtanut laajaan ja kriittiseen kansalaiskeskusteluun, eikä päätöksen puolesta äänestäneitä vihervasemmiston ja keskustan valtuutettuja ole juuri kiitelty. Kansalaiset ihmettelevät lainsäädännön yleistä merkitystä ja uskottavuutta laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden voidessa päästä monipuolisten ilmaispalveluiden piiriin, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollossa kärsitään jo nyt pitkistä jonoista. 

Kansalaisten osoittamasta ärtymyksestä huolimatta erityisesti vihreät ovat alkaneet vaatia vastaavan palvelutarjonnan laajentamista lainsäädännön keinoin koko maahan. Lisäksi muun muassa Espoossa vihervasemmisto on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa se haluaa kaupungin seuraavan Helsingin esimerkkiä. Nämä vaatimukset ovat edesvastuuttomia. Paperittomille tarjottavat palvelut jäävät veronmaksajien maksettaviksi, toimivat vetovoimatekijöinä sekä vaikeuttavat Suomessa laittomasti oleskelevien henkilöiden kiinniottoa ja käännyttämistä. 

Tiedustelin jokin aika sitten eduskunnassa valtiovarainministeri Orpon suhtautumista Helsingin kaupunginvaltuuston päätökseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin. Syksyn 2015 turvapaikkakriisin aikana sisäministerinä toiminut Orpo totesi kuntien tekevän omat päätöksensä ja toteuttavan omaa politiikkaansa. Orpon linjanveto on suppea ja lyhytnäköinen, onhan Suomen kokonaisedusta huolehtiminen hallituksen tehtävä. Varsinkin maahanmuuttopolitiikan hoidossa pitkään tuuliajolla olleen Sipilän hallituksen on otettava lopulta johtajuus haltuunsa ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin uskottavuutensa rippeiden palauttamiseksi ja Suomessa laittomasti oleskelevien henkilöiden maasta poistamiseksi.

Työttömyysturvan aktiivimalli on jääkylmää kokoomuspolitiikkaa

Tiistai 12.12.2017 klo 11.37

Eduskunta päätti eilen ensimmäisessä äänestyksessä opposition vastustuksesta huolimatta hyväksyä hallituksen esityksen, joka leikkaa työttömyyskorvausta lähes viidellä prosentilla, ellei työtön ole töissä vähintään viittä päivää kolmen kuukauden kuluessa. Tämän työttömyysturvan aktiivimallin tullessa voimaan edes aktiivinen työnhaku ei pelasta työtöntä päivärahan leikkaukselta ellei hän löydä töitä. Kritisoin tätä hallituksen erittäin kylmäkiskoista esitystä perjantaina pitämässäni puheenvuorossa:

"Arvoisa puhemies! Tässä vaalikauden alkupuoliskon aikana toteutettiin tuloveronalennuksia, ja ne ovat vaikuttaneet työttömyyden vähenemiseen. Veronalennukset olivat hallituksen vastaantulo työntekijäosapuolelle, joka kilpailukykysopimuksen myötä jousti merkittävästi työehdoistaan, ja näillä veronalennuksilla on ollut siis merkittävää myönteistä vaikutusta. Veronalennukset ja kannusteet ovat helpottaneet työllistymistä varsinkin niillä aloilla, joilla käteen jäävät tulot olisivat muutoin niukat ja muuttaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudulle hankalaa. Esimerkiksi perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa ehdotettu työssä vaadittavan koeajan kattava muuttoavustus kakkosasuntoon auttaisi ja rohkaisisi ihmisiä etsimään työtä muualtakin kuin omalta kotiseudulta. Myös suomalaisten työttömien lisäkouluttaminen helpottaisi heidän työllistämistään — ellei heti, niin ainakin pidemmällä tähtäimellä.

Valitettavasti nyt käsittelyssä oleva hallituksen esittämä aktiivimalli on räikeä ja kohtuuton yritys alentaa työttömyyttä kovaa keppiä käyttämällä. Missään tapauksessa ei ainakaan voida puhua minkäänlaisesta kannustamisesta, kuten edustaja Zyskowicz aiemmin teki. Ellei työnhakija ole ollut kolmen kuukauden tarkastelujakson aikana riittävän monta päivää työssä tai sitä vastaavassa aktivoinnissa, hänen työttömyyskorvauksensa laskee lakiehdotuksen mukaan lähes 5 prosentilla. Korvauksen alenemiseen ei vaikuttaisi edes se, kuinka aktiivisesti työtön on hakenut töitä, ainoastaan se, onko hän näitä töitä oma-aloitteisesti saanut hankittua. Pelkkä yrittäminen ei siis riitä, on myös onnistuttava. Tässä esityksessä on nähtävissä kokoomuslainen jääkylmä arvopohja.

