Paperittomien ilmaispalvelut koettelevat kansan oikeustajua

Keskiviikko 13.12.2017 klo 19:23

Helsingin kaupunginvaltuusto teki marraskuun lopussa päätöksen tarjota maassa laittomasti oleskeleville henkilöille monipuolisia ja maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluja. Paperittomilla on jatkossa mahdollisuus muun muassa kroonisten sairauksien hoitoon, hammashoitoon, rokotuksiin, mielenterveyspalveluihin ja oikeudelliseen neuvontaan. Palveluja myös mainostetaan kaupungin internet-sivuilla useilla kielillä, esimerkiksi somaliksi ja arabiaksi. 

Helsingin kaupunginvaltuuston päätös on täysin ymmärrettävästi johtanut laajaan ja kriittiseen kansalaiskeskusteluun, eikä päätöksen puolesta äänestäneitä vihervasemmiston ja keskustan valtuutettuja ole juuri kiitelty. Kansalaiset ihmettelevät lainsäädännön yleistä merkitystä ja uskottavuutta laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden voidessa päästä monipuolisten ilmaispalveluiden piiriin, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollossa kärsitään jo nyt pitkistä jonoista. 

Kansalaisten osoittamasta ärtymyksestä huolimatta erityisesti vihreät ovat alkaneet vaatia vastaavan palvelutarjonnan laajentamista lainsäädännön keinoin koko maahan. Lisäksi muun muassa Espoossa vihervasemmisto on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa se haluaa kaupungin seuraavan Helsingin esimerkkiä. Nämä vaatimukset ovat edesvastuuttomia. Paperittomille tarjottavat palvelut jäävät veronmaksajien maksettaviksi, toimivat vetovoimatekijöinä sekä vaikeuttavat Suomessa laittomasti oleskelevien henkilöiden kiinniottoa ja käännyttämistä. 

Tiedustelin jokin aika sitten eduskunnassa valtiovarainministeri Orpon suhtautumista Helsingin kaupunginvaltuuston päätökseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin. Syksyn 2015 turvapaikkakriisin aikana sisäministerinä toiminut Orpo totesi kuntien tekevän omat päätöksensä ja toteuttavan omaa politiikkaansa. Orpon linjanveto on suppea ja lyhytnäköinen, onhan Suomen kokonaisedusta huolehtiminen hallituksen tehtävä. Varsinkin maahanmuuttopolitiikan hoidossa pitkään tuuliajolla olleen Sipilän hallituksen on otettava lopulta johtajuus haltuunsa ja ryhdyttävä konkreettisiin toimiin uskottavuutensa rippeiden palauttamiseksi ja Suomessa laittomasti oleskelevien henkilöiden maasta poistamiseksi.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, paperittomat, julkinen talous

Vain perussuomalaiset vastustavat maahanmuuton kustannusten jatkuvaa nousua

Tiistai 5.12.2017 klo 14:40

Eduskunnassa käytiin eilen useisiin lakiehdotuksiin liittyen varsin tiukkaa keskustelua laittomasti maassa oleskeleville tarjottavasta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Valitettavasti perussuomalaiset näyttävät jäävän yksin esittäessään, ettei valtion rahakirstusta tuettaisi kuntia niiden tarjotessa sote-palveluita laittomasti maassa oleskeleville.


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+7+15+15.aspx

"Arvoisa puhemies! Edustajat Meri ja Juvonen toivat äsken esille sen, ettei rahaa ole valtiollakaan jaettavaksi aivan loputtomasti kaikkiin mahdollisiin tarkoituksiin, ja viittasivat Helsingin kaupunginvaltuuston keskiviikkoiseen päätökseen tarjota maassa laittomasti oleskeleville henkilöille laaja kattaus maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluita. Paperittomilla on tosiaan jatkossa oikeus muun muassa kroonisten sairauksien hoitoon, hammashoitoon, rokotuksiin, mielenterveyspalveluihin, oikeudelliseen neuvontaan ja moneen muuhun palveluun. Ja näitä palveluita myös mainostetaan kaupungin internetsivuilla useilla eri kielillä, muun muassa somaliksi ja arabiaksi.

Tämä Helsingin kaupunginvaltuuston keskiviikkona tekemä päätös on täysin ymmärrettävästi johtanut laajaan ja hyvinkin kriittiseen kansalaiskeskusteluun, eikä varsinkaan päätöksen puolesta äänestäneitä vihervasemmiston, keskustan ja RKP:n valtuutettuja ole juuri kiitelty. Enkä kiitä minäkään tässä salissa. [Ozan Yanar: Todellakin on kiitelty!] Kansalaiset ihmettelevät [Välihuutoja] — antakaa minun puhua — kansalaiset ihmettelevät lainsäädännön yleistä merkitystä ja uskottavuutta paperittomien ollessa oikeutettuja ilmaispalveluihin, joiden piiriin kantasuomalaisten veronmaksajien on edes maksusta erittäin vaikea toisinaan päästä. [Silvia Modig: Nyt ei pidä paikkaansa!]

Tähän erittäin tärkeään periaatteelliseen kysymykseen, joka minullekin on esitetty, on ilmeisen mahdotonta antaa järkevää vastausta, siihen, miksi asia on näin. Tuskinpa sitä tänäänkään täältä salista löytyy, mutta jos löytyy, niin mielellään kerron sen myös kansalaisille, jotka asiaa minulta tiedustelevat.

Kansalaisten osoittamasta ärtymyksestä huolimatta vihreät ja erityisesti edustaja Yanar tänäänkin täällä salissa ovat vaatineet laittomasti maassa oleskeleville suunnatun palveluntarjonnan laajentamista lainsäädännön keinoin koko maahan, mutta tämä vaatimus on kyllä täysin edesvastuuton. Suomessa oleskelee jo nyt tuhansia paperittomia, lukumäärää ei tiedä kukaan, ja heitä tulee sankoin joukoin lisää, jos ilmaispalvelut leviävät Helsingistä muihinkin kaupunkeihin. Paperittomille tarjottavat palvelut jäävät veronmaksajien maksettaviksi, toimivat vetovoimatekijöinä ja vaikeuttavat Suomessa laittomasti oleskelevien henkilöiden kiinniottoa ja käännyttämistä."


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+8+37+37.aspx

"Arvoisa puhemies! Tämä asumistukikeskustelu on periaatteellisesti erittäin tärkeä. Toki tätä on jo aika kauan käyty tässä, varmaan näkökulmat ovat tulleet selviksi. Hallitus ei selvästikään tätä asumistukea halua pitää riittävällä tasolla. Mutta pelkästään tämä asumistuen pienuus ei ole tietenkään ongelma, vaan kyllä pieni- ja keskituloisilla kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus asumiseen omien tulojensa turvin — sen, mikä palkasta jää käteen. Siihen voidaan tietysti vaikuttaa osin muun muassa verotuksen keinoin, tuloverotusta on kevennetty. Toki nämä kevennykset eivät ainakaan näiden uusien hallituksen esitysten mukaan painotu riittävästi pieni- ja keskituloisiin. Sillä saralla on siis työtä tehtävänä.

