Blogi | Sami Savio

Verosopimukset antavat kansalaisille positiivisen viestin

Torstai 28.4.2016

Eduskunnan tiistaisessa ajankohtaiskeskustelussa esittämäni puheenvuoro on uutisoitu seuraavasti:

"Savio: Viesti kansalaisille on tärkeä

Sami Savio (ps.) painotti hallituksen aikaansaamien tuoreiden verosopimusten merkitystä, sopimukset on solmittu tai sovittu Espanjan, Saksan ja Portugalin kanssa.

– Kyseisten verosopimusten mukanaan tuomat verotuotot tuovat hieman lisätuloja valtion kassaan. Mutta verotuloja merkittävämpää on niiden kansalaisille ja veronmaksajille antama viesti. Ne osoittavat, ettei suomalaisia haluta asettaa eriarvoiseen asemaan tulojen ja varallisuuden perusteella. Se on varmasti omiaan parantamaan veronmaksumoraalia, Savio korosti."

https://www.suomenuutiset.fi/eduskunnassa-puitiin-veronkiertoa-tolppanen-konserniavustuslakia-on-muutettava/

Puheenvuoroni on luettavissa kokonaisuudessaan täältä:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_43+2016+3+27+27.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, verosopimus, veronkierto

Lähetekeskustelupuheenvuoro rikoslain muuttamisesta

Perjantai 22.4.2016

Pidin torstaisessa eduskunnan täysistunnossa seuraavan puheenvuoron käsitellessämme Mika Niikon ja muiden perussuomalaisten allekirjoittamaa, rikoslain muuttamista koskevaa lakialoitetta:

"Arvoisa puhemies! Edustaja Niikon jättämä lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun 5 §:n muuttamisesta pureutuu erittäin tärkeään aiheeseen. Ehdonalaiseen vankeuteen vapautetaan nykyisin pääsääntöisesti silloin, kun vanki on kärsinyt rangaistuksestaan kaksi kolmasosaa, ja nuoren rikoksentekijän tai ensikertalaisuussäännöksen perusteella tuomitun ehdoton rangaistusaika on korkeintaan puolet tai sitä vähemmän. Lisäksi valvottu koevapaus voi lyhentää aikaa kuudella kuukaudella.

Ensikertalaisuuden määritelmään lukeutuvat vangit, jotka eivät ole istuneet vankilassa kolmeen vuoteen ennen rangaistuksen täytäntöönpanoa. Kuitenkaan yleisen oikeustajun hengen mukaista ei ole se, että ensikertalaisstatukseen oikeuttava vapaudessaoloaika on näinkin lyhyt. Tässä edustaja Niikon lakialoitteessa puututaan mainittuihin epäkohtiin täysin oikealla tavalla.

Aloitteen mukaan ensikertalaisuuden määräaika nostettaisiin kuuteen vuoteen, nuorilla neljään vuoteen. Itse asiassa määräaika voisi olla jopa tätä pidempikin, mahdollisesti 10 vuotta tai enemmän. Pitkä ajanjakso antaisi merkittäviä viitteitä siitä, ettei henkilö ole elämäntaparikollinen.

Edustaja Niikko esittää myös sitä, että törkeiden henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten kohdalta poistetaan pääsääntöinen ennenaikainen vapauttaminen ja lievennys ensikertalaisuuden perusteella.

Arvoisa puhemies! Nämä ovat erittäin kannatettavia rikoslain muutosesityksiä. Ne olisivat toteutuessaan myös merkittäviä kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta ja antaisivat kansalaisille ja rikosten uhreille tärkeän moraalisen viestin, kuten edustaja Mäkelä edellä jo totesikin. Toki meillä on edelleen varaa myös muihin rikoslain kiristyksiin, mutta tämä olisi kuitenkin toteutuessaan erittäin hyvä askel."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_41+2016+8+4+4.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, rangaistukset

Veronmaksajat eivät saa joutua Liikennekaaren maksumiehiksi

Tiistai 19.4.2016

"Maksumieheksi moneen kertaan

Kansanedustaja Sami Savio (ps) tarttuu valtion tieyhtiösuunnitelmiin ja etenkin tiemaksuihin.

– Emme hyväksy hankalasti kerättäviä ja yksityisyydensuojaa kaventavia tienkäyttömaksuja. Seurantaan ja paikantamiseen liittyvät kustannukset on jo aiemmissa selvityksissä todettu korkeiksi. En myöskään näe infra-omaisuuden yhtiöittämistä tarpeellisena. Riskinä on, että veronmaksajat joutuvat kustantamaan väylät moneen kertaan.

Infra-yhtiön lisäksi Saviotakin huolestuttaa taksiliikenteen uudistaminen.

– Ainakin on estettävä taksimaksujen hallitsematon hinnannousu.

Savio ihmettelee myös Bernerin tapaa tuoda paketti julkisuuteen, ennen kuin siitä on keskusteltu hallituksessa.

– Isoja hankkeita on tarpeen käsitellä ensin hallituksen sisällä. Julkisuuteen pitäisi tulla vasta sitten, kun yksityiskohdista on sovittu."

http://www.aamulehti.fi/kotimaa/bernerin-liikennepaketti-repii-hallitusta-keskustelua-pelisaannoista-tarvitaan/

Avainsanat: eduskunta, liikenne

Yrittämisen ja työllistymisen edellytykset paranevat

Keskiviikko 13.4.2016

Hallitus esittelee tämän ja ensi viikon aikana lukuisia yrittämisen ja työllistymisen edellytyksiä parantavia toimenpiteitä. Monet keinoista on kohdennettu mikro- ja pienyritysten tarpeisiin. Muun muassa ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Toteutettavan kokeilun aikana työntekijän voisi palkata myös avoimilta työmarkkinoilta palkkatukea hyödyntäen.

Työttömyysturvajärjestelmään on tulossa muutoksia, joilla kannustetaan työllistämiseen ja työllistymiseen. Työmarkkinatukea, peruspäivärahaa ja ansiosidonnaisen päivärahan perusosaa voidaan jatkossa käyttää starttirahaan, palkkatukeen ja työntekijän liikkuvuuden edistämiseen. Myös osa-aikaiseksi yrittäjäksi ryhtymistä on tarkoitus helpottaa ja loiventaa rajaa yrittäjän ja palkansaajan välillä sekä pienentää yrittämiseen liittyviä riskejä. Tarkoituksena on joustavoittaa siirtymää yrittäjästä palkansaajaksi tai toisinpäin.