Arvoisa puhemies! Suuri osa lausunnonantajista oli hallituksen esitykseen nähden eri mieltä siitä, millaisilla keinoilla työttömyysetuuden saajien aktiivisuutta tulisi jatkossa tukea. Osa työttömistä voi varmasti löytää lyhytaikaista työtä ja välttää hallituksen esittämät sanktiot, mutta toisaalta lausunnoissa nousi vahvasti esiin se, että työttömyyskorvauksen saajien joukossa on hyvin paljon sellaisia henkilöitä, joiden työllistymismahdollisuudet eivät ole kiinni pelkästään työpaikkojen hakemisesta. Näiden henkilöiden kohdalla työkykyyn ja työllistymismahdollisuuksiin vaikuttaa pikemminkin työttömyyden pitkäkestoisuus, terveydentilaan liittyvät kysymykset ja mahdollinen syrjäytyminen työmarkkinoilta. Näitäkin henkilöitä hallituksen raippalinja kuitenkin koskee. Väistämättä pohdittavaksi tulee myös se, millaiset mahdollisuudet työttömillä on esimerkiksi harvaan asutuilla seuduilla tosiasiassa työllistyä. Hallituksen esityksen seurauksena on odotettavissa myös toimeentulotukimenojen voimakas kasvu.

Arvoisa puhemies! Valiokuntakuulemisissa on tullut esille perustuslaissa taattu jokaisen ihmisen oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden perusteella. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti korostanut sitä, että työttömyysetuuden epäämisen pitää olla asiallisesti perustellussa suhteessa siihen, millaisia työllistymisen edistämistä tarkoittavia toimia on ollut tarjolla ja mitä työttömänä olevan henkilön syyksi voidaan lukea. Sitä vastoin tässä hallituksen esityksessä on, esityksen perusteluidenkin mukaan, kyse kaavamaisesta laskusäännöksestä vailla yksilöllistä harkintaa. Perustuslakivaliokunta on todennut myös, että koska työttömillä ei ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollisuuksia täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta, ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana. Tämä perustuslakivaliokunnan kannanotto on kyllä erittäin voimakas, ja valitettavasti se on jäänyt hallituspuolueilta erittäin vähälle huomiolle. Syytä tähän voi vain arvailla ja ihmetellä.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu aktiivisen työnhaun malli pakottaisi työttömän henkilön hakemaan työpaikkaa keskimäärin kerran viikossa hyvin pitkän, peräti kahden kuukauden karenssin uhalla. Tämä kaikki riippumatta siitä, onko henkilön kotiseudulla soveltuvia avoimia työpaikkoja edes tarjolla. Varsinkin pienyrityksille tästä ylisuuresta hakemustulvasta voi tulla rasite ja hakemusmenettelystä aiheutua pelkkää ylimääräistä byrokratiaa. Tämänkaltaisten raskaiden ja vaativien velvoitekokonaisuuksien käyttöönotto on täysin kohtuutonta satojentuhansien ihmisten ollessa yhä työttömänä. Perussuomalaiset tulevat lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä esittämään tämän esityksen hylkäämistä.

Arvoisa puhemies! Ehkä tästä hallituksen esityksestä kertoo jotain myös se, että täällä salissa on ollut tänään varsin vähän hallituspuolueiden edustajia puolustamassa tätä esitystä. Edustaja Zyskowicz oli täällä hetken aikaa paikalla. Hän toi oman kantansa esille ja poistui. Onneksi edustaja Vartiainen tuli nyt sitten paikalle puolustamaan tätä hallituksen esitystä. Haluan kiittää häntä rohkeudesta ja tiedustella samalla häneltä, mitkä ovat hänen käsityksensä tämän lakiehdotuksen vaikutuksista niihin 85 prosenttiin suomalaisista työttömistä, jotka edustaja Vartiaisen mukaan eivät voi enää työllistyä. Ainakin näin olette aiemmin julkisuudessa lausunut."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_134+2017+2+45+45.aspx