Sitten tämä Helsingin kaupungin tilanne. Helsinki on Suomen suurin kasvukeskus, ja täällä asuntopula on todellinen, ja se on pahin kaikista Suomen kaupunkiseuduista. Helsingin asuntopula on toki pahentunut myös kaupungin omilla toimilla. Kaavoituksen ongelmista täällä äsken puhuttiin, ja ne ovat toki vakavia, mutta ongelmaa pahentaa entisestään myös se, että suuri osa maahanmuuttajista suuntautuu Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. En usko, että Helsingin kaupunginvaltuuston viime keskiviikon päätös tarjota laajempia palveluja paperittomille, jopa asumispalveluja, parantaisi millään tilannetta, pikemminkin heikentää sitä entisestään. Tilanne huononee myös siinä tapauksessa, jos yli 100 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite työvoiman saatavuusharkinnan purkamisesta runnotaan läpi täällä eduskunnassa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen markkinoille tulee EU:n ja Eta-alueen ulkopuolelta suuri määrä halpatyövoimaa, ja lisäksi tietysti kilpailu asunnoista kiihtyy. Myös nämä kannattaa ehdottomasti pitää mielessä, kun tästä asumistuesta keskustellaan."


https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_129+2017+13+2+2.aspx

"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää lakiehdotusten hylkäysesitystä sekä vastalauseen mukaisia lausumaehdotuksia. 

Kyse on perimmältään siitä, että kuntapäättäjien keskuudessa ympäri maata näyttää olevan kasvava halu tarjota paperittomille maassa oleville, siis laittomasti oleskeleville henkilöille yhä laajempia palveluja, kunhan niille löytyy jostain rahoitus, ja kun kunnat saavat valtiolta rahaa välttämättömien sosiaalipalveluiden järjestämiseen, niin kunnat kyllä laajentavat näitä palveluita näköjään hyvin mielellään. Aiheesta keskusteltiin jo aiemman kohdan osalta tänään, mutta lienee silti vielä syytä muistuttaa, että Helsingin kaupunginvaltuusto päätti viime viikolla tarjota laittomasti maassa oleskeleville henkilöille suuren määrän maksuttomia sosiaali- ja terveyspalveluita. Paperittomilla on jatkossa oikeus muun muassa välttämättömään kroonisten sairauksien hoitoon, hammashoitoon, rokotuksiin, mielenterveyspalveluihin ja oikeudelliseen neuvontaan, ja lisäksi näitä palveluita mainostetaan kaupungin internetsivuilla lukuisilla eri kielillä. Kansalaisten keskuudessa Helsingin kaupunginvaltuuston tekemä päätös on herättänyt täysin oikeutetusti valtavasti kritiikkiä, ja moni on tiedustellut jopa minulta, vaikka en helsinkiläinen olekaan, mikä on lainsäädännön yleinen merkitys, jos jopa maassa laittomasti oleskelevat ovat oikeutettuja ilmaispalveluihin. Tässä on kyse sekä periaatteesta että taloudesta. En tiedä, kumpi on tärkeämpi, mutta molemmista asioista on kysymys.

Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen toi äsken esille Ruotsin esimerkin, jossa kunnat itse maksavat laittomasti maassa oleskeleville tarjoamansa palvelut, sekä Tanskan periaatteen, jonka mukaan laittomasti maassa oleskelevien on poistuttava maasta. Nämä ovat erittäin hyviä lähtökohtia, ja ne tulisi pitää mielessä myös Suomessa, kun lainsäädäntöä täällä laaditaan ja päätöksiä tehdään. Näillä perusteilla lakiehdotus on syytä hylätä ja tekemämme lausumaehdotukset syytä hyväksyä."

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous

TIEDOTE: Valinnanvapauden kustannukset saatava kuriin

Perjantai 24.11.2017 klo 14:54

TIEDOTE 24.11.17

Julkaisuvapaa heti

Valinnanvapauden kustannukset saatava kuriin

Eduskunta äänesti tänään täysistunnossa valtion kolmannesta lisätalousarviosta kuluvalle vuodelle. Perussuomalaiset olivat jättäneet vastalauseen, jossa he ottivat kantaa maahanmuuttoon, sote-uudistukseen, ammattikorkeakoulujen tutkimusrahoitukseen ja liikenneverkon kehittämiseen.

Sote-uudistukseen järkeä

Perussuomalaisten mukaan valinnanvapauden kustannukset muun muassa asiakasseteliin tehtyjen muutosten osalta uhkaavat nousta voimakkaasti.

- Jotta sote-kustannukset pysyisivät kurissa, on perusteltua, että valinnanvapauden mahdollinen lisääminen perustuu pilottihankkeiden perusteella saatuihin käytännön kokemuksiin sekä tutkittuun tietoon, kansanedustaja Toimi Kankaanniemi (ps.) kertoo.

Perussuomalaiset esittivät, että hallitus valmistelee valinnanvapauden tutkitun tiedon pohjalta ja kokeilujen kautta sekä siten, että julkiset sote-palvelut ovat järjestelmän perusta ja yksityiset palveluntuottajat täydentävät julkisia palveluita.

- Nyt mennään hutkimalla, ja tästä voi aiheutua miljardien tulonsiirto suurille ylikansallisille yhtiöille. Ei näin, Kankaanniemi toteaa.

Kalliit turvapaikanhakijoiden ylläpitokustannukset

Perussuomalaiset pitävät epäjohdonmukaisena, että turvapaikkakriisistä aiheutuvien menojen taso jatkuu korkeana siitä huolimatta, että vastaanottotoiminnan piirissä olevien henkilöiden lukumäärä on laskenut.

- Kun käyttäjien määrä on laskenut, kustannuksiltaan kalliimpia vastaanottokeskuksia olisi pitänyt sulkea ja siten yksikkökustannuksissa tulisi näkyä merkittävää laskua. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan yksikkökustannukset ovat kasvaneet, kansanedustaja Ville Vähämäki (ps.) huomauttaa.

Perussuomalaiset katsovat, että turvapaikanhakijoille maksettavat tuet toimivat vetovoimatekijänä, joka lisää maamme houkuttelevuutta ja siten aiheettomien turvapaikkahakemusten määrää.

- Esitetty 11,2 miljoonan euron lisämääräraha osoittaa konkreettisesti, ettei hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman toteuttaminen ole onnistunut. Tukien lisäämisen sijasta hallituksen tulee toteuttaa toimenpideohjelmansa täysimääräisenä ja ryhtyä tarvittaessa lisätoimenpiteisiin, jotta turvapaikanhakijamäärä sekä siten vastaanottotoiminnan asiakasmäärä saataisiin laskuun, kansanedustaja Sami Savio (ps.) vaatii.

Perussuomalaiset esittivät, että hallituksen esittämä 11 200 000 euron lisämääräraha vastaanottokeskusten asiakkaille maksettaviin tukiin poistetaan ja vapautuvat määrärahat käytetään muihin kohteisiin. Nämä muutosehdotukset kuitenkin kaatuivat eduskunnan äänestyksissä.

Elinkeinopolitiikkaan tehokkuutta tieinfran ja tutkimustyön kautta

Perussuomalaiset huomauttavat, että koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu merkittävästi voimavaroja.

- Talouden lähdettyä vihdoin kasvuun on koulutukseen ja tutkimukseen satsattava. Erityisesti ammattikorkeakoulutus tarvitsee lisäpanostuksia, Sami Savio arvioi.

Perussuomalaiset olisivat olleet valmiita lisäämään 6,2 miljoonaa euroa elinkeinoelämää tukevaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

- Ammattikorkeakouluille ehdottamamme panostus tukisi elinkeinotoimintaa, mutta elinkeinon harjoittaminen tarvitsee myös toimivaa infraa. Väylänpidon rahoituksessa on suuri vaje. Haluammekin panostaa siihen elinkeinopolitiikan edistämiseksi, perustelee Ville Vähämäki.