Hallituksen esittelemän innovaatiopankin käyttöönotolla on tarkoitus lähentää ideoiden kehittäjiä niiden käytännön toteuttajiin. Myös innovaatio- ja palvelusetelin käytöstä suoritetaan kokeilu, jossa pk-yritykset voivat hankkia omiin kehittämistarpeisiinsa ulkopuolista asiantuntemusta ja tukea. Seteliä voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteistyöprojektissa korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa, liikeideoiden arvioinnissa ja kehittämisessä tai kaupallistamisessa.

Suomen Yrittäjien esittämänä toiveena on ollut, että hallitus toteuttaa pikaisella aikataululla hallitusohjelman mukaiset päätökset yrittäjävähennyksestä. Yrittäjävähennys otetaankin käyttöön ensi vuoden alusta lähtien. Samoin ryhdytään valmistelemaan lainsäädäntöä voittovarauksesta, jolloin yritys voisi lykätä osan tuloksestaan myöhemmin verotettavaksi ja kasvattaa siten investointien rahoitukseen käytössä olevaa nettotuloa.

Lisäksi kokeillaan alueellisesti työnhakija- ja työnantajalähtöistä työllisyyspalvelua, jonka puitteissa voidaan poiketa voimassa olevasta työvoimaa, yrityspalveluja ja työttömyysturvaa koskevasta lainsäädännöstä. Nämä ja monet muut hallituksen esittelemät toimenpiteet ovat tarpeellisia työllisyyskehityksen kääntämiseksi nousuun, vaikka eivät työttömyysongelmaa kokonaan ratkaisekaan.

http://yle.fi/uutiset/hallitus_ensimmaisen_tyontekijan_palkkaus_helpottuu_tyoton_sivutoimiseksi_yrittajaksi/8805142

Avainsanat: eduskuntatyö, yrittäminen, työllisyys

Koulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita

Keskiviikko 13.4.2016

(Kolumnini viime viikon Ylöjärven uutisissa.)

Korkeatasoinen osaaminen ja koulutus ovat jo useiden vuosikymmenien ajan muodostaneet Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn selkärangan. Teknologinen kehitys ja koulutustason paraneminen loivat puitteet 1900-luvulla tapahtuneelle työn tuottavuuden 14-kertaistumiselle. Taloustilanne on kuitenkin nyt niin vakava, että koulutussektorinkin tehostamistoimenpiteet ovat välttämättömiä. Muiden toimenpiteiden ohella myös yliopistojen ja korkeakoulujen yhdistämisiä tapahtunee jatkossa aiempaa useammin. Digitalisaation aikakaudella edes kampusten fyysinen etäisyys ei aiheuta ylitsepääsemättömiä esteitä yhteistyölle.

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella Tampere3-yliopiston perustamista. Tampere3-hanke nähdään erityisesti Pirkanmaalla uutena ja tärkeänä merkkipaaluna. Hankkeessa on tarkoitus luoda synergiaa tamperelaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulun välille sekä tärkeitä kontakteja elinkeinoelämään.

Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistoiminta syventyy sekä hallinnon että opetuksen saralla. Muun muassa osa oppilaitosten kurssitarjonnasta tullee jatkossa olemaan yhteistä. Korkeakoulut ovat jo aiemmin tehneet hyvää yhteistyötä esimerkiksi lääketieteessä ja biotekniikassa.

Tampere3-yhteistyö on esimerkki rakenteellisesta uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita. Elinkeinoelämä toivoo Tampere3-hankkeen mahdollistavan aiempaa paremman teoreettisen ja käytännöllisen osaamisen yhteensovittamisen sekä luovan uusia yritysideoita ja kauan kaivattuja työpaikkoja. Tampere3-yhteistyön onnistuminen olisi merkittävä edistysaskel koko Suomen ja erityisesti Pirkanmaan elinvoimalle. Sen edellyttämät lainsäädäntömuutokset tuotaneen eduskuntakäsittelyyn jo ensi vuoden alkupuolella.

Huomattava koulutussektorilla tapahtuva muutos on myös lukukausimaksujen periminen EU:n ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta. Lukukausimaksut ovat olleet jo kauan käytössä erittäin monessa kansainvälisten rankinglistojen kärjessä olevassa ulkomaisessa yliopistossa. Niiden käyttöönotto Suomessa syksystä 2017 alkaen suuntaa verovaroin kustannettua opetusta suomalaisten opiskelijoiden hyödyksi nykyistä laajemmin. Oletettavasti lukukausimaksut lisäksi kannustavat yliopistoja ja korkeakouluja kehittämään opetustaan entistä laadukkaammaksi ja ulkomaalaisia opiskelijoita kiinnostavammaksi.

Merkittäviä mahdollisuuksia sisältyy myös hallitusohjelmaan kirjattuun kokeiluun vapaasta kielivalinnasta. Alkuvaiheessa kyse on siis kokeilusta, mutta toteutuessaan valinnanvapaus mahdollistaisi merkittävien maailmankielten opiskelun nykyistä selvästi suuremmassa mittakaavassa. Laajasti puhuttujen kielten osaaminen auttaisi nuoria työllistymisessä, työelämässä ja kansainvälistymisessä. Kiristyvässä kilpailussa tietenkin myös matemaattisten aineiden, tekniikan ja talouden osaamiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa oppilaitoksissa peruskouluista yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Laaja alueellinen ja paikallinen koulutustarjonta on tärkeää Ylöjärvenkin elinvoiman kannalta. Koulutusmahdollisuudet houkuttelevat kaupunkiimme motivoituneita nuoria, joista monet asettuvat paikkakunnalle veronmaksajiksi opintojensa loputtua. Ylöjärven elinkeinoelämä saa runsaasti uutta puhtia ammattitaitoisista ja hyvin koulutetuista yrittäjistä ja työntekijöistä. Erityistä kiitosta ansaitsee Koulutuskeskus Valossa toimiva Y-linja, jonka kurssitarjonnassa painottuvat aktiivinen vaikuttaminen ja käytännön yrittäjyys. Näitä Valossa tärkeiksi havaittuja oppeja näkisi mielellään tarjottavan tulevaisuudessa muissakin Suomen oppilaitoksissa.

