Kolumni: Eduskuntapolitiikka heijastuu myös valtuustoihin

Keskiviikko 10.2.2021 klo 17.00

(Julkaistu Tamperelaisessa 10.2.)

Eduskuntapolitiikka heijastuu myös valtuustoihin

Poliittisten päätösten järkevyyden ja johdonmukaisuuden tarve korostuu julkisen sektorin kiihtyvän velkaantumisen myötä. Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu velka on kasvanut jo noin 30 000 euroon jokaista suomalaista kohti. Hallituksen kaavailema sote-uudistus uhkaa paisuttaa entisestään julkisia menoja ja kiristää verorasitusta.

Tällä hetkellä velkaantumiskierteelle ei näy päätepistettä. Sen sijaan eduskunta tekee lähiaikoina päätöksen Suomen osallistumisesta EU:n elvytysrahastoon. Osuutemme rahaston kuluista olisi noin 6,6 miljardia euroa. Maamme arvioitu saanto rahastosta on puolestaan pudonnut jo selvästi alle kolmeen miljardiin. Lisäksi Suomi on joutumassa miljardien eurojen takausvastuuseen muiden maiden lainaosuuksista. Hallituksen viime heinäkuussa saavuttamaa neuvottelutulosta on siis vaikea kutsua edes torjuntavoitoksi.

Jopa käsitys elvytysrahaston perimmäisestä luonteesta muuttuu asteittain. Sdp:n kansanedustajan Erkki Tuomiojan hiljattain ilmaiseman näkemyksen mukaan EU:n elvytyspaketti tuskin jää kertaluonteiseksi. Samanlaisia arvioita on kuultu muistakin EU-maista.

Marinin hallituksen ideologisin perustein puoltama yhteiseurooppalainen velanotto ja toisiaan seuraavat EU-tukipaketit aiheuttaisivat veronmaksajille mittavat kustannukset. Perussuomalaiset ovat valmistautuneet välikysymykseen rahastosta Suomelle koituvan taloudellisen kuormituksen ja sen periaatteellisen merkityksen vuoksi.

Huhtikuun 18. päivän kuntavaalit määrittävät Suomen suunnan. Vaikka kuntavaalit eivät vaikutakaan suoraan valtakunnanpolitiikan sisältöön, ovat puolueiden paikallistason tavoitteet yleensä yhteneviä niiden eduskunnassa harjoittaman politiikan kanssa. Tiukkaa talouskuria eduskunnassa tavoittelevat puolueet pyrkivät usein vastaavaan päämäärään myös valtuustoissa, samoin löyhän talouslinjan ja lisävelkaantumisen hyväksyvät puolueet.

Julkisen sektorin rahankäyttöä on punnittava aiempaa tarkemmin ja mitoitettava se veronmaksajien rajallisen maksukyvyn asettamiin puitteisiin. Se on vähimmäisedellytys Suomen selviämiselle kuivin jaloin koronapandemian syventämästä talouskriisistä.

Avainsanat: kolumni, EU, julkinen talous

Kolumni: Voimavarat on suunnattava kotimaahan

Tiistai 22.12.2020 klo 12.01

Kolumni: Voimavarat on suunnattava kotimaahan

(Julkaistu Tamperelaisessa 16.12.)

Koronaepidemia on kiihdyttänyt julkisen sektorin velkaantumista yksityisen kulutuksen hidastuttua, verotulojen vähennyttyä ja julkisten menojen kasvettua ennätysmäistä tahtia. Kuluvana vuonna jo pitkälti yli neljäsosa valtiontalouden menoista katetaan lisävelalla. Velkaantuminen ehti tosin kiihtyä jo ennen epidemian alkua hallitusohjelmaan kirjattujen menolisäysten myötä. Merkittäviä säästöjä hallitus ei sen sijaan ole onnistunut löytämään koko vaalikauden aikana.

Julkisten menojen kasvua painottava hallitusohjelma tarjoaa valitettavan harvoja konkreettisia keinoja työllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi elokuussa voimaan tullut polttoaineverotuksen kiristys pikemminkin heikentää työssäkäynnin kannattavuutta ja lisää yritysten kustannuksia. Monien yksinyrittäjien työtilaisuuksia lisäävää kotitalousvähennystä ehdittiin leikata jo viime vuodenvaihteessa.

Apua kansantalouden ahdinkoon ei ole odotettavissa myöskään sote-uudistuksen myötä. Hallituksen joulukuussa eduskunnalle antama sote-lakiesitys ei edes tähtää kustannussäästöihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen monilukuisten ja keskenään varsin erikokoisten maakuntien hartioille voi sitä vastoin kiristää edelleen tulevien vuosien verorasitusta.

Uuden hallitusohjelman tarve on ilmeinen. Oppositio on tarjonnut tänäkin vuonna vaihtoehtoja hallituksen talouslinjalle. Perussuomalaiset leikkaisivat menokohteista, jotka eivät juuri vaikuta tavallisten suomalaisten hyvinvointiin. Vaihtoehtobudjettiimme sisältyvät esimerkiksi tuntuvat säästöt maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista. Lisäksi haluamme hylätä EU:n jättimäisen elvytyspaketin, jonka toteutuessa EU ottaisi yhteistä velkaa ja muuttuisi tulonsiirtounioniksi.