Perussuomalaiset esittivät viiden miljoonan euron pottia aluetaloutta ja paikallista elinkeinopolitiikkaa tukeviin väylähankkeisiin.

Lisätiedot:

Ville Vähämäki, 09 432 3195

Sami Savio, 09 432 3149

Toimi Kankaanniemi, 09 432 3054

Avainsanat: julkinen talous, valinnanvapaus, sote, maahanmuutto, budjetti

Helsingin kaupunginhallituksen päätös tarjota kattavia ilmaispalveluja laittomasti maassa oleskeleville on käsittämätön

Keskiviikko 22.11.2017 klo 10:57

Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt tarjota hyvin laajan kattauksen etuja ja ilmaisia palveluja laittomasti maassa oleskeleville henkilöille. Sana "ilmainen" ei kuitenkaan kuvaa tilannetta täsmällisesti, sillä veronmaksajathan tämänkin lystin loppujen lopuksi kustantavat. Näitä etuuksia ja palveluja myös aiotaan mainostaa useilla eri kielillä kaupungin internet-sivuilla.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201711212200548095_pi.shtml

Tiedustelin eilisessä täysistunnossa valtiovarainministeri Orpon suhtautumista asiaan:

"Arvoisa puhemies! Maahanmuuton aiheuttamat kustannukset ovat hyvin merkittävä osa valtion budjettia. Niitä näyttää toki olevan hyvin vaikea arvioida, ainakaan sitä maahanmuuton kustannusselvitystä ei ole vielä hallitus saanut aikaan. Sisäministeriön tämänhetkisen arvion mukaan turvapaikanhakijoiden määrä on jäämässä aiemmin arvioitua alhaisemmaksi. Tässä täydentävässä talousarviossa on mainittu 4 000 henkilöä, mikä on pienempi kuin aiempina vuosina ja vähentänee siten omalta osaltaan maahanmuuton kustannuksia.

Mutta edustaja Meri otti äsken esille sen, että Helsingin kaupunginhallitus teki eilen päätöksen tarjota laittomasti maassa oleskeleville henkilöille laajaa kattausta palveluita, jotka jäävät sitten viime kädessä tietenkin veronmaksajien maksettavaksi. Haluaisin myös itse tiedustella valtiovarainministeri Orpolta, en kuullut teidän äsken vastaavan edustaja Merelle, olette myös entinen sisäministeri turvapaikkakriisin pahimmalta ajalta vuodelta 2015: miten te suhtaudutte Helsingin kaupunginhallituksen suunnitelmiin, jotka tuskin helpottavat viranomaisten työtä poistaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt maasta, ja miten tämä kaikki vaikuttaa veronmaksajille [Puhemies koputtaa] aiheutuviin kustannuksiin?"

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_121+2017+4+43+43.aspx

Orpon vastaus kuului seuraavasti, jokainen tehköön hallituksen maahanmuuttopoliittisten toimenpiteiden uskottavuudesta omat päätelmänsä:

"Nämä laittomasti maassa oleskelevat: Ensin paksu alleviivaus sanalle laittomasti. [Leena Meri: Nimenomaan!] Laittomasti maassa oleskelevien osalta tavoite tulee olla se, että heidät tehokkaasti palautetaan lähtömaihinsa, ja tätä työtä muun muassa nyt lisäresursoidaan tällä täydentävällä esityksellä. Helsingin kaupunki tekee omat päätöksensä, omaa politiikkaansa. He ovat luultavasti arvioineet niin, että koska määrä on kasvussa, niin saattaisi syntyä suurempia ongelmia, mikäli tätä ei jotenkin hallitusti hoideta. Minä en tunne heidän päätöksentekonsa perusteita, mutta meidän tehtävämme, [Leena Meri: Se on vakava asia!] valtion tehtävä, on nyt hoitaa tämä palautuspolitiikka ja antaa sille riittävät resurssit."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2017+4.aspx#15.43Orpo

Avainsanat: eduskuntatyö, maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous

Saatavuusharkinnasta ei saa luopua

Keskiviikko 25.10.2017 klo 23:44

Eduskunnassa käytiin illalla mieleenpainuva keskustelu vasemmistoliiton Anna Kontulan lakialoitteesta tarveharkinnan poistamiseksi. Käytännössä lähinnä vain perussuomalaiset puolustivat suomalaisen työntekijän oikeuksia. Alla yksi kolmesta pitämästäni puheenvuorosta:

"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis vasemmistoliiton edustaja Kontulan ja yli sadan muun kansanedustajan allekirjoittama ulkomaalaislain muuttamista koskeva lakialoite, jossa esitetään EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnan poistamista. Salissa on kuultu tänään muilta ryhmiltä lukuisia aloitetta ylistäviä puheenvuoroja, ja näyttääkin siltä, että täällä eduskunnassa enää vain perussuomalaiset puolustavat suomalaista työntekijää. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho tuomitsi jyrkästi Kontulan aloitteen aiemmin tänä syksynä.

Vaikka täällä eduskunnassa saammekin hyvin vähän tukea tässä asiassa, niin perussuomalaiset eivät kuitenkaan ole onneksi täysin yksin. Muun muassa Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on tyrmännyt kovin sanoin edustaja Kontulan lakialoitteen. Myös muilta tahoilta ammattiyhdistysliikkeen suunnasta on esitetty voimakasta kritiikkiä tätä lakialoitetta kohtaan ja täysin syystä. Ay-liike hoitaa tehtäväänsä ja ajaa työväestön etua vastustaessaan tätä lakialoitetta.

Arvoisa puhemies! Saatavuusharkinnasta luopumisen vaikutuksia on vähätelty suuresti julkisessa keskustelussa. Ruotsissa se on johtanut muun muassa työvoiman ylitarjonnan pahenemiseen matalapalkka-aloilla, aiheuttanut väärinkäytöksiä ja pakottanut valvonnan lisäämiseen. Ruotsi on yksi harvoista Euroopan maista, joka on luopunut työvoiman saatavuusharkinnasta, eivätkä seuraukset ole olleet missään määrin lohdullisia. Kuten edustaja Meri äsken totesi, Ruotsin hallituksen viime vuonna julkaiseman selonteon mukaan noin 40 prosenttia Ruotsiin muuttajista tulee aloille, joilla ei ole pulaa työväestä. 20 prosenttia tulee matalapalkka-aloille, joilla työvoimasta on ylitarjontaa. Tämä ei ainakaan toivottavasti ole ollut alkuperäinen tarkoitus Ruotsissakaan.

Ruotsissa myös monenlaisen kontrollin ja valvonnan tarve on kasvanut, ja siihenhän edustaja Modig äskenkin kehotti Suomea valmistautumaan. Vaikuttaakin hyvin oudolta luoda ensin ongelma ja esittää sitten siihen lukuisa määrä ratkaisuja, jotka eivät välttämättä edes toimisi käytännössä. Myöskään osaajien saaminen Suomeen ei missään nimessä kelpaa edustaja Kontulan tekemän lakialoitteen perusteeksi. Jo nyt esimerkiksi erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten ylimmässä tai keskijohdossa toimivat henkilöt on vapautettu saatavuusharkinnasta.