Avainsanat: eduskunta, koulutus, Ylöjärvi, Tampere3

Kannanottojani eduskunnassa tällä viikolla

Lauantai 9.4.2016

Alla tällä viikolla eduskunnassa esittämiäni maahanmuuttopolitiikkaan, vapaaseen kielivalintaan ja veronkiertoon liittyviä kannanottoja:

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (5.4.2016)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_32+2016+3+39+39.aspx

Arvoisa puhemies! Edustaja Hakkarainen otti äskeisessä puheenvuorossaan kantaa siihen, että me täällä Suomessa varmistamme nykyään viimeisen päälle tarkasti, etteivät turvapaikanhakijoiden edut ja oikeudet tule millään muotoa ja missään tapauksessa jäämään huomiotta. Itse asiassa taidamme tosiaan olla tässä asiassa jopa sinisilmäisiä.

Edustaja Hakkarainen vertasi hyvässä puheenvuorossaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa Australiaan, jossa sikäläiset prosessit on rakennettu ensisijaisesti kansakunnan edun näkökulmasta ja painottaen pitkälti hakijan sopeutumiskyvyn merkitystä. Australiassa myös painotetaan taloudellisia näkökulmia aivan eri mittakaavassa kuin meillä Suomessa tehdään. Kun otetaan vielä huomioon, että Australia kuuluu Suomen kanssa samaan länsimaiseen kulttuuripiiriin, olisi meillä hyvä mahdollisuus ottaa oppia sieltä myös maahanmuuttopolitiikassa.

Tämä lakiesitys on kokonaisuudessaan erityisen kannatettava, ja sitä se on myös hallinto-oikeuksien resurssien näkökulmasta. Toki meidän täytyy tehdä paljon muitakin kiristyksiä. Arvoisa puhemies! Kiitän lopuksi erittäin nöyrästi kristillisdemokraatteja ja varsinkin edustaja Laukkasta erittäin rakentavasta oppositiopolitiikasta.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (5.4.2016)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_32+2016+12+4+4.aspx

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi ja käsittelyssä oleva hallintovaliokunnan mietintö liittyvät lakimuutokseen, joka tosiaan poistaa kansallisesta lainsäädännöstämme humanitäärisen suojelun perusteella myönnettävän turvapaikkaoikeuden käsitteen. Aiemminhan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitäärisen suojelun perusteella, ellei edellytyksiä turvapaikan tai toissijaisen suojelun antamiselle ole löytynyt.

Tämä humanitäärisen suojelun käsite on kuitenkin ollut kansallista sääntelyä, eikä se perustu EU-lainsäädäntöön tai kansainvälisiin velvoitteisiin, kuten näistä aiemmista puheenvuoroistakin on käynyt ilmi. Ja tämä käsite on lisätty omaan kansalliseen lainsäädäntöömme, vaikka myös aiempaa lakia säädettäessä pyrittiin yhdenmukaisuuteen koko EU:n alueella. Nämä seikat huomioiden tämä uusi esitys on selvästikin askel oikeaan suuntaan.

On myös huomioitava, että viime vuonna humanitäärisen suojelun perusteella oleskeluluvan sai vain hieman yli sata henkilöä eli aika pieni määrä, mutta siitä huolimatta meidän lainsäätäjien täytyy varmistaa, että lainsäädännöstä meillä Suomessa karsitaan muihin EU-maihin verrattuna ylimääräiset vetovoimatekijät.

Tämä lainmuutos on siihen tavoitteeseen suhteutettuna hyvä askel, ainakin periaatteellisella tasolla, varsinkin kun lähtökohtanamme on saada lainsäädäntömme ja sen soveltamiskäytännöt vähintään yhtä tiukoiksi kuin muissa Pohjoismaissa. Ehkä voisimme joskus ottaa mallia eteläisestä naapurimaastamme Virostakin.

Arvoisa puhemies! Muun muassa näillä perusteilla pidän lakiesitystä erittäin kannatettavana, eikä perustuslakivaliokunnankaan lausunnon mukaan lakiesitykseen sisälly perustuslaillisia ongelmia.

Välikysymys korkeakoulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista (6.4.2016)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_33+2016+4+83+83.aspx

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on alkanut allekirjoitusten keräys vapaaseen kielivalintaan kaikissa Suomen oppilaitoksissa tähtäävään kansalaisaloitteeseen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta parantaisi aidoksi valinnanvapaudeksi laajentuessaan monen opiskelijan kielten opiskelumotivaatiota ja toisi siten lisää kansainvälisten kielten taitajia työelämäämme.

Myöskin kielikokeilun tuottamista eduista olisi erittäin tärkeää saada mahdollisimman laaja-alainen kuva ympäri Suomen. Itä-Suomessa venäjän kieli olisi luultavasti hyvin suosittu valinnan kohde, kun taas Sisä-Suomessa esimerkiksi kiinan ja espanjan kaltaiset maailman kielet voisivat saada nykyistä laajemman jalansijan.

Arvoisa puhemies! Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa vapaan kielivalinnan mukanaan tuoma monipuolisuusetu kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Pyydänkin hallitusta ryhtymään tältä osin pikaisiin toimiin suomalaisten kielitaidon laventamiseksi.

Suullinen kysymys veronkierron estämisestä (7.4.2016)

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_34+2016+2.2+6+6.aspx

Arvoisa puhemies! On selvää, että monet veroparatiiseihin rahansa piilottaneet henkilöt ovat käyttäneet yhtä tai useampaa avustavaa tahoa käytännön järjestelyissä, koska heillä itsellään ei ole riittävää tietotaitoa eikä yhteyksiä pöytälaatikkoyhtiöiden perustamiseen veroparatiiseissa, rahojen alkuperän häivyttämiseen tai muihin rahanpesutoimiin.

Arvoisa puhemies! Rikoslain 5 luvun 6 §:ssä säädetään rangaistavaksi avunanto rikokseen. Kysynkin valtiovarainministeriltä: aikooko ministeriö puuttua veronkiertoa edistävien pankkien ja sijoituspalveluyritysten toimintaan, ja pyrkiikö se aktiivisesti sanktioimaan tuomittavat toimintamallit ajamalla esimerkiksi finanssivalvonnasta annetussa laissa mahdollistettua toimiluvan perumista ja rajoittamista, jotta veronkiertoa edesauttavat pankit ja sijoituspalveluyritykset saadaan vastuuseen teoistaan ja yhteiskunnalle aiheuttamastaan taloudellisesta vahingosta?