Mainittujen menoerien pienentyessä voidaan muun muassa keventää työssäkäyvien ja eläkeläisten verotusta sekä alentaa asumisen ja liikenteen kustannuksia. Suomelle ja suomalaisille on annettava mahdollisuus vaurastua työtä tekemällä ja yrittämällä. Velkaantuvan maamme rajalliset voimavarat on järkevää käyttää omaa kansantalouttamme ja kotimaista hyvinvointiamme edistävällä tavalla.

Avainsanat: kolumni, julkinen talous, velkaantuminen

Kolumni: Koronaepidemia hiljensi myös Suomen

Sunnuntai 5.4.2020 klo 15.54

Alla Ylöjärven Uutisissa 1.4. julkaistu, koronaepidemian vaikutuksia ja hillitsemistä käsittelevä kolumnini:

Koronaepidemia hiljensi myös Suomen

Tuntemamme maailma on harvoin muuttunut yhtä järisyttävästi kuin maaliskuussa. Koronaviruksen vastaisessa taistelussa on koettu dramaattisia käänteitä.

Maaliskuun lopussa koronatartuntoja on rekisteröity Suomessa pitkälti yli tuhat ja kuolemantapauksiakin toistakymmentä. Tartuntamäärien viimeaikainen kasvutahti on ollut kymmenisen prosenttia päivässä. Nousuvauhti ei välttämättä kuulosta suurelta, mutta eksponentiaalinen kasvu voi yllättää nopeudellaan.

Taudin hallitsemattoman leviämisen uhkaan on ollut välttämätöntä reagoida järein ottein. Nykymuotoinen valmiuslaki on otettu ensimmäisen kerran käyttöön hallituksen ja presidentin todettua poikkeusolot ja eduskunnan hyväksyttyä hallituksen antamat asetukset.

Joukkokokoontumiset on kielletty ja huoltovarmuusvarastot avattu. Koulut ja oppilaitokset ovat siirtyneet etäopetukseen. Päiväkodeissa hoidetaan murto-osaa totutusta lapsimäärästä. Yli 70-vuotiaita on kehotettu pysyttelemään kotona. Onneksi moni heistä on saanut apua kauppa-asioissa. Tästä kuuluu suuri kiitos vapaaehtoisille auttajille.

Suomen rajoja valvotaan, ja maahantulijat ohjataan viimein lentokentältä karanteeniin. Näin olisi pitänyt menetellä jo paljon aiemmin. Epidemiasta pahimmin kärsivä Uusimaa on eristetty muusta Suomesta poliisien ja varusmiesten valvoessa liikennettä. Maakuntarajan voi ylittää esimerkiksi välttämättömän työssäkäynnin vuoksi.

Eduskunnan myöntämä 60 miljoonan euron lisämääräraha tartuntatautien valvontaan tulee tarpeeseen. Sairaaloihin on hankittava pikaisesti lisää suojavarusteita ja lääkintälaitteita. Testauskapasiteettia on kasvatettava tuntuvasti 2300 testin päivävauhdista ja tartunnan saaneet eristettävä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hoitohenkilökunnan testaamiseen ja suojaamiseen niin sairaaloissa, terveyskeskuksissa kuin kotihoidossakin.

Koronaepidemian ehkäisyssä on tehty myös virheitä. Onneksi tauti etenee Suomessa viiveellä moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Voimme ottaa opiksi niiden kokemuksista. Italian tiukka linja ulkonaliikkumiskieltoineen näyttää viimein hidastavan tartuntamäärien kasvua. Sitä vastoin Ruotsi on tyytynyt toistaiseksi lieviin rajoitustoimiin. Toivottavasti naapurimaamme valitsema linja ei kostaudu.

Tautiin löydetään aikanaan rokote tai lääkehoito. Ennen sitä yksittäisten kansalaisten vastuu tartuntaketjujen katkaisemisessa on erityisen suuri. Epidemian varhainen tukahduttaminen pelastaisi ihmishenkiä ja lieventäisi talousahdinkoa.

Koronaviruksen vaikutukset ovat heijastuneet nopeasti talouselämään läpi toimialojen. Satojatuhansia työntekijöitä uhkaa lomautus. Ravintolat suljetaan loppukevääksi eduskunnan säädettyä asiasta lailla. Monissa työpaikoissa on lisätty tuntuvasti etätöitä, kenties pysyvästi.

Eduskunta on tehnyt päätöksen noin miljardin euron tuesta vaikeuksiin ajautuneille pienille ja keskisuurille yrityksille. Pienimmät yritykset voivat hakea avustusta Ely-keskuksilta tai kunnilta. Työttömyyspäivärahan omavastuuaika poistetaan ja yrittäjien työttömyysturvaa laajennetaan. Muitakin päätöksiä syntynee lähiviikkoina.