Vapaaehtoinen kielikokeilu toteutuu vihdoin

Tiistai 5.12.2017 klo 14.55

Perussuomalaisten ajama vapaaehtoinen kielikokeilu on saamassa lopulta lainvoiman. Olemme tyytyväisiä kokeilun käynnistymiseen, mutta esitämme sen laajentamista ja kokeiluun osallistuneiden vapauttamista ruotsin opinnoista myös korkeakouluissa. Asiasta käytiin eilen eduskuntakeskustelua iltamyöhään:

"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallitusohjelman vapaata kielivalintaa koskevan alueellisen kielikokeilun täytäntöönpano tällä lakiesityksellä. Hallituksen esityksen mukaan kokeilun tavoitteena on mahdollistaa alueelliset kokeilut kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kotimaisen kielen opiskelua, ja lisäksi tämän kokeilun tarkoituksena on lisätä sekä monipuolistaa kielten opiskelua peruskoulussa.

Muutoinkin tässä ensi vuonna liikkeelle lähtevässä kokeilussa — ja laki olisi siis voimassa vuoden 2024 loppuun — on tarkoitus seurata kokeilun vaikutuksia muun muassa oppimistuloksiin sekä tehtyihin kielivalintoihin. On varsin oletettavaa, että tämä kokeilu tulee lisäämään muun muassa venäjän, ranskan ja saksan opiskelua niissä kouluissa, jotka osallistuvat tähän kokeiluun, ja pitkällä tähtäimellä kielten monipuolinen osaaminen ja sen merkitys korostuvat myös elinkeinoelämässä ja kansainvälisessä kaupassa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannattaa pääpiirteissään tätä hallituksen esitystä, sillä vapaa kielivalinta on sisältynyt jo pitkään puolueemme ohjelmaan, ja me perussuomalaiset saimme kirjautettua tämän kielikokeilun myös hallitusohjelmaan keväällä 2015. Pidämme tähän kokeiluun osallistuvien oppilaiden lukumäärää eli esityksessä olevaa 2 200:aa kuitenkin aivan liian pienenä. Tähän oppilasmäärän pienuuteen viittasi edellä myös edustaja Löfström, ja onkin selvä, että suuremmalla osallistujamäärällä olisi mahdollista saavuttaa tarkempia tuloksia tässä kokeilun seurantavaiheessa. Näkemyksemme mukaan kokeiluun osallistuvien oppilaiden määrä, joka on siis määritelty lakiehdotuksen 5 §:ssä, olisi syytä nostaa 5 000 oppilaaseen.

Arvoisa puhemies! Tällä ehdottamallamme laajemmalla oppilasmäärällä kokeilun todellisten vaikutusten tieteellinen arviointi olisi ehdottomasti tarkempaa hallituksen esitykseen verrattuna. Perussuomalaiset tietenkin tiedostavat, että kokeilu aiheuttaa jonkin verran kustannuksia ja ne riippuvat siitä, kuinka monta oppilasta kokeiluun eri kunnissa osallistuu. Eduskuntaryhmämme on varautunut tähän nyt vastalauseessa tekemäämme muutosesitykseen ja sen aiheuttamiin kustannusvaikutuksiin jättämällä syksyllä tähän asiaan liittyvän talousarvioaloitteen ja siinä lisämäärärahoja kokeilun laajentamiseksi.

Arvoisa puhemies! Vaikka kielikokeilun pitkän tähtäimen vaikutukset koulutusjärjestelmäämme jäävät myöhemmän tarkastelun varaan, niin me perussuomalaiset katsomme kielikokeilun ja sen tulosten hyödyttävän merkittävästi koulujärjestelmämme kehittämistä. Pidämme erinomaisena asiana sitä, että tässä lakiehdotuksessa kokeiluun osallistuminen ei estä opiskelijoiden siirtymistä toiselle asteelle, koska kokeiluun osallistuneet voidaan myöhemmin vapauttaa toisen kotimaisen kielen opinnoista myös toisella asteella hakemuksen perusteella. Asiantuntijakuulemisissa sivistysvaliokunnassa kävi kuitenkin ilmi, että vapauttaminen olisi tarpeen myös korkeakouluopinnoissa niiden osalta, jotka tähän kokeiluun ovat aikanaan osallistuneet, ja siltä osin valiokunnassa olemme tehneet muutosehdotuksen, joka on tässä vastalauseessa esitetty. Tämä muutosehdotus koskee siis lakiehdotuksen 8 §:ää, ja siinä tosiaan on lisätty momentti, että "mitä edellä 1 momentissa säädetään erityisistä opetusjärjestelyistä kokeiluun osallistuneen hakemuksen päättämisestä ja muutoksenhausta sovelletaan myös korkeakouluopintoihin".