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, vapaa kielivalinta, veronkierto

Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

Lauantai 2.4.2016

Olen jättänyt valtiovarainministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys pitkäaikaisten kotimaisten sijoitusten verottamisesta

KK 189/2016 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Suomen työllisyystilanne on heikko, eikä Suomen houkuttelevuus myöskään investointien kohdemaana ole erityisen korkea, vaikka Suomi menestyykin hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Toisaalta kotitalouksien sijoitusvarallisuudesta yhä laajempi osuus koostuu ulkomaille tehdyistä sijoituksista. Tilastokeskuksen lokakuussa 2015 julkaiseman tilaston mukaan Suomesta ulkomaille suuntautuneiden sijoitusten arvo vuoden 2014 lopussa oli 19,3 miljardia euroa Suomeen suuntautuneiden ulkomaisten sijoitusten arvoa korkeampi.

Pitkäaikainen kotimainen omistus on monelle yhtiölle tärkeä, koska pitkäaikaiset sijoittajat ovat usein kiinnostuneita omistamiensa yhtiöiden vastuullisesta pitkän tähtäimen kehittämisestä. Sijoittajat seuraavat yleensä kotimaisten yhtiöiden toimintaa ulkomaalaisia yhtiöitä tarkemmin. Pitkäjänteisiä kotimaisia piensijoittajia voitaisiinkin kannustaa verotuksellisin keinoin suomalaisten työpaikkojen säilymiseksi ja pääoman saamiseksi suomalaisten yritysten käyttöön.

Arvopapereiden hankintameno-olettama on verotuksessa nykyään 20 % ja vähintään 10 vuotta omistettujen arvopapereiden osaltakin vain 40 %. Olettamaa käytettäessä ei myöskään oteta huomioon inflaation vaikutusta, joten erityisesti korkean inflaation kausina sijoitusten reaalituotto voi jäädä negatiiviseksi pelkästään verotuksesta johtuvista syistä. Nykyinen malli ei siis erityisemmin kannusta pitkän tähtäimen osakesijoittamiseen.

Monessa maassa pitkään omistetut osakkeet on mahdollista myydä ainakin osittain verovapaasti tai matalaa veroastetta hyödyntäen. Pitkäaikaisten kotimaisten osakesijoitusten verotus voisi olla Suomessakin huomattavasti nykyistä kevyempää sekä osinkojen että myyntivoittojen osalta.

Suomessa voitaisiin harkita otettavaksi käyttöön kotimaisten osakkeiden ja vastaavien sijoitusten osalta omistuksen keston mukaan kasvava hankintameno-olettama, joka kasvaisi esimerkiksi 10 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämän mallin ollessa käytössä sijoittaja voisi halutessaan myydä vähintään kahdeksan vuotta omistamansa osakkeet ilman veroseuraamuksia, mikäli hankintameno-olettaman lähtötaso olisi sama kuin nykyään. Osakkeiden omistusajan pidentyessä myös niistä saatavien osinkotulojen verotus voisi keventyä vastaavasti. Kannuste pitkäaikaiseen omistamiseen olisi suuri, koska myymällä kauan omistamansa osakkeet ja ostamalla tilalle toisen yhtiön osakkeita sijoittaja menettäisi osinkoverotuksessa pitkän omistusajan perusteella saavuttamansa hyödyn.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus edistää pitkäjänteistä kotimaista sijoittamista verotuksellisin keinoin?

Helsingissä 1.4.2016

Sami Savio ps"

Avainsanat: verotus, eduskuntatyö, kirjallinen kysymys

Kirjallinen kysymys alueellisesta ajokortista

Perjantai 18.3.2016

Jätin yhdessä pirkanmaalaisten PS-kollegojeni Martti Mölsän, Lea Mäkipään ja Tiina Elovaaran kanssa liikenne- ja viestintäministeri Bernerin (kesk.) vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys alueellisesti rajatun ajo-oikeuden myöntämismahdollisuudesta ikääntyneille henkilöille

KK 166/2016 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Monella ikääntyneellä henkilöllä on ajokokemusta jo useiden vuosikymmenien ajalta. Varsinkin syrjäseuduilla osalla seniorikansalaisista on käytössään hyvässä kunnossa pidetty auto, jolla he liikkuvat sekä palveluiden että harrastusten luo. Myös samalla seudulla asuvien ikätoverien säännöllinen tapaaminen on heille yleensä erittäin tärkeää.

Usein näiden henkilöiden kulkutarpeet rajoittuvat lähialueille, eikä heillä ole lainkaan tarvetta siirtyä omalla autolla pitkien etäisyyksien päähän esimerkiksi moottoriteitä pitkin. Pitkillä matkoilla heidän luontainen kulkuvälineensä on yleensä joko juna tai linja-auto.

Ongelmia seniorikansalaisen kohdalla voi aiheuttaa tilanne, jossa ajokortin uusiminen estyy lääkärinlausunnon vuoksi, eikä hänellä ole tämän jälkeen mahdollisuutta ajaa autoa edes rauhallisesti sivuteitä pitkin omalla kotiseudullaan. Seurauksena tästä voi olla se, että ikääntyneen henkilön asiointi ja yhteydenpito muihin ihmisiin harvenevat. Pahimmassa tapauksessa ikäihmisen kyky asua kotona heikkenee ja jopa siirtyminen laitoshoitoon nopeutuu. Näin saattaa tapahtua varsinkin pienillä maaseutupaikkakunnilla ja syrjäseuduilla, joissa julkinen liikenne on vähäisempää kuin isoissa kaupungeissa.

Tällaisissa tilanteissa harkitsemisen arvoinen voisi olla esimerkiksi ikääntyneille henkilöille myönnettävä alueellisesti rajattu ajo-oikeus asuinalueensa pieninopeuksisille pikkuteille, jotta he pääsisivät palveluiden pariin tai ainakin suuremman tien varteen odottamaan taksia, linja-autoa, kirjastoautoa tai kauppa-autoa. Samassa yhteydessä heitä varten voitaisiin määrittää myös suurin sallittu ajonopeus. Nämä rajoitukset voitaisiin saattaa muiden tienkäyttäjien tietoon autoon kiinnitettävällä merkillä tai tunnuksella.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus tutkia vaihtoehtoja alueellisen ja rajatun ajo-oikeuden myöntämisen mahdollistamiseksi ajokorttijärjestelmän uudistamisen yhteydessä?

Helsingissä 18.3.2016

Sami Savio ps

Martti Mölsä ps

Lea Mäkipää ps

Tiina Elovaara ps"

Avainsanat: eduskuntatyö, kirjallinen kysymys

Pirkanmaalaisten kansanedustajien kirjallinen kysymys Finaviasta

Perjantai 11.3.2016

Olen allekirjoittanut tänään yhdessä kuuden muun pirkanmaalaisen kansanedustajan kanssa kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustelemme Finavian yllättäen laatiman Tampereen-tilojen myynti-ilmoituksen taustoja. Tilanne on hämmentävä, koska päätöstä toimintojen siirtämisestä pääkaupunkiseudulle ei ole vielä tehty.