Eduskuntapuolueiden monin paikoin löytämä yhteisymmärrys kriisin edellyttämistä toimista on ryhdistänyt päätöksentekoa. Oppositiotakin on kuunneltu aidosti. Kehitys on tältä osin myönteistä. Kun maatamme kohdanneesta koettelemuksesta ennemmin tai myöhemmin selvitään, kaipaa myös hallitusohjelma päivittämistä.

Emme saa toistaa 90-luvun lamassa tehtyjä pahoja virheitä. Konkurssiaallon ja massatyöttömyyden laskua joutuisi maksamaan ja seurauksista kärsimään seuraavakin sukupolvi. Siihen Suomella ei ole varaa. Maamme rajalliset voimavarat on suunnattava yhteiskuntamme jälleenrakentamiseen.

Avainsanat: kolumni, koronavirus, työllisyys, yrittäjyys

Kolumni: Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Keskiviikko 12.2.2020 klo 12.39

Oheinen kolumnini on julkaistu Ylöjärven Uutisissa viime viikolla:

"Kansallisomaisuuden myyminen olisi hyvin lyhytnäköistä

Pätevyyden tulee olla ehdottoman ensisijainen peruste julkisia virkoja täytettäessä. Muista syistä johtuvat nimitykset heikentävät merkittävästi virkakoneiston luotettavuutta ja uskottavuutta kansalaisten silmissä. Viranomaisten tekemät päätökset vaikuttavat olennaisesti kaikkien suomalaisten elämään. Tämä näkyy myös palautteessa, jota kansanedustajat saavat epäoikeudenmukaisena pidetyistä viranomaisratkaisuista.

Lukuisat hallitukset kautta historian ovat sortuneet täyttämään varsinkin korkeimmat hallintovirat pitkälti puoluekannan mukaan. Lisäksi puolueilla on taipumus paisuttaa virkakoneistoa tarpeettomasti omat linnakkeensa varmistaakseen. Tästä aiheutuva byrokraattinen jähmeys vaikeuttaa kansalaisten vaaleissa ilmaiseman tahdon heijastumista käytännön päätöksentekoon.

Ikävä kyllä myöskään valtiosihteerien ja erityisavustajien kaartia runsain mitoin kasvattanut Marinin hallitus ei näytä tekevän asiassa poikkeusta. Sisäministeriön kansliapäälliköksi hallitus nimitti yhdenvertaisuusvaltuutettuna toimineen Kirsi Pimiän huolimatta siitä, että vastaehdokkaisiin kuului sisäministeriön tehtäväkentän kannalta kokeneita ja alan eri tehtävissä pitkään toimineita hakijoita. Viranhaussa jäi rannalle muun muassa Suojelupoliisin päällikkö. Poliittisista virkanimityksistä on syytä luopua ja valita virkoihin pätevimmät hakijat puoluekantaan katsomatta. Samalla tulee karsia ne virat, jotka eivät ole maan asioiden hoitamisen kannalta tarpeellisia.

Riippumattomista asiantuntijoista koostuva talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tammikuun lopussa raporttinsa Marinin hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta. Raportissa esitetyt arviot eivät olleet hallitukselle mairittelevia. Arviointineuvosto muun muassa arvosteli hallituksen aikeita kasvattaa julkisia menoja ilman vastaavia tulonlisäyksiä, kritisoi hallitusta realistisen työllisyyspolitiikan puutteesta ja kyseenalaisti kertaluonteisten menojen rahoittamista varten kaavaillut julkisen omaisuuden myyntisuunnitelmat. Nämä ovat riippumattomalta asiantuntijataholta poikkeuksellisen vahvoja näkemyksiä. Hallituksen on syytä suhtautua niihin erittäin vakavasti ja muuttaa politiikkansa suuntaa.

Myös monet kansalaiset pitävät tärkeänä yhteisen kansallisomaisuuden säilyttämistä. Puhtaat luonnonvaramme ovat harvinaislaatuisia koko maailman mittakaavassa. Suomalaisten niitä kohtaan tuntemaa arvostusta kuvaa se, että vesihuollon yksityistämistä vastustava kansalaisaloite keräsi runsaassa vuorokaudessa vaaditut yli 50 000 allekirjoitusta. Aloitteessa esitetään, että julkisomisteisen vesihuollon myynti kaupallisille yksityisille toimijoille kielletään lailla ja nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.

Julkisten monopolien myynnin negatiiviset seuraukset näyttäytyvät monelle suomalaiselle päivittäin. Esimerkiksi Kataisen hallituksen siunaama Fortumin sähkönsiirtoverkon myynti osoittautui lyhytnäköiseksi ja tavallisten sähkönkäyttäjien kannalta kalliiksi ratkaisuksi.

Aiemmista epäonnistuneista päätöksistä on otettava opiksi. Erityisesti vesihuollon osalta on kyse periaatteesta. Ani harva suomalainen halunnee alistaa puhtaita juomavesivarantojamme yksityisen voitontavoittelun välikappaleeksi.

Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan myös kansalaisaloite kaivoslain muuttamiseksi. Aloitteessa muun muassa vaaditaan, että kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiin ja kaivosyhtiöiden konkursseihin on varauduttava huomattavasti nykyistä kattavammin. Eduskunnan on syytä varmistaa, etteivät maaperämme mineraalivarannoista saatavat tuotot valu Suomen ulkopuolelle vahinkojen jäädessä veronmaksajien korjattaviksi."

Avainsanat: kolumni, kansallisomaisuus, virkanimitykset

Kolumni: Hallituksen toimet eivät kohenna työllisyyttä

Keskiviikko 13.11.2019 klo 17.47

Kolumnini Rinteen hallituksen talouspolitiikasta ja Perussuomalaisten tarjoamasta vaihtoehdosta julkaistiin tänään (13.11.) ilmestyneessä Tamperelaisessa:

Hallituksen toimet eivät kohenna työllisyyttä

Rinteen hallituksen taival ei ole alkanut julkisen talouden tasapainon kannalta järin lupaavasti. Säästöjen sijaan hallitus aikoo lisätä sekä pysyviä että kertaluonteisia menoja ja rahoittaa hankkeitaan valtion omaisuuden myynnillä.

Hallitus on ulkoistanut työllisyyttä kohentavien keinojen etsimisen työmarkkinajärjestöille ja odottaa niiltä toteutuskelpoisia ehdotuksia kuumeisesti. Työllisyysasteen nousu vähintään 75 prosenttiin on hyvä tavoite. Valitettavasti läheskään kaikki hallituksen tähänastiset toimet eivät auta lisäämään yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntää, pikemminkin päinvastoin.

Hallituksen esitys kotitalousvähennyksen leikkaamisesta noin 92 miljoonalla eurolla vähentäisi monen remontti- ja kotipalvelualan yrityksen työtilaisuuksia. Myös polttoaineverotuksen 250 miljoonan euron korotus hankaloittaisi työn vastaanottamista ja työssäkäyntiä. Perussuomalaiset vaativat näiden esitysten hylkäämistä ja esittävät vaihtoehtobudjetissaan huomattavasti mielekkäämpiä säästötoimenpiteitä. Muun muassa maahanmuuton ja kehitysavun vuosittaisia kuluja voidaan karsia useilla sadoilla miljoonilla euroilla kansalaisten elintasoa alentamatta.

Sekä hallituksen että varsinkin kokoomuksen havitteleman ulkomaisen työvoiman määrän kasvattamisen sijaan tarvitaan ennen kaikkea suomalaisten nuorten ja työttömien työllistymistä helpottavia päätöksiä. Niistä tärkeimpiin kuuluu työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin vastaava koulutus. Ahkeruuden tulee näkyä myös käteen jäävissä tuloissa. Asumis- ja liikkumiskustannusten alentaminen helpottaisi työn vastaanottamista kauempaakin.

Sähkönsiirron hinnankorotukset ja lämmityspolttoaineiden veronkiristykset nostavat asumisen hintaa. Sähköverkkoyhtiöiden kohtuullisen tuoton rajaa on syytä laskea vallitsevan matalan korkotason aikana. Myös kuntaverotus kiristyy monin paikoin, ei onneksi kaikkialla. Ylöjärven valtuusto hyväksyi perussuomalaisten esityksen vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin laskemisesta. Kiinteistöverotuksen kohtuullistamiseen ja asumiskustannusten alentamiseen kannattaa tähdätä muuallakin Suomessa.

Avainsanat: työllisyys, julkinen talous, verotus, kolumni

Kolumni: Suomalainen osaaminen mahdollistaa nousumme

Lauantai 12.1.2019 klo 12.49

Kolumni: Suomalainen osaaminen mahdollistaa nousumme

(Tamperelainen 12.1.)

Työttömänä oli marraskuun lopussa työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan lähes 230 000 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli talouskasvusta huolimatta 8,7 prosenttia. Määrä on aivan liian suuri.

Huhtikuussa valittavan uuden eduskunnan on vahvistettava suomalaisen teollisuuden, yrittämisen ja työssäkäynnin edellytyksiä. Sen on purettava kannustinloukkuja ja varmistettava, että työnteko on aina kannattavaa. Sosiaaliturvajärjestelmän ja verotuksen tulee olla kansalaisten näkökulmasta ymmärrettäviä, kannustavia ja huomattavasti nykyistä selkeämpiä.

Veronkorotusten tielle ei pidä lähteä. Tavallisten työssäkäyvien suomalaisten verotusta on pikemminkin syytä keventää. Esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa ansaitsevan palkansaajan tuloverotus on viitisen prosenttiyksikköä Ruotsia kireämpää. Maiden välistä veroeroa on kavennettava, onhan sekä palkansaajien että eläkeläisten käteen jäävillä tuloilla merkittävä vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen.

Työelämä on kiihtyvässä murroksessa. Elinikäisen oppimisen merkitys kasvaa jatkuvasti kansainvälisen kilpailun kiristyessä. Lähes viidesosa 20-24-vuotiaista nuorista on kuitenkin vailla työ- tai opiskelupaikkaa.

Nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Heidän saamisensa kouluun ja työelämään on tärkeää sekä inhimillisesti, yhteiskunnallisesti että taloudellisesti. Työelämävaatimukset täyttävää opetusta voidaan tarjota esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa työpaikoilla. Tästä hyötyisivät sekä yritykset että opiskelijat.

Kylmästä ja köyhästä historiastamme huolimatta kansanluonteemme on mahdollistanut Suomen kehityksen arvostetuksi korkean teknologian maaksi. Maamme nousu ei ole ollut sattumaa vaan kovan työn tulos. Suomalaiset tunnetaan maailmalla rehellisenä, ahkerana ja työteliäänä kansana, joka ei pidä suurta melua itsestään. Keskitymme enimmäkseen tekemiseen puhumisen sijaan.

Suomalaisten on syytä olla ylpeitä saavutuksistaan. Voimme säilyttää Suomen aseman korkean osaamisen maana huolehtimalla opetuksen ja tutkimuksen laadusta. Mielekäs koulutus ja työelämä tuovat sekä yksilöille että koko kansakunnalle toivoa valoisammasta tulevaisuudesta.

Sami Savio
DI, KTM, kansanedustaja (ps.)

Avainsanat: kolumni, koulutus, työelämä

YU-kolumni: Demokraattisen päätöksenteon on oltava mahdollisimman avointa

Keskiviikko 7.11.2018 klo 13.01

Käsittelen tänään julkaistavassa Ylöjärven Uutisten kolumnissani kolmea tärkeää aihetta - asumisen kalleutta, teollisuutemme ympäristöystävällisyyttä ja GCM-siirtolaisuussopimusta:

Demokraattisen päätöksenteon on oltava mahdollisimman avointa

Asuminen on tärkeä, joskin Suomessa varsin hintava perustarve. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt hiljattain huomiota asumisen kalleuteen. Se on antanut tilanteen parantamiseksi useita toimenpidesuosituksia kaavoituksen joustavoittamisesta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisärakentamiseen.

Myös korkea energiaverotus, sähkövero ja sähkönsiirron kalleus vaikuttavat asumiskuluihin. Hallituksen esitys sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveron muuttamisesta nostaisi toteutuessaan asumiskuluja entisestään. Suunta on väärä. Veronkorotukset heijastuisivat kaukolämmityksenkin hintaan.

Perussuomalaiset esittävät tänäkin syksynä keinoja asumiskustannusten pienentämiseksi. Niihin lukeutuvat muun muassa kiinteistöverotuksen lakisääteisten alarajojen laskeminen sekä sähkönsiirtomaksujen kohtuullistaminen siirtoyhtiöiden tuottovaatimuskattoa alentamalla.

Kiinteistöverotuksen keventäminen on ollut pitkäaikainen tavoitteemme myös Ylöjärvellä. Valtuusto päätti maanantain talousarviokokouksessaan alentaa vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroa. Valtuuston hyvästä päätöksestä hyötyvät omistusasujien lisäksi vuokralaiset.

Keskustelu ympäristöstä ja ilmastonmuutoksesta on voimistunut viime viikkoina. Luontoon ja ympäristöasioihin liittyvät näkökulmat ansaitsevat laajan huomion päätöksenteossa. Samaan aikaan on muistettava, että esimerkiksi suomalainen teollisuus on hoitanut ympäristövelvoitteensa vuosien saatossa koko ajan paremmin.

Muun muassa massa- ja paperiteollisuutemme tuotannon määrään suhteutetut rikkiyhdistepäästöt vähenivät vuosien 1992-2017 välisenä aikana peräti 97 prosenttia. Samalla jaksolla teollisuudenalan tuotantoon suhteutettu kaatopaikkajätteen määrä pieneni 94 prosenttia ja hiukkaspäästötkin 85 prosenttia. Suomalaisyritykset ovat ympäristöasioissa edelläkävijöitä myös energiasektorilla. Sen hiilidioksidipäästöt vähenivät vuonna 2017 kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Valitettavasti kehitys ei ole ollut lainkaan yhtä myönteistä esimerkiksi Aasian nopeasti kasvavissa ja teollistuvissa maissa, joissa luontoa ja ympäristöä on hyödynnetty toisinaan sumeilematta kulutuksen ehdoilla palkkoja ja työehtoja samalla polkien. Suomalainen työ ja yrittäminen sekä kotimainen teollisuus ovatkin koko ajan lisääntyvässä ympäristötietoisuudessaan ekotekoja, joita päättäjiemme tulee puolustaa.

YK:n Global Compact for Migration -siirtolaisuussopimus (GCM-sopimus) on herättänyt ajankohtaiseksi ja merkittäväksi aiheeksi yllättävän vähän julkista keskustelua. Sopimus kattaa siirtolaisuuden eri osa-alueet sen lähtösyistä mahdollisiin palautuksiin, kotouttamistoimenpiteisiin ja siirtolaisille annettaviin palveluihin. Vaikka sopimus ei sido allekirjoittajamaita oikeudellisesti, määritetään siinä pakolais- ja siirtolaisuuspolitiikan tulevat suuntaviivat. Suomen hallitus aikoo allekirjoittaa sopimuksen joulukuussa Marokossa. Tästä huolimatta sopimusta ei ole tuotu eduskunnan täysistuntoon.