Arvoisa puhemies! Teenkin nämä vastalauseessa 1 mainitut ja sen mukaiset muutosehdotukset. Aivan lopuksi haluan korostaa kielikokeilusta tiedottamisen tärkeyttä, joka nousi esille monessa asiantuntijakuulemisessa, joita sivistysvaliokunnassa kävimme. Tämä tiedottaminen on pääosin Opetushallituksen vastuulla, ja se tiedottamisen tarve siellä todella paistoi moneen otteeseen. On tärkeää, että tiedotus on kunnossa ja tietoa kokeilusta saavat sekä opetuksen järjestäjät että kokeiluun osallistuvat lapset ja heidän huoltajansa. Näin sekä turvataan yhdenmukainen kokeilujärjestely eri puolilla Suomea että tietenkin kokeiluun osallistuvien velvollisuudet ja oikeudet tulevat kaikille selväksi. Näin ollen tästä kokeilusta tulee varmasti hyvä."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_130+2017+3+3+3.aspx

Hallitus vaarantaa toimillaan pienituloisten toimeentulon

Tiistai 5.12.2017 klo 14.51

Vaikka talous on lähtenyt nousuun, aikoo hallitus heikentää rajusti pienituloisimpien kansalaisten asemaa. Se aikoo muun muassa jäädyttää kansaneläkeindeksin ja sitä myöten leikata kaikkien pienituloisimpien etuuksia. Samalla hallitus korottaa asumisen kustannuksia lämmityspolttoaineiden verotusta kiristämällä. Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen talouspolitiikkaa, jolla vaarannetaan vähävaraisten toimeentulo. Alla muutamia puheenvuorojani maanantain eduskuntakeskustelusta.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+9+7+7.aspx

 

”Arvoisa puhemies! Edellisessä kohdassa käsiteltiin todella pitkään asumiskustannuksia ja niiden nousua, ja tämä lakiesitys valitettavasti nostaisi niitä edelleen. Todennäköisesti nostaa, kun ilmeisesti hallituspuolueiden tuella menee läpi täällä eduskunnassa.

Mutta kuten edustajat Vähämäki ja Kankaanniemi toivat äsken keskustelussa hyvin esille, niin tämä lakiehdotus lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden verojen korottamiseksi ei ole oikeastaan miltään osin perusteltavissa. Kannatan itsekin sen hylkäämistä. Tämä veronkorotus nostaisi tosiaan myös kaukolämmön hintaa, ja onkin varsin ongelmallista, että kun hallitus on moneen otteeseen täällä syksynkin aikana kehunut keventävänsä tuloverotusta, niin toisaalta se toisella kädellä koko ajan ottaa kansalaisilta pois kulutusverotuksen kiristämisen muodossa. Ja kun nämä veronkiristykset vieläpä kohdistuvat pitkälti elämisen kannalta välttämättömiin hyödykkeisiin, niin ne koskettavat kaikkein kovimmin juuri pienituloisimpia kansalaisia — näin olisi vaikuttanut myös muun muassa hallituksen esitys kiinteistöverojen alarajojen nostamisesta. Onneksi se lopulta ymmärsi opposition painostuksesta vetää esityksensä pois täältä eduskunnasta, ja sitä samaa suosittelen myös tämän esityksen osalta.

Arvoisa puhemies! Tänään on keskusteltu muun muassa köyhien lapsiperheiden asemasta, ja käsittelyyn on kohta tulossa muun muassa kansaneläkeindeksin jäädytystä koskeva hallituksen esitys. Tällaiset esitykset, jotka mainitsin, ja nyt tämä polttoaineiden verotusta koskeva esitys ovat sellaisia, joita ei nousukauden jo alettua soisi nähtävän täällä eduskunnassa kurjistamassa pienituloisimpien kansalaisten asiaa ja asemaa. Tämä suunniteltu veronkorotus heikentää myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Koko lakiesitys tähtää lisätulojen hankkimiseen valtiolle, mutta kun sen kaikki vaikutukset otetaan huomioon, on kokonaisvaikutus perin juurin [Puhemies koputtaa] negatiivinen.”