Kuten totesin debattivaiheessa, Kontulan lakialoite on kerännyt allekirjoittajia kaikista eduskuntapuolueista perussuomalaisia lukuun ottamatta. Ainakin itseäni kummeksuttaa se, että muun muassa sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmästä allekirjoittajia löytyy peräti seitsemän. Näiden kansanedustajien osalta sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen arvot näyttävät jostain syystä jääneen taka-alalle tämän lakialoitteen myötä. Edustaja Tuppurainen jopa syyttää aloitteen kritisoijia rajat kiinni -politiikasta. Tätä syytettä en missään määrin voi ymmärtää. Onneksi kuitenkin aivan kaikki sosiaalidemokraatit eivät näytä ajattelevan edustaja Tuppuraisen tavoin, ja se on positiivista. Kehottaisin myös edustaja Tuppuraista muistamaan kansallisen etumme.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset siis vastustavat saatavuusharkinnan poistamista. Se avaisi toteutuessaan portin työehtojen polkemiselle ja halpatyömarkkinoiden syntymiselle varsinkin nykyisen massatyöttömyyden vallitessa. Suurimpia häviäjiä olisivat etujensa puolustajia valitettavan harvoin löytävät suomalaiset työntekijät, työttömät ja veronmaksajat. Kuten edustajat Meri ja Tavio äsken puheenvuoroissaan toivat selvästi ilmi, on perussuomalaisten erittäin selkeä kanta se, että työvoiman saatavuusharkinnasta on pidettävä tiukasti kiinni vähintään nykyisellä tasolla.

Vetoan lopuksi eduskuntaan, että se hylkää edustaja Kontulan erittäin huonosti harkitun lakialoitteen, ei tarpeettomana vaan perin juurin haitallisena."

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_110+2017+11+45+45.aspx

Avainsanat: eduskuntatyö, saatavuusharkinta, maahanmuuttopolitiikka

Faktoja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista

Keskiviikko 13.9.2017 klo 21:20

Vastasin tämän päivän Ylöjärven Uutisissa paikallisten vihreiden hyökkäykseen perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaa vastaan:
 
Faktoja perussuomalaisten maahanmuuttolinjauksista
 
Vihreiden Timo Järvenpää kritisoi Ylöjärven Uutisissa 6. syyskuuta perussuomalaisten poliittisia linjauksia ja arveli ”toiseuttamisen” olevan perussuomalaisuuden ydintä. Järvenpää myös katsoi perussuomalaisten ainoana eduskuntapuolueena esittämän maahanmuuttokritiikin kohdistuvan yhteiskunnallisesti vähäpätöiseen ongelmaan.
 
Maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaamme sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat vaikeasti arvioitavissa, ja niitä koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on saatavilla niukasti. Valtion velkaantumisen jatkuessa mitään menokohdetta ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle. Valitettavasti hallitus ei ole saanut valmiiksi selvitystään maahanmuuton kokonaiskustannuksista, vaikka niiden kasvu on viime vuosina ollut nopeaa.
 
Yhteiskuntajärjestelmämme perustuu eduskunnan säätämiin lakeihin ja niiden noudattamiseen viranomaispäätöksissä ja tuomioistuimissa. Viranomaisten työn tahallinen vaikeuttaminen murentaa demokraattisen järjestelmämme perusteita. Esimerkkinä tästä on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden piilottelu viranomaisilta. Siitä on osaltaan seurannut paperittomien määrän nopea kasvu Suomessa, ja kuten Järvenpääkin myöntää, lisääntynyt rikollisuus. Näihin ongelmiin on puututtava.
 
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho esitti elokuun loppupuolella kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden sijoittamista maantieteellisesti syrjässä oleviin palautuskeskuksiin, joissa heille tarjottaisiin arjen välttämättömät peruspalvelut. Nämä säilöön otettavat henkilöt voisivat milloin tahansa poistua palautuskeskuksista vapaaehtoisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Järvenpään käyttämä termi ”internointileiri” antaakin Halla-ahon ehdotuksesta hyvin vääristyneen kuvan, toivottavasti ei sentään tarkoituksellisesti.
 
Järvenpään mukaan monessa Euroopan maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden tekemä matalapalkkatyö alentaa myynnissä olevien tuotteiden hintaa. Niin todennäköisesti onkin. Suomessa työehtojen tulee kuitenkin olla kaikille samat. Kokoomus on ehdottanut maahanmuuton nopeaa lisäämistä, työlupien tarveharkinnan poistamista ja työehtosopimusten yleissitovuuden romuttamista. Ainakin osa vihreiden kansanedustajista suhtautuu ehdotuksiin avoimen myötämielisesti, vaikka niiden toteutuminen synnyttäisi väistämättä Suomeen halpatyömarkkinat. Hyötyjiä eivät olisi suomalaiset eivätkä liioin ulkomaalaiset työntekijät.
 
Järvenpään kirjoituksen ilmestymispäivänä eduskuntapuolueiden puheenjohtajat tuomitsivat allekirjoittamassaan julkilausumassa terrorismin, kaikenlaisen väkivallan ja vihapuheen. Kuitenkin heti seuraavana päivänä suomalaisiin kohdistuvan vihapuheen nostaminen julkiseen keskusteluun herätti närkästystä monessa eduskuntapuolueessa. Tämä on hyvin outoa toiseuttamista. Vaikka keskustelunaihe on monelle ilmeisen epämiellyttävä, on länsimaiseen demokratiaan olennaisena osana kuuluvaa, vaikeistakin aiheista käytävää asiallista keskustelua voitava jatkaa avoimesti jo pelkän kansallisen etumme vuoksi. Vain ongelmien tuominen päivänvaloon tarjoaa mahdollisuuden muutokseen.
 
 
Sami Savio,
kansanedustaja,
kaupunginvaltuutettu,
perussuomalaiset

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, mielipidekirjoitus

Vastine Sakari Timoselle

Maanantai 28.8.2017 klo 20:30

VASTINE

Kaupunkilehti Tamperelaisen nettiversiossa 28.8.2017 julkaistussa kirjoituksessa kerrotaan blogisti Sakari Timosen arvioineen, että ilman oleskelulupaa Suomessa olevilla henkilöillä on vastaava oikeus toimeentulotukeen kuin Suomen kansalaisilla. Samassa yhteydessä Timonen on myös kritisoinut kysymyksiäni siitä, onko ilman laillista oikeutta maassamme oleskeleville henkilöille myönnetty toimeentulo- ja asumistukia sekä missä määrin nämä tuet ovat helpottaneet kyseisten henkilöiden piileskelyä viranomaisilta.

Timosen tulkinta perustuslain suomista oikeuksista kuulunee niin sanotun perusoikeusfundamentalistisen koulukunnan piiriin. Timosen tai hänen hengenheimolaistensa näkemys perustuslain oikeasta tulkinnasta ei kuitenkaan saa kaikilta asiantuntijatahoilta täyttä vastakaikua. Muun muassa arvostettu emeritusprofessori Aulis Aarnio on esittänyt tämän koulukunnan tulkintoja kohtaan voimakasta kritiikkiä.

Hallituksen maahanmuuttoministeriryhmä on joulukuussa 2016 ohjeistanut kuntia tarjoamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille vain välttämätöntä hätämajoitusta, ruokaa, vaatteita ja sairaanhoitoa, kunnes heidät on saatu poistettua maasta. Kunnille on nimenomaisesti annettu lisäohjeistusta siitä, ettei toimeentuloa laittomasti maassa oleskeleville makseta sekä määräys siitä, että hätäapuun on liityttävä myös henkilön ohjaaminen palautusjärjestelmän piiriin.

Jaan tältä osin hallituksen loppuvuonna 2016 esittämän käsityksen, jonka mukaan kuntien ei tule avustaa rahallisesti laittomasti maassa oleskelevia henkilöitä. Ja kuten alkuperäisessä tiedotteessani korostin, Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden piilottaminen viranomaisilta tai siihen avustaminen on raskauttava asianhaara. Se tulee säätää rangaistavaksi teoksi.