Sopimuksen allekirjoittamisesta ovat päättäneet kieltäytyä muun muassa Yhdysvallat, Australia, Itävalta ja Puola. Maat katsovat sopimuksen rajoittavan liiaksi niiden kansallista liikkumavaraa. Näin laaja-alainen sopimus vaatii myös Suomessa ehdottoman avointa keskustelua ja demokraattista päätöksentekoa.

Perussuomalaiset vaativat edellä mainituista syistä GCM-sopimuksen tuomista eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi, arvioitavaksi ja äänestettäväksi. Kansalaisten on saatava tietää yksityiskohtaisesti, millaisiin kansainvälisiin sopimuksiin hallitus haluaa Suomen sitouttaa. Laajasti vaikuttavia päätöksiä ei missään tapauksessa voida tehdä vain suljettujen ovien takana.

Avainsanat: maahanmuutto, asuminen, teollisuus, kolumni

Kolumni: Työttömyys ei katoa itsestään

Torstai 2.8.2018 klo 15.32

Otin Ylöjärven Uutisten elokuun kolumnissani kantaa työttömyyteen ja sen hoitoon. Työttömyyden nujertamiseen tarvitaan keppilinjan sijaan muun muassa kannusteita, yritystoimintaan liittyvän byrokratian purkamista sekä järkevää koulutustarjontaa. Sitä vastoin kaavailtu perhevapaauudistus tulee heittää lopullisesti romukoppaan ja tarjota perheille aito mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia kotona. Lasten etu on myös yhteiskunnan etu.

---

Työttömyys ei katoa itsestään

Työ- ja elinkeinoministeriön tuorein työllisyyskatsaus osoittaa 273 000 henkilön kärsineen työttömyydestä kesäkuun lopussa. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,4 prosenttia. Pirkanmaan tilanne on pitkästä aikaa hieman maan keskiarvoa valoisampi. Työttömyys on painunut kotimaakunnassamme tasan kymmeneen prosenttiin.

Tilastokeskuksen tekemä kyselytutkimus on vaihtoehtoinen, joskin hieman hämmentävä tapa mitata työttömyyttä. Tilastokeskus ei pidä työttömänä henkilöä, joka on ollut tutkimusviikon aikana yhdenkin tunnin palkkatyössä. Määritelmä on kapea eikä täysin vastaa perinteistä käsitystä toimeentuloon riittävästä työstä. Tilastokeskus raportoi 192 000 henkilön olleen kesäkuussa työttömänä.

Vaikka työttömyystilastot ovat kohentuneet, ei tilanne ole kaikilta osin järin ruusuinen. Esimerkiksi työkokeilusta tai kuntouttavasta työtoiminnasta työttömyyskorvauksen lisäksi maksettava yhdeksän euron kulukorvaus ei vastaa kunnollista palkkaa, vaikka työ olisi vaativuudeltaan pitkälti tavanomaisen palkkatyön kaltaista. Moni osa-aikatyötä löytänyt taas haluaisi tehdä huomattavasti pidempää työpäivää, mutta ei saa siihen mahdollisuutta.

Työllisyyttä tulee edistää ennen kaikkea kannustein, ei alituista keppilinjaa jatkaen. Työllistymisen ja yrittäjyyden esteiden purkaminen tai ainakin madaltaminen olisi luonnollisesti sekä yrittäjien, työntekijöiden että yhteiskunnan etu. Eteenpäin päästäisiin verotusta keventämällä ja pienyritysten toimintaedellytyksiä helpottamalla.

Lyhytnäköisen politiikan seurauksena korkealle nousseiden asumisen ja liikkumisen hintojen aleneminen helpottaisi työssäkäyntiä hieman kauempanakin. Muun muassa asuntokaupan varainsiirtovero vähentää tutkitusti muuttohalukkuutta. Olen sen vuoksi tehnyt kahden muun perussuomalaisedustajan kanssa toimenpidealoitteen, jolla työn perässä toiselle työssäkäyntialueelle muuttavat henkilöt vapautettaisiin varainsiirtoveron maksamisesta.

Työttömyyden kurimuksesta nousemiseen tarvitaan toisinaan myös henkilökohtaista ohjausta. Työttömyysaste ja nuorisotyöttömyys ovat pudonneet merkittävästi kaikissa alueelliseen työvoima- ja yrityspalvelukokeiluun osallistuneissa Pirkanmaan kunnissa. Maakunnan kansanedustajat tekivät kesäkuussa työministerille kirjallisen kysymyksen kokeilun jatkamisesta vuonna 2019. Ministeri ei kuitenkaan ole innostunut jatkamaan hyvin sujunutta kokeilua, koska se ei ole yhteensopiva hallituksen hellimän maakuntamallin kanssa. Tämä siitäkin huolimatta, että maakuntamallin käyttöönotto lykkääntyy ainakin vuoteen 2021.