Paikallisen merkityksen lisäksi asialla on merkitystä myös koko maan lennonjohdon toimintavarmuuden kannalta. Keskitetty lennonjohto voisi näet olla erityisen haavoittuva mahdollisessa kriisitilanteessa.

http://yle.fi/uutiset/finavia_myy_aluelennonjohdon_tiloja_vaikkei_paatosta_lopusta_ole_tehty__kansanedustajilta_kirjallinen_kysymys/8737596

Avainsanat: eduskuntatyö, Pirkanmaa

Kirjallinen kysymys alueellisen kielikokeilun järjestämisestä

Keskiviikko 9.3.2016

Jätin tänään 9.3.2016 opetus- ja kulttuuriministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen:

"Kirjallinen kysymys alueellisen kielikokeilun toteuttamisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan on kirjattu vapaata kielivalintaa koskevan kokeilun mahdollistaminen eduskunnassa keväällä 2015 hyväksytyn ponnen mukaisesti. Kieltenopiskelun valinnanvapaus toisi laajentuessaan yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia työelämään. Isojen maailmankielten osaajille on tarjolla erinomaisia jatko-opinto- ja työmahdollisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. Erityisesti vientimarkkinoiden kiristyvässä kilpailussa monipuolisen kieltenosaamisen mukanaan tuoma etu olisi Suomelle ja suomalaiselle yrityselämälle erittäin merkittävä kilpailuvaltti.

Myös opiskelumotivaation lisääntyminen ja kieltenopiskelun arvostuksen nousu ovat perusteita kieltenopiskelun vapaaehtoisuudelle. Åbo Akademin vuonna 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan 74 % suomenkielisistä kannattaa ruotsin kielen valinnaisuutta. Saman tutkimuksen mukaan kiinnostusta ruotsin kielen vapaaehtoiseen opiskeluun olisi runsaasti.

Monessa Pirkanmaan ja Hämeen seudun kunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä valtuustoaloite, jossa esitetään kielikokeilun toteuttamista joko paikallisesti tai seudullisesti kielikokeilun mahdollistavan lainsäädännön valmistuttua. Myös seudulliseen kielikokeiluun olisi kiinnostusta monessa kunnassa, mikäli lähikunnat suhtautuvat asiaan myönteisesti.

Kielikokeilu tultaneen toteuttamaan ainakin joissain Itä-Suomen kunnissa. Etukäteisarvioiden nojalla venäjän kieli olisi Itä-Suomessa todennäköisesti erittäin suosittu kielivalinnan kohde. Jos myös esimerkiksi muutama Pirkanmaan ja Hämeen seudun kunta tulisi kielikokeilun piiriin, saataisiin kokeilun tuottamista tuloksista laaja-alaisempi käsitys verrattuna tilanteeseen, jossa kokeilu toteutettaisiin vain Itä-Suomessa. Tällöin muun muassa kiinan ja espanjan kaltaiset maailmankielet voisivat saada kokeilussa huomattavasti nykyistä laajemman jalansijan, ja kielikokeilusta saatu kokemus antaisi samalla monipuolisen kuvan mahdollista jatkovalmistelua varten.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja

mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdollisimman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeista koko maan alueella?

Helsingissä 09.03.2016

Sami Savio /ps"

Avainsanat: vapaa kielivalinta, eduskuntatyö

Hallitus hyväksyi osaltaan yhteiskuntasopimuksen sisällön

Keskiviikko 2.3.2016

Hallitus hyväksyi tänään omalta osaltaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman yhteiskuntasopimuksen sisällön. Prosessi sopimuksen aikaansaamiseksi on kestänyt jo kauan, ja se olisi erittäin tärkeää saada nyt onnistuneesti päätökseen. Vaikka ennakkotavoitteeseen ei neuvotteluissa aivan päästykään, on suunta täysin oikea. Pitkällä tähtäimellä sopimus parantaisi kilpailukykyämme. Toteutuessaan sopimus kehittäisi myös kansallista yhteistyökykyämme ja auttaisi rakentamaan viime vuonna kärsinyttä yhteiskunnallista luottamusta kokonaan uudelta pohjalta.

http://yle.fi/uutiset/sipila_hallitus_hyvaksyi_kilpailukykysopimuksen/8714291

Avainsanat: eduskunta, työmarkkinat

Energian hintataso on pidettävä kohtuullisena

Tiistai 23.2.2016

Eduskunnassa 18.2. pitämäni puheenvuoro:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_10+2016+4+5+5.aspx

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilän lakialoitteessa puututaan ajankohtaiseen aiheeseen. Kansalaisia ovat tässä kuussa puhuttaneet sähkön siirtohintoihin tehdyt rankat korotukset, joiden oikeudenmukaisuutta voidaan perustellusti kysyä. Monopolia hallussaan pitävien sähköverkkoyhtiöiden rajut korotukset ovat mahdollistuneet Energiaviraston nostettua vuodenvaihteessa siirtoyhtiöille sijoitetusta pääomasta sallittua tuottoa 6 prosenttiin. Myös valvontaviranomaisten toiminta on pääsääntöisesti hyvin myöhäisessä vaiheessa toteutuvaa jälkikäteisvalvontaa.

Vaikka pääasiallinen arvostelu onkin kohdistunut korotuksista ilmoittaneisiin tahoihin, on eittämättä myös lainsäätäjillä ja valvontaelimillä aihetta kehitystyöhön. Onkin erittäin hyvä, että hallitus on ilmoittanut puuttuvansa havaittuihin epäkohtiin lainsäädännöllisin keinoin. Tämänpäiväisten tietojen nojalla edistystä on tapahtunutkin: ainakin Caruna on julkisesti ilmoittanut korotusten jaksottamisesta.

Edustaja Eestilä esittää sähkömarkkinalakia muutettavaksi siten, että jakeluverkon laatuvaatimusten täyttämiseen vaadittavien investointien määräaikaa pidennettäisiin. Vaikka tämä lakialoite ei poistaisikaan kaikkia siirtohinnoitteluun liittyviä epäkohtia, olisi se kuitenkin osaltaan askel kohti toimivampia sähkömarkkinoita. Siksi lakialoite on kannatettava.