Sami Savio
Kansanedustaja (ps.)
Ylöjärvi

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous, vastine

TIEDOTE: Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleskeleville myöntämät tuet nostettava päivänvaloon

Sunnuntai 27.8.2017 klo 17:02

TIEDOTE 27.08.2017

Julkaisuvapaa

Kansanedustaja Sami Savio (ps.): Sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleskeleville myöntämät tuet on nostettava päivänvaloon

Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden avustaminen ja piilottelu viranomaisilta on noussut Turun puukotusten jälkeen uudelleen julkiseen keskusteluun. Yksityishenkilöiden ja kirkon tarjoaman avun lisäksi myös sosiaaliviranomaisten epäillään maksaneen heille toimeentulotukea ilman laillista perustetta.

- Olen saanut yhteydenottoja kansalaisilta, jotka ovat huolestuneita sosiaaliviranomaisten laittomasti maassa oleville myöntämästä toimeentulotuesta. Myös osa sosiaalipalvelutyöntekijöistä näyttää olevan hämillään tilanteesta, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio.

Toimittaja Mika Koskisen haastattelema poliisi kertoo Iltalehdessä sosiaaliviranomaisten vaikeuttavan poliisin työtä maksamalla laittomasti maassa oleskeleville toimeentulotukea ja asumistukea. Hänen mukaansa sosiaaliviranomaiset eivät myöskään anna poliisille tietoja laittomasti maassa olevista henkilöistä. Aihe on ilmeisen arka, koska poliisi ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

- Sosiaaliviranomaisten tehtävä on tarjota apua heikoimmassa asemassa oleville kansalaisillemme sosiaalitukien määräytymisperusteiden mukaisesti. Yhteiskuntamoraalin kannalta on kestämätöntä, jos yhteisiä verovarojamme käytetään Suomessa ilman laillista oikeutta oleskelevien henkilöiden ylläpitoon. Erityisen raskauttavaa on, jos auttamisen tarkoituksena on edistää viranomaisilta piilottelua. Mahdolliset väärinkäytökset tulee selvittää ja nostaa päivänvaloon, Savio vaatii.

Lisätietoja:

Sami Savio

045 2608 308

sami.savio@eduskunta.fi

Mika Koskisen kirjoitus Iltalehden nettiversiossa:

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708272200352311_u0.shtml

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous

Terrori-iskujen paheksunta ei riitä, myös politiikan suuntaa on muutettava

Perjantai 18.8.2017 klo 10:18

Eurooppa on ollut 17.8.2017 jälleen kerran terrori-iskujen kohteena. Viimeisimmät iskut tehtiin Barcelonassa ja Cambrilsissa. Viime vuosina iskuja väkijoukkoihin on tehty Euroopan suurkaupungeissa enemmän tai vähemmän säännöllisesti, kuten seuraava listauskin osoittaa:

https://yle.fi/uutiset/3-9782858

Presidentti Niinistö, pääministeri Sipilä ja ulkoministeri Soini ovat tuominneet Barcelonan iskun. Myös sisäministeri Risikko pitää tilannetta "todella vakavana". Mutta vaikka länsimaisen demokratian ytimeen kohdistuvat terrori-iskut järkyttävät presidenttiä ja ministereitä kerta toisensa jälkeen, he tullevat tälläkin kerralla unohtamaan nämä barbaariteot muutamassa päivässä kuin taikaiskusta. Valitettavasti sama kaava toistuu yhä uudelleen ja uudelleen.

https://yle.fi/uutiset/3-9782722

Hallituksen tulee taata kansalaisten turvallisuus. Tämä edellyttää vastaavien iskujen ennaltaehkäisyä Suomessa. Iskujen kasvavaa uhkaa eivät kuitenkaan poista suuria yleisötilaisuuksia nykyään turvaavat rekkajonot tai julkisia rakennuksia vartioimaan tuodut betoniporsaat. Ainoa realistinen keino niiden estämiseen on huomattavasti nykyistä järkevämpi maahanmuuttopolitiikka.

Perussuomalaiset ovat vaatineet korjausliikettä jo vuosikausien ajan, kenties muutkin puolueet käsittävät lopulta miksi. Uskoni siihen ei ole erityisen vahva, mutta koska kertaus on opintojen äiti, me perussuomalaiset tulemme palaamaan asiaan toistuvasti eduskunnan syysistuntokauden aikana.

Avainsanat: terrorismi, maahanmuuttopolitiikka, hallitus

Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Perjantai 30.6.2017 klo 15:42

Kansanedustajat Savio ja Immonen: Päätöksenteon tueksi tarvitaan yksityiskohtainen selvitys maahanmuuton kokonaiskustannuksista

Kansanedustajat Sami Savio (ps.) ja Olli Immonen (ps.) ovat jättäneet hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen hallitusohjelmaan kirjatun, maahanmuuton kokonaiskustannuksista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista tehtävän riippumattoman selvityksen julkaisuajankohdasta ja sisällöstä.

- Maahanmuutosta aiheutuvat kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi erityisesti syksyn 2015 turvapaikanhakijakriisin seurauksena. Maahanmuuton kokonaiskustannuksia koskevaa jäsenneltyä ja selkeästi esitettyä julkista tietoa on kuitenkin saatavilla varsin niukasti. Näin ollen maahanmuutto- ja kotouttamistoimenpiteiden vaikuttavuutta on hyvin vaikea arvioida, Savio toteaa.

Maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia ja vaikutuksia käsittelevässä selvityksessä olisi Savion ja Immosen mukaan tärkeää eritellä erityisesti työperäinen ja humanitaarinen maahanmuutto sekä maahanmuuton välittömät ja välilliset kustannukset.

- Niihin sisältyvät muun muassa maahanmuuttajien koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannukset sekä heihin kohdistetuista asumis- ja sosiaalipalveluista, työllistämistoimenpiteistä, kielenopetuksesta ja tulkkauspalveluista syntyvät menoerät, luettelee Immonen.

Savion ja Immosen mukaan on syytä kiinnittää huomiota pitkän aikavälin kustannus-hyötysuhteeseen varsinkin tilanteissa, joissa maahanmuuttajien kotoutuminen ei onnistu toivotulla tavalla.

- Maahanmuuttajien lähtömaa ja kulttuurinen tausta vaikuttavat heidän kotoutumiseensa sekä yhteiskunnalle aiheutuviin kokonaiskustannuksiin ja saataviin hyötyihin. Jotta julkista taloutta pystytään suunnittelemaan kestävältä pohjalta, on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti maahanmuutosta aiheutuviin pitkän aikavälin kustannuksiin, kansanedustajat arvioivat.

Avainsanat: maahanmuutto, julkinen talous, kirjallinen kysymys

Äänestä sunnuntain kuntavaaleissa tervettä järkeä päätöksentekoon

Perjantai 7.4.2017 klo 20:04

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina, muistathan käydä äänestämässä! Perussuomalaiset korostavat Ylöjärvellä mm. seuraavia teemoja:

Kestävää taloudenpitoa

Ylöjärven velkaantuminen on saatu tällä valtuustokaudella hallintaan ilman mittavia veronkorotuksia. Järkevää taloudenpitoa on jatkettava käyttämällä veroeurot kustannustehokkaasti. Ylöjärvi ei tarvitse superkallista raitiotietä, jonka laajentamista naapurikuntiin pahoin velkaantuvan Tampereen valtakoalitio nyt markkinoi.