Koulutuksen merkitys korostuu entisestään työurien pirstaloituessa ja elinikäisen oppimisen tarpeen lisääntyessä. Kortistoon kouluttamisessa ei kuitenkaan ole järkeä. Oppilaitoksissa annettavan tavanomaisen opetuksen ohella erityisesti työpaikoilla tarjottava oppisopimuskoulutus mahdollistaa työntekijöiden kustannustehokkaan täsmäkouluttamisen yritysten tarpeita vastaavasti. Oppisopimuskoulutusta kannattaisi lisätä merkittävästi, onhan sitä saaneilla erinomaiset mahdollisuudet työllistyä.

Sitä vastoin kauan rummutettu perhevapaauudistus lisäisi todennäköisesti varsinkin työttömien nuorten naisten määrää. Uudistuksen myötä äidit ja isät pakotettaisiin jakamaan alle kolmivuotiaiden lasten kotihoidon mahdollistava vanhempainvapaa. Perussuomalaisten linja on, että perheillä tulee jatkossakin olla valinnanvapaus pienten lasten hoitamisessa. Vanhemmat tunnistavat viranomaisia huomattavasti paremmin, mikä on heidän lastensa etu. Pitkällä tähtäimellä se on myös yhteiskunnan etu.

Avainsanat: työttömyys, eduskunta, kolumni

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Keskiviikko 7.9.2016 klo 12.01

Oheinen kolumnini on julkaistu tänään 7.9. Ylöjärven uutisissa:

Budjettiriihen sato kypsyi ajallaan

Alkusyksyn tiukka budjettiriihi on takana. Päätökset saatiin valmiiksi kaavaillussa aikataulussa, vaikka paineita riiheen tuli etukäteen sekä hallituksen sisältä että sen ulkopuolelta. Hallituksen budjettiesitys tuodaan eduskuntakäsittelyyn alkusyksyn aikana ja hyväksytään sekä valtion tulo- ja menoarvion että lainsäädännöllisten muutosten osalta lopullisesti marras-joulukuun kuluessa.

Budjettiriihessä etsittiin keinoja parantaa työllisyyttä. Yritykset ja erityisesti lukuisat pienyritykset muodostavat maamme talouden selkärangan, vaikka niiden toimintaedellytykset ovat jääneet takavuosina valitettavan vähälle huomiolle poliittisessa päätöksenteossa. Istuvan hallituksen kärkitavoitteena on tehdä työllistäminen ja työnteko nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi.

Hallitusohjelmassa on linjattu, ettei veroaste nouse enää nykyisestä. Budjetti tuokin mukanaan 515 miljoonan euron tuloveronalennukset, ja työntekijöiden lisäksi myös eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna. Tarkoituksena on siirtää verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaveroja, esimerkiksi tupakkatuotteiden verotusta.

Yksinyrittäjien toimintaedellytyksiä kohennetaan. Yrittäjät ovat tähän asti joutuneet tilittämään arvonlisäveron suoriteperusteisesti, vaikka raha ei olisi vielä siirtynyt asiakkaalta yritykselle. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen toive on ollut siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen ainakin pienimmissä yrityksissä. Nyt tämä toive toteutuu, ja jatkossa pienimmät yritykset maksavat arvonlisäveron vasta saadessaan maksun myymästään tuotteesta tai palvelusta. Pienyrityksille ei siten enää aiheudu kohtuuttomia seurauksia asiakkaiden laskunmaksun viivästymisestä.

Hallitus toteuttaa samalla hallitusohjelman kirjauksen yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennyksen toteutuessa liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeino- ja verotusyhtymien tuloksesta saa tehdä verotuksessa viiden prosentin vähennyksen. Myös kotitalousvähennyksen määrä kasvaa ja auttaa parantamaan työllisyyttä.

Budjettiriihessä tehtiin muitakin periaatteellisesti merkittäviä päätöksiä. Perussuomalaisten esitys yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämiseksi eläkkeelle toteutuu. Myös päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina, pienituloisten osalta niitä jopa alennetaan. Rintamaveteraanien maksuttomia kotiin annettavia avopalveluita laajennetaan.

Sitä vastoin valtio ei myönnä Guggenheimille rahoitusta, vaikka eräät eturyhmät museohanketta ankarasti lobbasivatkin. Taloudellisesti kannattamattoman Guggenheimin tukeminen ei millään muotoa voinut olla perusteltua, kun monesta muusta kohteesta joudutaan leikkaamaan. Perussuomalaisille tämä oli moraalisestikin tärkeä kysymys.

Hallitukselle jää budjettiriihen päätöksistä huolimatta edelleen paljon tehtävää valtion velkaantumisen saamiseksi kuriin. Vanhasen kakkoshallituksen aikana alkanut nopea velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut. Julkisella sektorilla on muiden toimenpiteiden lisäksi otettava käyttöön tuottavuutta parantavaa uutta teknologiaa. Jatkossa kustannuksia voidaan alentaa digitalisaatiota paremmin hyödyntämällä.