Arvoisa puhemies! Siirtohinnoittelun kohtuullistamisen lisäksi eduskunnan tulisi kiinnittää huomiota myös sähköveron korkeaan osuuteen sähkölaskusta. On näet muistettava, että vain sähköenergian osuus on kilpailutettavissa. Nykyisillä melko matalilla energianhinnoilla kuluttajan saamasta sähkölaskusta vain noin kolmannes, tai jopa alle, muodostuu sähköenergian hinnasta. Kun kuluttajan vaikutusmahdollisuus koko sähkölaskuun on prosentuaalisesti pieni, heikentää se innostusta kilpailutukseen ja on siten pitkällä tähtäimellä omiaan lisäämään sähkömarkkinoiden tehottomuutta.

Uusiutuvan energian käyttö on periaatteessa kannatettava lähtökohta. Kuitenkin takavuosina tuulivoiman syöttötariffit ovat omalta osaltaan lisänneet veronmaksajien energiatukiin liittyvää rasitusta. Hallitusohjelman mukaisesti niitä ollaan onneksi nyt karsimassa. Lisäksi tarvitaan riittävää sähkönsiirtokapasiteettia Ruotsin ja Suomen välillä. Kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien Suomessa on pidettävä huolta siitä, että kilpailukykymme tai elintasomme eivät kärsi energian korkeasta hinnasta. Myös kriisitilanteisiin varautumisen kannalta on erittäin tärkeää, että sähkön ja energian saanti varmistetaan myös poikkeusoloissa.

Arvoisa puhemies! Energia- ja polttoaineverot ovat Suomessa moninkertaisia verrattuna sekä EU-lainsäädännön edellyttämiin minimeihin että moniin verrokkimaihimme. Energia- ja polttoaineverotuksen tasoa alentamalla asumisen ja liikkumisen kaltaiset perustarpeet olisivat kohtuullisen hintaisia ja yritysten kilpailukyky paranisi. Tämä helpottaisi monen pienituloisen talousahdinkoa, kun kulutukseen jäävät tulot kasvaisivat, ja se parantaisi samalla Suomen talouden toimintaedellytyksiä.

Avainsanat: eduskuntatyö, verotus

Kolumnini Ylöjärven uutisissa

Keskiviikko 6.1.2016

Ylöjärven uutisissa tänään julkaistu kolumnini:

Kohti valoisampia aikoja

Vuosi on vaihtunut ja odotukset uuden vuoden suhteen ovat yleisesti korkealla. Tammikuu on perinteisesti optimismin sävyttämää aikaa. Osansa siihen tuonee auringonvalon hitaasti ja varmasti tapahtuva lisääntyminen. Toivottavasti myös pimeydessä jo kauan rämpinyt Suomi on matkalla kohti valoisampaa tulevaisuutta.

Eduskunta hyväksyi joulukuussa valtion vuoden 2016 talousarvion lukuisien äänestysten jälkeen, joskin mikään näistä äänestyksistä ei ollut järin tiukka. Budjetin sisältö oli käytännössä lyöty lukkoon jo valtiovarainvaliokunnassa, jonka jäsen itsekin olen. Vaikeista ajoista huolimatta pystyin hallituspuolueen edustajana osaltani vaikuttamaan määrärahojen kohdentamiseen. Valtiovarainvaliokunta kohdensi asiantuntijakuulemisten perusteella määrärahoja kaikkiaan noin 40 miljoonan euron verran. Lisäksi aktiivisen katumisen nimellä tunnettu lakiesitys vedettiin syksyllä pois eduskunnasta kuulemisissa esille nousseista kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyneistä ongelmista johtuen.

Kohdensimme valiokunnassa 4 miljoonan euron lisämäärärahan nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä varten. Etsivä nuorisotyö on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi tavoittaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Vuosittain toimintaan osallistuu yli 20 000 nuorta. Osa lisämäärärahoista kohdennettiin mestari-kisällimallia soveltavaan kokeiluun, jolla autetaan syrjäytymisvaarassa olevia peruskoulun päättäneitä nuoria koulutukseen ja työelämään.

Lisärahaa saivat myös perusopetus ja koulujen kerhotoiminta, 2 miljoonaa euroa kumpikin. Moraalisesti erittäin tärkeä, vaikkakin suhteellisen pieni kädenojennus oli 4 miljoonan euron lisäpanostus maatamme sen kohtalon hetkillä puolustaneiden sotaveteraanien tukemiseksi. Valtiovarainvaliokunta kasvatti myös sisäisen turvallisuuden ja maanpuolustusjärjestöjen määrärahoja. Lisäksi avustuksia kohdennettiin muun muassa ruohonjuuritason kansalaisjärjestöille.

Tänä vuonna eduskunnassa jatkuvat norminpurkutalkoot. Niiden yhteydessä kevennetään muun muassa kuntakentälle vuosien myötä kasautuneita lakisääteisiä velvoitteita, lievennetään monia lupamenettelyjä ja vähennetään rakentamiseen liittyvää sääntelyä. Tämä helpottanee myös Ylöjärven maapoliittisen strategian uudistustyötä ja esimerkiksi rantarakentamisen kehittämistä. Sen avulla Ylöjärvelle voitaisiin jatkossa saada lisää vapaa-ajanasukkaita, ostovoimaa sekä kysyntää paikallisten yritysten tuotteille ja palveluille. Myöskään maakuntakaavoja ja kuntien yhteisiä yleiskaavoja ei joulukuussa hyväksytyn lakimuutoksen voimaantulon myötä enää tarvitse vahvistaa ympäristöministeriössä. Paikalliset olot tunnetaan maakunnissa paljon paremmin kuin virastoissa tai pääkaupunkiseudulla.

Uuden vuoden alkaessa annetaan usein uudenvuodenlupauksia. Lupausten suhteen on syytä olla varsin maltillinen, mutta tavoitteita on hyvä asettaa, vaikka ne kaikki eivät heti toteutuisikaan. Meillä ylöjärveläisillä on hyviä kokemuksia paikallispolitiikassa tehdystä rakentavasta yhteistyöstä. Samanlaista määrätietoista ja pitkäjänteistä yhteistyöhenkeä kaivataan juuri nyt koko maassa. Varsinkin vaikeina aikoina päättäjien tulee omalla toiminnallaan ja esimerkin voimalla saada suomalaiset puhaltamaan yhteen hiileen. Päättäjien tulee myös osata kuunnella. Hyvien ideoiden toteuttamiskelpoisuus ei voi eikä saa riippua niiden esittäjästä. Kannustan kansalaisia tuomaan rohkeasti esille omia näkökulmiaan ja toivotan kaikille Ylöjärven uutisten lukijoille menestyksekästä ja onnellista vuotta 2016!