Hallittua maahanmuuttoa

Maahanmuuttoasioissa PS tarjoaa ainoan todellisen vaihtoehdon muille puolueille. Vaikka maahanmuuttopolitiikan suuret linjat ratkaistaan eduskunnassa, voit vaikuttaa siihen liittyviin päätöksiin myös kuntavaaleissa. Maahanmuutosta aiheutuvien kustannusten on oltava hallittua paikallistasollakin. Ylöjärvelle ei ole mitään syytä perustaa vastaanottokeskuksia.

Pirteää elinkeinoelämää

Pienyritysten toimintaedellytyksiä on vahvistettu uudessa hankintalaissa helpottamalla niiden osallistumista kuntien tarjouskilpailuihin. Paikallista yrittäjyyttä voidaan edistää tonttitarjonnalla. Vireä elinkeinoelämä mahdollistaa paikallisten työpaikkojen synnyn sekä verotuloja riittävän palvelutarjonnan turvaamiseksi.

Sami_Savio_kuntavaalimainos_050417_v2.jpg

Avainsanat: kuntatalous, maahanmuuttopolitiikka, yrittäminen

Jussi Halla-aholla on hyvät edellytykset kirkastaa perussuomalaista ideologiaa

Perjantai 30.12.2016 klo 13:18

Jussi Halla-aho on tänään ilmoittanut olevansa kiinnostunut perussuomalaisten puheenjohtajuudesta ja asettuvansa todennäköisesti ehdolle kesän 2017 puoluekokouksessa. Tämä on erittäin hyvä uutinen!

Halla-ahon ilmoitus tulee varsin hyvään saumaan ja mahdollistaa samalla puolueen ideologisten painotusten uudelleenarvioinnin. Erityisen ilahtunut olen siitä, ettei Halla-aho pyri puheenjohtajaksi henkilökohtaisista syistä vaan pikemminkin jopa niistä huolimatta. Pitkäjänteisyys ja uskollisuus aatteelle ovat äärimmäisen tärkeitä ominaisuuksia varsinkin puolueen puheenjohtajalle.

Halla-ahon merkitys perussuomalaisten kannatukselle ja erityisesti maahanmuuttokriittiselle aatteelle on ollut jo vuosikaudet erittäin merkittävä, vaikka sitä ei ole koskaan julkisesti täysin tunnustettukaan. Maahanmuuttokriittisestä ajattelusta on tullut kansalaistenkin parissa jo valtavirtaa. Harjoittamamme maahanmuuttopolitiikka myös määrittää Suomen tulevaisuutta vuosikymmeniksi eteenpäin.

Jussi Halla-ahon näkemyksellisyyttä tarvitaankin jatkossa yhä vaativammissa tehtävissä, jotta Suomen tulevaisuus olisi nykyistä valoisampi. Toivotan Jussille menestyksekästä vuotta 2017!

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005026269.html

Avainsanat: perussuomalaiset, maahanmuutto, ideologia

Puheenvuoroni maahanmuuttokustannuksista

Perjantai 16.12.2016 klo 12:30

Eduskunta käsitteli 15.12. sisäministeriön hallinnonalan budjettia. Esitin keskustelun aikana oheisen näkemyksen maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista:

Arvoisa puhemies! Mainitsin jo eilisessä budjetin yleiskeskustelussa, että yksi merkittävä syy valtion ensi vuoden budjetin alijäämään ovat maahanmuuton sadoilla miljoonilla euroilla normaalivuosiin verrattuna kohonneet kustannukset. Hallituksen tuleekin ehdottomasti panostaa huomattavasti aiempaa määrätietoisemmin maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisten ohjelmiensa toteuttamiseen.

Viime vuonna Suomeen tuli yli 32 000 turvapaikanhakijaa, tänä vuonna arviolta noin 6 000 hakijaa. Määrä on silti edelleen selvästi normaalivuosia korkeampi, ja se johtuu pitkälti alkuvuonna Venäjältä saapuneista hakijoista. Nythän tilanne on tasaantunut siitä.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä on pidetty tarpeellisena turvapaikkahakemuskäsittelyn nopeuttamista, ja muun muassa hallinto-oikeuksien prosesseja tehostamalla lainsäädännön keinoin näin on jo tehtykin. Keskeistä on kuitenkin varmistaa päätösten laatu, jotta hakijoille ei tulla myöntämään myönteisiä päätöksiä varmuuden vuoksi liukuhihnatyönä, kuten syksyn 2015 paniikkitunnelmissa näyttää käyneen. Linja näyttääkin kiristyneen tänä vuonna selvästi.

Arvoisa puhemies! Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoihin on varattu noin 280 miljoonaa euroa ensi vuodelle. Tänä vuonna kustannukset ovat olleet peräti 632 miljoonaa euroa. Vastaanottokeskuksia onkin nyt suljettu merkittävästi, ja jäljellä olevien keskusten käytön on oltava tehokasta. Ja vaikka tämä aleneva kustannuskehitys on positiivinen asia, niin on muistettava, että osa kuluista siirtyy muun muassa kuntien maksettaviksi oleskeluluvan saaneiden asetuttua kuntien asukkaiksi.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi. Ministeri Risikko otti esille sen, että lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat tulee poistaa tehokkaasti maasta. Ja ministeri näyttääkin kehittyvän virkansa hoitamisessa oikeaan suuntaan.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Puheenvuoro/Sivut/PUH_135+2016+2.2+64+64.aspx

Avainsanat: maahanmuutto, julkinen talous, eduskuntatyö

Maahanmuuton ongelmat eivät katoa toiveajattelulla

Maanantai 26.9.2016 klo 13:30

Aamulehti julkaisi tänään 26.9. oheisen kirjoitukseni vastineena vihreiden Jaakko Mustakallion ja Mikko Vesterisen aiemmin esittämälle näkemykselle, jonka mukaan rasismi olisi saanut huomattavan jalansijan suomalaisessa yhteiskunnassa:
 
"Ongelmat eivät katoa toiveajattelulla
 
Vihreiden Jaakko Mustakallio ja Mikko Vesterinen ovat huolissaan rasismin lisääntymisestä (Aamulehti 18.9.). Kansalaisten kasvaneen maahanmuuttokriittisyyden merkittävin syy lienee kuitenkin arkitodellisuuden ja punavihreän unelman välisen kuilun jatkuva syveneminen.
 
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimuksen mukaan joidenkin kansallisuuksien alttius tehdä rikoksia on moninkertainen suomalaisiin verrattuna. Ero korostuu erityisesti seksuaalirikoksissa, mutta surullinen osoitus kasvaneista riskeistä on myös Otanmäessä tapahtunut suomalaismiehen tappo, josta epäillään kahta turvapaikanhakijaa. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee jatkossa sijoittaa tarkasti vartioituihin palautuskeskuksiin.
 
Taloudelliset realiteetitkin on otettava huomioon. Maahanmuuton kustannukset kasvoivat viime vuoden kriisissä useilla sadoilla miljoonilla euroilla aiempaan verrattuna. Vaikka tulijoita on toisinaan kaavailtu Suomen huoltosuhteen pelastajiksi, on turvapaikanhakijoiden koulutustaso valitettavan usein täysin riittämätön suomalaisen työelämän tarpeisiin. Yhtälö on erityisen vaikea tilanteessa, jossa velkaista maatamme riivaa jo valmiiksi jättimäinen työttömyys.
 