Ylöjärven kaupunki on ollut aktiivinen digitaalisten palveluiden edistäjä. Ylöjärvi kulkee eturintamassa osallistuen valtiovarainministeriön digikuntakokeiluun, jossa etsitään uusia keinoja päästä eroon kuntasektorin tehottomista toimintamuodoista. Onnistumalla tässä Ylöjärven kunnallisveroaste pystytään pitämään kohtuuden rajoissa, eivätkä tehokkaammat toimintatavat ole tietenkään haitaksi muissakaan Suomen kunnissa.

Avainsanat: kolumni, eduskuntatyö, julkinen talous

Veronkierron suitsiminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä

Perjantai 6.5.2016

(Ylöjärven uutisissa 4.5. julkaistu kolumnini.)

Veronkierron, verovälttelyn ja harmaan talouden torjunta on taloudellisesti kannattavaa ja moraalisesti tärkeää. Asia on erityisen ajankohtainen Panaman paljastusten tuotua esille väärinkäytösten laajuuden. Julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan useat sijoituspalveluyritykset ovat auttaneet veronkierrosta epäiltyjä tahoja.

Epäkohtien paljastuttua lukuisat yksityishenkilöt ja yhteisöt ovat ärtyneinä katkaisseet yhteistyön harmaalla vyöhykkeellä liiketoimintaa harjoittavien tahojen kanssa. Se osoittaa suomalaisten arvostavan rehellisyyttä ja tasapuolisuutta, varsinkin kun keskituloisten veronmaksajien verorasitus on korkea ja moni yrittäjä kamppailee toimeentulon rajamailla.

Velvoitteensa asiallisesti hoitavat yrittäjät ovat alakynnessä epärehellisten tahojen kanssa käytävässä kilpailussa. Jos veroja kiertävät osapuolet saataisiin verotuksen piiriin, laajenisi veropohja merkittävästi. Pitkällä tähtäimellä yleistä verokantaa olisi tällöin mahdollista alentaa, mikä hyödyttäisi koko kansantaloutta.

Veronkiertämisen ja sen estämisen kilpajuoksu on jatkuvaa, ja veronkiertoon tähtäävät tahot ovat kisassa aina askeleen edellä. Jo pelkästään tästä syystä eduskunnan tulee tehdä voitavansa tiedossa olevien porsaanreikien tukkimiseksi.

Hallitus on asettanut parlamentaarisen työryhmän, joka etsii keinoja harmaan talouden ja talousrikollisuuden kitkemiseksi. Työryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Mika Raatikainen (ps.), joka on siviiliammatiltaan rikoskomisario. Puheenjohtajan kokemus käytännön poliisityöstä ja tutkinnanjohtamisesta parantanee olennaisesti työryhmän toimintaedellytyksiä.

Harmaata taloutta, verovälttelyä ja veronkiertoa ei pystytä estämään pelkästään kotimaisin voimin. Lisäksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä säädöksiä. Vero on tarkoituksenmukaista periä maassa, jossa veronalainen arvonlisäys muodostuu. Esimerkiksi digitaalisten sisältöjen arvonmuodostusmaan määrittäminen ei kuitenkaan ole aina yksiselitteistä.

Vaikka veronkierron ehkäisemiseksi on edelleen tehtävä paljon työtä, on monia parannuksia jo toteutettu. Kansainvälinen automaattinen tulo- ja verotietojenvaihto tulee vähentämään mahdollisuuksia veronkiertoon ensi vuoden alusta lähtien. Laajaan tietojenvaihtoyhteistyöhön osallistuu kymmenittäin maita, mikä kiristää verkkoa veronkiertäjien ympärillä. Järjestelmä ei tule jatkossakaan olemaan aukoton, mutta ainakin helpoimmat veronkiertokeinot se tulee estämään.

Eduskunta ja hallitus ovat muun muassa solmineet verosopimuksen Espanjan ja Saksan kanssa, ja nyt myös Portugalin kanssa on päästy neuvottelutulokseen. Jatkossa esimerkiksi Espanjassa asuva eläkeläinen maksaa Suomesta saamastaan eläkkeestä veroa vähintään yhtä paljon kuin hän maksaisi Suomessa asuessaan. Veroa maksetaan myös Suomeen, mikäli Espanjan perimä vero on pienempi kuin vastaava vero Suomessa. Espanja on siis ensisijainen verotusmaa, mutta mahdollisen veroerotuksen saa Suomen verottaja. Suomen saama verotuotto kohdistuu lähinnä suuriin eläkkeisiin, koska pienten eläkkeiden verotus on Espanjassa pääsääntöisesti Suomea kireämpää.

Verosopimusten saralla saavutettu edistys on monella tapaa tärkeä asia. Verosopimusten mukanaan tuomat verotuotot tuovat lisätuloja valtion kassaan, mutta verotulojen kasvua vielä huomattavasti merkittävämpi asia on sopimusten kansalaisille ja veronmaksajille antama viesti. Tehdyt sopimukset osoittavat sen, ettei suomalaisia haluta asettaa eriarvoiseen asemaan tulojen ja varallisuuden perusteella. Se on omiaan parantamaan veronmaksumoraalia näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

Avainsanat: kolumni, veronkierto, verotus