Avainsanat: eduskuntatyö, mielipidekirjoitus

Kolumnini Ylöjärven uutisissa

Keskiviikko 9.12.2015

Kolumnini tämän päivän Ylöjärven uutisissa:

Arkadianmäen tuulinen syksy

Toimittuani kansanedustajana hieman yli puolen vuoden ajan ovat eduskuntatalon tavat alkaneet pikku hiljaa käydä minulle tutuiksi. Kevään hieman rauhallisemman jakson jälkeen ovat myös lainsäädäntö- ja budjettityö päässeet syksyn aikana täyteen vauhtiin. Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua moniin valtakunnallisesti tärkeisiin aiheisiin, muun muassa julkisen talouden kipupisteisiin sekä työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin.

Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta tietenkään unohtamatta. Julkinen velkamme kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on valitettavasti verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Yhteiskuntamme toimintatapoja on väistämättä uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen. Monet ratkaisut tulevat olemaan kipeitä, eivätkä niiden positiiviset vaikutukset välttämättä näy lyhyellä tähtäimellä.

Kulunut syksy on tuonut mukanaan myös ennalta arvaamattoman vaikeita haasteita. Suomen ja samalla koko Euroopan eittämättä suurin haaste on maahanmuuttopolitiikan saaminen hallintaan. Eduskunnassa aihe on syystäkin ollut hallitseva koko syksyn ajan, ja tulee varmasti olemaan sitä jatkossakin. Turvapaikanhakijoiden aalto on suuntautunut myös Suomeen, ja turvapaikanhakijakriisin vaikutukset ovat näkyneet Ylöjärvelläkin. Lukuisista yrityksistä huolimatta maahanmuuttokriisiin ei valitettavasti ole vielä kirjoitushetkellä löydetty toimivaa ratkaisua kotimaisella tai kansainvälisellä tasolla.

Sote-uudistuksen ja siihen liittyvän aluehallintouudistuksen suuntaviivat linjattiin marraskuussa äärimmäisen tiukan väännön päätteeksi. Ne muokkaavat vahvasti suomalaisen kuntakentän toimintaympäristöä ja kuntapäättäjien toimenkuvaa. Uudistusten tarkoituksena on turvata tasa-arvoiset palvelut jatkossa ympäri Suomen riippumatta siitä, asuuko palveluiden käyttäjä isossa kaupungissa vai maaseutupaikkakunnalla. Samassa yhteydessä karsitaan olennaisesti myös tehtäviä aiemmin hoitamaan perustettujen kuntayhtymien lukumäärää.

Toisaalta monet periaatteellisesti merkittävät lainsäädäntöuudistukset ovat jääneet syksyn isoimpien asioiden varjoon. Niihin kuuluvat muun muassa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetettavat lukukausimaksut sekä lakimuutos, jonka myötä uusissa kuntaliitoksissa ei henkilöstölle enää tarjota automaattista viiden vuoden irtisanomissuojaa. Lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta, auttavat kehittämään opetuksen laatua ja mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Mainittu irtisanomissuojan poistaminen taas yhdenvertaistaa yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden asemaa. Tämä lakimuutos myös mahdollistaa hallinnon tehostamisen ja säästöjen löytymisen tulevissa kuntaliitoksissa.

Kuluneen vuoden aikana olen käynyt kaupunginjohtajan ja muiden johtavien viranhaltijoiden kanssa keskustelua tulevien lainsäädäntöhankkeiden vaikutuksesta kotikaupunkimme arkisiin toimintoihin. Ajatuksenvaihto tuonee uusia näkökulmia kaikille osapuolille. Ylöjärvi on jo vuosia kunnostautunut uusien palvelutapojen aktiivisena kehittäjänä. Kaupunkimme voi toivottavasti jatkossa luoda uusia toimintamuotoja valtakunnalliseenkin käyttöön joko yksin tai yhdessä muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa. Hallitusohjelman mukainen, kokeilukulttuuria suosiva ilmapiiri luo siihen aiempaa paremmat edellytykset.

Avainsanat: eduskuntatyö, mielipidekirjoitus, maahanmuuttopolitiikka

Perussuomalaisten vaikutus lainsäädäntöön on merkittävä ja näkyvä

Lauantai 21.11.2015

Perussuomalaisten kädenjälki on näkynyt loppusyksyn aikana vahvasti eduskunnan ja hallitukseksen toiminnassa. Vaikka ajat ovat vaikeat, on syksyn aikana tehtyjen päätösten painopistettä saatu suunnattua köyhimmän kansanosan kannalta oikeaan suuntaan.

Marraskuun alussa hallitus veti perussuomalaisten vaatimuksesta pois esityksensä ns. tehokkaan katumisen laista, joka olisi mahdollistanut verottajalle ilmoittamatta jätettyjen tulojen jälki-ilmoittamisen ilman rikosoikeudellista vastuuta. Samassa yhteydessä hallitus ilmoitti lisäävänsä ensi vuoden budjettiesitykseen määrärahoja harmaan talouden torjuntaa varten. Harmaan talouden torjunta on paitsi taloudellisesti kannattavaa, myös moraalisesti tärkeää. Kaavailtu hallintorekisteriuudistuskin laitettiin samoihin aikoihin jäihin, koska PS ei ollut valmis hyväksymään uudistusta. Lukuisat asiantuntijat olivat tätä ennen ilmaisseet huolensa mm. osakeomistusten piilottamiseen ja siitä seuraaviin väärinkäyttömahdollisuuksiin liittyvistä ongelmakohdista.

Marraskuun ehdottomasti kiperin vääntö aiheutui sote-uudistuksesta, jonka sisällöstä keskusta ja kokoomus päätyivät julkiseen riitaan. Perussuomalaisilla oli varsin aktiivinen ja ratkaiseva rooli sovun löytämisessä. Erityisesti sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ja muut PS-neuvottelijat vaikuttivat asiantuntemuksellaan siihen, että tasa-arvoiset palvelut turvataan jatkossa ympäri Suomen riippumatta siitä, asuuko palveluiden käyttäjä isossa kaupungissa tai maaseutupaikkakunnalla. Uudistuksen yhteydessä karsitaan olennaisesti myös palvelurakenteeseen vuosikymmenien saatossa syntyneiden kuntayhtymien lukumäärää.