Jaakko Mustakallion ja Mikko Vesterisen kirjoituksessa mainitaan verkon törkyjulkaisut. Uutisoinnin on luonnollisesti oltava mahdollisimman asiallista ja puolueetonta. Mediakentän monipuolistuminen ja internetin laaja uutistarjonta antavat kuitenkin kansalaisille mahdollisuuden hankkia informaatiota useista eri lähteistä. Se on huomattava parannus aikakauteen, jolloin tietoa oli saatavilla vain Yleisradion uutislähetyksistä ja Helsingin Sanomista.
 
Jaakko Mustakallio ja Mikko Vesterinen pitävät rasismia ja vihamielisiä asenteita merkittävinä uhkina yritystoiminnalle ja yritysten kansainvälistymiselle. Oman tulkintani mukaan turvallisuus ja tervejärkisyys ovat valtavia kilpailuetuja tulevaisuuden Euroopassa. Näiden näkökulmien oikeellisuus jää tulevien sukupolvien arvioitavaksi."

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, mielipidekirjoitus

Maahanmuuton kustannuksia on karsittava

Tiistai 20.9.2016 klo 17:00

Pidin tänään 20.9. muun muassa seuraavan eduskuntapuheenvuoron valtion vuoden 2017 talousarvion lähetekeskustelussa:
 
"Arvoisa puhemies! Hallituksen monesta hyvästä toimenpiteestä huolimatta valtion velkaantuminen ei ikävä kyllä ole vielä taittunut riittävästi, ja merkittävän uuden menoerän ovat muodostaneet maahanmuuttoon liittyvät kustannukset, jotka ovat kasvaneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla tavanomaiseen tasoon nähden. Tarkkaa summaa niistä ei näytä tietävän kukaan edes valtiovarainministeriössä.
 
Maahanmuuttopolitiikkaa on onneksi kiristetty tällä hallituskaudella lainsäädännöllisin keinoin, mikä ensi vuoden talousarvion mukaan alentaa maahanmuuton kustannuksia noin 180 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Menoja aiheutuu jatkossa kuitenkin merkittävästi paitsi valtiolle myös oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita vastaanottaville kunnille.
 
Työ maahanmuuton menojen karsimiseksi onkin vielä pahoin kesken, ja siksi hallituksen viime vuonna sopimat hyvät maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset linjaukset on vietävä pikaisesti ja täysimääräisesti käytäntöön."
 

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, julkinen talous, puheenvuoro

Eurooppalaisista arvoista pidetään kiinni tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa

Lauantai 17.9.2016 klo 15:24

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) haluaa "EU:n pysyvän yhtenäisenä ja pitävän kiinni arvoistaan pakolaispolitiikassaan". Nykyinen Itä-Euroopan kehitys on Orposta huolestuttavaa. Orpo viitannee tällä entisen itäblokin maiden maahanmuuttopolitiikkaan, joka on huomattavasti Länsi-Euroopan maita tiukempaa.

Euroopan on ehdottomasti pidettävä kiinni arvoistaan. Päinvastoin kuin Orpo katsoo, historiallisesti tärkeiden arvojemme turvaaminen vaatii kuitenkin nimen omaan huomattavasti aiempaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Itä-Euroopan maat ovat toisen maailmansodan jälkeisestä kommunismin ikeestä vapauduttuaan oppineet ajamaan kansallista etuaan välittämättä ulkopuolisten mielipiteistä. Samanlaista ajattelutapaa kaivataan nyky-Suomeenkin. Se on paitsi nykyisten suomalaisten, myös tulevien sukupolvien etu.

Nykyisen sisäministerin tulee edistää pikaisesti niitä hallituksessa jo sovittuja maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä, joiden valmistelu ja toteutus jäivät Orpon kaudella kesken tai jopa kokonaan lähtökuoppiinsa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on tältä osin valmis nopeisiin uudistuksiin.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka

Kirjallinen kysymys turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista

Perjantai 16.9.2016 klo 12:49

Jätin tänään sisäministerin vastattavaksi seuraavan kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista EU-alueella:
 
"KIRJALLINEN KYSYMYS
 
Suomen suhteettoman suuresta osuudesta turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen toteuttamisessa
 
Eduskunnan puhemiehelle
 
Vuonna 2015 Eurooppaan saapui poikkeuksellisen suuri määrä turvapaikanhakijoita. EU:n turvapaikka-asioiden tukiviraston EASO:n tilastojen mukaan jäsenmaissa tehtiin kyseisenä vuonna yli 1,3 miljoonaa turvapaikkahakemusta. Syyskuussa 2015 EU-maat päättivät jakaa 120 000 Italiaan ja Kreikkaan saapunutta turvapaikanhakijaa vapaaehtoisten sisäisten siirtojen mekanismin avulla. Jo aiemmin oli sovittu 40 000 turvapaikanhakijan jakamisesta.
 
Maahanmuuttoviraston tiedotteen mukaan Suomeen on 14.9.2016 mennessä siirretty yhteensä 679 turvapaikanhakijaa EU:n sisäisinä siirtoina. Koko EU-alueella sisäisiä siirtoja on tehty 4878. Suomen osuus turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista on muodostunut suhteettoman suureksi, koska muut sopimusmaat eivät ole osallistuneet siirtoihin ennalta määritellyllä tavalla.
 
Marraskuussa 2015 silloinen sisäministeri Petteri Orpo lausui julkisuudessa, että ”Suomi keskeyttää sisäiset siirrot jos muut maat eivät osallistu”. (YLE Uutiset 9.11.2015) Joulukuussa 2015 pääministeri Juha Sipilä puolestaan katsoi sisäisten siirtojen mekanismin epäonnistuneen. (Helsingin Sanomien verkkosivusto 18.12.2015)
 
Näistä lausunnoista huolimatta Suomi on jatkanut sisäisiä siirtoja huomattavasti muita maita aktiivisemmin. Esimerkiksi ajanjaksolla 25.8.-14.9.2016 koko EU-alueella toteutettiin 481 sisäistä siirtoa, joista Suomeen kohdistui peräti 162. Ainoastaan Ranska on vastaanottanut turvapaikanhakijoita Suomea enemmän sisäisten siirtojen mekanismin kautta 14.9.2016 mennessä. Hyvin suuri osa Suomeen siirretyistä turvapaikanhakijoista on lisäksi ollut miespuolisia, esimerkiksi 14.9.2016 siirretyssä 80 henkilön erässä oli 64 miestä.
 
Läheskään kaikki jäsenmaat eivät osallistu vapaaehtoiseen turvapaikanhakijoiden taakanjakoon. EU:n sisäisten siirtojen on kritisoitu kasvattavan huomattavasti turvapaikanhakijoiden kokonaismäärää, koska menettely parantaa hakijoiden mahdollisuuksia hakeutua korkeaa sosiaaliturvaa tarjoaviin maihin, joiden turvapaikkasäädökset ovat kaiken lisäksi usein muita maita löyhempiä. Taakanjakomenettelyn on lisäksi katsottu heikentävän Schengen-alueen reunavaltioiden motiivia toteuttaa tarkkaa ulkorajavalvontaa.
 
 
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
 
Miksi Suomi on jatkanut turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja EU-alueella tilanteessa, jossa muiden sopimusmaiden osallistuminen siirtoihin on jäänyt erittäin vähäiseksi ja Suomen osuus siirroista on noussut suhteettoman suureksi sekä
 
aikooko hallitus keskeyttää turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot EU-alueella ainakin siihen saakka, että muiden maiden suhteellinen osuus sisäisistä siirroista nousee vähintään Suomen tasolle?
 