 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+14+2+2.aspx

 

”Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää hylkäysesitystä sekä hänen tekemäänsä lausumaehdotusta.

Kansaneläkeindeksin jäädyttäminen on erittäin rankka, kaikkein pienituloisimpien ihmisten elämään suuresti vaikuttava ja sitä suuresti vaikeuttava talouspoliittinen toimenpide. Sitä se on erityisesti nykytilanteessa, jossa talous on lopulta lähtenyt nousuun, ja varsinkin hyvätuloisten kansalaisten tilanne alkaa parantua merkittävästi.

Tässä esityksessä on kyse sellaisesta perustoimeentulon heikennyksestä, kun vieläpä otetaan huomioon hallituksen asumisen hintaan vaikuttavat veronkorotukset, joista tänäänkin on täällä pitkään keskusteltu, että tätä esitystä on kyllä todella vaikea ymmärtää. Pienituloisten asema on jo nyt niin tukala, että sen edelleen heikentäminen on varsin vastuutonta sosiaalipolitiikkaa. Mikäli lakiesitys kuitenkin hyväksytään hallituspuolueiden niukan enemmistön turvin eduskunnassa, niin hallituksen tulee jatkossa vähintäänkin turvata jokaisen kansalaisen perustoimeentulo, mihin me omassa lausumaehdotuksessamme viittaamme.”

 

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+14+7+7.aspx

”Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen toi äsken hyvin esille sen, että tämä esitys koskee kaikkein pahimmin juuri niitä ihmisiä, joilla ei ole suurta, näyttävää, kuuluvaa, rahakasta edunvalvontakoneistoa takanaan pitämässä heidän puoliaan. Yhteydenottoja toki tulee paljon niiltä yksittäisiltä ihmisiltä, jotka kärsivät viimeiseen asti talousvaikeuksistaan ennen kuin ottavat yhteyttä edes meihin kansanedustajiin, saati sitten lähtevät toimeentuloluukulle, joka heidän viimesijainen turvansa sitten tietenkin on. Leipäjonoissa näitä ihmisiä jonkin verran nähdään, mutta monet pyrkivät tulemaan toimeen tällä pienellä eläkkeellään, jota tämä jäädytys siis valitettavasti nyt koskee. 

Täytyy tosiaan muistaa, että on niin sanottuja vanhan liiton miehiä ja naisia, jotka ovat pitkään olleet työelämässä ja ovat tottuneet siihen, että omalla työllä tullaan toimeen, ei haeta apua muualta. Heille tämä on kaikkein vaikeinta. Näitä indeksejä tosiaan jäädytetään, jos on pieni työeläke, ja siihen saa hieman kansaneläkettä vielä niin sanotusti voina leivän päälle — heitäkin tämä koskee. Nämä työeläkkeiden indeksimuutokset, joita eduskunta on tehnyt 90-luvulla, toki ovat pienentäneet heidän työeläkkeitään, ja tämä eläkeläisköyhyys on jo tosiasia. Vaikka tilanne olisi ollut aikanaan eläkkeelle siirryttäessä se, että palkka olisi ollut silloin varsin hyvä ja töissäkin olisi oltu vuosikymmeniä, niin voi hyvin käydä, että nyt, kun on parisenkymmentä vuotta oltu eläkkeellä, tilanne on muuttunut olennaisesti huonommaksi. Kyllä eduskunnan ehdottomasti tulisi pitää huolta siitä, että juurikin näitä maan hiljaisimpia kuunneltaisiin ja heidän asemansa otettaisiin paljon vakavammin huomioon kuin nyt hallitus näyttää tekevän.

Tässä esityksessä on kyse sellaisesta perustoimeentulon heikennyksestä, kun vieläpä otetaan huomioon hallituksen asumisen hintaan vaikuttavat veronkorotukset, joista tänäänkin on täällä pitkään keskusteltu, että tätä esitystä on kyllä todella vaikea ymmärtää. Pienituloisten asema on jo nyt niin tukala, että sen edelleen heikentäminen on varsin vastuutonta sosiaalipolitiikkaa. Mikäli lakiesitys kuitenkin hyväksytään hallituspuolueiden niukan enemmistön turvin eduskunnassa, niin hallituksen tulee jatkossa vähintäänkin turvata jokaisen kansalaisen perustoimeentulo, mihin me omassa lausumaehdotuksessamme viittaamme."