Moraalisesti kenties merkittävin saavutuksemme on eläkeläisten asumistuen säilyttäminen entisellä tasollaan. Ilman perussuomalaisten vastustusta eläkeläisten asumistuki olisi yhdistetty yleisen asumistuen kanssa. Alkuperäisen esityksen mukaan tämä olisi voinut pienentää eläkeläisten käteen jääviä kuukausituloja useilla kymmenillä euroilla. Eduskuntaryhmämme tuli vaikutusarvioiden perusteella siihen tulokseen, etteivät näin rajut leikkaukset pienituloiselta kansanosalta voi olla millään muotoa hyväksyttäviä. Suuri joukko eläkeläisiä huokaisi helpotuksesta päätöksestä kuultuaan, korotettiinhan samaan aikaan takuueläkettä 23 eurolla kuukaudessa. Myös YLE-veron maksamisesta vapautetaan kaikki alle 857 euroa kuukaudessa ansaitsevat henkilöt.

Yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden yhdenvertaisuutta saatiin parannettua, kun perussuomalaisten vaatimuksesta hallitusohjelmaan kirjattu, kuntaliitoksissa aiemmin syntynyt lakisääteinen viiden vuoden irtisanomissuoja poistettiin laista. Pahimmillaan tästä oli aiheutunut jopa yli vuosikymmenen mittainen ketjuuntunut irtisanomissuoja kunnan henkilöstölle. Jatkossa toteutettavissa kuntaliitoksissa tehty lakimuutos mahdollistaa hallinnon tehostamisen.

Loppukuun aikana hyväksyy eduskunta vielä mm. pieni- ja keskituloisille suunnatun tuloveronkevennyksen. Se parantaa palkansaajien ostovoimaa noin 20 eurolla kuukaudessa. Samassa yhteydessä alennetaan lievästi ns. solidaarisuusveron alarajaa ja korotetaan hieman ylempää pääomaveroprosenttia. Tällä varmistetaan se, että verorasitus kohdistuu maksukyvyn mukaisesti ja pienilläkin työtuloilla on jatkossa aiempaa helpompaa tulla toimeen. Perussuomalaisten näkemyksen mukaan nämä ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä.

Suomen ja samalla koko Euroopan eittämättä suurin haaste kohdistuu maahanmuuttopolitiikan saamiseksi hallintaan. Schengen-alueen ulkorajojen vuotaessa on turvapaikanhakijoiden aalto suuntautunut myös Suomeen. Eduskuntaryhmä ja hallituksen PS-ministerit tekevät kovaa työtä karsiakseen mahdollisia vetovoimatekijöitä. Turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan pienentäminen ja perheenyhdistämiskriteerien tiukentaminen ovat asioita, joihin tähtäämme nopealla aikataululla.

Eduskuntaryhmämme vaatii pikakäännytysten käyttöönottoa länsirajalla. Tärkeää on myös uudistaa Schengen- ja Dublin-sopimuksia siten, etteivät alueen ulkopuolelta tulevat turvapaikanhakijat pysty valitsemaan vapaasti maata, johon jättävät hakemuksen. Sopimukset on laadittu tilanteessa, jossa nykyisenkaltaista massamaahanmuuttoa ei ole osattu ennakoida, eivätkä ne siten sovellu nykytilanteen ratkaisemiseen. Perussuomalaiset tekevät tältäkin osin aktiivista työtä ja pitävät maahanmuuttopolitiikan yleistä kiristämistä ykköstavoitteenaan. Vain siten pystytään turvaamaan yhteiskuntamme turvallisuus ja taloudellinen vakaus myös tuleville sukupolville.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö, julkinen talous

Koulutushankkeista puhtia talouskasvuun

Perjantai 20.11.2015

TEK-lehdessä tänään julkaistu kolumnini:

Koulutushankkeista puhtia talouskasvuun

Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Suomen talouden tila on tukala. Julkinen velka kasvaa nopeasti, mutta bruttokansantuote ei ole kääntynyt nousuun. Työllisyystilanne on verrannollinen 90-luvun vaikeimpiin aikoihin. Kasvavasta työttömyydestä kärsii myös maamme edellisestä lamasta nostanut insinöörikunta. Yhteiskuntamme toimintatapoja on uudistettava Suomen saamiseksi jaloilleen.

Ensimmäisen kauden kansanedustajana ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan jäsenenä olen saanut paneutua muun muassa työelämän ja koulutuksen uudistustarpeisiin. Valtiovarainvaliokunnan ja sen jaostojen asiantuntijakuulemisissa on painotettu talouden näkökulmaa päätösten vaikuttavuutta unohtamatta. Myös korkeakoulusektorin ja tekniikan alan edustajat ovat tuoneet esille oman näkökantansa.

Julkisen talouden kuntoonsaattaminen vaikuttaa korkeakoulujen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden rahoitukseen. Niukat resurssit on käytettävä kustannustehokkaasti. Ratkaisevaa on tutkimus- ja oppilaitosten kyky tarttua toimeen ja ottaa rohkeita kehitysaskelia.

Käyttäjä- ja markkinalähtöisyys ovat yhä tärkeämpiä TKI-rahaa kohdennettaessa. Erityisesti on panostettava kasvaviin pk-yrityksiin ja niiden kansainvälistymiseen. Samalla tutkimusyhteisöjä on kannustettava tulosten kaupallistamiseen. Kansainväliset vaikuttavuusarvioinnit tehostaisivat edelleen rahoituksen kohdentamista.

Tampere3-hanke on esimerkki uudistuksesta, jolla korkeakoulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeisiin. Toteutuessaan hanke syventäisi tamperelaisten korkeakoulujen välistä hallinnollista ja opetuksellista yhteistoimintaa sekä lisäisi kontakteja elinkeinoelämään. Muissakin yliopistokaupungeissa yhteistyötä tiivistetään. Itä-Suomen yliopistossa on hyödynnetty kampusten välistä synergiaa. Digitalisaation aikakaudella fyysinen etäisyys ei muodostu ongelmaksi.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut kohentavat jatkossa oppilaitosten taloutta ja auttavat kehittämään opetuksen laatua. Lisäksi ne mahdollistavat suomalaisen koulutusviennin edistämisen. Hallitusohjelmaan kirjattu kokeilu vapaasta kielivalinnasta toisi laajentuessaan työelämään yhä enemmän kansainvälisten kielten osaajia. Kiristyvässä markkinakilpailussa tämä etu kannattaa hyödyntää.

Suomalainen insinööriosaaminen on korkeatasoista, ja sen merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään. Kehotan tekniikan ammattilaisia osallistumaan laajasti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Insinöörimäinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa on vahva voimavara päätöksenteossa.