 
Helsingissä 16.9.2016
 
Sami Savio /ps"

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Puheenvuoroni eduskuntakeskustelussa kansalaisaloitteesta rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi

Tiistai 13.9.2016 klo 21:17

Pidin tänään seuraavan puheenvuoron eduskunnan käsitellessä kansalaisaloitetta vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi:
 
"Arvoisa puhemies! Tätä kansalaisaloitetta laadittaessa sen tekijöiden tarkoitus on oman tulkintani mukaan ollut kiristää nykyistä lainsäädäntöä siten, että muodostetaan automaatio vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamiseksi, vaikka tämä nyt ei täysin tästä kansalaisaloitteen sanamuodoista ilmenekään, eikä kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden tarkoituksena myöskään liene ollut ulkomaalaislain lieventäminen lievempienkään rikosten osalta.
 
Edustaja Tavio kertoi aiemmin tänään, että hän on laatinut lakialoitteen, jolla pyritään vakavia rikoksia tehneiden ja lainvoimaisen tuomion saaneiden ulkomaalaisten automaattiseen karkottamiseen ilman nykyisen kaltaista raskasta hallinnollista menettelyä. Olen itsekin allekirjoittanut tämän lakialoitteen, ja toivon mukaan se etenee laiksi asti.
 
Eduskuntaan on keväällä tulossa myös hallituksen esitys karkottamisten tehostamiseksi, ja valmistelun yhteydessä tulee ottaa huomioon tämänkin kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden henkilöiden huolet siitä, että maahan on jäänyt ulkomaalaisia rikoksia tehneitä henkilöitä, ja kiristää siten ulkomaalaislakia riittävästi.
 
Edustaja Paatero totesi aiemmin tänään, että ulkomaalaisten todennäköisyys syyllistyä rikokseen ei olennaisesti poikkea kantaväestöstä, mutta valitettavasti tilastojen mukaan joidenkin kansalaisuuksien osuus seksuaalirikoksista on huomattavasti niiden väestöosuutta suurempi ja eräissä tapauksissa jopa yli kymmenkertainen.
 
Arvoisa puhemies! Lopuksi sanon, että kansalaisuuslakiamme on syytä tiukentaa vaikkapa Tanskan mallin mukaisesti. Tanskassahan vaaditaan esimerkiksi useiden vuosien työhistoria yhtenä kansalaisuuden myöntämisen ehtona. Vielä lopuksi: Suomeen tulee perustaa tarkasti valvottuja palautuskeskuksia kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Viime aikaisten tapahtumien valossa nämä suljetut palautuskeskukset olisivat olleet jo pitkään ehdottoman tarpeellisia."
 

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Maahanmuuttopolitiikan suunta on kritiikistä huolimatta oikea

Torstai 4.8.2016 klo 16:01

Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan suunta on herättänyt runsaasti keskustelua heinä-elokuun taitteessa. Muun muassa RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on arvostellut hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa ylikireäksi. Henriksson tietänee kuitenkin sen, että linja on kiristynyt huomattavasti muissakin Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskan kansanpuolue on vaatinut muslimien maahanmuuton rajoittamista mahdollisuuksien mukaan. On selvää, ettei Suomi saa jäädä muiden Pohjoismaiden kehityksestä jälkeen.

Suomen ulkomaalaislakia muutettiin toukokuussa mm. siten, että humanitaarisen suojelun peruste poistettiin laista. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson jätti Maahanmuuttoviraston tiukentunutta linjaa kritisoidessaan tämän lakimuutoksen vaille huomiota. Lähtöalueen rauhattomuus ei siten enää riitä suojeluperusteeksi. Oleskeluluvan saaminen edellyttää henkilöön kohdistuvaa vainoa.

Ulkomaalaislain muutosten jälkeen Maahanmuuttovirasto on antanut oleskeluluvan enää 10 prosentille irakilaisista turvapaikanhakijoista. Ja vaikka Hesarin pääkirjoituksessakin on jälleen kerran arvosteltu maahanmuuttopolitiikan kiristymistä, on muutos ehdottomasti oikeansuuntainen.

Hieman yllättäen kritiikkiä perussuomalaisten maahanmuuttonäkemyksiä kohtaan on esittänyt myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Useimmat todellisista ongelmista ovat kuitenkin syntyneet vanhojen valtapuolueiden toimesta. Hallituksen ja eduskunnan onkin jatkossa keskitettävä tarmonsa viisaiden päätösten tekemiseen ja ongelmakohtien korjaamiseen.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Sitova taakanjakomekanismi ei ole hyväksyttävissä

Tiistai 14.6.2016 klo 14:49

Suomi on yhtenä harvoista maista toteuttanut viime syksynä solmittua EU-sopimusta vapaaehtoisesta taakanjaosta. Sen nojalla Italiasta ja Kreikasta uudelleen lähetetyksi aiotuista 160 000 turvapaikanhakijasta on toukokuun loppuun mennessä siirretty noin 2 000 henkilöä, joista peräti lähes kuudesosa Suomeen.

Eduskunnan suuri valiokunta käsittelee kesäkuussa EU-komission ehdotusta Dublin-asetuksen muuttamiseksi. Asia on saanut merkitykseensä nähden suhteellisen vähän mediahuomiota. Esityksen hyviä puolia ovat muun muassa hakemuskäsittelyn aikarajojen lyhentäminen ja turvapaikanhakijoiden rekisteröiminen automatisoituun järjestelmään. Nämä toimenpiteet mahdollistaisivat hakemuksen nopeutetun käsittelyn ja toimeenpanon tapauksissa, joissa hakija ei täytä kansainvälisen suojelun edellytyksiä.

Esityksen ongelmallisin kohta on turvapaikanhakijoiden automaattinen siirtäminen toisiin EU-maihin lievänkin muuttopaineen kohdatessa yhtä tai useampaa jäsenvaltiota. Taakanjakojärjestelmästä tulisi pysyvä ja sakon uhalla jäsenmaita velvoittava, mikä on vastoin hallitusohjelman kirjausta. Sisäiset siirrot alkaisivat jo tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoiden määrä ylittää yhdessä jäsenmaassa 50 prosentilla sen asukasmäärään ja bruttokansantuotteeseen suhteutetun laskennallisen osuuden.

Automaattinen ja velvoittava mekanismi toimisi houkuttimena kolmansista maista tuleville turvapaikanhakijoille eikä siksi voi olla hyväksyttävissä. Sitoutuminen komissiossa suunnitteilla olevaan sitovaan taakanjakomekanismiin tarkoittaisi turvapaikanhakijoiden määrän runsasta kasvua erityisesti kansainvälisiin sopimuksiin miltei neuroottisesti suhtautuvassa Suomessa.

Komission pitkän aikavälin tavoitteena on turvapaikkapäätösten keskittäminen ja delegointi suunnitteilla olevalle EU:n turvapaikkavirastolle. Toteutuessaan virasto ja sen myötä syntyvä EU:n yhteinen turvapaikkalinja kaventaisivat kansallista liikkumavaraamme olennaisesti, tiivistäisivät EU:n liittovaltiokehitystä ja siirtäisivät päätösvallan turvapaikka-asioissa Suomen ulkopuolelle. Suomen hallituksen tuleekin ajaa EU:ssa kehityssuuntaa, joka turvaa jäsenmaiden liikkumavaran sekä vapauden toteuttaa kansallista turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa myös kriisitilanteissa.

Avainsanat: maahanmuuttopolitiikka, eduskuntatyö

Vanhemmat kirjoitukset »